Uuden sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen tekeminen on valitettavasti siirtynyt myöhemmäksi tähän kohtaan aiemmista aikeistani poiketen, mutta eipä tässä ole tullut mitään kovin tähdellistä menetystä sen takia viime viikon sään osalta: silloin sää toteutui nimittäin sen verran hyvin jo edellisen sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksen päivityksissä ilmoittamaani tapaan ko. sunnuntaihin saakka.
Eli viime viikko oli melkein kokonaan erittäin leudon länsivirtauksen aikaa, kun manner-Euroopassa pysyi vahva korkeapaine ja sen alueella tyypillisen sumuista säätä noin nollakeleissä, ja kun samalla Pohjois-Atlantilta Jäämerelle ja osin Lapin yli itään liikkui voimakkaita matalapaineita.
Oikeastaan vain ko. viikon maanantain yönä oli vielä pakkasia -10 asteen vaiheilla Etelä-Suomessa, mutta maanantain aikana suojasää jo valtasi aluetta lännestä alkaen voimakkaasti, ja sitten säätyyppinä pysyi jatkuvasti sellainen länsi- ja lounaisvirtausten vaihteleva jatkumo, jossa vuoroin oli yhtäältä kostean runsaspilvistä ja ajoittain sumuista suojasäätä vähäisine-kohtalaisine vesi-, tihku- ja räntäsateineen sekä toisaalta oli kuivempaa ja osaksi vähäpilvisen aurinkoista Föhn-tuulen sävyttämää ja jopa etukeväisen oloista suojaa.
Lämpötilat olivat etenkin noissa Föhn-tilanteissa erittäin korkeita jopa koko maassa Lappia myöten, jolloin monin paikoin mitattiin jopa +5 ja +9 asteen välisiä maksimilämpötiloja to-la aikana, ja korkeita lämpötiloja esiintyi välillä jopa yöaikaankin länsi-luoteistuulen oltua voimakasta niinä hetkinä. Lähinnä vain ti-ke ja uudestaan la-su öinä esiintyi heikkoja yöpakkasia selkeinä ja heikkotuulisina hetkinä etelässä; lauantaina aamulla ja iltapäivällä puolestaan luoteistuuli voimistui hyvin kovapuuskaiseksi.
Voimakas Föhn-tuuli synnytti myös helmiäispilviä, joista muodostui etenkin Pohjois-Suomessa hetkittäin erittäin näyttäviä -- nämä pilvet aiheuttivat myös ns. vaihtoehtoajattelun piirissä harhaista pelkoa ja vihaa, kun ns. "kemikaalivanakultissa" niitä kuviteltiin "kemikaalilevityksiksi": tein tästä viime sunnuntaina huomion tässä Fb-julkaisussani.
Ko. sunnuntaina alkoi säässä koko Suomen osalta tilapäinen talvisempi vaihe, kun Lapin itään ylittäneen matalapaineen jälkipuolella pääsi kylmempää ilmaa Jäämereltä Fennoskandiaan ja samalla pohjoisesta pyrki ulottumaan heikkoa korkeapaineen selännettä tuon matalapaineen jälkeen: kuitenkin lähinnä vain Lappi on saanut tästä kylmästä merkittävimmän vaikutuksen, kun siellä tämän nykyisen viikon ma-to aikana pakkanen on kiristynyt lämpötiloiltaan ajoittain -20 ja -30 asteen välille ainakin, ja paikoin -30 astetta kylmempääkin on ollut hetken aikaa.
Täällä Etelä-Suomessa puolestaan kylmentyminen on jäänyt nykyisen viikon alussa varsin heikoksi lämpötilan laskettua lähinnä "vain" 0 ja -5 asteen välille, ja lähinnä itäosapainotteisesti sisämaassa -5 ja -10 asteen välille ma-ti aikana; sää oli maanantaina myös vähäpilvisen aurinkoista ja heikkotuulista, joten Auringon lämmitys tuntui keskipäivällä jo hieman "kevättä kohti edenneeltä" tässä vaiheessa tammikuuta.
Toissa päivänä tiistaina tuo korkeapaineen selänne siirtyi itään ja Etelä-Skandinaviasta lähestyi Etelä-Suomea heikko matalapaine heikkoine-kohtalaisine lumisateineen lännestä, jossa yhteydessä kaakkoistuuli voimistui reilusti; uutta lunta satoi tiistain iltapäivästä keskiviikon aamuun mennessä korkeintaan 2 - 5 cm:n välille, joten paljon sulaneen vanhan lumipeitteen päälle ei tullut kovin merkittävää lumen "palautusta".
