Sääennuste- ja luontoseurantaraprottien tekeminen on ollut viime aikoina aiottua hitaampaa, joten tässä tulee uusi raportti viikkointervallin sijaan n. viikkoa aiottua myöhemmin.
Osasyinä ovat olleet edelleen aikataululliset ongelmat mm. viimeksi täällä blogissani ilmoittamani vuodenkierron valokuvausprojektini uudistamiseen liittyvien seikkojen takia, ja joissa edelleen on tullut lisää ongelmia siellä mainitsemani "tussausmerkkaamisen" suhteen: juurikin säähän liittyen ne ongelmat ovat olleet sitä, että tälle viikolle aiottu ko. tussaaminen valaisinpylväisiin, liikennemerkkitankoihin yms. ei ole ollut olosuhteiltaan hyvää, koska tällä päättyvällä viikolla 47 on tullut vähän väliä jäätävää tihkusadetta ja siten em. kaltaisille tussauspinnoille ko. toimenpidettä haittaavaa jäätä ja kuuraa - olen siis kärkkynyt toimenpiteelle sopivia hetkiä, mutta nyt taidan siirtää sitä johonkin kohtaan tulevaisuuteen...
Toisaalta tämä sääraportointi on ollut tavallaan "tauolla" ihan vain siitäkin syystä, kun sää on ollut Suomessa tällä viikolla hyvin tasaisen samankaltaista ja kohtuullisen hyvää koko ajan, ja itse asiassa melko stabiili ja rauhallinen säätyyppi on jatkumassa edelleen myös ensi viikolla 48.
Syynä tähän tavanomaista pysyvämpään ja rauhallisempaan suursäätilaan on ollut se, kun edeltäneellä viikolla 46 talven koko Suomeen tuonut Fennoskandian korkeapaine siirtyi Suomen itäpuolelle täksi päättyväksi viikoksi 47, ja näin ollen Länsi-Venäjälle jäi voimakas ja hyvin laaja korkeapaine hyvin pysyvästi, jonka länsireunan tasaisessa vaikutuspiirissä Suomi ja itäinen Eurooppa on ollut jo monta päivää voimakkaiden matalapaineiden leutojen, runsassateisten ja voimakastuulisten säiden pysyttyä siksi kurissa Pohjois-Atlantilla ja vaikuttaen lähinnä vain läntisimmässä Euroopassa, kuten Britteinsaarilla ja Norjassa.
Tässä tilanteessa viime päivinä Suomessa on vallinnut ajankohtaan nähden osaksi tavanomaista hieman kylmemmät etelän ja idän väliset virtaukset heikkoina-kohtalaisina, missä säätyyppi on ollut lähes koko ajan tasaisen runsaspilvinen alapilvilauttoineen ja -kerroksineen, ja vain silloin tällöin pilvipeite on rakoillut päästäen Etelä-Suomessa aurinkoa pilkahtamaan päiväaikaan pieninä hetkinä.
Toisaalta etenkin muutamina viime päivinä noissa virtauksissa on päässyt Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta sen verran kosteutta mukaan, että tasaisen runsaan pilvisyyden lisäksi etenkin sisämaassa on ollut ajoittain sumuja ja vähintään muutenkin utuista, sekä Etelä-Suomessa myös ajoittain noita em. jäätäviä tihkusateita; myös lumikuuroja ja heikkoja-kohtalaisia lumisateita on esiintynyt, kuten tänään sunnuntaina on ollut tilanne - suuria lumikertymiä ei ole kuitenkaan tullut.
Lämpötilat näissä vaiheissa ovat olleet Etelä-Suomessa tyypillisen itä-länsikahtiajakoisesti sellaisia, jossa lounaiskolkassa on ollut noin nolla asetta ja siten ajoittain suojasäätä, ja muutoin länsiosissa lämpötilat ovat olleet tasaisesti yötä-päivää -1 ja -5 asteen välillä, ja idässä ajoittain myös -5 ja -10 asteen välillä; alkuviikolla oli hetkittäin lännempänäkin jopa -10 asteen kylmemmällä puolella käyneitä minimilämpötiloja.
Lapissa on ollut heikkotuulisimmilla ja vähäpilvisimmillä hetkillä myös -10 ja -20 asteen välisiä lukemia ja paikoin tätäkin kylmempää, mutta viime päivinä osassa Lappia on ollut myös melko leutoakin jopa nollan vaiheille saakka virtausten kierryttyä vaikuttamaan osaksi leudommalta lounaan kantilta sinne tuon idän korkeapaineen ympärillä.
