skip to main |
skip to sidebar
Nyt esittelen runsaasta valokuvaamisestani poimittuja otoksia havainnollistamaan kuluvan talven sää- ja luontotilanteita Etelä-Suomessa - Sopivasti, kun talvi on suunnilleen puolivälissä.
Teemaksi olen valinnut maisemakuvat, ja jaan ne esille tähän mennessä ilmenneen talven puitteissa kolmeen osaan kuukausittain. Julkaisen nämä kolme osaa melkein samalla kertaa tänään sunnuntaina 15.1.2017 ja huomenna maanantaina 16.1.2017 > Tämä ensimmäinen osa kattaa viime marraskuun.
Kerron alkuun lyhyesti kussakin osassa pääpiirteittäin tapahtuneet sääolot Etelä-Suomessa taustoitukseksi kuvilleni; kuvien ottopaikka ja -aika on ilmoitettu kunkin kuvan yhteydessä tarkemmin, ja kuvat on listattu lopussa kronologiseen järjestykseen ylimmän vanhimmasta alimman uusimpaan.
Marraskuun 2016 sääolot Etelä-Suomessa >> Kuun alkupuoli toi ennenaikaisen talven Etelä-Suomeen, joka tarkoitti yleisesti ensilumen satamista sekä jopa selvästikin tavanomaista kovempia pakkasia ajankohtaan nähden. Aluksi talventulo oli kuun ensimmäisinä parina-kolmena päivinä hillittyä, mutta pian se voimistui etenkin etelärannikon melko runsaaseen lumimäärään sekä minimilämpötiloihin yleisesti -10 ja -15 asteen välillä.
Pakkas- ja talvijakso kesti kuun puoliväliin, ja n. 15. päivästä alkaen leudot länsi-lounaisvirtaukset vesisateineen ottivat hyvin voimakkaasti vallan; lämpötilat kohosivat ajoittain lähes +10 asteeseen, ja näin ollen alkukuun lumet sulivat laajasti kokonaan nopeaan tahtiin - muutamassa päivässä myös etelärannikon runsaslumisilla alueilla. Melkein kaikki syntynyt routa ja järvijäät sulivat myös pois.
Hyvin leutoa jaksoa kesti lähes yhtämittaa 27. päivän paikkeille, jolloin voimakas pohjois-koillisvirtaus toi taas talvisempaa säätä takaisin kuun loppupäiville - Sillä kertaa talvi ei ollut kuitenkaan edeltäneen veroinen, vaan lumisateet jäivät vähiin ja pakkaset pysyivät enimmäkseen heikkoina - kohtalaisina, eli -10 asteen leudommalla puolella.
Seuraavaksi marraskuun 2016 maisemavalokuvia >>
Lievää kuuraa niityllä ja metsän puustossa kuvattuna tiistaina 1.11.2016 klo. 14:31 Nummi-Pusulan (nyk. Lohjaa) Leppäkorvessa - Talvisempi sää alkoi näin hillitysti nollakelissä / pikkupakkasella, ja ko. vuorokautena tämän paikan sekä pääkaupunkiseudun välillä matkallani havaitsin lumikuuroista paikoin kertynyttä ohutta lumipeitettä.
Parin-kolmen sentin lumipeittettä ja auringonnousua aamun pakkasessa kuvattuna perjantaina 4.11.2016 klo. 9:15 Espoon Leppäsillassa - Kuun toisena päivänä Suomen eteläpuolinen matalapaine tuotti tällaisen ensilumen tälle alueelle; kuvan peltoa kynnettiin itse asiassa ko. lumisateen aikana viime tipassa talvikuntoon sänkivaiheesta, eli isännälle talventulo oli yllätys.
Ruskan viimeisiä vaiheita parin-kolmen sentin lumipeitteen kera kuvattuna perjantaina 4.11.2016 klo. 10:06 Espoon Leppäsillassa - Sen verran aikaisin talventulo saavutti etelärannikon, että viimeisenä ruskaantuvissa puissa ja pensaissa oli vielä paikoin melko runsaastikin lehtiä, kuten tässä vasemman laidan tammessa (Quercus robur).
Sentin-parin lumipeitettä ja auringonnousua aamun pakkasessa kuvattuna sunnuntaina 6.11.2016 klo. 9:09 Hämeenlinnassa Vanajaveden ja moottoritien välissä - Lumipeitteessä ei ollut edeltäneen kuvan etelärannikon ja tämän kuvan sisämaan välillä mainittavaa eroa tässä vaiheessa linjalla Helsinki-Hämeenlinna. Ensilumi satoi molemmille paikoille yhtäaikaa, joka on tyypillistä nopeassa kylmenemisessä.
Railokuvioitunutta uutta järvijäätä kuvattuna sunnuntaina 6.11.2016 klo. 11:04 Hämeenlinnassa terveyskeskuksen takaa kohti Hämeen linnaa - Järvijään lievä ja vaihteleva lumipeitteisyys kertoi, että jäät ehtivät syntyä osaksi ennen lumisateiden tuloa ja toiseksi osaksi niiden jälkeen sekä aikanakin. Jään paksuus oli optimaalista railomuodostukselle; kts. myös alempana sama ilmiö.
Melko runsasta lumimäärää ja kuuraa aamun pakkasessa kuvattuna perjantaina 11.11.2016 klo. 9:15 Espoon Leppäsillassa - Kuun 7. - 9. päivinä etelärannikolle saatiin osaltaan sulan meren ansiosta n. 20 - 30 cm lisää lunta; ns. "lake effect" -lumipyry. Sen jälkeen pakkasten kiristyminen lisäsi hienosti kuuraa mm. ruohovartisten kasvien jäänteisiin, ja tässä se osoittaa kuinka tärkeää ns. talventörröttäjien estetiikka on talvisin.