Eilisestä keskiviikosta alkaen hyvin leuto säämoodi on taas alkanut vallata vaiheittain alaa, kun lounaasta on pyrkinyt taas heikon matalapaineen kera lounaisvirtausta ainakin eteläisimpään Suomeen; siinä yhteydessä sää on ollut eilen ja tänään torstaina runsaspilvistä, utuista ja ajoittain sumuista, ja ajoittain on tullut kuurottaisesti räntää, vettä ja tihkusadetta. Lämpötilan nollaraja on kivunnut toistaiseksi vain korkeintaan Tampereen tasalle pohjoiseen, mutta huomisesta perjantaista alkaa suojasää valtaamaan taas alaa pohjoisemmaksi.
Siitä lähtien tällainen erityisen suojasäinen ja leuto sää näyttää ottavan vallan hyvin pysyväluonteisesti ja pitkäaikaisesti ulottuen jopa koko ensi viikollekin, ja maantieteellisesti se voi ulottua tämän viikon lopusta alkaen vahvasti taas myös Lappiinkin, jossa pakkaset lauhtuvat vain pariin asteeseen, ja ainakin eteläisessä Lapissa voi olla ajoittain suojaa!
Syynä tälle on suursäätilan katsannossa yhtäältä se, kun stratosfäärin polaaripyörre pysyy jatkossa näillä näkymin ainakin helmikuun alkuun saakka vahvasti tiiviinä ja voimakkaana systeeminä Pohjoisnavan ja osin Grönlannin yllä ja jopa voimistuu, jolloin arktiset ilmamassat eivät pääse paljoa leviämään napa-alueelta etelään etenkään Euroopassa.
Tämän myötä myös Pohjois-Amerikassa viime ja vielä tällä nykyisellä viikollakin vaikuttaneet ja vaikuttavat hyvin kylmät säät alkavat kaikkoamaan ainakin suuresta osasta Yhdysvaltoja, ja täällä Euroopassa puolestaan alkaa jylläämään hyvin vahvasti se tuttu erittäin leutoja säitä Fennoskandiaan tuottava suursäätilatyyppi: Pohjois-Atlantilla laajoja ja voimakkaita matalapaineita ja manner-Euroopan itäosissa ja osaksi Venäjän lounaisosissa vahvaa korkeapainetta, joidenka välistä etelän ja lännen väliset virtaukset ovat laajoja, pysyviä ja ajoittain voimakkaita Fennoskandiaan ja kohti Uralia.
Puhutaanpa ennen tarkempaa jatkon sääennustetta Etelä-Suomeen kuitenkin noista muun maailman säistä, sillä siinä on tapahtunut ennen näkemättömän historiallisiakin tapahtumia tällä nykyisellä viikolla!
Yhdysvalloissa on edelleen kärsitty aivan etelävaltioita myöten tämän viikon alkupuolella erittäin kylmistä säistä, koska tuo em. polaaripyörre huojahti sen verran kohti Yhdysvaltoja pohjoisesta, että se päästi arktista ilmamassaa poikkeuksellisen etelään siellä, ja se mahdollisti toissa päivän aikana etelävaltioissa Meksikonlahden (tai Amerikanlahden Trumpin mukaan) rantaa myöten ennätyksellisen lumimyrskyn, missä mm. New Orleansin ja luoteis-Floridan (mm. Pensacolan ja Tallahasseen kaupungit) alueilla saatiin koko tunnetun säähistorian paksuimmat lumipeitteet (10 - 30cm)! -- sää on kuitenkin leudontumassa tuollakin, joten ilmeisesti pahimmat talvisäät ovat tältä erää sitten jo ohi.
--- Tässä on kaksi mielenkiintoista videota tuosta lumimyrskystä "Ryan Hall Y'all" -kanavalta ja "JLR© INVESTIGATES!"-nimisen kansalaisjournalistin kanavalta: The Great Gulf Blizzard Of 2025, As It Happened…, sekä THIS IS NOT NORMAL! Pensacola. FLORIDA SNOW!
