Huomenna Etelä-Suomeenkin tulee talvinen sää, joka näyttää jatkuvan myös ensi viikolla ainakin ajoittain ja etenkin sisämaassa. Niinpä nyt on hyvä katsoa ruskan tilannetta ennen sitä. Kriittinen tapahtuma on tässä asiassa lumen kertyminen vielä runsaassa lehdessä olevien lajien oksille ja näin mahdollisesti syntyvät lumituhot. Pahin tilanne syntyisi, jos suojalunta sataisi runsaasti (jopa yli 10 cm). Huomenna sille on ensimmäinen mahdollisuus ja ensi viikolla näin voi tapahtua lisää. Ensi viikolla lännestä ja luoteesta saapuu Suomeen matalapaineita ilmamassan säilyessä melko kylmänä. Ajoittain on plusasteita ja sataneet lumet sulavat osittain, mutta esim. loppuviikolla näyttäisi Etelä-Suomen lähelle asettuvan voimakas matalapaine osakeskuksineen. Sen sateista etenkin sisämaassa voisi kertyä paljon lisää suojalunta, kun lämpötilat olisivat sen verran lähellä nollaa...
Tämän viikon aikana lehdet ovat onneksi varisseet erittäin hyvin ja nyt jo etelärannikonkin taajamissa lähes kaikki lehtipuut ja -pensaat ovat alastomia. Yksittäisiä viljeltyjä lajeja on kuitenkin edelleen runsaassa lehdessä ja jopa osittain kesäasussa etenkin etelärannikolla. Näitä ovat esim. lumimarja (Symphoricarpos rivularis), villaheisi (Viburnum lantana), monet atsaleat (Rhododendron sp.), monet pensashanhikkilajikkeet (Potentilla fruticosa) ja kuusamat (Lonicera sp.). Kyseessä ovat siis lähinnä pensaat. Puista jotkin poppelit (Populus sp.) ja lehtikuuset (Larix sp.) ovat vielä kohtalaisesti - runsaasti lehdessä. Nämä lajit voivat varistaa vielä runsaastikin lehtiä viikonloppuna alkavien pakkasten auttamana, mutta ainakin osa niistä voi olla vaarassa kerätä päällensä liian raskaita lumikuormia ehkä jo huomenna ja uudestaan ensi viikolla. Tämä ei ole poikkeuksellista, vaan se on tyypillistä Etelä-Suomen loppusyksyssä.
Muutaman sentin verran suojalunta ei vielä häiritse ja se on ainoastaan koristeellista ja siten säilytettävää; suojalumi myös tarttuu helposti mihin vain pintaan. Tilannetta täytyy kuitenkin tarkkailla ja jossakin vaiheessa pensaiden päältä on pudotettava lunta pois. Ei ole mitään tarkkaa nyrkkisääntöä, vaan esim. oksien taipumisesta ja lumen painosta täytyy tapauskohtaisesti tehdä päätelmiä varistamistoimenpiteitä varten. Pensas voi revetä lumen painon alla helposti, jos ko. yksilössä on jyrkkiä oksakulmia tai lehtiä on jäljellä etenkin oksien latvaosissa. Helpoiten lunta keräävät pensaat ovat myös vaarassa muita enemmän. Ne ovat niitä, joissa lehdet ovat isoja ja / tai ne ovat vielä tiheästi oksilla. Näitä pensaita on enemmän rehevillä kuin karuilla kasvupaikoilla ja tuulensuojassa olevat pensaat säilyttvät lumikuormansa helpoiten. Pitkäversoiset ja korkeat pensaat ovat lumituhoherkempiä kuin lyhytversoiset ja matalat.
Päivitys klo. 18:10: Runsaasti lehtiä tässä vaiheessa sisältävät myös; kultasade (Laburnum alpinum), norjanangervo (Spiraea "Grefsheim"), lännenhopeapensas (Elaeagnus commutata), lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius), jasmikkeet (Philadelphus sp.), jotkut euroopanpähkinäpensaat (Corylus avellana), monet ruusut (Rosa sp.), vesipaju (Salix "Aquatica") ja harvinaisista jalokastanja (Castanea sativa), euroopanpyökki (Fagus sylvatica), euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus), vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus), niverävaahtera (Acer campestre), toisusu (Toisusu urbaniana), peruukkipensas (Cotinus coggygria), kerria (Kerria japonica), neillia (Neillia sinensis), kesälaakeri (Ilex verticillata), höyhenpensas (Fothergilla major) ja kiiltoheisi (Viburnum lentago).
Tomorrow there will come a wintry weather also to southern Finland and it seems to be continuing also during the next week at least occasionally and especially in inland areas. Therefore it is good to check out now the situation of the fall colours before that. A critical happening in this matter here is the snow accumulation on the branches of species yet with profuse leaves and in this way possibly forming snow damages. The worst situation would be happening, if there would fall a plenty of wet thaw snow (even more than 10 cm); wet thaw snow is much more heavier than dry frosty snow. Tomorrow there will be the first possibility for that and during the next week that may happen more. During the next week there will arrive low pressures from the west and northwest as the air mass will remain rather cold. Temperatures will be occasionally above zero C and fallen snow covers will melt partially, but for example at the end of the week there seems to be settling a strong low pressure near southern Finland with its subcentres. From its precipitation there would accumulate a lot of wet thaw snow especially in inland areas, as temperatures would be so near zero C...
