Joulukuun aloitusmerkinnäksi sopii hyvin jouluvaloihin liittyvän estetiikan esittely. Yllä olevat kuvat on otettu Hämeenlinnan keskustassa viime lauantaina 26.11.2005, jolloin puita koristi samaan aikaan vastasatanut suojalumi. Päätin ottaa kuvat valoisaan aikaan, koska käytössäni ei ole jalustaa. Lisäksi ympäröivä tilanne näkyy selkeämmin valoisassa, vaikka itse valot eivät kovin räikeinä näistä kuvista näykään.

Kuvien tyyppiset valopuut ovat yleistyneet viime vuosina ja yleensäkin julkiseen jouluvalaistukseen on panostettu aikaisempaa enemmän monissa taajamissa. Tämä koskee myös yksityistä jouluvalojen käyttöä. Siitä voidaan havaita koko aikamme trendi laajemminkin, jossa visuaalisuus ja imago ovat muodostuneet yhä tärkeämmiksi asioiksi. Muutamissa paikoissa tällaista visuaalisuutta on osattu hallita hyvällä tavalla, kuten kuvien tapauksissa, mutta toisaalla se vaatii vielä lisää kehittelyä. Toki kehitystä voi ja pitääkin edelleen tehdä joka tapauksessa yhä pidemmälle. Nykyinen visuaaliskeskeinen trendi ei nimittäin katoa, vaan luultavimmin sen asema voimistuu edelleen ja sen mukaisesti olen itse valinnut tieni maisema-arkkitehtina; erityisesti kasvien parissa tunnen ja haluan voivani olla siihenkin liittyvän kehityksen eturintamassa ja toki muutkin ympäristön elementit kiinnostavat, kuten juuri valaistus.

Jouluvalojen merkitys tämän vuodenajan piristävänä ja leimaavana ominaisuutena on jäänyt Suomessa menneinä vuosikymmeninä vähälle huomiolle ja käytölle verrattuna siihen, kuinka erinomaiset olosuhteet täällä ylipäätään valaistuksen kehittämiselle ovat juuri pimeyden ansiosta. Aikaisemmin on jopa korostettu runsaiden ja värikkäiden jouluvalojen muka sopimattomuutta suomalaiseen miljööseen. Hyvällä maulla ja tyylitajulla toteutettuna niiden hyvinkin runsas käyttö on kuitenkin esteettisenä eleenä tärkeiden valaistuskohteiden kruunu. Lisäksi sopivasti sijoitettuna niiden pimeyttä torjuvaa ja piristystä luovaa voimaa ei pidä vähätellä.

Alimmassa kuvassa nähdään, että kokonaisen puiston yhtenäisestä puustosta on jouluvalojen avulla otettu esille yksi strategisessa paikassa oleva puu. Tässä tapauksessa siis kadun kulman puu, jolle on kahdesta vilkasliikenteisestä suunnasta pitkät näkymälinjat. Tällainen ns. hierarkkiseen pisteeseen sijoittuva korostus on tyypillinen esimerkki onnistuneesta jouluvalojen sijoittamisesta. Seuraavassa kuvassa jouluvalot on sijoitettu tärkeän vanhan rakennuksen lähelle (entinen Hämeenlinnan kaupungin kirjasto ja nykyinen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus), johon on myös tärkeät näkymälinjat mm. edellisessä merkinnässä mainitulta kävelykadulta. Jouluvaloilla voidaan myös rajata, kehystää, katkaista, koostaa yhteen ja jakaa alueita /objekteja.

Kuvat näyttävät myös sen, että lehtipuut ovat aivan yhtä hyviä jouluvalopuita kuin havupuut (kuuset). Onnistunut valojen sijoitus lehtipuissa, kuten kuvien tapauksessa metsävaahterassa (Acer platanoides) muodostuu esim. silloin, kun valoilla myötäillään puun latvuksen rakennetta. Kuvissa nähdään, että juuri paksuja oksia on korostettu, jolloin on saatu latvuksen karkeat tekstuurit ja muodot esiin. Muitakin tapoja on, kuten oksaryppäitten /-kimppujen korostus, rungon korostus tai sitten valot voidaan sijoittaa kuin oksilla olisi hedelmiä. Joillakin profiilikkailla puulajeilla voidaan puu kyllästää valoilla aivan kokonaankin.

Valojen sijoittamisessa pitää tietenkin huomioida kulloinenkin puulaji ja itse asiassa pidemmälle kehitettynä jouluvaloilla voitaisiin koristaa kokonainen puisto tai osa siitä, missä erilajiset puut on koristeltu eri tyyppisillä valoilla (eri voimakkuudet ja eri värit) eri tavoin. Tällöin voidaan valosommitteluun kohdentaa enemmän mm. kolmiulotteisia ym. sommittelusääntöjä; väriharmoniat, tekstuurit, valojen tehoerot, puu- ja pensaslajisyntyiset muodot jne. Kasvullista ja puiston omaan arkkitehtuuriin sisältyvää sommittelua voidaan käyttää hyväksi esim. siten, että aliskerroksen pensaat kuorrutetaan valoilla eri tavalla kuin yliskerroksen puiden latvat. Tällöin puiston kerroksellisuus syvenee ja kolmiulotteisuudesta tulee sillä tavoin yksi taiteellinen ja esteettinen entiteetti myös pimeässä. Tällaiset voimakkaat valorakenteet sopivat kuitenkin vain urbaaneimpien ja keskeisimpien kaupunkitilojen käyttöön sopivissa kohdissa.

Joka tapauksessa jouluvalojen käyttö maisemassa ja kaupunkitilassa on vielä lapsenkengissään verrattuna siihen, minkälaiset kehitysmahdollisuudet siihen vieläkin sisältyvät runsastuneesta valojen käytöstä huolimatta tai myös juuri sen vuoksi. Nimittäin, jotta valojen yhä runsastuva käyttö ei riistäytyisi mauttomaksi kitshiksi, on sen esteettisiin ilmenemismuotoihin kiinnitettävä huomiota ja sen kehitystä ohjattava mm. ammattisuunnittelijoiden avulla. Näin ainakin, mikäli on tarkoitus rakentaa näyttäviä ja moniosaisia valokokonaisuuksia. Väärässä kohdassa ja väärällä tavalla valohan voi olla valosaastetta.