--- Omalla Fb-sivullani jaoin tuosta lumimyrskystä lopputuloksena tämän kuvan, jossa on floridalainen appelsiinipuu tykkylumisena, ja tässä on New Orleansin alueelta lumimyrskytilanteesta Fb-video.
--- Mutta kuten tämä Fb-kuvapari osoittaa, niin erityiskylmää on ollut vain Yhdysvaltain alueella, kun samalla Alaskassa on ollut niin leutoa, että siellä on paikoin merkittävää lumettomuutta!
Puolestaan täällä Euroopassa erityisen merkittävä säätapahtuma on parhaillaan alkamassa Britteinsaarilla, koska Atlantin erittäin aktiivinen matalapainetoiminta on tuottamassa lännestä Éowyn-hirmumyrskyksi nimetyn äärirajun matalapaineen, joka iskee ensi yön ja huomisen aamun aikana pahiten Irlantiin sekä Skotlannin eteläosiin ja myös Englannin pohjoisosiin: siellä on tulossa jopa yli 40 m/s rymistäviä puuskia ko. matalapaineen keskuksen eteläreunan länsituulissa ja sen mukaisia puusto- ja rakennuskantatuhoja syntyy!...
Suomen tulevan sään kannalta tuo Éowyn-hirmumyrsky vaikuttaa sitten tämän viikon lopun osalta lähinnä säätä yhä lisää lauhduttaen Lappia myöten, kun lounaisvirtaus voimistuu; myrsky kuitenkin jää Skandinavian länsipuolelle, kun ko. matalapaine siirtyy pyörimään heikentyvänä Norjanmerelle.
Ensin huomenna perjantaina täällä Etelä-Suomessa on rauhallisempi ja pieni matalapaineen osakeskus ylittämässä aluetta lounaasta koilliseen sadealueensa kera; hieman räntää ja vettä sataa siinä yhteydessä yön ja aamun aikana, ja iltapäivä on runsaspilvisen poutainen yksittäisiä tihkusade- ja vesikuuroja lukuun ottamatta lämpötilan ollessa asteen pari plussalla; yöllä ennen sadetta lämpötila voi käväistä sisämaassa lievästi pakkasella.
Lauantaina tuo lounaisvirtaus voimistuu ja la yönä ja aamuna edellistä voimakkaampi ja vetisempi sadealue pyyhältää etelän yli koilliseen; iltapäivä on jälleen vähän poutaisempi ja yhä runsaspilvinen ja lämpötilat ovat perjantaita korkeammat saavuttaen jo lähes +5 asteen lukemia, ja suojasää valtaa jo yleisesti Keski-Suomeakin.
Sitten la-su välisenä yönä kuurottaisen vesi- ja räntäsateen rypäs liikkuu etelän yli koilliseen, ja sitten sunnuntaina päivällä on aikaisempaa poutaisempaa ja pilvipeitekin voi rakoilla ajoittain reilusti. Lämpötilat pysyvät kohtalaisessa länsi-lounaistuulessa edelleen reilusti plussalla yötä-päivää.
Ensi viikolla on edelleen odotettavissa jatkuvaa etelän ja lännen välistä erittäin leutoa virtausta koko Suomeen ja erityisesti eteläosiin, jossa suunnilleen tapahtuu seuraavaa näillä näkymin:
Britteinsaarten länsipuolelle ja lopulta päälle voimistuu-asettuu taas erittäin voimakas matalapaine korkeapaineen pysyessä Suomen kaakkois-itäpuolella, jolloin alkuviikolla tuulet kääntyvät Suomessa enemmän etelään, mutta virtauksen luonne pysyy plussakelisenä ja kosteana edelleen Etelä-Suomessa; lumipeitteitä edelleen sulattava suojasää siis pysyy vakaasti vallitsevana, mutta vesisateita ei paljoa tule enimmäkseen runsaspilvisen poutaisessa säässä tai vesisateet keskittyvät läntisimpiin osiin.
Sitten ke-to tienoilla vesi- ja osin räntäsateita voi tulla yleisemmin ja enemmän, kun tuolta Britteinsaarilta tulee heikenneenä systeeminä tuon em. matalapaineen jäänteet Skandinavian eteläosien ja sitten Suomen yli koilliseen; sää pysyy edelleen suojan puolella, joten lumipeitesulaminen jatkuu yhä vain ja lumettomuus valtaa yhä laajemmin alueita etelästä käsin!
