Yhteiskunnallispoliittisen aktivismin ja ajattelun kehittämisen tavoitteista uudelle vuosikymmenelle - Alustusapuna Teal Swanin analyysi: "Forecast For 2020"

Tässä tulee näin vuosikymmenen vaihteen puitteisiin länsimaiden nykyisen aikakauden ja tulevaisuudenkin luonnetta pohtiva kirjoitus, ja siten sen sisältö toimii myös tavallaan Uudenvuoden 2020 sisään toivottavana yhteiskunnallispoliittisena alkuanalyysinä.

Olen pohtinut tämän kirjoituksen rakennetta ja sisältöä jo monta päivää, ja usein olen tuntenut siitä muodostuvan aivan liian pitkän ja sisällöllisesti liian vaativan - eli sen konkreettista tekemistä on ollut vaikeaa jopa aloittaa...

Yhtenä syynä tälle hankaluudelle on ollut se, että kirjoitussisällön pääinspiraatioksi olen ottanut ns. henkisenä opettajana tunnetuksi tulleen Teal Swanin (blogi ja Youtube-kanava) hyvin pitkän Uudenvuoden analyysin: "Forecast For 2020". 

Siinä olisi ollut itselleni vain tässä yhdessä kirjoituksessa aivan liikaa läpianalysoitavaa omien kommenttieni kera kohta kohdalta koko mitaltaan. Siksi varmasti tästä kirjoituksestani olisi tullut liian vaivalloinen luettava teille muillekin... 

Päätän nyt sen takia "vain" seuraavaa: otan kyllä esille tämän Tealin kirjoituksen, mutten käy sitä vielä joka kohdaltaan kummemmin itse tässä läpi >> Kuitenkin se on teille muillekin jo nyt silti hyvää pohjustavaa luettavaa, koska sekä teidän omakohtaisille pohdinnoillenne että tässä blogissa minun omakohtaisille kirjoituksilleni siitä tulee olemaan hyötyä. 

Niinpä todennäköisesti jatkossa saatan poimia tätä Tealin analyysiä tarkempaankin ruodintaan uusissa blogikirjoituksissa... Se myös senkin takia, koska tuon analyysinsä luonne on olla "ennustuksensa" puitteissa ajankohtainen vielä pitkään: jopa siis osittain myös tämän vuoden 2020 tuolle puolelle tulevaisuuteen koko tämän alkaneen vuosikymmenen koko mittaan saakka vähintään...

Yksi tämän oman kirjoitukseni rooleista onkin tässä pohtia ja teille paljastaa sitä, miten tulen jatkossa toimimaan omakohtaisessa edelleen valveutumisessani ja yhteiskunnallispoliittisessa aktivismissani - näyttää siltä, että yksi punainen lanka siinä on olla edelleen sopivan omaehtoisesti itsenäinen ajattelija, ja siinä nimen omaan kirjoittajana, josta päättyneen viime vuoden erittäin runsas aktiviteettini omalla Facebook-seinälläni on jo ollut yksi hyvä esimerkki.

Toisaalta pyrin huomioimaan myös erilaisten ihmisryhmien olemassa oloja ja ominaisuuksia niin, että ymmärrän itsekin entistä paremmin ihmisen / ihmisyyden perustavaa laatua olevan sosiaalisen luonteen monine ilmenemismuotoineen, mutta samalla tähdennän yhä edelleen ismillisten ja itse asiassa kaikenlaisten tunnustuksellisten ryhmien sudenkuoppia ja ajatusvirheitä tässä nykyisessä länsimaiden rappiossa ja ajattelun kriisissä...

Tämä esille otettava Tealin analyysi itse asiassa osaltaan antaa materiaalia pohdintaan myös noiden kaikkien em. teemojen puitteissa, ja siinä sekä yksilökohtaisesti että ryhmien ja sosiaalisuuden monissa puitteissa. 