Luonnonlumihiihtolatua kuuraisessa talvisäässä kuvattuna perjantaina 11.11.2016 klo. 9:25 Espoon Leppäsillassa - Luonnonlumelle hiihtämään pääseminen on etelärannikon olosuhteissa hyvin harvinaista näin aikaisin, mutta tällä kertaa yli 20 cm:n lumimäärä tuotti muutamaksi päiväksi erinomaiset ja poikkeukselliset talviliikuntaolosuhteet; ihmisiä olikin ajoittain erittäin paljon hiihtämässä.
Edelliseen kuvaan nähden havainnollistettua lumen sulamisen nopeutta samassa kuvakulmassa ja paikassa kuvattuna perjantaina 18.11.2016 klo. 9:19 Espoon Leppäsillassa - Pakkaslumena muodostunut hanki sulaa helposti pois, kun samalla useiden plusasteiden kanssa vallitsevat kosteat ja ajoittain vesisateiset ilmamassat; sulaminen oli alkanut todenteolla vasta 16.11. ja noin kahden päivän kuluttua tästä nuokin lumet olivat jo kokonaan poissa.
Lumetonta ja vesisateista aamua kuvattuna sunnuntaina 20.11.2016 klo. 9:05 Hämeenlinnassa kohti Goodman-tavarataloa - Lumettomuus vallitsi laajasti Etelä- ja Länsi-Suomessa seuraavan viikon ajan, eli ns. tyypillinen marraskuun pimeys oli taas hallitsevaa; tuon aamun ja koko päivänkin hämäryys korostui paksupilvisen sään takia lisäksi entisestään.
Lumettomana viheriöiviä nurmikoita ja sulavaa järvijäätä kuvattuna sunnuntaina 20.11.2016 klo. 10:03 Hämeenlinnassa Viipurintien sillalta Vanajavedelle etelälounaaseen - Kuun alun pakkasjakso ei onnistunut vielä pilaamaan nurmikoiden vihreyttä kunnolla pois, mikä korosti tuossa vaiheessa leudon sään tunnelmaa kuin kasvukauden "paluuna".
Oranssia aamuauringon valoa luonnonlumettomissa olosuhteissa kuvattuna lauantaina 26.11.2016 klo. 9:40 Espoon Leppävaaran urheilukeskuksen keinolumentekoalueen vieressä - Kuun alun pakkasjakso oli sen verran tuhti, että tykkilunta ehdittiin tekemään tällä alueella melko hyvin; ensimmäisenä sitä oli tykitetty-levitetty tuohon matalaan liukumäkeen, ja se oli kestänyt kohtalaisesti yli viikon plussakelit, kun samalla luonnonlunta ei ollut enää moneen päivään.
Vaihtelevia ruskean ja oranssin sävyjä lumettomalla peltoalueella iltapäiväruskon aikaan kuvattuna lauantaina 26.11.2016 klo. 15:10 Espoon Leppäsillassa - Edeltävään kuvaan verrattuna aurinko oli hieman jo alempana horisontissa, jota tuon valon punaisempi sävy tässä osaltaan osoitti. Kumpukerrospilvissä sopivasti auringon suunnassa tapahtuva selkeä sää tuottaa tuollaista kirkasta ns. vastaruskoa, kuten tässä.
Kokonaan sulanutta Vanajavettä voimakkaassa pohjois-koillistuulessa kuvattuna sunnuntaina 27.11.2016 klo. 11:31 Hämeenlinnassa pääkirjastolta Hämeen linnalle - Yli viikon jatkunut hyvin leuto plussakelinen sää ehti kuin ehtikin sulattamaan järvijäitä myös kokonaan; vain pienissä seisovan veden järvissä jäätä jäi edelleen vähän jäljelle. Tämä Vanajavesi on virtaavavetinen järvi. Huomatkaa aaltojen ja kumpukerrospilvien järjestyminen tuulen mukana omilla tavoillaan "sama"suuntaisesti.
Voimakkaan pohjois-koillistuulen mukana tulleiden lumikuurojen aiheuttamaa kuviollista lumipeitettä asfalteilla kuvattuna sunnuntaina 27.11.2016 klo. 14:26 Hämeenlinnan Liikennepuistossa - Lämpötilan laskettua pakkaselle tämä ilmiö on aina tuulisella säällä taattua ohuen lumen kanssa; vain riittävän vähäinen lumimäärä on vaatimus, jotta lumettomia laikkuja jää "väleihin".
Edellispäivän lumikuuroista tullutta vähäistä lumipeitettä sekä uudestaan jäätynyttä Vanajaveden pintaa kuvattua maanantaina 28.11.2016 klo. 12:47 Hämeenlinnassa Paasikiventien eteläreunalla - Tuulisen sään jatkuttua edelleen asfaltin hieman kohonneelta kohdalta vähäiset pakkaslumet pölyttyivät helposti pois.
Uudestaan jäätynyttä Vanajaveden pintaa ja alkuiltapäivän matalaa auringonvaloa kumpukerrospilvien kera kuvattuna maanantaina 28.11.2016 klo. 12:53 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta lounaaseen - Alla olevaan kuvaan verrattuna tämä järvenselkä oli vallinneeseen pohjoistuuleen nähden suojaisa, ja siksi jää pääsi syntymään sille edeltäneen yön aikana puhtaana ja tasaisena.