Ensi viikon lopussa saattaa olla sitten tulossa tilapäinen lievä kylmeneminen tuon heikenneen matalapainesysteemin ylityksen perään jonkinlaisessa korkeapaineen selänteessä, jolloin sää voi poutaantua jopa osin aurinkoiseksikin ja lämpötilat saattavat laskea ainakin öisin vähän pakkaselle...
Toisaalta ennustemalleissa on näkyvissä taas pian Pohjois-Atlantilla edelleen erittäin aktiivisena pysyvän matalapainetoiminnan myötä erittäin leutojen länsi- ja lounaisvirtausten paluu edelleen tuottamaan etukeväistä tunnelmaa etenkin siis Etelä-Suomeen, mutta ajoittain myös Lappiinkin, joten kunnon talvesta ainakin etelässä voi ainoastaan vain haaveilla näillä näkymin...
Saatan tarkentaa päivityksessä ainakin yhden kerran tuota ensi viikon säätä loppuosaltaan...
Seuraavaksi tuttuun tyyliin tämän kirjoituksen loppuosana luontoseurantaa Etelä-Suomeen, jossa tarkastelussa on lumipeitetilannetta, vesistöjen jääolosuhteita sekä muuta talviaikaista havaintomateriaalia:
Etelä-Suomen lumipeite koki siis jo viime viikolla merkittävää sulamista, kun em. tapaan lähes koko se viikko oli suojasäinen. Sulaminen ei ollut kuitenkaan muutamista erityisen korkeita lämpötiloja tuottaneista säätilanteista huolimatta kovin radikaalia, koska mukana oli myös sen verran kuivia Föhn-tuulivaiheita.
Sen viikon alun lumipeitteet olivat paksuudeltaan vielä lounaan ja etelärannikon 10 - 20 cm väliltä sisämaan 20 - 40 cm välille, mutta ko. viikon loppuun mennessä sulamisen myötä paksuudet olivat vähentyneet lähes puolella siten, että Uudenmaan rannikolla ja Varsinais-Suomessa sekä osin Satakunnassa oli laikuittain lumetonta, ja sisämaassa lumipeite oli paksuudeltaan pääasiassa 10 - 20 cm, ja paikoin esiintyi sielläkin lumipeitteen sulalaikkuisuutta.
Tämän nykyviikon alussa pakastuminen sitten kovetti jäljelle jääneet lumipeitteet jäisiksi ja tiiviiksi, joten sen lumen luonne muuttui hitaasti sulavaksi. Lisäksi sisämaassa jo alimpana lumikerroksena on ollut myös joulukuulta saakka peräisin olevaa vielä vanhempaa tiivistä lunta, mutta joka etelärannikolta ja lounaasta puuttuu kokonaan lumettomuuden tultua vallitsevaksi siellä joulukuun viimeisiksi päiviksi ennen tammikuun uusia lumia.
Nyt siis tämän viikon alun lumisateista 2 - 5 cm aivan uusia lumipeitteitä tuli näiden vanhojen lumien päälle ja lumettomille kohdille, mutta jo nyt torstaina etenkin Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta nämä uudet lumet ovat jo melkein kokonaan ehtineet sulamaan taas pois, ja jäljellä sillä alueella on enää vain noita vanhan lumen rippeitä em. tapaan.
Jatkossa lumipeitesulaminen etenee vääjäämättä myös sisämaassa, joten tämän viikon lopulla ainakin nuo kaikki uudet lumet sulavat koko etelän alueella pois, ja sitten jatkuu noiden vanhimpienkin lumipeitekerrosten sulaminen, mutta uutta lunta hitaammin tuon em. jäisyyden ja tiiviyden takia.
Kun ensi viikollakin plussakelit ovat jatkuvia ja sateet enimmäkseen vain vettä olomuodoltaan, niin lumettomuus on tulossa silti taas vallitsevaksi ainakin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, mutta myös siitä enemmän sisämaassa sulalaikkuisuus yleistyy ja lumipeitteiden paksuudet laskevat alle 10 cm:n myös lumisimmilla kohdilla.
Routatilanne on ollut koko tammikuunkin ajan hyvin vähäinen koko Etelä-Suomen alueella, koska tähän mennessä kovimpienkin pakkasten aikana oli sen verran paljon eristävää lumipeitettä: näin ollen roudan paksuus on kehittynyt korkeintaan paikoin 5-10 cm välille ja muutoin routaa on ollut vain parisen senttiä tai etelärannikolla-lounaassa paikoin ei lähes ollenkaan.
