Syysmyrkkylilja, 28.4.2006 - Meadow Shaffron / Naked Ladies (Colchicum autumnale), the 28th of April 2006.


Ilmatieteen laitoksen eilisen ilmoituksen mukaan ns. terminen kasvukausi alkoi tänä vuonna maan eteläosissa 11. - 13. huhtikuuta ja että itäosissa maata kasvukautta ei vielä voida määritellä siellä kuun vaihteessa sataneen lumen takia. Arvelin hyvin, että ko. laitoksella ei ollut kanttia ottaa huomioon tässä asiassa Etelä-Suomessa maaliskuussa kertynyttä tehoisaa lämpösummaa ja määritelmän mukaan silloin 24. päivän tienoilla alkanutta kasvukautta; määritykseni apuna on Helsingin Puistolan säätilasto ja omat havainnot. Selitän tässä nyt kuvien kanssa, miksi tuo Ilmatieteen laitoksen määritelmä on väärin ja miksi sitä ei tule käyttää. Samalla toistan kasvukauden alkamiseen ja olemukseen liittyviä seikkoja taas kerran.

Laitoin ylle kuvasarjan muutamasta avainlajista kuvattuina sekä viime että tänä vuonna. Kuvat on otettu Espoon Tapiolassa ja Helsingissä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ko. lajit kuvaavat kasvun alkamista ja tilannetta juuri silloin, kun kasvukausi on juuri alkanut määritemän mukaan. Määritelmä kuuluu siis; kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on ollut vähintään viisi peräkkäistä päivää yli +5 astetta ja alkamispäiväksi määritellään silloin sen viiden sarjan ensimmäinen päivä. Tämä on paras mahdollinen (vaikkei täydellinen sekään) tieteellinen metodi kuvata kasvukauden alkamista talven jälkeen Suomen olosuhteissa. Tähän liittyy myös tehoisan lämpösumman kertyminen tuon +5 asteen ylittäviltä päiviltä, mikä kuvaa tapahtuneen kasvun määrää kasvukauden aikana. Kasvit reagoivat orjallisesti tiettyyn lämmön määrään ja kaikki tämä tapahtuu kaikilla näillä seuduilla olevilla monivuotisilla kasveilla (niin luontaiset kuin viljellyt - puut, pensaat, perennat) joka kevät samalla tavalla. Käytännön vaihtelut vuodesta toiseen ovat merkityksettömän pieniä samalla kasvupaikalla ja keskimäärin vähäisiä myös eri kasvupaikkojen kesken vertaillen. Tämä pätee koko kasvukauteen, ellei kuivuus tai epätavallisen varhainen ankara yöpakkanen syksyllä muuta asiaa.

Ilmatieteen laitos ei virheellisesti ottanut huomioon maaliskuussa ollutta lämpöaaltoa, vaan teoreettisesti hylkäsi sen aiheuttaman kasvukauden alkamisen sitä seuranneen kylmän jakson takia. Se on väärin tämän takia; kasvukauden alkamista ja edistymistä kuvaavat tieteelliset määritelmät tulee kytkeä tiukasti kasvien itsensä käyttäytymiseen. Tämä on selvää, koska kasvit reagoivat lämpöön tietyllä tavalla ja se tapa on joka kevät sama huolimatta siitä, oli sitten menossa maaliskuu tai huhtikuu tai toukokuu. Kasvun alkamisen jälkeen tulevaa kylmää jaksoa (takatalvi) ei tule ottaa edes lumisateen ja ankarien yöpakkasten takia huomioon, jos alkanut kasvu ei kunnolla kärsi kylmästä. Ymmärrettävämpää se olisi silloin, jos kylmä jakso olisi niin ankara ja niin pitkä, että kaikki alkanut kasvu tuhoutuisi ja kasvu joutuisi alkamaan alusta. Niin ei eteläisessä Suomessa lähimainkaan käynyt tässä tapauksessa tänä keväänä ja laajoilla alueilla maaliskuun tehoisaa lämpösummaa kertyi yli viiden päivän ajan peräkkäin.