Voimakkaassa pohjoistuulessa vasta osaksi jäätymään alkanutta Vanajaveden pintaa kuvattuna maanantaina 28.11.2016 klo. 13:16 Hämeenlinnassa pääkirjaston läheltä koilliseen - Yllä olevaan kuvaan verrattuna tämä järvenselkä oli vallinneeseen pohjoistuuleen nähden tuulisin mahdollinen etelä-pohjoissuunnassa pitkulaisena; siksi jäät muodostuivat siinä hitaan mosaiikkimaisesti aaltovaikutuksen takia rannan viereltä alkaen.
Vanajaveden tuoreen jään pinnalle satanutta vähäistä lunta kuvioituna railovesiviivoilla ja tuulenpuuskien vaikutuksilla sekä kuvattuna tiistaina 29.11.2016 klo. 12:52 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta eteläkaakkoon - Tuulet olivat heikkenemässä / heikenneet, mutta muistona ennen seuranneen illan lumisadetta voitiin vielä havaita tuulen esteettinen työ.
Voimakkaan ja vähäisen railovesiviivan risteäminen Vanajaveden tuoreen jään pinnalle sataneessa vähäisessä lumessa kuvattuna tiistaina 29.11.2016 klo. 13:01 Hämeenlinnassa Paasikiventien sillan eteläpuolella - Railoja muodostuu järvijäihin helposti uuden jään paksuuntuessa alle 5 cm:n paksuuksissa, kun yhtäältä virtaava vesi alla sekä painevaihtelut jäässä mm. rannan muotojen puristuksissa vaikuttavat siinä.
Kahta erilaista jäänmuodostusaluetta Vanajaveden pinnalla kuvattuna tiistaina 29.11.2016 klo. 13:22 Hämeenlinnassa pääkirjaston läheltä pohjoiseen; mukana nyt myös Hämeen linna - Yllä olevaan edellispäivän lähes saman kulman-paikan kuvaan verrattuna tässä edustalla oli se aikaisemmin esitelty hitaasti jäätymään alkanut mosaiikkijää nyt umpijäätyneenä ja kuura-lumipeitteen kera, ja tuo ulapampi tasainen-kirkas jää muodostui viimeisenä tuulten heikennyttyä.
Edellispäivään verrattuna hieman runsaampaa uutta lunta Vanajaveden tuoreen jään pinnalla sekä alkuiltapäivän pitkiä varjoja kuvattuna keskiviikkona 30.11.2016 klo. 12:47 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta eteläkaakkoon - Tasainen uusi lumipeite mahdollisti erinomaisen alustan ajankohdan matalan auringonvalon luomille varjonäytelmille; tässä oli oikealla olevan lehtipuuston läpi siivilöitynyttä valoa. Huomatkaa myös jonkin eläimen jäljet.
Hieman runsaamman uuden lumen seassa railoaukoista tihkunutta vettä tummemmat kohdat aiheuttaneina ja kuvattuna keskiviikkona 30.11.2016 klo. 12:57 Hämeenlinnassa Paasikiventien etelälaidalta eteläkaakkoon - Tasainen uusi lumi mahdollisti toisaalta "ylästön" jään alta tihkuvalle railoreikävedelle; jään paksuus oli edelleen optimi tälle näytelmälle, ja sama koski ilman lämpötilaa, joka oli vain hitusen pakkasella.
Tähän väliin ehtii perinteinen talven kylmimmän pakkaslukeman seuranta, kun vuoden 2017 alku toi hyvin nopeasti arktista pakkasilmaa Jäämereltä ja Uralin suunnalta koko Suomeen! - Eli ensimmäinen sellainen seurantaosa tälle talvelle 2016-17 on viimein tässä, kun alkutalven (marras-joulukuu) pääosin melko leudot säät ovat nyt takana päin; tosin marraskuun alkupuoli oli tavanomaista paljonkin kylmempi ja talvisempi, mutta Etelä-Suomen alueella n. -15 astetta kylmemmäksi ei silloin juuri päästy.
Kylmeneminen on ollut viime päivinä todellakin nopeaa ja rajua, sillä vielä uudenvuodenaattona Etelä- ja Lounais-Suomessa länsituuli toi +5 ja +9 asteen välisine lämpötiloineen paikoin jopa tunnetun historian leudoimmat sen päivän säät! - Matalapaineen painopiste oli kuitenkin jo Uudenvuodenpäivänä siirtynyt Suomen koillis- ja lopulta itäpuolelle, ja pohjoisesta pääsi silloin ensimmäinen annos kylmempää ilmaa ja lämpötilat laskivat pakkaselle eteläisimmässäkin Suomessa.
Seuraavana päivänä maanantaina 2.1. heikkotuulisessa pakkasilmamassassa erikoinen ns. mesomatalapaine kehittyi sulalla Suomenlahdella, mikä antoi sitten sen vuorokauden illalla ja seuraavana päivänä tiistaina paikoin etenkin etelärannikon tuntumassa useita senttejä lunta; kuten pääkaupunkiseudulle. Silti monet alueet lounaassa jäivät edelleen käytännössä lumettomiksi.
Samalla seuraava voimakas matalapaine alkoi siirtyä Norjanmereltä kohti Baltiaa tiistaina 3.1., ja Uralilta lännemmäksi ja etelämmäksi alkoi laajentua ankaran pakkasen aluetta (siellä lämpötilat yleisesti -30 asteesta jopa -50 asteen lähelle).
Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä alkoi sitten nopea muutos paljon kylmempään koko Suomessa, kun tuon matalapaineen siirryttyä Baltiaan sen pohjoispuolella ensin Lappiin etenkin Jäämereltä sekä etelämpänä ko. matalapaineen voimakkailla itätuulilla myös Uralin suunnalta alkoi arktisen ilman purkaus.
>> Tässä tilanteessa pääkaupunkiseudulla koettiin entistä erikoisempi tilanne aluksi, kun tuon em. mesomatalapaineen merelliset lumikuurot siirtyivät ukkosen kera Espoon yli luoteeseen keskiviikon puolella heti puolenyön jälkeen, kun tuo Norjanmereltä Baltiaan siirtymässä ollut matalapaine alkoi voimistaa kaakkoistuulta; itse olin silloin paikalla kokemassa ko. ukkoskuuron sankimman lumipyryn, jonka olen nähnyt sekä alle kilometrin päähän iskeneen salaman välähdyksen ja räjähtävän jyrähdyksen melkein heti perään.
Eilisen keskiviikon iltaan mennessä arktinen ilma oli sitten jo kokonaan myös Etelä-Suomessa voimakaspuuskaisen tuulen käännyttyä idästä jo koilliseen ja matalapaineen siirryttyä Baltiasta idemmäksi. Lapissa koettiin jo samalla pakkashuipentuma lounais-koillissuuntaisessa korkeapaineen selänteessä ke-to aikana > Muoniossa lämpötila laski jopa -41,7 asteeseen eilen keskiviikkona illalla; saavutettu lukema on siis koko Suomen tämän talven pakkasennätys tähän mennessä; iltalehden juttu.
Etelä-Suomessa tämä torstai 5.1. on mennyt vielä purevassa koillistuulessa, mutta pakkashuipennus on tulossa tännekin tulevana yönä ja aamuna tuon em. korkeapaineen selänteen siirtyessä tyynen vaiheensa kera kaakkoon yli alueen; odotettavissa on sisämaassa monin paikoin -20 ja -30 asteen välisiä pakkaslukemia > Sen jälkipuolella tuleekin sitten hyvin pian huomattavasti leudompi länsivirtaus ja lumisateita; lauantaina tai viimeistään sunnuntaina maan länsiosissa voi olla jo suojasäätäkin, eikä seuraavaa ankaran pakkasen jaksoa ole enää näkyvissä...
Tämä pakkasseuranta kattaa ajan eilisestä keskiviikosta huomiseen perjantaihin eli 4. - 6.1.2017 > Jo valmiina on listattuna eilisen keskiviikon kylmimmät pakkaslukemat, mutta päivitän vasta huomenna perjantaina illalla yhdellä kertaa tämän torstain ja huomisen minimilämpötilat tilanneselostuksineen.
Mainittakoon vielä, että tässä kylmänpurkauksessa on Euroopan mittakaavassa tapahtumassa erityisen merkittävää säätä! >> Tuo Vienanmeren ja Uralin väliin muodostunut kaikkein ankarin pakkanen nimittäin virtaakin lähipäivinä erityisen voimakkaasti Suomen itäpuolitse suoraan koillisviimana Itä- / Kaakkois-Eurooppaan ja aina Välimerelle saakka; näillä näkymin tulevana viikonloppuna / viikonvaihteessa - Fennoskandian sään jo lauhduttua - etenkin Balkanin alueella ja Mustanmeren länsipuolisilla alueilla olisi tulossa jopa kaikkien aikojen ennätyspakkasia! Talvista säätä näyttää samalla leviävän aina Sisiliaa ja Kreikan eteläkärkeä myöten!
Sitten tähän Etelä-Suomen pakkasseurantaan tarkemmin >>
Lämpötila-arvot on poimittu alle tutusti Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajista. Lisäksi käytän pakkaslukemien merkkaamisessa aikaisemmilta vuosilta tuttua värikoodausta, missä -30 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat sinisellä sekä -35 asteen ja sitä kylmemmät pakkaset ovat punaisella. Lukemat on pyöristetty asteiden puolivälistä ylöspäin seuraavaan kokonaiseen lukuun perinteen mukaan, vaikka Ilmatieteen laitoksen käyristä pääsisi nykyään katsomaan lukemat kymmenyksen tarkkuudella.
Keskiviikon 4.1.2017 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -13 astetta, Turku -17 astetta, Salo -17 astetta, Pori -17 astetta, Hämeenlinna -19 astetta, Tampere; Härmälä -19 astetta, Tampere; Siilinkari -19 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -18 astetta, Vantaa -19 astetta, Hyvinkää -19 astetta, Lahti -19 astetta, Kouvola -20 astetta, Porvoo -19 astetta, Lappeenranta; Lepola -20 astetta (alkuillalla), Lappeenranta; Konnunsuo -21 astetta (alkuillalla), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -16 astetta, Mikkeli -19 astetta, Jyväskylä -21 astetta (alkuillalla), Savonlinna -20 astetta (keskipäivällä), Joensuu -22 astetta (aamulla) ja Ilomantsi -27 astetta (aamulla).
Ko. vuorokauden aikana Baltian yli itäkaakkoon siirtyneen matalapaineen pohjoispuolitse Jäämereltä ja Uralin suunnalta pääsi siis annos arktista pakkasilmaa myös koko tarkastelualueelle > Koko vuorokauden ajan aluksi itäkaakkois- ja sitten itä- ja lopulta koillistuulet olivat navakan ja ajoittain kovan puuskaisia ja erittäin purevia. Tämä tuuli aiheutti sen, ettei mantereella ollut juuri ollenkaan pienilmastollisia eroja lämpötiloissa, vaan pakkanen jakautui melko tasaisesti ko. minimilämpötiloissa.