Jo viime viikollakin vähäistä routaa myös suli ja roudattomia kohtia ilmaantui enemmän, ja tämä sama jatkuu myös tämän viikon lopulla ja ensi viikolla, kun lumettomiksi muuttuvilla kohdilla ja alueilla routakin sulaa; odotettavissa voi olla siksi ensi viikon mittaan jopa poikkeuksellisen roudattomia alueita etenkin Uudellamaalla ja lounaassa.
Koska lumipeitesulamisesta tulee taas lisää sulamisvesiä ja koska vesisateitakin on tulossa, niin roudattomilla alueilla ja kohdilla maaperän märkyys taas korostuu, ja sen myötä edelleen on odotettavissa vuodenaikaan nähden erittäin poikkeuksellista pohjavesien täydentymistä yhä vain; paikoin pohjavesien korkeudet alkavatkin olemaan normaalia selvästi korkeammalla.
Myös vesistöjäiden tilanne on pysynyt normaalia vähäisempänä tai korkeintaan vain järvissä osaksi lähellä normaalia koko ajan, vaikka tuossa tammikuun alkupuolella oli talven tähän mennessä reippaimmat pakkaset:
Järvissä uutta jäätä on muodostunut paradoksaalisesti myös sitä kautta, että vanhojen jäiden päällä lumipeitesulamisesta muodostunut loskakerros on pakkastilanteissa jäätynyt päällimmäiseksi uudeksi jääkerrokseksi, joten jäiden kasvu ei ole ollut pelkästään alaspäin tapahtuvaa prosessia.
Näin ollen monissa järvissä etenkin seisovavetisillä alueilla jääpeitteen paksuudet ovatkin yllättäen kasvaneet mm. tämän viikon alun pakkastilanteen myötä ajankohdalle melko normaaleihin 20 - 30 cm paksuuksiin, vaikka leutoa säätä on ollut hyvin paljon ja pakkaset eivät ole olleet kovin ankaria.
Toisaalta virtaavavetisillä järvialueilla jäätä on pystynyt muodostumaan lähinnä vain "kovimpien" pakkasten aikana, ja muutoin niillä kohdilla on ollut vain heikkoja kohvajäitä, osaksi sulaa ja leudoissa vaiheissa myös kokonaankin sulaa. Samasta syystä johtuen monissa etelän joissa ei ole pystynyt muodostumaan kunnollisia jääpeitteitä oikeastaan koko tammikuun aikanakaan.
Jatkossa järvissä ja joissa jääpeitesulaminenkin taas jatkuu entistä voimakkaammin, joten jäät voivat sekä ohentua että virtaavavetisillä paikoilla sula-alueet voivat laajentua entisestään; jäiden päälle tulee myös taas paljon vettä ja jääkannet muuttuvat visuaalisesti peilimäisiksi, kunhan nuo tämän viikon alun lumisateista jäidenkin päälle muodostuneet uudet lumipeitteet sulavat pois.
Sulaminen ja vesisateet aiheuttavat taas myös vesistövirtaamien kasvua joissa, ojissa ja puroissa, mutta ilmeisesti mitään vakavia tulvatilanteita ei ole silti tulossa. Järvissä vedenpintojen nousua voi alkaa myös tapahtumaan taas, ja monet järvet ovatkin jo muutenkin nyt ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeavetisiä; isoja järvitulviakaan ei silti ole tulossa.
Merialueilla jäätyminen on järviä paljon selvemmin normaalista jäljessä, joka on näkynyt mm. Suomenlahdella vain sisälahtien ja aivan sisäsaariston vähäisinä jäinä; edes ns. kiintojäätä ei ole pystynyt muodostumaan Suomenlahdella vielä ollenkaan, ja Perämerelläkin normaalia vähäisempi jäätilanne on näkynyt ulappansa koko ajan jatkuneena jäättömyytenä, kun normaalisti tammikuussa siellä pitäisi olla ulappakin jo menossa umpijäähän.
Jatkossa etenkin eteläisillä merialueilla tapahtuu jääsulamista ja -hajoamista jopa niin, että kokonaan sulia alueita myös mm. Suomenlahden sisälahdissa ja sisäsaaristoissa voi syntyä, joten jäättömyys alkaa olla erittäin poikkeuksellista näillä merialueilla viimeistään ensi viikon mittaan.
