Joulukuussa 1994 tekemäni Madeiran matkan kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvästä kuvasaldosta tarjoan vielä nämä ja sitten on aika siirtyä lopuksi itse saaren pääkaupungin eli Funchalin esittelyyn. Sieltäkin tosin esittelen lähinnä kasveja ja puistoja, mutta mukaan mahtuu myös ihan kiintoisaa arkkitehtuuriakin.

Alin kuva on itse asiassa kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvästä osasta nimeltä Loiro Park. Siellä on näytillä eksoottisia trooppisia lintuja. Nämä kuvan veijarit olivat siellä tosi hauskoja :) Linnuista kiinnostuneille tämä on ehdoton tutustumiskohde nykyäänkin samalla kasvitieteellisen käyntikerralla.

Alin kasvikuva tarjoaa tyypillisen Itä-Afrikkalaisen ja Madagaskariltakin kotoisin olevan pienen puun eli dombeijan, joka kukkii nimenomaan talviaikana. Nuo kukat eivät muistaakseni olleet kovin voimakastuoksuisia. Toinen trooppinen puulaji seuraavassa kuvassa ei itse asiassa ole nimestään huolimatta se puu, josta saadaan tunnetuimmat mausteeksi tarkoitetut pippurit. Tässä on linkki mausteina käytettäviin pippureihin. Kuvan brasilianpippuripuun marjoja käytetään ns. rosépippurina.

Aitoviikuna oli jo lehdettömänä, kuten sen kuuluikin joulukuussa jo olla. Laji on yksi harvoista kesävihannista lajeista viikunoiden suvussa, jossa on etenkin ainavihantia trooppisia lajeja erittäin suuri määrä -jopa n. 800 eri lajia puita, pensaita ja liaaneja (erotukseksi lauhkeiden alueiden köynnöksistä). Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa aitoviikunaa on ulkona kasvihuoneen eteläseinustalla perennoivana matalana pensaana. Laji on juuri se, josta tunnetuimmat viikunahedelmät saadaan. Suvun muita lajeja nähdään Suomessa huonekasveina, kuten kumiviikunaa (Ficus elastica).

Seuraavat kolme lajia olivat vielä ruskansa loppuvaiheessa. Valeakaasiaahan olenkin jo esitellyt runsaasti mm. viime vuonna viikon kasvina. Trumpettipuihinkin olen teidät jo tutustuttanut esim. omien taimieni ansioista. Viime kesänähän istutin juuri kuvassa olevaa ko. lajia arboretumalueelleni ja jännityksellä odotan talvituhojen laajuutta. Juhannukseen mennessä tilanne on selvillä. Yksi trumpettipuu aikaisemmasta istutuksesta onkin selvinnyt perennoivana hengissä jo kahdesta edellisestä talvesta.

Hopeamagnolia on isolehtisin magnolialaji. Se kukkii lehdellisenä valkoisin kukin. Nimi tulee lajin hopeanvalkeasta rungon ja oksien kuoresta. Tätäkin magnolialajia olisi hyvä kokeilla rohkeasti eteläisimmässä Suomessa. Sen sijaan ylemmässä kuvassa näkyvä kuningasmagnolia on liian arka Suomeen. Laji on ainavihanta ja se kukkii loppukesällä ja syksyllä muista magnolioista poiketen vähitellen pitkän ajan kuluessa eivätkä kaikki kukat ole siten kerralla näyttävästi esillä. Puun alla oli kukassa kiinanruusua (Hibiscus rosa-sinensis), joka on tyypillinen talviajan kukkija tässä ilmastossa.

Ylimmässä kuvassa nähdään lagerströmia, joka oli esittelyssä Madeirakuvissani Quinta do Palheiro Ferreiro puiston yhteydessä. Siinä ko. laji oli jo lehdetön ja nuo tässä kuvassa näkyvät kukintojen jäänteet oli typistetty pois. Ero kasvutilanteissa johtui siitä, kun tämä kasvitieteellisen puutarhan yksilö on alempana rannikolla lämpimämmässä ilmastossa kuin Quinta do Palheiro Ferreiro -puiston korkeammalla vuoristossa oleva yksilö. Kuvassa nähdään myös kolibrikukkaa (Strelitzia reginae) reunuskasvina.