Samalla oikeastaan eniten myös sitä tulee hänen analyysistään ilmi, miten tämä nykyinen aikakautemme on oleellisesti tietynlainen siirtymäjakson ja muutoksen vaihe, jossa tapahtuu ja tulee tapahtumaan hyvin paljon voimakkaita ja radikaaleja asioita niin hajottavassa kuin rakentavassakin katsannossa - poimin tässä välissä kaksi oleellista kiteytystä Tealin ko. kirjoituksesta tähdentämään tätä tilannetta:

--- Teal Swan: "Fear is a central theme that all people on earth will grapple with in 2020",

ja "As you already know, a major evolutionary shift in humanity has been well underway for many years.  But shifts and transformations are not an overnight thing and they are not the “warm, expansive, fuzzy-feeling” things that many people imagine when they hear the word shift or transformation.  A shift is change.  Change is something that usually implies resistance.  In 2020, this resistance rises to a head or a peak".

Huomaamme siis tässä vaiheessa sen, miten länsimaat(kin) ovat käymässä läpi yhä radikaalimmaksi ja vaativammaksi käyvää muutosta kohti jotain vielä tuntematonta, jossa sattumoisin tämä vuosikymmenen vaihde ja koko alkanut vuosikymmen itsessäänkin toimii eräänä symbolisena rajakohtana vanhan tuhoutuvan ja uuden rakentuvan välissä - tässä katsannossa onkin oleellisen sopivaa pohtia myös omaa aktivismiani ja ajatteluani.

Eräällä tavalla sopivaa jatkokirjoitteluni ja ajatteluni kehittämisen muotoa pohdittaessa onkin se, että alan käyttämään täällä blogin puolella hyväkseni parin viime vuoden aikaista runsasta Facebook-kirjoitteluani, ja mitä ei siis ole sieltä vielä päätynyt tänne blogin puolelle. 

Itse asiassa minulla on ollut jo koko ajan noina viime vuosina mielessäni se, että Facebook-aktiviteettini on ollut eräänlaista luonnostelulehtiöön ajatusten merkitsemistä, josta tulen poimimaan niitä jatkokäsittelyyn jossain uudessa muodossa toisaalla. Eli siis nyt ainakin täällä blogissa, mutta poissuljettua ei joskus myöhemmin ole sekään mahdollisuus, että alkaisin tekemään näistä aktivistiasioista myös tietokirjoja...

Joka tapauksessa tällaisena prosessina tämä aktivismini tavallaan myös muodollisesti tulee jatkossa toteuttamaan tätä länsimaiden muutosprosessia yhtenä sen osamanifestaationa. 

Näin ollen käytännössä on luontevaa poimia noita Facebook-luonnoksia tänne blogiini tämän uuden vuoden aikana uudelleen käsiteltäviksi ja jalostettaviksi, ja niitä voin sitten liittää tulevaisuudessa esiin tulevien uusien maailman ja Suomen yhteiskunnallispoliittisten tilanteiden pirtaan ja jatkumoihin sekä filosofisempiin analyyseihin...

Sisällöllisesti länsimaiden(kin) muutoksessa Teal ennustaa siis mm. vastakkainasettelujen ja muutosvastarinnan voimistumista monilla eri tavoilla, ja tästä voin olla samaa mieltä omienkin havaintojeni ja analyysieni mukaan. 

Yksi syy tälle yhteiskunnallisesti hankalalle ja vaarallisellekin prosessille on se, miten tässä muutosvaiheessa eri ihmisillä muutoksen yhtäältä edellyttämät ja toisaalta vielä tukahduttamat itsetuntemuksen ja valveutumisen vaiheet ja sisällöt ovat niin erilaisia keskenään, ja siinä osaltaan jopa radikaaleissakin ristiriidoissa monien asioiden ja katsomusten suhteen.

Itse asiassa juuri tästä epäsymmetrisestä sosiaalisesta dilemmasta ja sen "todennäköisestä pahenemisesta jatkossa" varoitin itse jo lähes 10 vuotta sitten täällä blogissani, kun huomasin oman aktivistikauteni alussa sen, miten tämä kollektiivinen epäsymmetria vaikutti omaan elämääni kanssaihmisten tahoilta kohtaamissani suhtautumiseroissa minuun itseeni ja tähän aktivistirooliini.

