Teen alla olevan analyysin tämän Seppo Oikkosen viimeisimpiin kuuluvan kirjoituksen (Tiet läheisyyksiin) tiimoilta -- yritin julkaista tätä analyysiäni äskettäin Facebook-seinälläni, mutta Fb:n "yhteisösääntö"-algoritmi hälytti heti ja poisti sen sananmukaisesti n. 30 sekunnissa seinältäni!
Syynä oli Fb:n ilmoituksen mukaan kuulemma muka se, että: "Yritin kalastella tykkäyksiä väärällä tavalla".
Tämä on hyvin paljon puhuvaa ko. sensuurista, joten ajattelin siitä heti: Osuin siis varmasti johonkin hyvin oleelliseen!...
Näissä merkeissä julkaisen ko. kirjoitukseni nyt uudestaan alla täällä blogissani, ja lisään sen yhteyteen muutakin analyysiäni ja alimmaiseksi vielä omien kommenttieni kera aihetta lisää selittäviä YouTube-videoita David Lynchin Twin Peaks -sarjasta, joka ilmeisesti on ollut tuon ko. Seppo Oikkosen kirjoituksenkin yhtenä inspiraationa keskeisesti.
Vielä tähän alkuun ennen omaa analyysiäni poiminkin siksi alkuhöysteeksi tuosta Sepon kirjoituksesta kuvatekstin, jossa Twin Peaks -sarjasta poimitussa ko. kuvassa on eräs "punainen huone" -kohtaus Twin Peaks -sarjasta >>
Seppo Oikkonen: "Jos ylihistoriallisia, taiteenlajien rajat ylittäviä, silmien väliin jääviä ja ymmärryksen ylittäviä yllättäviä yhdistyksiä perustettaisiin, David Lynchin kytkeminen Paavo Haavikkoon voisi toimia akselivaltana. Näin ei siksi, että Lynch visuaalisessa virtuositeetissaan valaisisi ihmiskunnan menneet ja tulevat tiet, eikä siksi, että Haavikko huolimatta kuvitteellisesta historioinnistaan olisi omassa myyttisyydessään ollut mitenkään näkömielteinen runoilija, vaan siksi, että kumpikin nero yksinkertaisesti pitäisi nostaa ihmiskunnan Originaalien Oppaiden taivaaseen Vergiliuksen laitumille, ja heidän nimensä pitäisi kirjoittaa pilviin isoilla kirjaimilla. -- BIG LETTERS, kuten Bob Dylan vuonna 1965 sanoi Pennebakerin dokumenttielokuvaan tallennetussa haastattelussa TIME-lehden hölmistyneelle reportterille Horace Judsonille. -- The Times They Are A-Changin'; The truth is just a PLAIN PICTURE. -- Lehdet lehtiä. Noita kielikuvien aikoja elämättömien on hölmöä elämöidä Dylanista; nykyinen ymmärtämättömyys on aikalaishulluutta. Sekin sana pitäisi kirjoittaa isosti tervalla eurooppalaisten valtiolaivojen kylkiin".
Kuten tulemme allakin näkemään, niin tämä "punainen huone" on itse asiassa erittäin keskeinen asia Twin Peaks -sarjassa, koska se on allegoria ihmismielen syville kerroksille eli alitajunnalle, josta kumpuavat sosiaalisen ja psyykkisen (ryhmä)käyttäytymisemme isot päälinjat, ja juuri traumavaikutusten muokkaamina ne toteutuvat usein hyvin vaarallisesti ja tuhoisasti...
Seuraavaksi oma analyysini tämän tiimoilta:
Mitä tapahtuu, kun sisäinen (traumahysteria) ja / tai ulkoinen (aivopesuhypnoosi) kriisitila kaventaa mielen "teiksi läheisyyteen"?...
... Lynchiläisittäin symbolisesti selitettynä tietenkin ajattelun ja näkemisen perspektiivit ja hahmot hajoavat "siksak-sotkuksi", ymmärtämisen horisontti sulkeutuu kaltereitakin tiiviimmäksi "plyysiverhovalliksi" kaikkialle ympärille ja moista sulkeutunutta tietoisuutta alkaa hallita "hyypiö-kääpiö"-johtaja, joka näyttää "paikan" siitä aivan läheltään "olemisen malliksi ja säännöksi"...
Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?...
... Mm. sitä, että ajattelu-näkeminen supistuu kolmiulotteisesta hahmottamisesta kaksiulotteiseksi mieltämiseksi dualismeihin, ääriarvoihin ja ääriyksinkertaistuksiin, ymmärrys kohtaa sokeita ja pimeitä esteitä totaalisesti joka suunnasta sulkeutuen sisälleen harhaiseen ajatteluun ja hulluun toimintaan, ja sellaisessa sisätilassa - "punaisessa huoneessa" - johtajana toimii kaksiulotteisen mieltämisen demagogimestari, joka lukitsee "paikan" osoittamalla miten "oikeat" ja "turvalliset" tiet vievät mahdollisimman "lähelle" itseensä, ja esteettä voimistuessaan lopulta teitä läheisyyteen luo päänsäsisäisen äänensä trauma- ja aivopesusirkus kaikkiallista pahuusprojisointia ympärilleen heijastaen...
Mitä tällaista nykymaailmassamme käytännössä tapahtuu?...
--- Ukrainan sodassa Putin "näyttää oman paikkansa" Venäjällä ylentäen sen totaaliseksi hyvyydeksi "plyysiverhoillaan" ja lännessä "kansainväliset arvojohtajat" näyttävät oman vastaavan paikkansa sen ympärillä ylentäen sen totaaliseksi hyvyydeksi toisilla "plyysiverhoillaan", ja näiden välille on synnytetty toinen toisissaan "siksak"-tisti nähdyn pahuuden eliminoinnin kierre...
--- Yhdysvaltojen presidentivaaleissa "republikaanien" Trump "näyttää oman paikkansa" ylentäen sen totaaliseksi hyvyydeksi "plyysiverhoillaan" ja "demokraattien" Harris näyttää oman vastaavan paikkansa symmetrisesti ylentäen sen totaaliseksi hyvyydeksi toisilla "plyysiverhoillaan", ja näiden välille on synnytetty toinen toisissaan "siksak"-tisti nähdyn pahuuden eliminoinnin kierre...
--- Yhteiskuntapolitiikassa Länsimaiden sisällä "paikkaa" näytetään "siksak"-tisti niin, että ulkopuolellaan oleva kulttuuri tuotetaan "plyysiverhojen" sisäpuolelle täydellisimpänä suojelun kohteena mahdollisimman "lähelle", ja sen hyväksi sisäpuolellaan oleva kulttuuri koetaan vähiten suojeltavana poissysättäväksi häiriötekijänä ulkopuolelle "olemattomaksi" -- ko. sisäistä häiriötekijää "hyypiö-kääpiö -paikannäyttäjä" nimittää sitten vaikkapa "natsismiksi" tai "äärioikeistoksi", ja hän on tyypillisesti nykyään "woke"-ideologian demagogi...
--- Ilmastoalarmismissa "paikkaa" näytetään "siksak"-tisti rajaamalla "plyysiverhoilla" ensin mahdollisimman "lähelle" muka tutkittavaksi hiilidioksidimolekyyli, jota sitten korostetaan totaalisena pahuutena ja poistettavaksi keinolla millä hyvänsä plyysiverhojen rajaaman tilan ulkopuolelle "olemattomaksi"...
--- Ilmaston-säänmuokkausalarmismissa "paikkaa" näytetään "siksak"-tisti rajaamalla "plyysiverhoilla" ensin mahdollisimman "lähelle" kemikaalivanat muka kritisoitaviksi ja havainnoitaviksi, joita sitten korostetaan totaalisena pahuutena ja poistettavaksi keinolla millä hyvänsä plyysiverhojen rajaaman tilan ulkopuolelle "olemattomaksi"...
Sekä ilmastoalarmismissa että ilmaston-säänmuokkausalarmismissa ovat jo nouseet myös omat hyypiö-kääpiönsä "paikannäyttäjiksi", jossa pätevät kaksiulotteisen mieltämisen surkastuneet periaatteet täysin lynchiläisesti myös, koska tarvittavaa laajaa ymmärystä ei kummassakaan toteudu "teinä kaukaisuuteen" eikä lähtökohtainen havaintomateriaali sisällä riittävää ajattelun-näkemisen perspektiivihahmotusta "siksak"-sotkun keskeltä pakottaen tajunnan "teiksi läheisyyteen" päänsisäisenä äänisotkuna visuaalisen ymmärtämisen sijaan...