During this week leaves have fortunately been shed very well and now allready at build areas of the southern coast as well allmost all broadleave trees and shrubs are naked. However, single cultivated species are further rather profusely in leaf and partially even having summer foliage especially by the southern coast. These are for example Common Snowberry (Symphoricarpos rivularis), Wayfaringtree (Viburnum lantana), many Azaleas (Rhododendron sp.), Shrubby Potentilla / Shrubby Cinquefoil cultivars (Potentilla fruticosa) and many Honeysuckles (Lonicera sp.). So, in the question here are mainly shrubs. From the trees some Poplars / Cottonwoods (Populus sp.) and Larches (Larix sp.) are yet moderately - profusely in leaf. These species may shed leaves yet profusely as well as helped by the frosts starting at the weekend, but at least a part of them may be in danger to gather too heavy snow loads on top of themselves perhaps allready tomorrow and again during the next week. This isn't unusual, but it is typical during southern Finland's late autumn.
A few centimetres of wet thaw snow doesn't cause harm yet and it is only ornamental and therefore to be kept; wet snow also grabs easily to any surface. However, one must observe the condition and at some point there must be dropped snow away from the top of the shrubs. There isn't any precise rule of thump, but one has to make conclusions for example from the bending of twigs and the weight of snow in case-by-case fashion for the shedding tasks. The shrub can break under the snow's weight easily, if the specimen has sharp twig angles or there are leaves especially on the top ends of the shoots. The shubs gathering snow the easiest are also in danger more than the others. They are those, which leaves are big and / or they are yet densely on the branches. These shrubs appear more on fertile than poor localitys and the shrubs in wind sheltered places keep their snow loads the easiest. The long shoot and tall shrubs are more snow damage sensitive than the short shoot and low shrubs.
Update at 6:10 PM: Profuse amouts of leaves have at this phase also; Scotch Laburnum (Laburnum alpinum), Grefsheim Spiraea (Spiraea "Grefsheim"), American Silverberry / Wolf-willow (Elaeagnus commutata), Common Ninebark (Physocarpus opulifolius), Mock Oranges (Philadelphus sp.), some European Hazels (Corylus avellana), many Roses (Rosa sp.), a Willow species (Salix "Aquatica") and from the rare ones (in Finland) Sweet Chesnut / European Chesnut (Castanea sativa), European Beech (Fagus sylvatica), European Hornbeam (Carpinus betulus), Sycamore Maple (Acer pseudoplatanus), Field Maple (Acer campestre), Toisusu (Toisusu urbaniana), European Smoketree (Cotinus coggygria), Japanese Kerria (Kerria japonica), Chinese Neillia (Neillia sinensis), Common Winterberry / Winterberry Holly (Ilex verticillata), Witch-alder / Large Fothergilla (Fothergilla major) and Nannyberry / Sheepberry / Sweet Viburnum (Viburnum lentago).
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
Kiitos blogimme (4seasons in southern Finland)kommentoimisesta ja kasvien määrittelyavusta!
Olen nyt paneutunut blogisi teksteihin joissa ilmeiseti seuraat vuodenaikoja ja ajankohtaisia luonnon tapahtumia lähinnä kasvien näkökulmasta. Tekstisi ovat laajoja ja kattavia. Käytätkö myös muita lähteitä tekstiesi asiasisällön tueksi? Kannattaisiko ne silloin mainita tekstin lopussa lisätietoja varten?
Hei Yrsa ja kiitos kommentista!
Niin, tekstieni asiasisältö kasvien suhteen tulee nykyään oikeastaan kokonaan omien havaintojeni, analysointieni ja päätelmieni kautta. Asiaa auttaa se, kun olen koko ajan hyvin paljon tekemisissä myös käytännössä kasvien ja muunkin ympäristön kanssa sekä töissä että vapaa-ajallani. En siis käytä kirjallisuutta, alan lehtiä tai netin sivustoja sisällönluomisen tukena. Tietysti niitäkin tulee luettua ajoittain, mutta ei varsinaisesti merkinnäntekomielessä. Joskus voi niinkin ehkä käydä...
Kasvilajeihin liittyen olen kuitenkin yleensä aina laittanut linkit tieteellisten nimien google-hakuihin. Se on hyvä ns. lähdemerkintätapa
kasvibloggaamisessa. Joskus voisin ehkä tehdä merkintöjä erikseen mm. hyvistä kasvikirjoista. Tarkoitus on myös lisätä jossain vaiheessa tuohon oikealle lisää kasvi-, puutarha- ja maisema-arkkitehtuurilinkkejä.
Säähän liittyvissä asioissa voisin tietysti laittaa linkit tietoläheisiini, jotka ovat kylläkin kaikki nuo sivun oikeassa laidassa olevat sääsivustot ja sääblogit. Eli en ole vaivautunut laittamaan niitä kaikkia uudestaan joka ikiseen tekstiin enkä tee niin jatkossakaan. Mainitsen tästä seuraavalla säämerkintäkerralla vielä erikseen; kiitos, kun huomautit.
Toki linkkejä tietolähteisiin on ollut ja tulee olemaan tekstieni joukossa silloin, kun viittaan ko. aiheessa johonkin tiettyyn sivustoon tai asiaan, josta löytyy nettisivusto / blogi tai jokin muu netistä löytyvä entiteetti; kelikamerat, videot, kuvat.
Kiitos tiedosta! En ensilukemalla huomannutkaan että kasvien nimet ovat suoria hakulinkkejä - sieltähän ne kasvien kuvat löytyvätkin helposti.
Post a Comment