Kevätsahrameita eli krookuksia (Crocus vernus).
Sunday, April 30, 2006
Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides var. libanotica)
Sipulikasvien esittely jatkuu perjantaina 28.4.2006 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kuvatuilla otoksilla. Ylin kuva on tosin otettu Espoon Otaniemessä edellisenä päivänä ja sinililja- sekä kevättähtikuvat on otettu samana päivänä Espoon Tapiolassa. Tämän kuvasarjan tarkoitus on esitellä sipulikasveja lähikuvina ja vertailla niiden esteettisiä ominaisuuksia samassa kasvukauden vaiheessa. Tässä tilanteessahan kasvukausi on juuri alkanut määritelmän mukaan ja esim. haavat (Populus tremula) ovat aloittaneet kukintansa, mutta tuomi (Prunus padus) ei ole vielä aivan hiirenkorvalla.
Osa näistä lajeista on ollut jo esillä tämän artikkelisarjan ensimmäisessä osassa. Niihin kuviin vertaamalla havaitaan mm. se, kuinka todella nopeasti monien sipulikasvien kukinta alkaa. Näin on esim. kevätkurjenmiekan kohdalla. Tässä on linkki sipulikasvien juuristojen eroihin, josta havaitaan ns. sipulikasveina pidettävän hyvinkin erilaisia kasveja.
Vertaamalla nähdään myös se, että kukintaa riittää itse asiassa melko pitkäänkin ja kuten näistä kuvista nähdään, niin värivalikoimaa on näissä kasveissa varsin paljon. Etenkin sahramilajikkeita riittää paljon, kuten tästä linkistä nähdään. Pitkästä kukinta-ajasta kertoo mm. se, että persiansinililja oli vastaavalla tavalla kukassa toisessa kohdassa puistoa jo ensimmäisen esittelykerran aikana ja samoin oli virvaliljan kohdalla. Virvalilja on tosin saanut nyt terälehtiinsä koristeellisia vaaleita laikkuja näin kukinnan lähestyessä loppuaan. Pelkät lehdetkin voivat olla hyvänä elementtinä kukkivien lajien kanssa, kuten syysmyrkkyliljan kohdalla havaitaan ja sama koskee siis myös myöhemmin kukkivia narsisseja (Narcissus sp.) ja tulppaaneja (Tulipa sp.).
Eteläseinustoille yms. lämpimille paikoille istutettuina näiden lajien kukinta on itse asiassa jo pääosin ohi, mutta keskimäärin niiden täysi kukinta sattuu nyt tänä vuonna sopivasti Vapuksi kaikkialla muualla Etelä-Suomen ympäristöissä. Olkoon tämä kuvasarja siis iloisena ja värikkäänä Vapputervehdyksenä minulta teille kaikille blogini lukijoille ja katselijoille!
Japaninruttojuuri (Petasites japonicus var. giganteus)
Tässä välissä palaan parin lajin verran muistuttamaan myös varsinaisten perennojen varhaisista kasvutilanteista, joita siis sopii yhdistellä esim. kukkivien sipulikasvien kanssa. Tällä kertaa poimin esimerkeiksi kaksi ruttojuurilajia ja vuokkoristeymän. Ruttojuurillahan on erittäin kauniit kukinnot ennen niiden jättiläismäisten lehtien - ovat raparperin (Rheum rhaponticum) lehtien kaltaisia - ilmaantumista. Kuvien lajit eivät kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa täydessä kukassa, mutta kukintojen alut ovat joka tapauksessa heti maasta ilmestymisestään lähtien näyttäviä. Aikaisemminhan näytin ruttojuurilajin (Petasites albus) munamaisia kukintosilmuja.
Vuokkoristeymä puolestaan on referenssinä siitä, että Etelä-Suomen luonnossa sinivuokot (Hepatica nobilis) ovat parhaillaan kukassa. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että sinivuokko on ollut osittain rauhoitettu Suomessa. Tänä vuonna rauhoitus on kuitenkin purettu. Ainakin kaikkia muita vuokkoja voi hyvin käyttää myös perennoina puutarhoissa ja puistoissa sopivilla paikoilla, jolloin niitä voi yhdistellä vaikkapa juuri sipulikasvien kanssa.
Ensi viikolla on tarkoitus kuvata jälleen runsaammin perennojen varhaista kasvua ja kukintaa, joten palaan niiden pariin n. viikon kuluttua. Nämä kuvat on otettu perjantaina 28.4.2006 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Kukkakauden aloitus kaupunkien kävelykaduilla
Kesäkukkakauden (kesäkukat eli ryhmäkasvit = sellaiset ruohovartiset kasvit, jotka eivät kuitenkaan kestä suomen talvea tai ovat yksivuotisia) ovat perinteisesti avanneet orvokit (Viola sp.). Tässä niitä on kuvattuna eilen 29.4.2006 Hämeenlinnassa Raatihuoneenkadulla eli "Reskalla". Orvokit sietävät pakkasta jopa useitakin (n. -5) asteita, joten sen vuoksi niitä voidaan istuttaa elävöittämään ympäristöä jopa ennen Vappua. Länsi-Euroopassa orvokit ovat puolestaan hyviä talviajan kukkia juuri kylmänkestonsa ansiosta. Monet muut kesäkukathan ovat niin hallanarkoja, että niitä voidaan istuttaa ulos vasta kesäkuussa hallanvaaran kaikottua. Niinpä orvokin kaltaiset "sissit" ovat hyviä toukokuun kukkia ennen varsinaista kesäkukkasesonkia. Muita kestäviä kesäkukkalajeja löytyy tämän linkin tiedoista, jotka sisältävät paljon muitakin hyviä neuvoja kesäkukkiin liittyen (sivustolla puhutaan tosin kesäkukista ruukkukasveina).