Huomasin jo silloin hyvin vahvasti sen, miten voimakkaasti kahtiajakautunutta ja ristiriitaista se suhtautuminen oli eri asioissa paljastaen esille näitä eri ihmisten välisiä valveutumisen ja ajattelemisen laatueroja ja sisältövaihteluita - voidaan sanoa, että dualismien eskaloituminen on yksi länsimaiden sairaudentilan diagnoosi tässä ilmiössä.

Tämäkin on siis oleva yksi jatkodilemma edelleen tässä yhä voimistuvassa länsimaiden(kin) muutosprosessissa, joka siis tulee aiheuttamaan mitä ilmeisimmin osaltaan myös rappion ja yhteisösairauden edelleen pahenemista: vielä on tietenkin hyvin epäselvää se, miten pitkälle saakka rappio / sairaus eri asioissa tulee etenemään, mutta joissakin katsannoissa se saattaa edetä vielä pitkällekin...!?

Tealin analyysistä voidaan siis päätellä sekin, että tämä kokonaisvaltainen pakote muutokseen on itse asiassa tavallaan kollektiivisen yhteisösairauden aiheuttama akuutti tila, ja parantumisprosessi on se muutos vanhasta uuteen, jonka jälkeen ko. sairaudesta poispääsy oireiden helpottamisena koetaan mm. tuon dualismin vähenemisenä, ja se onkin ollut tavallaan yksi tämän sairauden "kivuista" -- Mutta voiko tällaisesta sairaudesta parantua kokonaan tai jopa ensinkään??...

Kuten huomaatte, niin yhteiskunnallispoliittinen saati monenlainen muukaan ajattelu ylipäätään ei tule helpottumaan jatkossa, vaan oikeastaan asiassa kuin asiassa itse kultakin tullaan vaatimaan yhä pontevampaa ja syvempää asioihin paneutumista ja ajattelussaan rikkaammin kehittymistä: mikäli nimittäin aikoo olla yhä ns. ajassa kiinni ja osaavansa tulkita tapahtumia ja prosesseja edes suunnilleen "sinne päin" osuvasti ja realistisesti.

Tässä on myös se dilemma, että länsimaissa edelleen / vasta vain aniharva itse asiassa ajattelee todella! - Reaktiivisesti asioihin ilman analyysiä ja prosessointia suhtautuminen ei ole ajattelua, eikä ajattelua ole sekään, että omaksuu kritiikittä virallisen vallan tarjoamaa tietoa, tai että kuvittelee tietomäärän liian itseisarvoisen lisäämisen sinällään olevan hyvää "ajattelemista" ilman tietojen syvää ja monipuolista prosessointia.

Itse asiassa nyt ja jatkossa analyysikyvyttömyys ja virallisen vallan tietojen prosessoimaton / välinpitämätön / kyseenalaistamaton käyttö tulee olemaan tässä länsimaiden muutoksessa yhä vaarallisempaa ja itsepetoksellisempaa, kun se voi johtaa yhä pahempiin tietojen ja sosiaalisten ryhmien vastakkainasetteluihin ja haitallisen sumeaan-vinoutuneeseen maailmankuvaan!...

Toisaalta ei sen helpompaa tule olemaan ns. vaihtoehtomedian tietojenkaan kanssa, missä on myös osattava soveltaa yhä monimutkaisempaa analyysin ja prosessoinnin taitoa jatkossa: tämä tosiaan vaatii sitä, että on alettava oikeasti ajattelemaan, ja koska virallinen valta ei automaattisesti tarjoa siihen oikeimpia tai sopivimpia työkaluja, niin sitäkin on alettava harjoittamaan paljolti itsenäisesti ja omalla vaivallaan itsetuntemustaan parantaen.

Tämän yhteiskunnallisen muutosprosessin dilemmana onkin myös se, jos laajat kansanosat eivät osaakaan alkaa ajatella em. tavalla hedelmällisesti ja luovasti, vaan pysyvät liian itsepintaisesti taantuneina vanhassa totunnaisessa ja hajoamaan jäävässä maailmankuvassa, sekä luottavat liikaa valmiiksi pureskellulta näyttävään (valheelliseen) ja petolliseen tietoon. 

Olen havainnut, että suomalaisessa yhteiskunnassa tällainen jämähtämisen ongelma on erityisen suuri vaara, koska olemme kansakuntana / kollektiivisesti sen verran pahasti hitaita, jääräpäisiä ja historiallisesti traumatisoituneita. 