--- Taloudessa "paikkaa" näytetään "siksak"-tisti rajaamalla "plyysiverhoilla" rahatalous mahdollisimman "lähelle" ainoaksi oikeaksi totuudeksi, ja sen annetaan lajitella autonomisesti reaalitalouden, sosiaalisen konstruktion ja teollisen hyvivoinnin sisällöt ja rakenteet itselleen sopivaksi: tämä onkin maailmassamme pisimmälle muodostunutta kaikkiallista harhaa, joka sanelee ja vääntää jopa jo kaikkea edellä mainittuakin mieleisekseen -- tämä on se Seppo Oikkosenkin jo vuosikausia osoittamansa nykymaailman valtauskonto, eli "taloususkonto", jossa AI-ohjattu totalitaristinen teknokratia on seuraava askel sen mielihaluissa.
Miksi tällainen lynchiläisen symbolisesti ilmaistu kriisitila on niin vaarallinen ja kohtalokas juuri nyt?...
... Em. syistä johtuen juuri siksi, kun sekä sisäinen traumavyyhti että ulkoinen aivopesuhypnoosi viihtyvät erityisen hyvin tällaisessa kaksiulotteisen mieltämisen ja ymmärrystä raajaavan kriisitilan puitteissa ja siinä paikkaa totaalisesti näyttävän johtajuuden tyranniassa -- tämä koko kriisitila on ollut vakavasti eskaloituva prosessi nykymaailmassa! >>
Pahuus on täten mm. juuri sitä, että pelkää äärettömästi "plyysiverhojen" ulkopuolella olevaa ja sinne sisältään poissysättävää, ei osaa hahmottaa sisäisen "siksak"-sotkunsa keskeltä aitoja ja hyviä perspektiivejä ja hahmoja aitoon sivistykseen, ja turvautuu siksi sokean luottavaisena "hyypiö-kääpiö"-johtajaan, joka on yhtälailla "paikkansa" sokaisema ja ulkopuolisen pelossa luomassa sairaita vastakkainasetteluja sisä- ja ulkopuolisen kesken mustavalkoisen "hyvyys-pahuus"-mieltämisen ikeessä, kun jättää huomiotta kolmiulotteisen todellisuuden realiteetit kaksiulotteiseksi surkastuneen maailmankuvansa hyväksi, jossa pelot ja harhat elävät totaalisesti rajattuina ja koettuina...
David Lynch on näemmä onnistunut luomaan Twin Peaks -sarjassaan tämän symboliikan todella hyvin kuvaamaan ihmismielen näitä sosiaalisia ja psyykkisiä sotkuja, ja kävinkin taas katsomassa muutaman YouTube-videon ko. sarjaan liittyen -- Seppo Oikkosen tämä maailmantilannetta hyvin kiteyttävä kirjoitus on myös ammentanut ymmärrystään esim. juuri tästä Lynchin nerokkaasta sosio-psyykkisestä elokuvatyöstä!
Twin Peaks -sarja oli täten etenkin juuri ihmismielen tarkka ja syvällinen professoritasoinen tutkimus, jossa kaivettiin esille mm. juuri se, miten "Bob"-hahmo alitajunnan ja henkisen maailman syövereistä voi nousta pahuuden toteuttajaksi mitä yllättävimmillä tai mitä yleisimmilläkin tavoilla, jos mielemme kapenee "plyysiverhovankilaksi" vaikkapa juuri sisäisten traumasotkujemme, ja myös ulkoisen aivopesuvaikutuksen kautta...
Vaikka ymmärtänette sen, että edellä kuvaamani käytännön esimerkit toki ovat yksinkertaistettuja rautalankamalleja tästä nykytilanteestamme sisältäen oikeasti nyanssi- ja aste-eroja vaihtelevasti, niin siitä huolimatta ne osoittavat aivan hyvin todellisen vaaran uhkia kuvatuilla sisällöillään, missä "Bob"-hahmot ovat jo päässeet leviämään aivan liian pahoiksi syöpäkasvustoiksi siellä sun täällä, kun maailmassamme "plyysiverhot" ovat alkaneet sulkemaan sisäänsä jo niin paljon monenlaista sisäistä "siksak"-saastaa ja ulkoistuksina niistä aivopesuhypnooseja kaikkialle ympäriinsä erittäin monilla tavoilla...