Yöllä ja aamulla tuo Baltian matalapaine aiheutti vielä tuiskuavaa lumisadetta mereltä etelärannikon tuntumaan, kun tuuli oli vielä kaakkoisempaa. Myöhemmin päivällä sää selkeni etelärannikollakin, kun tuuli kääntyi koilliseen - meren päälle jäi tosin lumikuuroja edelleen.
Ahvenanmaalla vaikutti ympäröivät sulat merialueet selvästi leudontavasti, vaikka itä-koillistuuli toi sinne tavallaan yllättävänkin kylmää säätä suoraan mantereelta. Toisaalta Kotka Rankissa oli varsin kylmää, kun voimakas koillistuuli mantereelta jaksoi ulottaa sinnekin kylmyyttä sulasta (vielä rannikoita lukuun ottamatta) Suomenlahdesta huolimatta.
Koska vuorokausi oli arktisen pakkasilmamassan tulopäivä, niin tyypillisesti vuorokauden kylmimmät lukemat mitattiin täten melkein kaikkialla vasta illalla tai vuorokauden päätteeksi. Poikkeuksena olivat monet itäisimmät alueet, missä minimilämpötiloja oli jo aamullakin. Se johtui yhtäältä siitä, kun ko. arktinen ilmamassa ehti tulla perille siellä jo aamuksi, jolloin kireitä pakkasia oli koko vuorokaudenkin ajan. Toisaalta myöhemmin vuorokauden lopulla koilliseen kääntynyt tuuli toikin vielä melko sulalta Vienanmereltä sinne hieman leudontaneita pilvilauttoja > Nämä (loppu)iltaminimeistä poikenneet minimien sattumisajat olen merkannut sulkuihin em. listauksessa.
Torstain 5.1.2017 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -14 astetta, Turku -19 astetta, Salo -19 astetta, Pori -19 astetta, Hämeenlinna -22 astetta, Tampere; Härmälä -20 astetta, Tampere; Siilinkari -19 astetta (aamulla), Helsinki (Kaisaniemi) -18 astetta (aamulla ja illalla), Vantaa -21 astetta, Hyvinkää -22 astetta, Lahti -22 astetta, Kouvola -22 astetta, Porvoo -22 astetta, Lappeenranta; Lepola -20 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo -21 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -23 astetta, Jyväskylä -25 astetta, Savonlinna -22 astetta, Joensuu -23 astetta ja Ilomantsi -26 astetta (aamulla ja iltapäivällä).
Lounais-koillissuuntainen korkeapaineen selänne lähestyi iltaan mennessä tarkastelualuetta Lapin päältä, mutta melkein koko vuorokauden ajan vallitsi vielä purevan kylmä koillistuuli ajoittain navakkana; illalla tuulet tyyntyivät ensiksi tarkastelualueen pohjoisosassa.
Tuulet hillitsivät aluksi pakkasen kiristymistä laajasti selkeästä säästä huolimatta, jolloin sisämaassa lämpötilat pysyivät melko tasaisesti -20 asteen vaiheilla ja meren äärellä muutaman asteen leudompina; tuulien tyyntyminen ajoitti minimilämpötilat loppuiltaan / vuorokauden päätöskohtaan, jolloin kylmintä oli Jyväskylän-Joensuun-Ilomantsin ensimmäisenä tyyntyneellä alueella > Ilomantsin seudulle tosin jäi edellispäivältä saakka Vienanmeren pilvilauttoja vaihtelevasti vaikuttamaan, jolloin siellä minimilämpötilat sattuivat pilvisyyden mukaan pariin kertaan vuorokaudessa (sulkumaininta listauksessa).
Ahvenanmaalla oli alkupäivästä paljon leudompaa kuin -10 astetta Selkämereltä tulleiden pilvien ja lumisateiden ansiosta, mutta loppuillalla selkeneminen laski lämpötilat nopeasti sielläkin. Kotka Rankissa vaikutti vielä mantereelta puhaltanut kylmä tuuli illallakin. Tampereen seudulla havaittiin Siilikarilla edellispäivään verrattuna muuta lähialuetta selvästi leudompaa säätä; ehkä Näsijärven ohutjäiseltä ulapalta saattoi tulla leudompaa tai jonkinlainen paikallinen pilvilauttailu tapahtui... Etelärannikon tuntumassa tuulet pitivät illallakin säätä tasaisena lämpötiloiltaan; esim. Helsingissä oli siksi kaksi minimilämpötilan sattumisaikaa (sulkumaininta listauksessa).
Perjantain 6.1.2017 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -16 astetta, Turku -20 astetta, Salo -22 astetta, Pori -20 astetta, Hämeenlinna -25 astetta, Tampere; Härmälä -24 astetta, Tampere; Siilinkari -22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -21 astetta, Vantaa -25 astetta, Hyvinkää -25 astetta, Lahti -27 astetta, Kouvola -25 astetta, Porvoo -26 astetta (aamulla ja illalla), Lappeenranta; Lepola -23 astetta (illalla), Lappeenranta; Konnunsuo -28 astetta (illalla), Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -17 astetta, Mikkeli -26 astetta, Jyväskylä -27 astetta, Savonlinna -26 astetta, Joensuu -26 astetta ja Ilomantsi -27 astetta (alkuillalla).