Siksikin siitä vanhasta totunnaisesta ja hajoamaan jäävästä maailmankuvasta tai ns. yleisestä konsensuksesta / populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita katsotaan erityisen paljon kieroon ja vihamielisesti tässä yhteiskunnassa, ja josta siis yksi versio on ollut se em. dualismien voimistuminen eri ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa suhtautumiseroina ja ristiriitoina.

Mutta tässä voimistuvassa muutosprosessissa nimen omaan tarvitaan juuri virallisen vallan totunnaisuudesta, konsensuksesta ja yleensäkin populaariajattelusta poikkeavia uudistajia ja toisinajattelijoita! 

Noissa Tealin kuvaamissa eri skenaarioissa ja itse jatkopohdittuna käy kuitenkin ilmi sekin, että ei ole itsestään selvää sekään, minkälainen toisinajattelijuus / uudistajuus on hyväksi ja minkälainen puolestaan pahaksi: tässäkin vallitsee vastakkainasetelmallista ja ristiriitaista sumeutta vaihtelevilla tavoilla muutosprosessin edetessä...

Siksi myös on erityisen tärkeää oppia oikeasti ajattelemaan! - omalta osaltani olen toivottavasti pystynyt vuodesta 2008 alkaen näyttämään siinä koko ajan kehittyvää esimerkkiä, ja tässä uuden vuosikymmenen katsannossa pyrin edelleen parantamaan mm. tänne someen tuottamaani sisältöäni sitäkin varten.

Mainittakoon vielä, että tuo "oppia oikeasti ajattelemaan" ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kaikkien ihmisten ajattelu alkaisi lopulta olemaan yhtä ja samaa sekä muodollisesti että sisällöllisesti - sehän on tietenkin totalitarismin merkki äärimmäisenä rappiona! 

Sen sijaan parantuvana renessanssi-skenaariona se ajattelun oppiminen tarkoittaa paremminkin sitä, että ajattelu saa yhä moniarvoisempia ja runsaampia muotoja yleisesti sallittuna kasvualustana, jonka puitteista traumojen ja pelkojen vähentyessä sukeutuu yhä parempaa materiaalia ymmärtää yhteiskuntaelämää, ja tehdä sille yhä parempia puitteistuksia ja käytännön ratkaisuja sekä ihmiselämää että ympäristömme olosuhteita varten...

Kuten tästä nyt huomaatte, niin työ tämänlaisen ymmärryksen saavuttamiseksi on vielä todella pahasti kesken ja vaatii todellakin myös noita Tealin tähdentämiä muutoksen ja itsetuntemuksen parantamisen vaiheita vielä todella kauan aikaa...

Sitten mainitsen ainakin yhden asian, jossa olen huomannut olevani Tealin kanssa eri mieltä, ja olkoon se osoituksena siitä, miten tämä kuvattu muutosprosessi sisältää myös esim. tälläkin tavalla niitä vastakkainasetelmallisiakin vaiheita ajattelussa ja maailmankuvien uudelleen muotoiluissa. 

Samalla tämä on huomio myös siitä, miten en pidä Tealia erehtymättömänä guruna, vaan ihan tavallisena kuolevaisena, joka on "vain" oppinut ajattelemaan erityisen hyvin, ja jolla siksi osa tarjoamistaan tiedoista on varmasti hyödyllisiä ja itse kunkin ajattelua parantavia elementtejä. 

Silti toiselta osaltaan on syytä kiinnittää hänenkin tietoihin kriittistä ja kyseenalaistavaa huomiota tarpeen mukaan.

Tämä minua ja Tealia erottava ko. asia on ilmastoalarmismi, jossa Tealista poiketen minä en pidä hiilidioksidiperusteista ilmastonmuutosta minkäänlaisena uhkana enkä edes oikeastaan olemassa olevana ilmiönä sinälläänkään - tämä erottava seikka paljastui minulle viimeistään tästä viime elokuun Tealin kirjoituksesta "The Earth's Lungs On Fire".

Tämä suhtautuminen ilmastoalarmismiin ja ylipäätään tietoni "ilmastonmuutoksesta" tulee siis olemaan yksi keskeinen teema jatkon uusissa kirjoituksissani täällä blogissa(kin), ja viime vuonna se jo oli runsaassa ruodinnassani niissä Facebookin "luonnoksissani".

Varmasti voidaan todeta siksi myös se, että tämän ilmastoalarmismin petollisuuden esille ruotiminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä asioista tässä Tealinkin sormella osoittamassa muutosprosessissa, mutta paradoksaalisesti siis Tealin omaan näkemykseen nähden ko. asiassa tavallaan ylösalaisesti...

Muita keskeisiä teemoja minulla tulee olemaan jatkokirjoittelussani mm. seuraavatkin aiheet: 

-- Politiikassa "oikeisto vs. vasemmisto" -jaottelun kyseenalaistaminen ja "kolmannen vaihtoehdon" pohtiminen sen tilalle, 

-- Sosiologiassa sekä ihmissuhteiden että "yksilö vs. kollektiivi" -dilemman olemuksista paremmin perille pääseminen sekä omassa elämässäni että yhteiskunnan katsannoissa, 

-- Aktivismissa ja vaihtoehtomedioissa validin ja epävalidin tiedon vertailut ja paremman tietoisuuden kehittämisen suunnat, 

-- Psykologiassa politiikkaa ja ymmärrystä haittaavien mekanismien tutkiminen, kuten projektiot, torjunnat ja pelot, 

-- Monet maailman ja Suomen tapahtumien analyysit yhdistettyinä mm. noihin edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin, 

-- Sekä tietenkin omassa itsetutkiskelussani esille tulevat asiat...

Lisäksi tässä muutoksen aikajaksossa on nyt mielenkiintoista pohtia asioita myös akselilla "menneisyys vs. tulevaisuus", joka mm. tarkoittaa siis jo em. aikomustani ottaa menneisyyden kirjoituksiani uudelleen työstöön, jossa tavallaan menneisyys ja tulevaisuus vuoropuhelevat keskenään kunkin meneillään olevan hetken / prosessin tilanteiden kiteyttämiseksi näitä uuden vuosikymmenen paremman ajattelun ja aktivismin tavoitteita varten...

Tästä onkin varmasti hyvin herkulliset ja mielenkiintoiset puitteet lähteä jatkamaan blogini päivittämistä aikaisempaa tiheämmin ja runsaammin - palaamisiin taas seuraavalla kerralla!

PS.: toki täällä blogissani tulee jatkossa olemaan myös muita aiheita em. lisäksi: eli kiinnostuksen kohteitani sää- ja luontoilmiöistä sinänsäkin, musiikista, kasveista, valokuvaamisesta yms., joita on jo ennestäänkin ollut täällä esillä.

Uudenvuoden ja uuden vuosikymmenen tervehdys: sää- ja tunnelmakuvia 1.1.2020

Uuden vuosikymmenen alkajaisiksi jatkan taas muutamista aikaisemmista vuodenvaihteista tuttua Uudenvuoden tervehdykseni tekemistä, jossa nyt jaan muutaman tunnelmakuvan ajankohdan luonnon ja sään tilanteista: tällä kertaa alla on neljä ottamaani valokuvaa, jotka on tuttuun tyyliin Hämeenlinnasta.

Joistakin viime kerroista poiketen Uudenvuoden tervehdykseni ei sisällä tässä yhteiskunnallispoliittista sisältöä, koska ajattelin tehdä sellaisen tänne blogiin erikseen lähipäivien aikana pitkähkönä analyysinä...

Tämä onkin siis valokuvakeskeinen tervehdys, missä alla olevat ylimmät kolme kuvaa on otettu tänään 1.1.2020 Hämeenlinnan keskustaa ympäröivän Vanajaveden rannoilta alkuiltapäivällä vähän ennen auringonlaskua. Alimmainen kuva on esimerkkikuva äitini parvekkeelta puolenyön eli vuoden vaihtumisen ilotulituksesta sen hetkisen säätilan kera.