Sitä koetaan eräänä ilmentymänään jo paljon yleistyneinä "psykopaattisina vaikutuksina", joissa juuri ko. "siksak"-sumun keskeltä asioita ja mielteitä käännetään nurinkurin ja hajotetaan loogisen ajattelun periaatteita, kun "plyysiverhojen" sulkeutuminen näennäisesti selkeyttää "paikan näyttämistä" kaksiulotteisena "oikeassa olemisena".
Miten saamme "Bobit" poistumaan keskuudestamme ja "punaisen huoneen" siistittyä?! -- yksi ehdotus: käännämme tietenkin "tiet läheisyyksistä" teiksi kaukaisuuteen; palaamme rakentamaan länsimaisen sivistyksen parhaimpia periaatteita lisää käytäntöön, ja se tarkoittaa vastaavasti mm. sitä, että luovumme riittävän paljon tai jopa kokonaankin "woke"-ideologiasta, ilmastoalarmismista, Trumpismista, Putinismista, kemikaalivanafanaattisuudesta jne., jotta niiden haittavaikutukset alkavat loppumaan...
Symbolisesti nostamme siis "plyysiverhot" pois paikoiltaan laajemman ymmärryksen leviämiseksi, annamme lattialle tulla "siksak"-sotkun sijaan selkeämpiä perspektiivejä ajattelun-näkemisen parantamiseksi, ja lopulta "paikannäyttäjä-hyypiöt" molemmin puolin sokeita dualismeja jäävät toimettomaksi, kun massoille tulee tarve päästä tutkimaan "paikan" ulkopuolisia salaisuuksia yhä laajemmin ja yhä kirkkaammilla ja hedelmällisemmillä ajattelun-näkemisen perspektiiveillä...
Sitä kaikkea globaali eliitti ei ollenkaan halua nyt tapahtuvan!
Mutta siitä huolimatta itse hoidan em. parannusta mm. tämän yhteiskunnallis-poliittisen aktivismini kautta, ja harjoittamalla käytännössä ajatteluni-näkemiseni perspektiivien kehittämistä mm. sen vuodenkierron valokuvausprojektini mukaisesti -- tietenkin kaikkea perustaa myös itsetutkiskelu-kehitys mm. omien traumavaikutusten poiskitkemisenä, ja se prosessi jatkuu toki koko loppuelämän ajan.
Twin Peaks -aiheisia YouTube-videoita lisäselityksiksi:
Huomaamme täten mm. seuraavaa: "Bob"- ja osaltaan "Laura Palmer" -hahmo ovat tässä Lynchin tarkastelussa tuon "punaisen huoneen" eli alitajunnassamme ja tavallaan sitä kautta henkisessä maailmassa sijaitsevaa traumasotkua / pahuutta, joka voi alkaa riivaamaan ihmispersoonaa (ketä tahansa, jos niikseen käy) ja jatkeena kokonaisia ihmismassoja ja -ryhmiä monilla tavoilla, kuten tässä Lynchin Twin Peaks -tarkastelussa Leland-hahmoa.
Trauma- / pahuussotku "punaisessa huoneessa" ilmenee täten mm. primitiivisinä aggressioina ja reaktioina "karjunnan" ja "kirkumisen" symboliikan mukaan ja staattisina-rituaalisina eleinä, jossa näkeminen on "sokeaa" / "epäselvää" mielen perustan eli "lattian" muuttuessa antiperspektiiviseksi "siksak"-sotkuksi ja selkeän perspektiivisen näkemisen sijaan havaintokyvyt ovat "kaikkiallisten äänien" vallassa, eli "teinä läheisyyksiin",
ja siellä ajattelu tuottaa nurinkurista ja epäloogista mieltämistä "takaperoisena puheena" ja mielen ydin eli "kääpiö-hyypiö" alkaa noudattaa ääniä eli kaikkiallista "musiikkia" tanssimalla rituaalisesti niiden mukaan, joka manifestoituu ko. alitajunnasta käsin persoonaan "kaksoisolentojen" eli traumavaikutuksena mielen jakautumisen kautta ajatteluun ja käyttäytymiseen,
ja mm. tämän Leland-hahmon tarkastelussa käytäntöön vastaavasti rituaalisena ja ympärilleen muille levittämisenä ja ko. "levittäjän" ilmiasu alkaa jopa näyttää "Bob"-hahmon mukaisia piirteitä mm. "harmaina hiuksina", jossa "Leland" muuttuu hypnotisoivaksi demagogiksi "musiikkinsa" eli kaikkiallisten "äänien" ("There is always music in the air") toimiessa sisällöntuotantona ja yhteishengen luojana muille ryhmässään vastaanottaville,
ja käytännön ryhmätarkastelussa lopulta se voi ilmetä mm. kulttityylisten ideologioiden, leiriytymisten ja joukkoliikkeiden muodoissa varsinaisessa yhteiskunnassa -- lopullinen pahin käytännön ilmentymä sille voi olla ydinsota!...
Lynch on näin kuvannut erinomaisen allegorisesti ja symbolisesti sen, miten "Bobin" pahuuden tai "Laura Palmerin" traumavyyhdin riivaamana yksilöt ja ryhmät voivat alkaa tuottaa "punaisen huoneen" kaikkien em. sotkujensa kautta mm. juuri niitä "psykopaattisia vaikutuksia" yhteiskuntaan kuin juuri hypnoosissa -- tätä "psykopaattista vaikutusta" koskeva Fb-kirjoitukseni linkkinsä kera tähän kohtaan oleellisena lisämausteena.
Ja aivan loppulinkiksi Seppo Oikkosen tänään julkaisemansa viimeisin kirjoituksensa "Kriisiniinistö ja YLE:n siilipuolustus", joka on tavallaan käytännönläheisempi yhteiskuntakuvaus maamme tilanteesta jatkeena tuolle metaforisemmalle "Tiet läheisyyksiin" -kirjoituksellensa...
Tästä uusimmasta kirjoituksestaan poimin lainaukseksi loppukaneetin, joka antaa oleellista ajattelemisen ja toimintaan kehottamisen aihetta verrattuna kaikelle tässä edellä kirjoitetulle >>
Seppo Oikkonen: "Kun aikalaisajattelu muuttuu aikalaishulluudeksi, tajunnallisia muureja tarvitaan. Tuhovoimat tulevat sieltä missä on tarve repiä alas koko vanha maailma.".
Voimme tämän lainauksen mukaisesti täten jatkaa vielä eteen päin tuota em. ajatusta siitä, miten tulee toimia parantumisen tuottamiseksi maailmaan >> Kun nostamme em. tapaan "plyysiverhot" pois, ja siivoamme lattialta "siksak"-sotkut pois parempien perspektiivihahmojen tieltä ja ryhdymme siten laajentamaan ymmärrysnäkymiä ulospäin yhä laajemmalle, niin samalla on oleellista toki uudella tavalla avautuvassa maisemassa alkaa toteuttamaan vielä purkamatta olevien "plyysiverhovankiloiden" tuottamaa yleistä aivopesuhypnoosia eli "aikalaishulluutta" ja sen aiheuttamaa yhteiskuntatuhoa vastaan tarvittavan rajaavia ja ehkäiseviä muureja:
Ne ovat niitä "tajunnallisia muureja", joiden mukaan mieli osaa suhteellisuudentajuisesti, tarkkanäköisesti, syvällisesti, laajasti, itsetuntoisesti ja yhteishyvällisesti mm. erottaa oikean väärästä, haitallisen hedelmällisestä, harhaisen oleellisesta jne., ja sen jälkeen mieli osaa tehdä valinnat oikein hyvälle puolelle kutakin muuria -- mutta sen koko prosessin osaakseen täytyy "punaisen huoneen" trauma- ja hypnoosivaikutuksista kaikkine seurannaisinaan olevine "psykopaattisine vaikutuksineen ym." irrottautua itse ensin pois!...
No comments:
Post a Comment