Tämän kireän pakkasjakson huipennus sattui melkein kaikkialla tarkastelualueella ko. vuorokauden yön ja aamun aikana, kun luoteesta saapunut korkeapaineen selänteen tyyni vaihe vallitsi silloin - Sää oli muutoin selkeää, mutta paikoin esiintyi vähän jääsumuja, mitkä kuuraannuttivat puustoa.
Pakkasen huipennuksessa kylmimmät alueet olivat tyypillisesti Päijänteen tasan itäpuolella, missä saavutettiin n. -27 asteen lukemia monin paikoin; läntisimmillään Lahden seudulla. Muutoinkin oli -20 astetta kylmempää, mutta ainoastaan Ahvenanmaalla ja Kotka Rankissa -20 astetta jäi meren leudontavan vaikutuksen takia saavuttamatta; joskin melko kireisiin pakkasiin päädyttiin sikäläisittäin myös Maarianhaminassa.
Länsi-lounaisvirtaus alkoi leudontaa säätä huomattavasti läntisimmissä osissa jo iltapäivällä, mutta illalla vielä muualla ja etenkin itäisimmissä osissa ehti auringon laskettua kylmetä uudelleen; kuitenkin vain kahdessa tarkastelualueen paikassa kylmeni silloin aamuakin kylmemmäksi eli Lappeenrannan seudulla ja Ilomantsissa (suluissa poikkeusmaininnat). Loppuillalla hyvin tuuliseksi voimistuvan länsilounaisvirtauksen nopeasti leudontuva sää ja alapilvikansi alkoi levitä kuitenkin jo koko alueelle.
--- Tästä eteen päin alkaa täten vallitsemaan taas leuto sää niin, että vain pikkupakkaset ja ainakin lännessä ajoittain jopa suojasäät asettuvat moneksi päiväksi koko alueelle > Seuraava pakkasseuranta ei siis ole vielä näköpiirissä...
--- Mainittakoon lopuksi vielä, että tämä kolmen vuorokauden mittainen kireä pakkanen ei ehtinyt vielä merkittävästi lisäämään merijäitä, vaan esim. Suomenlahti ja Selkämeri ovat laajasti sulia ja uutta jäätä on muodostunut vain rantaviivan lähelle ja vielä sulina olleiden sisälahtien paikoille.
Sen sijaan Etelä-Suomen järvijäät olivatkin jo ennen tätä pakkasjaksoa yleisesti n. 20 senttimetrin luokkaa, koska marras- ja joulukuussa oli kuitenkin sen verran pakkasia, eikä joulukuun lopun hyvin leudot säät ehtineet sulattamaan niitä jäitä merkittävästi > Joulukuun lopun leuto sää muovasi itse asiassa järvijäistä poikkeuksellisen peilikirkkaan tasaisia, mitä nyttemmin on peittäneet tasaiset lumi- ja kuurakerrokset.
Puhutaanpa edelleen länsirappiosta ja sen etenkin visuaalisesta ilmenemisestä Suomessa > Tämä kyseinen aihe tuli tänään mieleeni Uudenvuodenpäivän kävelylläni kameran kanssa Hämeenlinnassa, kun sen aikana havaitsin entistä vahvemmin, miten monet ihmiset ovat roskaamismanian kourissa; ko. alueella näytti monin paikoin hirveältä kaatopaikalta ja ilkivaltaakin havaitsin.
Viime aikoina silmiini on pistänyt monissa muissakin eri ympäristöissä niin taajamissa kuin maaseudullakin huomattavan suuri maahan heitettyjen roskien määrä jatkuvasti ja päivästä toiseen. Tämä ongelma näyttää lisääntyneen vuosi vuodelta.
Samalla se ilmiö on voimistunut myös ympäristöä hoitavien tahojen resurssien leikkaamisen takia, ja jota hallitus edelleen todennäköisesti pahentaa leikkaus- ja muulla politiikalla länsirappiollisen hegemonian ja neofeodaalistavan rikollisuuden nimeen.
Siksi roskia ei enää monin paikoin edes kerätä entiseen tahtiin. Ja sama resurssien puute ilmenee myös siinä, kuinka taajamien ydinkeskustojen ulkopuolella esim. viime vuoden keväänä talven aikana levitetyt liukkaudentorjuntahiekat makasivat mm. Espoon väylillä monta viikkoa tarpeettomina kaiken jään ja lumen jo aikaa sitten sulettua.
Viime öinen Uudenvuoden juhlinta toki edesauttoi tässä esiteltävässä tapauksessa normaalia enemmän roskaamista, mutta silti tämänlainen rappioilmiö on ollut viime vuosina jokapäiväistä ja koko ajan kärjistyvää.
Siksi halusinkin nyt tehdä tästä suoralta kädeltä valokuvallisen kritiikin, ja näin saadaan vuoden 2017 ensimmäiseksi blogikirjoituksekseni rumuusaiheinen valokuvabloggaus alta pois ennen seuraavaksi laittamiani kauneuden ja hyvän estetiikan oleellisuutta tähdentäviä valokuvapitoisia blogipostauksiani...
Alla järjestettynä on täten tänään sunnuntaina 1.1.2017 ottamiani valokuvia Hämeenlinnan keskustan alueelta ja tuntumasta, missä erilaiset roskaamistavat tulevat osuvasti ja valitettavalla tavalla esille.
Jatketaanpa kuitenkin ennen niitä kuviani vielä filosofisemmin ja syvällisemmin tämän aiheen pohdintaa >>
Väestö Suomessakin on siis osaltaan alkanut reagoimaan viime vuosina tähän lännen kokonaisvaltaiseen rappioprosessiin mm. passiivisaggressiivisella asenteella, josta on alkanut tulemaan ilmi tuo selvä ja visuaalinen erityispiirre - Nimittäin ympäristön roskaamisen ja likaamisen huomattava lisääntyminen!