Tuo "Reska" on siis kävelykatu, josta kerroin myös viime syksyn lopulla, kun ensilumi oli satanut. Silloin tähdensin, että myös talviaikana tällaisilla kivetyillä urbaaneilla kaduilla on syytä olla vuodenajasta muistuttavia objekteja. Talvella nimenomaan lämmitetyillä kävelykaduilla on syytä olla esim. havukasveja, joihin kerääntyy lumi ja kuura. Tässä vaiheessa kevättä orvokkien kaltaiset kesäkukat ovat juuri sopivia tuomaan varhaista vihreyttä ja kukintaa tällaisille kaduille. Tässä on mainittava, että viime aikoina ahkerasti esittelemäni sipulikasvitkin sopivat samaan tarkoitukseen esim. omana ryhmänä yksinään ja itse asiassa mikään ei estä yhdistämästä niitä vaikkapa juuri orvokkien kanssa samaan ryhmään kuvioittain.
Saturday, April 29, 2006
Tässä on ajankohtaisena lisäyksenä pylväshaavan täyttä kukintaa vähän alempana läpikäytyihin haavan (Populus tremula), raidan (Salix caprea) ja tervalepän (Alnus glutinosa) kukintatilanteisiin. Kuvat on otettu tänään Hämeenlinnassa illansuussa 29.4.2006. Pylväshaapa (Populus tremula "Erecta") on haavoista aina ensimmäisenä täydessä kukassa ja niinpä se on kirinyt kuvien kukintavaiheeseen tämän viikon lämmössä aivan parin viime päivän aikana. Lajike on aina hedeyksilö, koska kaikki käytössä olevat pylväshaapayksilöt ovat alunperin klooneja samasta hedeyksilöstä.
Kukinta on tässäkin tapauksessa hyvin runsasta ja näissä kuvissa sitä nähdään eri tavalla auringonvalon suhteen eri kulmista ja eri etäisyyksiltä; nämä norkot näyttävät yhtäältä dramaattisen tummilta ja toisaalta vaaleilta tässä vaiheessa. Lähempi tarkastelu näyttää sen, että aluksi pitkin norkkoa on punaisina rykelminä heteiden ponnet, jotka avauduttuaan katoavat siitepölyn levittyä tuuleen ja jäljelle jäävät vain norkkojen muiden rakenteiden valkeanharmaat ja karvaiset osat. Punaisimmillaan norkot ovat puolipituisina ja niiden ollessa täydessä pituudessaan kaikki heteiden ponnet ovat jo kadonneet.
Koska kyse on hedenorkoista, niin kuvat näyttävät hyvin myös niiden höyhenen helpon liehumisen tuulessa. Nämä norkot ovat niin köykäistä tekoa, että ne eivät pidä tuulessa juuri mitään ääntä, jolloin ne vaikuttavat tavallaan eriskummallisilta olennoilta puun oksilla. Ensi viikolla myös kaikki normaalit haavat ovat täynnä tämän kasvuvaiheen norkkoja; hedehaavat juuri kuvan näköisiä sekä emihaavat vihertäviä ja tönkön jäykkiä, mutta silti riippuvia.
Näiden kahden kuvan on tarkoitus muistuttaa siitä, että nurmialueilla pelkkien heinien suosiminen ei aina ole paras vaihtoehto. Kuvat on otettu torstaina 27.4.2006 Espoon Tapiolassa Leimuniityllä.
Viime heinäkuussa tällä samalla nurmikolla kukki laajoina ja tiheinä mattoina valkoapila (Trifolium repens), josta mainitsin silloin samassa tarkoituksessa kuvien kera. Nyt monilla kohdilla sammalet ovat heränneet lumen sulettua. Nuo tällä nurmikolla olevat kirkkaan punaruskeat laikut ovat sammalkasvustoja, joihin on nyt kasvaneet runsaat itiöpesäkkeet. Ylemmässä kuvassa nämä itiöpesäkkeet nähdään lähempää. Ne sijaitsevat tuollaisten ohuiden n. sentin mittaisten varsien päissä. Vasten auringonvaloa ne hohtavat kirkkaasti ja ovat siten oivallisina nurmikentän elävöittäjinä. Niinpä niistä ei kannata päästä eroon. Tässä vaiheessa kevättä tämä on selvä esteettinen etu, kun heinien kasvu on vasta kovin alussa.
Tällaisten poikkeavien kasvustojen suosiva huomioiminen nurmikoilla on eräs tapa olla monipuolinen, kekseliäs, ennakkoluuloton ja estetiikantajuinen puutarha- ja puistokulttuurissa. Aina ei tule pitäytyä normin mukaisessa kaavassa suosimalla korsiltaan rairuohon tasaista nurmipintaa. Laajoilla nurmialueilla hoidon taso ei aina edes voikaan olla niin intensiivistä, että kaikki sammalet tulisi eliminoitua. Sen sijaan kannattaa käyttää syntynyttä tilannetta hyväkseen ja nähdä sammalet myös mahdollisuutena ja koristeena. Sammalia voi myös kasvattaa; tämän linkin lopussa on pari hyvää ohjetta siihen liittyen.
Sipulikasvien kukintaa ja kasvutilanteita keväällä 2006 - osa 2
Edessä kevätkurjenmiekka (Iris reticulata) ja takana kurjenmiekkalajike (Iris "Danfordiae"). Keskellä lumikello (Galanthus nivalis).
Subscribe to:
Posts (Atom)