Koska lumipeite-, routa- ja vesistöjäätilanteet alkavat muistuttaa jo pikemminkin kevättä, niin katsotaanpa tässä jo etukeväisesti myös kasvillisuuden tilannetta: nimittäin pajuilla (Salix sp.) ja haavoilla (Populus tremula) näkyy jo selvästi ns. kissavaiheiset norkkonsa puhjenneina silmuistaan esille! -- tosin näitä näkee melkein joka talvena jo viimeistään helmikuussa, mutta kyllä nämä näyttävät olevan jo jonkin verran normaalia isokasvuisempia kuin tähän aikaan odottaisi niiden olevan.
Lepillä (Alnus sp.) ja pähkinäpensaalla (Corylus avellana) norkkoaiheensa ovat ehkä myös lievästi muuttuneet ja muuttumassa kukinnan alkua enteilevään suuntaan; olen havainnut näiden norkoissa hieman ns. vetreytymistä ja värimuutoksia sen merkkinä, mutta varsinainen kukinta ei näytä olevan vielä kuitenkaan ajankohtainen, vaikka ensi viikkokin olisi kokonaan erittäin leuto...
Maaperän ruohovartinen kasvillisuuskin tulee taas lumettomilla alueilla paljaana esille, joten niidenkin tilannetta pääsee taas tarkastelemaan etenkin ensi viikon mittaan; palaan siis sitten myöhemmin esim. seuraavassa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa kertomaan niiden tilanteista, koska ilmeisesti ensi viikon lopussa lumetonta voi olla laajasti ja kaikkia maan pinnan kasvejakin voi silloin sisämaata myöten tarkastella esteettä, kuten puistojen ja puutarhojen nurmikoita...
Näissä etukeväisissä tunnelmissa päätän kirjoituksen tähän, ja mahdollisesti alle tulee yksi päivitys lisää muutaman päivän kuluttua.
Päivitys 28.1.2025 klo. 23:10:
Viime päivinä ajankohtaan nähden (normaalisti näinä aikoina on keskimäärin talven kylmimmät ajat) erittäin leuto ja lumia poikkeuksellisesti sulattava sää on siis ollut pääosassa etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Lapissa on ollut tavanomaista leudompaa, vaikka suojasäätä on ollut siellä vain vähän ja lyhyitä hetkiä.
Etelässä lämpöasteita +1 ja +5 asteen välillä ja paikoin-hetkittäin jopa yli +5 asteen verran on ollut etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa koko ajan ympäri vuorokausien jo monen päivän ajan, ja vain sisämaassa on ollut lyhyitä hetkiä nollakeliä tai lievää pakkasta yhtenä-kahtena yönä. Myös sumut ovat olleet ajoittain yleisiä ja sakeita, kuten etenkin tänään tiistaina eteläisimmässä Suomessa. Toisaalta myös Aurinkokin on paikoin pilkahdellut etukeväisen oloisesti mm. su-ma päivien aikana.
Muutoksia em. ennusteeseen nähden on ollut ainakin siinä, että eilen ja tänään sadealueita on mennyt aikaisempaa arviota idempää Suomen yli, joten em. "länsiosien" sijaan koko Etelä-Suomi on saanut sateita; sisämaassa on satanut ajoittain / osaksi räntää ja märkää lunta viime yön aikana, josta tuli sentin-parin verran uutta lunta maahan hetkeksi, mutta muutoin on satanut vain vettä ja tihkua.
Ensi yönä ja huomenna keskiviikkona matalapaineen osakeskus liikkuu Itämereltä Selkämerta pitkin pohjoiseen eli Suomen länsireunalla, jonka myötä etelästä tulee runsas vesisadealue Etelä-Suomeen ja Keski-Suomen puolella huomenna sade on räntää ja märkää lunta; etelässä jo muutenkin lähes kaikki sulaneet lumijäänteet entisestään katoavat lumettoman alueen laajentuessa yhä poikkeuksellisemmin, ja Keski-Suomessa puolestaan voi tulla n. 10 cm uutta lunta huomisen iltaan mennessä.
Matalapaineen mukana tulee samalla etelästä sen verran leutoa ilmaa lisää, että etelässä lämpötila kohoaa ke-to yön ajaksi jopa +5 asteen vaiheille ja keskiosissakin vetinen suojasää palaa hetkeksi; Lapissa on taas jo selvemmin koko ajan pakkasta.