Ko. roskaamisilmiön eskaloitumisen yksi erikoismuoto on ollut lisäksi se, miten sotkuiset ja epätaiteelliset graffitit ovat lisääntyneet kaikkialla Suomessakin erittäin paljon - Jopa maaseudulla kaikkein epätyypillisimmissä paikoissa, eli kaukana asutuksesta mm. moottoriteiden silloissa ja muissa tierakenteissa > Jotkut siis näyttävät jopa ihan vaeltavan pitkiä matkoja sottaamaan paikkoja tarkoituksella!
Esim. Hki-Hämeenlinna -moottoritien varrella aivan koko matkan pituudelta graffitisotkuja ei ole koskaan ennen ollut niin paljon kuin olen havainnut viimeisen vuoden aikana!
Mitkä ovat perimmäisiä syitä näille? - Pohditaanpa sitä ja laajennetaan näkökulmaa >
Huomatkaa, kuinka varsinkin länsimaissa tällaisen rumuuden paljastaa toiminnallisesti esille ylikorostunut reviirillinen ja itsetehostuksellinen eläinkäyttäytyminen sivistyksellisen kehityskerroksemme niin paljon tuhouduttua, mikä juuri tuottaa tämän ilmiön visuaalisen muodon esille yhtäältä ulkoistavasti graffiteineen ja roskaamisineen sekä itse asiassa myös narsistisen itsekeskeisesti ihmisten itsensä ihoilla tatuointeineen ja muine populaarikulttuurin huonoine muotivirtauksineen.
Tuo roskaaminen ei siis olekaan vain oma erillinen ja muuhun liittymätön tapaus ihmisyyden rappioilmiöissä, vaan sekin liittyy länsimaiden rappioprosessissa hegemoniallisesti ja elimellisesti oikeastaan kaikkiin rumuuden lisääntymisen muotoihin, joilla on samat perimmäiset syynsä.
Havaitaankin, että ihmisyyden kehittyminen sivistykselliseksi edesauttaa kauneutta ja sen hajoaminen tuottaa rumuutta > Miksi ja miten? - jatketaanpa eteen päin ymmärtämistä:
Tämä yleisesti ylikorostunut reviirillinen ja itsekeskeinen eläinkäyttäytyminen ko. rappiomoodissa tatuointeihin liittyen on tavallaan sitä, että halutaan vaikkapa "pantterin" tai "leopardin" eli ns. vahvan eläimen turkkia muistuttavaa soidinmenollista muotokeskeisyyttä iholle tyydyttämään itsetehostusta, mikä osaltaan auttaa narsistista ja ylieläimellistä egoa kokemaan seksuaalisuuttakin elämyksellisemmin ja tarvetyydyttävämmin, kuten ihmisen tällaiseen ylikorostuneeseen reviiri-soidinkäyttäytymiseen kuuluu.
Ihmisten ulkonäköön yleensäkin liittyen moinen ilmenee myös statukseen ja tavaralliseen menestykseen perustuvina pakkomielteinä, joissa ihan tavallinen ehostuskin on siinä alkanut olemaan enemmänkin suorituskeskeinen muoti- ja muotoseikka eikä enää niinkään sielun ja henkisen kyvykkyyden visuaalista ilmausta harmonisesti ja syvän tyylitajuisesti > Seuraus on siis paradoksaalisesti silloin rumuuden lisääntyminen.
Voidaan myös todeta, kuinka tämä roskaamisen erikoistapaus on tavallaan myös reviirien merkkaamista ylikorostuneena eläimellisyytenä, mutta hyvin rahvaanomaisena ja omalla tavallaan vammautuneena versiona > Sen aiheuttama rumuus onkin itse asiassa traumaattisen sielun hätähuutoa, eli "reviirimerkkaaminen" on silloin tavoitteeltaan tavallaan psykologisesti käänteistä narsistiseen itsetehostukseen verrattuna, eli siis yhteiskunnallisen-kollektiivisen sairauden epäsuora ilmaus voiman ja terveyden korostamisen sijaan.
Graffitit ovat puolestaan ylikorostuneen eläinkäyttäytymisen reviirimerkkaamisessa populaarikulttuurin muokkaamaa muotoa narsistisen itsetehostuksen käyttöön, jossa sitä varten haetaan ja muodostetaan "arvoja" ja statuksia siitä, miten julkisuudessa esitellään "valioyksilöitä" ja "eliitin" hegemonian populaaria muotokieltä "esikuviksi" > Toisaalta sotkuisten ja epätaiteellisten graffitien tarkoitukseen sekoittuu tuon em. hätähuutomerkkaamisen ja narsistisen itsetehostuksen piirteitä hybridiksi.
Ja ko. reviirikäyttäytyminen itsessäänkin on tässä länsirappiossa epäfunktionaalista ja hajoamisprosessillista sairautta, koska sivistyksellisen ja edistyksellisen kehitysosan kadotessa / vähetessä ihmisyydestä tapahtuu eläinkäyttäytymisen ylikorostuminen, ja se on silloin ristiriidassa ihmisenä olemisen ytimen kanssa > Ihminen on perimmäiseltä luonteeltaan sosiaalinen ja kehittyvä sekä sen lopputuloksena moraalinen olento.