Takatalven käyttäminen määritelmän mukaisen kasvun alettua Ilmatieteen laitoksen tavalla johtaa helposti vääristymään, jossa kasvukauden määritelmät ja kertyvä tehoisa lämpösumma vaihtelevat vuodesta toiseen epäsymmetrisesti ja se aiheuttaa sekaannusta ja epäuskottavaa dataa. Kuten olen aikaisemmin monta kertaa sanonut, niin on tärkeää, että kasvukautta ja kertyvää tehoisaa lämpösummaa kuvaavat määritelmät ottavat kasvun edistymisen huomioon samalla tavalla joka vuosi ja nimenomaan kasvien ehdoilla ilman em. vääristäviä meteorologisia määritelmiä. Jos tehoisan lämpösumman käsite ja kasvukausi on määriteltävä tieteellisesti, niin sitä ei voida tehdä pelkästään teoreettisesti jonkun epäsopivan mallin mukaan, vaan on huomioitava vahvasti myös kasvien fenologiset ominaisuudet todellisessa ympäristössä. Nyt Ilmatieteen laitos on hylännyt ne kokonaan.

Yllä olevissa kuvissa näemme siis tänä ja viime vuonna otetut kuvat samoista kasveista kuvapareina. Vuoden 2006 kuvat on otettu 28. huhtikuuta ja tämän vuoden kuvat 26. maaliskuuta ja niistä raitakuva 25. maaliskuuta. Helsingin Puistolan säätilastoa käyttämällä voimme määrittää kasvun kehitysastetta kuvaavat tehoisat lämpösummat seuraavasti; viime vuonna määritelmän mukaan alkaneen kasvukauden tehoisa lämpösumma oli tuona 28. päivänä 16,3 astetta. Tänä vuonna tuona 25. päivänä määritelmän mukaan alkaneen kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 0,8 astetta ja 26. päivänä maaliskuuta 2,3 astetta. Kuvia vertaamalla havaitsemme, että jokaisella lajilla kasvuvaiheet olivat kumpanakin vuonna suunnilleen samoja huolimatta totaalisesti eri ajankohdista eri vuosina. Aivan kuten tehoisa lämpösumma paljastaa oikein käytettynä. Olisin voinut laittaa näytille useita kymmeniä eri lajeja niin Suomen luonnosta kuin viljellyistä lajeista kuvaamaan samaa asiaa; tässä on lisää viime vuoden huhtikuun kasvutilanteita. Kummankin vuoden tehoisista lämpösummista ko. päivinä havaitsemme, että viime vuonna otettujen kuvien tilanteissa kasvukausi oli aavistuksen pidemmällä kuin tämän vuoden kuvissa. Se näkyy myös käytännössä, jos katselette kuvia vähän tarkemmin.

Joka tapauksessa tässä on selvä osoitus siitä, että kasvit reagoivat tiettyyn määrään lämpöä hyvin samalla tavalla joka vuosi, vaikka ko. lämmön ilmenemisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Sen ajankohdan vaihtelun ei pidä hämätä ääriolosuhteissakaan väärään määritelmään, kuten tämän vuoden maaliskuun ennätyslämmön tapauksessa on nyt käynyt Ilmatieteen laitoksessa. Tuo tämän vuoden maaliskuun lopun kasvu sopii tyystin samalla tavalla kasvukauden alun määritelmäksi kuin viime vuonna vasta huhtikuun lopussa ollut kasvu, joka oli silloin suunnilleen tavanomaisena ajankohtana.

Jatkossa ilmastonmuutos tulee todennäköisesti aiheuttamaan vastaavia tilanteita yhä enemmän ja voimakkaammin. Jotta nuo kasvien kasvua kuvaavat määritelmät pätisivät uskottavasti silloinkin näillä seuduilla, on Ilmatieteen laitoksen käyttämiä määritelmiä muutettava ja tarkennettava rohkeasti. Kasvien fenologisten kasvutilanteiden määrittäminen vertailukelpoisiksi eri vuosien kesken varhaisimmista kasvutilanteista lähtien vaatii kasvukauden alkamisen ja siten tehoisan lämpösummankin käsitteen tarkentamista jokaisen vuoden osalta yhteismitallisiksi käytäntöön sopien. Muutoin kasvien fenologisten tilanteiden määrittämiseen ei ole pohjaa. Siinä tehoisalla lämpösummalla on keskeinen rooli.



According to the yesterday's announcement (unfortunately there's no english link available) of Finnish Meteorological Insitute the so called thermal growing season started this year in southern Finland during the 11th to the 13th of April and that the start of the growing season cannot be defined yet in eastern parts of the country due to the fallen snow over there during the turn of the month. I suspected well, that the institute in question didn't have the guts to include in this matter the accumulated effective temperature sum of late March in southern Finland and according to the definition the start of the growing season around the 24th of March at that time; my definition is helped by the weather chart of Puistola, Helsinki and my own observations. I explain here now with photos, why that definition of Finnish Meteorological Institute is false and why it mustn't be used. At the same time i repeat properties associating with the starting and the appearance of the growing season once more.