Jatkossa tuo idän voimakas ja laaja korkeapaine jatkaa vaikuttamistaan Fennoskandian ja Itä-Euroopan säähän edelleen - aluksi ensi viikon 48 alkupuolella korkeapaine pysyy lähes sijoillaan Länsi-Venäjällä, mutta sitten se pullauttaa lännemmäksi selännettä Fennoskandian ylle, jossa sitten sille alueelle muodostuukin loppuviikoksi oma Fennoskandian korkeapaineensa ja sen vaikutus jatkunee myös seuraavan viikon 49 puolelle...
Ennen tuota korkeapaineen lännemmäksi pullahtamista Mustameren suunnasta pääsee sen verran kosteutta ja leudompaakin ilmaa kiilana kaakkoistuulilla Etelä-Suomeen, että ensi viikon alussa on parina päivänä runsaassa pilvisyydessä ja ajoittaisissa lumi-, räntä-, tihku- ja vesisateissa aikaisempaa hieman leudompaa, jolloin suojasäätä voi olla myös mantereella hieman lounaiskolkkaa laajemmin ja samalla muutoinkin pakkanen on heikkoa koko Suomessa.
Sitten tuon Fennoskandian korkeapaineen muodostuessa sää alkaa sekä poutaantumaan että kylmenemään taas selvemmin: lopulta Lapissa voidaan ensi viikon 48 loppuun mennessä vähäpilvisillä hetkillä mitata taas ainakin -10 ja -20 asteen välisiä lämpötiloja, ja mahdollisesti kylmempääkin mantereisimmilla paikoilla. Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötilat laskevat lähinnä -2 ja -10 asteen välille, jossa mm. pilvisyys ja tuulisuus vaikuttavat lämpötilaeroihin ja -vaihteluihin; itäosissa on taas kylmintä tyypilliseen tapaan.
Sää muutoin muuttuu siten, että pilvisyyden rakoilua voi alkaa tapahtumaan ensi viikon 48 loppua kohden yhä enemmän, ja siten Etelä-Suomessa päiväsaikaista aurinkoakin voidaan taas nähdä monen päivän tauon jälkeen; toisaalta heikkoja pakkaslumisateita voi edelleen esiintyä, ja tuossa korkeapaineen loppuviikon vaiheissa etelärannikolla voi olla sen verran itä-kaakkoistuulia, jotka voivat tuoda runsaampiakin merellisiä lumisateita, kun Suomenlahti on vielä jäätön ja pysyy jäättömänä sisälahtia lukuun ottamatta vielä koko ensi viikonkin.
Lapissa sen sijaan on jo etenemässä kaamos yhä etelämmäksi, joten pohjoisimmissa osissaan Aurinkoa ei enää juuri nähdä keskipäivän aikoinakaan selkeäsäisillä hetkillä.
Euroopan mittakaavassa nämä em. vaiheet ovat ensinnäkin olleet sellaisia, että kaikkein ankarimmat pakkaset (mm. -30 astetta kylmempää) ovat vielä pysyneet kurissa Länsi-Venäjän korkeapaineen keskuksen alueella Uralilla ja laajemmin Länsi-Venäjän pohjoisosissa. Lisäksi aikaisempaan ennusteeseeni nähden erona pakkasilmamassoja ei ole vielä päässyt kunnolla Ukrainaan (tosin on siellä osaksi ollut yöpakkasia ja lumisateitakin) eikä Itä-Euroopassa Puolaa lännemmäksi eikä etelämpänä juuri Balkanillekaan.
Jatkossa siis Itä-Euroopassakin on aluksi leudompaa suojasäätä Mustaltamereltä käsin, mutta tuo ensi viikon 48 lopun Fennoskandian korkeapainetilanne edesauttaa eteläpuolelleen laajalle alueelle Euroopassa itävirtausten muodostumista, ja sehän mahdollistaa kylmempien säiden leviämistä lännemmäksi!
Näillä näkymin pakkassäitä alkanee esiintymään viikon loppua kohden lännessä Saksaa, Benelux-maita ja osittain Ranskaa myöten, jolloin näillä alueilla voi olla lumisateidenkin riskiä - matalapaineiden vyöhyke nimittäin sijoittuu tässä vaiheessa Britteinsaarten lounais-eteläpuolelle, ja se voi kierrättää manner-Eurooppaan itätuulien sekaan paikoin ehkä isoakin lumipyryjen riskiä; lopulta Britteinsaarillakin sisämaassa ja Skotlannissa voi tulla lumisateita...