Tänä vuodenvaihteena yöllä sattui sopivasti selkeäsäinen tauko runsaspilvisiin ja erittäin leutoihin länsi-lounaisvirtauksiin, jolloin oli myös parisen astetta pakkasta; lunta ei kuitenkaan mainittavasti tullut maahan puolelleyölle, vaikka uudenvuoden aaton iltapäivällä oli hitusen lumisateita kylmenemisen hetkellä. Edeltäneet pari päivää olivat olleet kuitenkin taas niin monta astetta plussalla lämpötiloiltaan, että Tapaninpäivän jälkeinen hetkellinen uusi lumipeite ehti sulaa kokonaan pois täksi vuodenvaihteeksi Hämeenlinnasta, kuten alla olevista kuvista havaitaan.

Alla olevista vesistöjäiden tilanteista nähdään kuitenkin se, miten Tapaninpäivän jälkeen lauantaina 28.12.2019 ollut talven tähän mennessä kylmin hetki n. -10 asteen minimilämpötiloineen sai järviveteen sen verran vahvaa uutta jäätä, ettei siitä kaikki ehtinyt sulaa Uudeksivuodeksi pois. Lisäksi viime yön heikossa pakkasessa ehti syntyä hieman lisää uutta jääriitettä.

Jatkon sää tammikuun ensimmäisille kahdelle viikolle näyttää kuitenkin ennustemalleissa edelleen erittäin leutojen länsi-lounaisvirtausten jatkumista lähes keskeytyksettä Fennoskandiaan Atlantin voimakkaiden matalapaineiden tuomina; vain hetkelliset pakkastilanteet saattavat rikkoa plussakelien jatkumista, kuten näillä näkymin seuraavan kerran ensi sunnuntaina 5.1..2020... 

Yhtenä isona syynä tälle leutoudelle on se, miten pohjoisen napa-alueen polaaripyörre näyttäisi pitävän itsepäisesti pintansa voimakkaana ja häiriintymättömänä pitkälle tammikuulle, kuten esim. tässä Judah Cohenin twiittauksessa ilmenee: tämä edesauttaa arktisten ilmamassojen pysymistä ns. pesässään napa-alueella ja ylläpitää aktiivista matalapainetoimintaa Pohjois-Atlantilla...

Näin ollen Etelä-Suomessa on syytä varautua uuden vuosikymmenen alkajaisiksi edelleen lumettomuuteen ja hyvin vähäisiin järvijäihin - katsotaan myöhemmin, josko sitten tammikuun loppupuoliskolle olisi tulossa kunnollisemman talven yritystä...

Toivotan kaikille lukijoilleni hyvää ja parempaa uutta vuotta ja koko uutta vuosikymmentä!


Uudenvuodenpäivän ja vuodenvaihteen yön tunnelmakuvia Hämeenlinnasta >>

Vanajaveden jäätilannetta kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2020; tekstuurillisempi ja paksumpi jää oli peräisin 28.12.2019 olleesta kylmyyspiikistä ja oikealla oleva jääriite syntyi viime yön parin asteen pakkasesta. Iltapäiväksi alkoi taas vallita uusi leuto länsivirtaus ja Föhn-tilanteelle tyypilliset ylä- ja keskipilvet.

Ystävyydenpuistoa ja Vanajavettä kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2010; lumipeitettä ei taaskaan ollut, kun Tapaninpäivän jälkeinen jo ties kuinka mones hetkellinen lumikerros ehti sulaa taas pois useassa plusasteessa 29. ja 30.12.2019 olleen Föhntuulisen lämpöaallon myötä.

Vanajaveden rantaa Paasikiventien eteläreunalla kuvattuna Hämeenlinnassa 1.1.2010; tässäkin havainnollistuu hyvin lumettomuus ja järven heikko jäätilanne, mutta myös se kuinka kulkuväylälle on täytynyt tehdä marraskuusta alkaen hiekoituksella liukkaudentorjuntaa hyvin leudoista säistä huolimatta.

Vuodenvaihteen ilotulitusta Hämeenlinnassa kuvattuna 1.1.2020 klo. 00:01; tällä kertaa taivas oli täysin kirkkaan selkeä, jolloin ilotulitteiden mukana näkyi tähdistöäkin oikein hyvin. Kuulaan kirkas ilma mahdollisti myös raketeista tulleiden savujen näkymisen vahvasti osana ilotulituksen visuaalisuutta.