I placed a photo series of few key species above as photographed both in this and the last year. The photos are taken in the district of Tapiola in Espoo and in Helsinki at the botanical garden of Kaisaniemi. The species in question are illustrating the start and the phase of the growth just at that time, when the growing season has just begun according to the definition. So the definition says; the growing season begins, as the daily average temperature has been more than +5 C at least five days in a row and the starting day is defined to be the first day of that five day series. This is the best possible scientific method (though, not perfect itself either) to describe the starting of the growing season after winter in the circumstances of Finland. In here is also included the accumulation of the effective temperature sum during those days reaching more than +5 C, which describes the amount of the happened growth during the growing season. Plants react slavishly to the certain amount of warmth and all that happens in the same way every spring in the cases of all perennial plants (both the native and the cultivated - trees, shrubs, perennials) in these regions. Year to year practical variations are unimportantly small on the same locality and on an average small also between different localitys as compared with each other. This aplys to the whole growing season, if drought or an unusually early severe night frost in the autumn doesn't alter the matter.

Finnish Meteorological Institute didn't wrongly include the wave of warm weather in March, but it theoretically dismissed the started growing season caused by it due to the cold spell of weather after it. That is wrong because of this; the scientific definitions describing the starting and the proceeding of the growing season must be tightly linked to the behaviour of the plants themselves. This is just clear, because plants react to warmth in the certain way and that way is the same every spring, whether there's ongoing March or April or May. A cold weather period after the started growth mustn't be counted for even due snowing and severe night frosts, if the started growth doesn't suffer properly due to the cold. It would be more understandible, if the cold period would be so severe and so long, that all growth would be damaged and therefore the growth would have to start from the beginning. This didn't happen anywhere near in this case this spring in southern Finland and in large areas there accumulated the effective temperature sum of March during more than five days in a row.

The use of a late wintry weather after the started growth according to the definition in the way Finnish Meteorological Insitute use it will lead to distortions, where the definitions of the growing season and the accumulating effective temperature sum varies from year to year unsymmetrically and that causes confusion and incredible data. As i have said many times before, it is important, that the definitions describing the growing season and the effective temperature sum are counted in to the growth's proceeding in the same way every year and expressly in the terms of the plants without the mentioned distorting meteorological definitions. If the concept of the effective temperature sum and the growing season must be defined scientifically, then it cannot be done only theoretically according to some unsuitable model, but there must be strongly counted for also phenological properties of the plants in the real environment. Now Finnish Meteorological Insitute has dismissed them completely.

So in the pictures above we see as photo pairs the pictures of the same plants taken both in this and the last year. The photos of the year 2006 are taken at the 28th of April and this year's photos are taken at the 26th of March and from them the Goat Willow picture at the 25th of March. Using the weather chart (maaliskuu = March, huhtikuu = April) of Puistola, Helsinki we can define the effective temperature sums describing the amount of growth in the following way; last year the amount of the effective temperature sum since the started growth according to the definition was at that 28th day 16,3 degrees. This year at that 25th day the amount of the effective temperature sum since the started growth according to the definition was 0,8 degrees and at the 26th day of March 2,3 degrees. As comparing the photos we can observe, that during both years the amounts of growth phases in the cases of all plants were approximately the same despite the totally different times in different years. Just like the effective temperature sum reveals when used correctly. I could have placed several dozens of species in display both from Finland's nature and from cultivated species to describe the same matter; here (not translated yet in english) are more growing phases of the last year's April. From the both year's effective temperature sums of the days in question we observe, that in the situations of the last year's pictures the growing season was slightly more proceeded than in this year's pictures. It shows also in practice, if you look at the pictures a bit closer.

In any case here is the clear indication of the fact, that plants react in the very same way every year to the certain amount of warmth, allthough the appearance time of the warmth in question varies from year to year. The variation of that time mustn't be confusing in the way to make a false definition even in extreme circumstances, as it has now happened in Finnish Meteorological Institute in the case of the record warmth of March. That late March growth of this year fits totally in the same way as the definition of the started growing season as did the growth of last year only at the end of April, which was then approximately on an average time.

In the future the climate change will propably cause same kinds of situations more often and more powerfully. In order those definitions describing the growing of the plants to hold true in a credible way also then in these regions, the definitions used by Finnish Meteorological Insitute must be bravely altered and specified. Defining of the phenological growing phases of the plants to be comparable between different years starting with the earliest growing conditions requires specification of the growing season's start and therefore also the concept of the effective temperature sum to be commensurable in the cases of every year fitting in practice. Otherwise there aren't grounds to the definition of the phenological situations of plants. The effective temperature sum has a cruicial role in that.