Loppujen kasvien siirto kylmävarastosta

Tänään sain viimeisteltyä itse asiassa kaksikin eri tehtävää. Ensimmäinen oli tuo otsikon kasvien siirto, mutta toisena sain tehtyä ison määrän kylvöksiä. Niistä kerron seuraavassa merkinnässä lisää. Nyt mainitsen niistä lajeista, jotka siirsin kylmävarastosta ulos pihalle. Nämäkin lajit ovat enemmän ja vähemmän talvenarkoja. Muutamat lajit ovat kestäviä, mutta vuoden ikäisinä taimina nekin olivat varmuuden vuoksi talven varastossa. Olen siis tehnyt ennen mitään siirtoja jaotteluja talven- ja hallanarkuuden mukaan. Siellä kasvihuoneessa ovat nyt pääasiassa ne, jotka ovat kaikkein eniten arkoja. Ulkojoukkiossa on enemmän kestävämpiä lajeja, mutta osa niistäkin on keskimäärin selvästi arempia kuin tunnetut ja yleiset koristekasvit.

Tässä listaa pihalle siirretyistä lajeista: vaahteroita joukossa on viittä eri lajia: viitisen kpl. niverävaahteraa (Acer campestre), vajaa 10 kpl. miyabenvaahteraa (Acer miyabei), hieman enemmän sirovaahteraa (Acer sieboldianum) ja n. 15 kpl. idänvaahteraa (Acer mono). Kaikki ovat vain vuoden tai kaksi vanhoja. Idänvaahteraa on myös 3 - 4 vuotta vanhoina muutama kpl. talven yli ulkona olleina ja erittäin hyvin pärjänneinä. Idänvaahtera on muuten ehkä parasta ruskaa tuottava vaahtera, jonka tiedän. Sävy on lokakuun alussa lähes sama kuin verivaahteran (Acer platanoides "Schwedleri") vastapuhjenneissa lehdissä, mutta kirkkaampi! Kaikkein arimmat ovat viitisen kpl. japaninvaahteraa (Acer palmatum). Ne ovat n. 50cm korkeita ja kolmen vuoden ikäisiä. Kolmen vuoden ikäisiä ovat myös valkomulperit (Morus alba) n. metrin pituisina ja niitä on yli 30 kpl. Nämä valkomulperit istutan alkukesällä arboretumiin.

Köynnöksiä joukossa ovat 6 kpl. sinisadetta (Wisteria sinensis) ja n. 10 kpl. trumpettiköynnöstä (Campsis radicans). Viimeksi mainittu on varasto-olosuhteissa melko heikosti viihtyvä, sillä sen hentoihin versoihin tulee herkästi mm. harmaahometta. Ko. laji on sukua trumpettipuille (Catalpa sp.). Sinisateen tapaan hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluvat piharyhmässä myös kolmioka (Gleditsia triacanthos), valeakaasialajit (Robinia pseudoacacia), (R. fertilis), ja (R. hispida). Jälkimmäisen lajimäärityksestä tosin en ole varma... Pihalle pääsivät (tai joutuivat...) myös osittain samat lajit kuin mitä siirsin kasvihuoneeseen: keisaripuu (Paulownia tomentosa), eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides), rakkopuu (Koelreuteria paniculata) ja kentuckynkahvipuu (Gymnocladus dioica). Kaikkia näitä on 3 - 15 kpl. ja niistä keisaripuu ja trumpettipuu eivät päässeet kasvihuoneeseen muiden lajikumppaneiden kanssa, koska niiden istutusaika on vasta ensi vuonna. Näin ollen ne eivät heti kasvukauden alkuun tarvitse buustausta, kuten muut tänä vuonna istutettavat. Muutama kpl. (Zanthoxylum americanum) -lajia on myös siirrettynä näiden mukana ja yli 20 kpl. viiniköynnöksiä (Vitis sp.) kahtena eri lajina. Ison kirsikan tai pienen värikkään luumun näköisiä hedelmiä tuottavaa kirsikkaluumua (Prunus cerasifera) on myös muutama yksilö.

Useat viime aikojen postaukset ovat näin selventäneet hyvin sen, minkälaisia talvenarkoja lajeja minulla on tällä hetkellä olemassa ja kuinka paljon. Seuraava koitos näille kasveille on toukokuussa mahdolliset hallayöt kasvun lähdettyä käyntiin. Viime vuonna jouduin hätäratkaisuun sen kuuluisan hellejakson jälkeisen kylmänpurkauksen takia. Jouduin nimittäin kantamaan suuren osan aroista kasveista takaisin varastoon (itse asiassa vain autotallin lattialle) tilapäisesti, koska yöpakkaset olivat niin rajut. Kasvu oli näet poikkeuksellisen pitkällä kaikilla lajeilla. Moni muutoin kestävä lajikin on sellainen, että niiden nuoret lehdet ovat hallanarkoja. Normaalisti moni näistä luetelluista kasveista tulee ulkona lehteen hyvin myöhään. Esim. kentuckynkahvipuu ja trumpettipuu ovat kunnolla "hiirenkorvalla" vasta kesäkuun alussa Etelä-Suomen olosuhteissa (siis jos ovat talvesta selvinneet /olleet talvetettavina). Hätätoimi joka tapauksessa kannatti!

Jatkossa kerron myös niistä talvenkestävistä lajeista, joita minulla on. Niitä on itse asiassa paljon enemmän kuin näitä talvenarkoja lajeja. Mainintoja niistä tulee kevään ja kesän mittaan eri toimenpiteiden yhteydessä, kuten istuttamisen, itäneiden siementen koulimisen ja purkkien vaihtojen yhteydessä. Taimipellossakin on vielä useita purkitettavia kasveja...