Kylmyys alkanee leviämään myös etelämmäksi Euroopan itäosissa, jolloin mm. Ukrainassa pakkassäät alkavat leviämään aluksi pohjoisosiinsa ja ehkä myöhemmin jopa Mustanmeren rannikollekin... Länsi-Venäjällä puolestaan tapahtuu siten, että tuo em. ankaran pakkasen nykyinen alue surkastuukin ainakin tilapäisesti ja osaksi pois ensi viikon lopulla, kun tuon Fennoskandian korkeapaineen pohjoispuolelta Jäämereltä kiertyykin sen verran leudompaa ilmaa Uralille lumisateineen.
Kun mietitään tässä vaiheessa pidemmälle joulukuulle saakka sääennusteita, niin tällainen Fennoskandian korkeapaine ja muutenkin näillä pohjoisilla leveysasteilla vaikuttava laaja ja vahva korkeapainetilanne voi jäädä pidemmäksikin aikaa pysyväksi blokaten Fennoskandiasta pois Pohjois-Atlantin leudontavia matalapaineita, jolloin riskit myöhemmin jopa erittäinkin ankaralle pakkasaallolle laajalle alueelle Eurooppaan voisivat mahdollistua!...
Joissakin ennustemalleissa niiden tämän hetkisten ennusteajojen loppupäissä noin joulukuun toiselle viikolle onkin jo esillä tällaisen ankaran pakkasaallon mahdollisuutta, jossa ensi alkuun sekä Länsi-Venäjä laajalla alueella että mm. koko Fennoskandia joutuisivat talven ensimmäisen todella ankaran pakkasen kouriin: esim. Etelä-Suomessakin voisi tulla jo -20 astetta kylmempää!...
Euroopan energiakriisin ja Ukrainan sotatilanteen kannalta tuossa vaiheessa voisi siis tullakin jo ensimmäinen sellainen "Siperia TODELLA opettaa" -tilanne, joka olisi heti talven alkuun ja Joulun alle erityisen vakava yhteiskuntakaaoksen ja -rappion eskaloija! - tähän täytyykin näissä merkeissä jo alkaa varautumaan, koska myös joka tapauksessa nyt vaikuttaa siltä, ettei tästä talvesta olisi tulossa säiltäänkään leutoa eli helppoa >> Seurataan sääennusteita ja suursäätilan kehitystä nyt todella tarkkaan!...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Viime viikonvaihteen paikkeilla siis tuli kuin tulikin etelästä ja kaakosta sen verran lumisateita Etelä-Suomeenkin, että lumipeitettä muodostui etenkin Uudellemaalle: niinpä etelärannikko onkin ollut tällä päättyvällä viikolla 47 Etelä-Suomen selvästi lumisinta aluetta ja tämän sunnuntain lumisateet ovat tätä edelleen vahvistaneet; tosin lumipeite esim. pääkaupunkiseudulla ei ole ollut kovin paksua vieläkään, vaan lunta on ollut lähinnä 5 cm:n molemmin puolin ja tämän päiväisen lumisateen jäljiltä paikoin korkeintaan 10 cm:n tienoilla.
Muutoin Etelä- ja Keski-Suomessa lumipeitteet ovat pysyneet hyvin ohuina, jossa paikoin edelleenkin on jopa niin vähän lunta, ettei sitä ole riittänyt mitattavaksi saakka virallisilla sääasemilla, ja täten yleisesti hieman lumen valkaisemista maisemista huolimatta lumipeitekartat osoittavat joillekin alueille yhä "lumetonta" tilannetta; kuten Päijänteen itäreunalla ja Pohjanmaalla.
Lapissakaan ei ole vielä ehtinyt muodostua paksuja lumipeitteitä, koska sademäärät sielläkin ovat olleet sen verran vähäisiä: yli 10 cm:n lumipeitteitä esiintyy vasta lähinnä Keski-Lapista pohjoiseen olevalla alueella.
Toisaalta paikoin visuaalista talven tuntua ovat tuoneet puustokuurat, joita tuossa kosteassa ja pakkassäisessä kaakkoisvirtauksessa on tällä viikolla mahdollistunut: erityisesti juuri Lapissa ja Kainuussa oli ollut ajoittain jopa erityisen näyttävää puustokuuraa aikaisemmin tällä viikolla.
Etelä-Suomessa puustokuura on ollut lähinnä vain sisämaan asiaa hetkittäin lievästi, kun noita em. sumuja esiintyi pakkassäässä, mutta pian sumujen hälvettyä tuulet myös karistivat kuuraa nopeasti poiskin.