Ylikorostunut eläimellisyys ihmisellä on epäsosiaalista, kehittymätöntä ja moraalitonta, kun silloin ihmispsyyke on tavoitteiltaan liian itsekeskeinen; eli omaan itseensä kapeutunutta omanarvon ja itsetunnon vammaa, jolle oikea ja väärä, hyvä ja paha, sekä edistyksellinen ja rappiollinen ovat epäselviä ja ymmärryksen yli meneviä konsepteja.
Silloin rahvaan parissa ylikorostunut eläinkäyttäytyminen on mm. juuri roskaamis- ja reviirimerkkaamismaniaa irrationaalisesti ja passiivisaggressiivisesti - Eliitin "roskaamis- ja reviirimerkkaamismania" on tavallaan samalla puolestaan rahaan ja valtaan liittyviä hajottavia ja irrationaalisia pakkomielteitä osaltaan samasta syystä...
Elämme siis tämänlaisessa rappioprosessin ilmiömaailmassa kuin ylikorostuneen eläinkäyttäytymisen viidakossa sivilisaation häviöksi, missä narsistisen, sosiaalidarwinistisen ja välinpitämättömän aikakauden hegemonia jyllää hyvin visuaalisena ja hyökkäävänä rumuutena.
Ihmisyyden ja sivistyksen vaalimisen sijaan lännen rappiohegemonia on ollut kääntynyttä juuri eläimen ylikorostamiseen itsessämme, koska länsimaisen ajatushistorian katsannossa ihmisenä olemisen subjektimme on nykyään ylikasvanut yliegolliseksi ja sokeaksi yhteisöjen hyvyyden ja kauneuden tarpeiden ymmärtämiselle ja vaalimiselle > Seuraus on siis narsismin ja välinpitämättömyyden lisääntyminen sekä yhteisötarpeiden ja esteettisten ominaisuuksien jättäminen liikaa huomiotta, mikä on iso syy rumille roskaamis-, graffiti- ja tatuointi-ilmiöiden kasvuille, eli ylieläimellisyydelle.
Mainittakoon kuitenkin vielä, etten ole suinkaan kokonaan ehostamista tai ylipäätään koristautumista, tatuoimista ja katutaidettakaan vastaan, vaan kyse on siitä mitä sellaisilla ilmaistaan ja miten / missä... Esim. tatuoinnitkin voivat olla hyvinkin kauniita ja aistikkaita sivistyneen ja edistyksellisen ihmisen iholla!...
Lopuksi tässä rumuuspohdinnassa ennen valokuviani tuosta roskaamisongelmasta tuon esille viime vuodelta ehostamiseen liittyvän erikoistapauksen valtamedian jutussa, ja siinä olevan erittäin osuvan lukijakomentin ko. jutussa mainitusta "meikittömyydestä", joka ei ensinkään ole mitään meikittömyyttä ja kuvaa osaltaan aikamme teennäistä kuorta ja tavarallistunutta itsetehostusta töröhuulineen kaikkineen tässä ylieläimellisyysilmiössä >> Ko. iltalehden juttu viime vuodelta: Sara Sieppi on tyrmäävä ilmestys luonnollisessa lookissaan – ”Kauniimpi ilman meikkiä”.
Se lukijakommentti >> "Uussuomenkieltä: "meikitön" tarkoittaa nykyään siis suunnilleen samaa, mitä aiemmin "arkimeikkaus" (eli se ehostus, mikä naamariin lätkittiin töihin tai muuten ihmisten ilmoille mentäessä).
"Meikattu" lienee sitten nykykielellä se, että pakkelilla maalataan naaman päälle ihan uudet kasvot. Yleensä hyvin keinotekoisen oloiset.
Se ihastuttava saunanraikas luonnollisuus, jota ennen "meikittömyydeksi" kutsuttiin, katsotaan ilmeisesti vakavaksi häiriötilaksi, joka meidän tulee muilta ihmisiltä säädyllisyyssyistä kätkemän.".
Uudenvuodenpäivän roskaamista Hämeenlinnassa kuvattuna sunnuntaina 1.1.2017 (samalla näettekin jo ennakkona ajankohdan lumi- ja jäätilannetta) >>
Roskaamisilmiön erikoismuoto on myös se, kuinka sijoilleen jätetyt koirankakkakasat ovat myös lisääntyneet kaupungeissa.
Vanajaveden rannalla jäältä käsin laukaistuja ilotulitteita on myös jätetty niille sijoilleen.
Katujen varsien roskaamismuoto, missä pysäköidyssä autossa nautittujen virvokkeiden ja syömisten jätteet jätetään surutta autosta suoraan ulos sijoilleen > Nykyään erittäin yleistä.
Roskapönttöjä kohtaan on alkanut olemaan erityistä ilkivaltaa; tässä esimerkki Hämeenlinnan pääkirjaston luota.
Auki hajotettu roskapönttö uimahallin vieressä olevan pysäköintialueen kupeessa.
Citymarketin takana olevan hiekkakentän ilotulitejätöksiä.
Paasikiventien eteläpuolisen Vanajaveden rannan ilotulitejätöksiä.
Ylempään kuvaan verrattuna samaa paikkaa laajemmin ja hieman eri kulmasta nähtynä, ja muine roskineenkin.
Ilotulitejätteitä ja taaempana muitakin roskia aikaisemmiltakin ajoilta kuvaajan takana olevan uimahallin vieressä.
Mielenkiintoinen erikoistapaus roskaamisessa, jossa taustalla oleva uimahallin remontti- ja laajentamistyömaa näyttää osaltaan "inspiroineen" ulkopuolellaan ihmisiä ekstraroskaamiseen > huomatkaa työmaa-aidan viereinen roskavana.