Sitten torstaina matalapaine siirtyy vähitellen Lapin yli koilliseen lumisateineen ja samalla Baltian yli siirtyy to-pe uusi ja pieni matalapaineen osakeskus itään; Etelä-Suomeenkin alkaa siinä vaiheessa kiertymään lännestä ja luoteesta vähän kylmempää ja kuivempaa ilmaa, jolloin sateet ovat enää korkeintaan heikkoja kuuroja hajanaisesti ja lämpötilat lähtevät laskemaan nollan vaiheille; perjantaina sitten jo yleisemmin lievästi pakkasellekin sisämaassa.
Näillä näkymin näyttää kuitenkin siltä, että sää ehtii poutaantumaan ennen kuin sateiden olomuoto ehtii muuttua vedestä lumeksi, joten perjantaista alkava pakkasjakso voi muodostua monin paikoin lumettomaksi (etenkin siis Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta, mutta paikoin myös sisempänä Etelä-Suomessa ja etelärannikon itäosissakin); eli jo sulaneiden lumien tilalle ei uutta lunta taideta saadakaan uudesta hieman talvisemmasta vaiheesta huolimatta, tai saadaan vain hyvin vähäisen pölykerroksen verran viikonloppuna ja ensi viikolla...
Kylmeneminen jää kuitenkin vaikuttamaan koko Suomeen viikonlopusta alkaen muutamaksi päiväksi helmikuun aloittavan ensi viikon puolelle ainakin to-pe saakka, kun em. matalapaineen painopiste sijoittuu Länsi-Venäjälle maamme itäpuolelle ja kun samalla heikkoa korkeapaineen selännettä lounais-koillissuuntaisesti muodostuu Skandinaviaan ja sitten Suomen ylle.
Pilvipoutainen ja ajoittain vähäpilvisen aurinkoinenkin sää alkaa vallita, ja vain itäosapainotteisesti voi em. matalapaineesta kiertyä vähäistä lumisadetta; muutoin siis lumeton pakkassää vallitsee, jossa jo helmikuun alulle tyypillisesti muodostuu lämpötiloihin vuorokausivaihtelua päivän pituuden ja Auringon korkeuden jo kasvettua sen verran; selkeimmillä hetkillä öisin minimilämpötilat voivat olla -10 asteen vaiheilla ja päivisin maksimilämpötilat 0 ja -4 asteen välillä, ja runsaspilvisillä hetkillä lämpötilat asettuvat tasaisemmin -5 asteen vaiheille ympäri vuorokauden.
Sitten on eri sääennustemallien kesken hieman eroja, joista osassa Suomen itä-kaakkoispuolelle muodostuisi erittäin vahva korkeapaine, joka pitäisi heikon pakkasen säätä edelleen pitkään vallitsevana ja ilman uusia lumisateita, joten lumettomuudesta voi muodostua "maan vaiva" mm. talviliikunnasta pitäville. Toisaalta muissa ennustemalleissa Pohjois-Atlantin voimakkaiden matalapaineiden päästessä enemmän vaikuttamaan leudot lounais-länsivirtaukset ottaisivat selvemmin taas valtaa, jos samalla tuo korkeapaine muodostuisi enemmän Suomen etelä-kaakkoispuolelle...
Tänään Fb-sivullani julkaisin tämän sääaiheisen postauksen, jossa on esillä mm. stratosfäärin polaaripyörteen tilanne ja ennuste helmikuun toiselle viikolle saakka: sen mukaan polaaripyörre pysynee erittäin voimakkaana Pohjoisnavan alueella ja korkeintaan venyy lähinnä vain Pohjois-Amerikan suuntaan helmikuun toisella viikolla, joten se tarkoittaisi erittäin leutojen länsi- ja lounaisvirtausten mahdollisuuden olevan korostunutta myös helmikuun aikana Euroopassa / Fennoskandiassa, joten tuo em. uusi kylmeneminenkin jäänee taas näillä näkymin vain talven torsoksi yritykseksi etenkin Etelä-Suomessa...
Näitä em. skenaarioita ja muita ennustemuutoksia voidaan sitten tarkastella paremmin uudessa sääennuste- ja luontoseurantakirjoituksessa, jonka julkaisuajankohta voisi olla joskus ensi viikon alkupuolella aikaisintaan...
No comments:
Post a Comment