Etelä-Suomessa talven tuntua on lisännyt myös se, kun koko ajan jatkuneet heikotkin pakkaset ovat tällä päättyvällä viikolla 47 saaneet jäädytettyä melkein kaikki järvet jo kauttaaltaan ohuisiin jääpeitteisiin; vain virtaavimmat vesistöt ja isoimpien järvien jotkut ulapat ovat vielä jäätymättä. Lisäksi näiden ohuiden jäiden päälle on satanut myös lumipeiteitä, joka on valkaissut järvimaisemiakin jo yllättävänkin talvisen näköisiksi - alkavan viikon 48 lopulla järvien jäätyminen etenee taas selvemmin.
Jatkossa siis ensi viikon 48 alussa voi olla sen verran suojasäätä, että hieman lumien ja jäiden sulamista tapahtuu: tosin kyseessä on vain n. +1 asteen veroiset lämpötilat, joten sulaminen ei ole kovin isoa, ja näin ollen lähinnä vain tuollainen 1 cm:n veroinen lumihuuru maassa voi vain länsiosissa sulaa pois.
Pääkaupunkiseudun yli 5 cm:n paksuiset lumipeitteet ovat turvassa tältä pieneltä suojasäältä, joten ensi viikon lopullekin siellä riittää talvisen näköistä maisemaa joka tapauksessa, ja sitten pieniä pakkaslumisateita riittänee taas lisävalkaisemaankin maisemia lähes koko Suomessa, vaikka useiden senttien veroisia lumikertymiä ei ole tulossa mahdollisesti etelärannikolle saatavia merellisiä lumipyrytilanteita lukuun ottamatta...
Maaperä on jo jäätynyt tällä viikolla Etelä-Suomessakin 1 - 5 cm:n veroisesti, joten routa-aika on selvästi jo alkanut: jatkossa vasta tuo ensi viikon 48 lopun kylmeneminen jatkaa myös länsiosien maaperän routaantumista etenkin vähälumisimmilla alueilla, ja jos pakkanen sitten myöhemmin joulukuussa kiristyy ilman runsaita uusia lumipeitteitä, niin routa alkanee silloin nopeasti pahentumaan...
Maaperän vesitilanne on yhtäältä kohtalaisen hyvä eli syksyn sateista kohtalaisen märäksi kastunut yleisesti, mutta toisaalta ensi vuoden kasvukauden alkua ajatellen ja mahdollisesti talven routatilanteiden normaalia pahemman kehityksen kannalta arvioituna vesistöissä monet pohjavedet mukaan lukien on normaalia vajaammat vesivarantotilanteet tällä hetkellä.
Syksyllä ei täten siis tullut sateita kuitenkaan niin paljoa, jonka takia jokien ja järvien vedenpinnat ovat siksi nyt yhä melkoisen alhaalla etenkin Etelä-Suomen viime kesän kuivuudesta kärsineillä alueilla.
Niinpä jos talvesta tulee ankara ja syväroutainen jo heti alkuun, niin seurauksia tästä vähävetisyydestä voivat olla mm.: poikkeuksellisen ja haitallisen matalat järvivedet sekä vesiliikenteen että vesielämän (mm. kalat) kannoilta koettuina talven lopulla, ensi kasvukauden jo heti alkupuolella liian kuivuusherkät alueet, jos lunta ei tule kevään sulamiseen paljoa, pohjavesivarantojen vakava lasku ensi vuonna samalla, jos ensi kesänäkään ei tule riittävästi sateita jne.
Noillekin siis on tällä hetkellä olemassa riskien muodostumisen uhkaa, koska sääennusteet tällä erää ovat osoittamassa sekä vähäsateisuutta että routaa paljon synnyttäviä pakkasia vielä pitkälle tulevaisuuteen!...
Päivitys 27.11.2022 klo. 22:20: Hyvä lisä tähän, ja kertoo myös osaltaan sisältöään siitä, miksi tällä hetkellä sääennusteet osoittavat niin "yllättävän" kylmää joulukuun alkupuolelle Eurooppaan ja Suomeen! >>
Andrej Kokov Fb-julkaisussaan: "Jäämeri 22.11.22. tukevassa jäässä. Tänä vuonna Koillisväylä oli sula vain syyskuun alusta lokakuun puoliväliin ja taas meni ennätysnopeasti umpeen. Noin pari vuotta sitten vielä ihmeteltiin, että ennennäkemättömän paksut jäät estivät navigoinnin jo marraskuun puolivälissä. Yleinen tarinahan on, että Koillisväylä ei enää jääty ...".
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
