Madeiran saarikierrokselta meren rannan ääreltä on tässä pari kasviesimerkkiä. Sitten siirryn esittelemään muita saarelta löytyviä paikkoja ja lähemmäksi pääkaupunki Funchalia. Tästä lähtien tämän kuvasarjan kuvien kasvipitoisuuskin lisääntyy huomattavasti.

Alemmassa kuvassa kukkii keskellä tyypillinen Välimeren ilmaston talviajan ja varhaiskevään kukkija hopea-akaasia (Acacia dealbata). Madeiralla se voi kukkia jo joulukuussa, kuten kuvan tapauksessa. Puu on ainavihanta ja aikaisemmin se kuului hernekasvien heimoon Fabaceae. Nykyään se luokitellaan mimosakasvien heimoon Mimosaceae. Laji on kuvattu saaren pohjoisrannikolla rinnettä alaspäin vasten merta.

Tämä laji on yksi esimerkki siitä, kuinka kukkakauppapiireissä joistakin kasveista käytetään eri nimeä kuin virallinen nimi. Hopea-akaasian kukkakauppanimi on mimosa, kuten se heimonsa puitteissa tavallaan on oikeutettua. Se ei kuitenkaan ole tämän puun virallinen nimi, koska varsinainen mimosa eli suomalaisittain tuntokasvi (Mimosa pudica) on aivan eri kasvi ko. heimon eri suvussa (Mimosa sp.) ja kasvitieteellisessä mielessä mimosa nimi kuuluu vain sen suvun lajeille. Hopea-akaasialla on itse asiassa esim. espanjankielessä toisena nimenä myös tuo mimosa, josta väärinkäsitys lienee levinnyt suomenkieleen aikanaan.

Muitakin merkillisyyksiä kasvien nimeämisessä on, kun esim. joistakin huonekasveista käytetään virallisen nimen vastaista kukkakauppanimeä. Tällainen on esim. huonekuusi, joka on oikeasti norfolkinaraukaaria (Araucaria heterophylla). Tätäkin araukaarialajia on Madeiralla viljeltynä siellä täällä. Toinen esimerkki harhaanjohtavasta kasvien nimeämisestä on se, kun douglaskuusesta (Pseudotsuga menziesii) saatavasta puutavarasta (eli laudoista jne.) käytetään nimeä oregonin mänty. Miksi ihmeessä? Lajina oregoninmäntyä ei edes ole olemassa.

Ylimmässä kuvassa on myös vähän kummallisesti nimetty mauritiuksenhamppu (Furcraea foetida), jolla on tuollaiset erittäin isot kukintovarret. Ne ovat kuin pikkupuita. Lehdet sijaitsevat maassa ruusukkeena, kuten kaikilla agaavekasvien heimoon Agavaceae kuuluvilla lajeilla. Kuva on otettu saaren etelärannikolla. Muita vastaavia erittäin isokukintoisia kasveja löytyy juuri agaave -suvun (Agave sp.) lajeista, joiden kukinto voi olla varsinainen toteemipaalu, kuten lajilla jättiagaave (Agave americana). Myös sitä on Madeiralla ja jatkossa näyttänen siitäkin kuvan tai pari.