Tänään on kevätpäiväntasaus. Suomen alueella tällä ei ole luonnon ja kevään etenemisen kannalta kovin suurta merkitystä muuten kuin siinä, että yö on tästä eteen päin lyhyempi kuin päivä. Kuten jo aikaisemmin kerroin talvipäivänseisauksen aikana, niin Suomessa esim. kevään etenemisen ja alkamisen kannalta keskeisempää astronomisten määritelmien sijaan on lämpötiloihin perustuvat termiset määritelmät. Sen mukaan kevät alkaa keskimäärin esim. Etelä-Suomessa maaliskuun viimeisellä viikolla ja päättyy kesän alkamiseen toukokuun loppupuolella.
Astronomiset vuodenaikamääritelmät ovat silti varsin käyttökelpoisia sellaisissa maailman kolkissa, missä ei esim. ole kunnon talvea (mutta selvä viileä jakso joka tapauksessa), jonka loppumista ei voida siten määritellä lämpötilojen perusteella. Näin on ainakin Britanniassa, missä juuri kevätpäiväntasausta on pidetty kevään virallisena alkamispäivänä muutenkin kuin vain astronomisessa mielessä. Päävuodenaikojen (kesä ja talvi) alkamisen parempi määrittelyn apu on tässä tapauksessa kuitenkin almanakallinen rajanveto, koska astronominen määritelmä siirtää esim. kesän alkamisen liian myöhään kesäkuun loppupuolelle. Vaikkapa Etelä-Ranskassa tai U.S.A.:n Texasissa jo toukokuukin on selvästi kokonaan kesäinen.
Kevätpäiväntasaus on merkittävä siinäkin, että se on tärkeä lähtökohta Pääsiäisen ajankohdan määrittämiselle. Kyseessä on siis myös moniin uskontoihin liittyvä traditio. Matemaatikko Carl Friedrich Gauss (1777 - 1855) kehitti tätä kevätpäiväntasauksesta määritettävää Pääsiäisen ajankohtaa varten laskentakaavan, jota siis edelleen käytetään kaikkialla länsimaissa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment