Lisäajatuksia maailman kriisistä

Edellisen merkintäni täydennykseksi teen tässä vielä muutamia asioita selväksi. Näyttää siltä, että keskustelua on jonkin verran syntynyt ja asioiden käsittely on siten onneksi edennyt ainakin vähän. Toivottavasti jatkossakin, mikä voisi johtaa kohti hyvää. Nykyisessä länsimaisessa poliittisessa ja talouskulttuurissa tämä kohti hyvää meneminen ei toteudu, koska toiminta ja ajattelu eivät perustu totuuteen, sen etsimiseen. Sen sijaan omaneduntavoittelu eli valehtelu on ollut jo aivan liian kauan sitä tärkeämpää ja paljolti sen takia maailma on nyt luisumassa kaaokseen pitkän ja monessa mielessä useita vuosikymmeniä kestäneen kehityksen tuloksena. Tästä aiheesta (Totuuden etsiminen) Sven on tehnyt hyvän kirjoituksen.

Tarkennan lisäksi omaa kantaani; Georgian tilanne ei ole paljastanut minulle niinkään Venäjän ihanteellisuutta, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että Georgian tilanne on paljastanut minulle länsimaiden sairauden, tekopyhyyden ja suoranaisen valehtelun ulkopolitiikassaankin. Venäjää en tunne läheskään niin hyvin kuin esim. Käymälän Sven, joten en osaa ottaa kunnollista kantaa Venäjän nykyolemukseen. Toisaalta en todellakaan halua vajota mihinkään "ryssäviha"-tyyliseen avuttoman tyhmään ennakkoluulouteen. Länsimaiden sielun ja paremmin sanottuna niiden sielun puutteen kuitenkin tunnen varsin hyvin, kun olen joutunut yhdessä sellaisessa länsimaassa elämään. Vaikuttaa ainakin siltä, että sitä sielua on täällä paljon vähemmän kuin idän valtioissa (Venäjä, Kiina ja Intia) huolimatta niissäkin toki havaittavista omanlaisistaan huonoista puolista.

Kuten sanottua tämä valehtelu ja liiallinen omaneduntavoittelu näkyy esim. Brittiläisen imperiumin olemassaolona. Tässä teidän on syytä huomata, mitä tuo termi tarkoittaa nykyään käytettynä. Toisen maailmansodan jälkeen kyse ei todellakaan ole ollut sellaisesta Brittiläisestä imperiumista kuin esim. tämän Wikipedian määritelmän mukaan. Sen määritelmän mukaan ko. imperiumi oli avoimesti valtiollisella tasolla näkyvä omaneduntavoittelun apparaatti. Sellainen kolonialismi oli omaneduntavoittelun eräs huipentuma.

Nykyään Brittiläistä imperiumia voidaan käyttää synonyyminä tälle länsimaiselle globalisaatiolle ja kapitalismille, jossa tuo omaneduntavoittelu ja valehtelu ovat ilmenneet tähän asti lähinnä vaivihkaa pörssien, ylikansallisten yhtiöitten yms. rahatalouden kautta ja ne ovat vaikuttaneet siitä kaikkialle ihmiselämään vähitellen vuosikymmenten mittaan. Fasistisen siitä tekee se, että otettuaan leviämis- ja vahvistumisstrategiakseen rahatalouden puitteet, se on aiheuttanut mm. talouden ja valtiollisten voimien liittoutumista juuri fasismin määritelmän mukaan; kansallisvaltio lakkaa olemasta kansan palvelija ja siitä muodostuu taloutta palveleva totalitaarinen diktatuuri.

Brittiläisen siitä tekee yhtäältä sen tuota vanhaa imperiumia muistuttava imperialistinen luonne globaalin leviämis- ja vahvistumistarpeensa takia ja siten se sisältää sen alkuperäisen imperiumin "henkisen" ytimen. Toisaalta Brittiläisen siitä tekee se, että monet kaiken tämän takana vaikuttaneet henkilöt ovat olleet Britannian kansalaisia ja heidän laskuunsa toimivia. Joka tapauksessa tämä nykyinen imperiumi on kavalinta satanismia, mitä olen eläissäni joutunut näkemään.

Tämän kapitalisti-imperiumin salaa levinneet negatiiviset ilmentymät näkyvät jo selvästi kaikilla elämänaloilla Suomessakin. Valitettavasti ne vaikutukset ovat todellakin olleet vielä laajalti piilotettuja luonteeltaan, koska monia ihmisiä ei ole kiinnostanut nähdä niitä. Syyt siihen ovat mm. juuri näitä; tekopyhyys, pelon takia ignooraaminen, osaamattomuus nähdä asioita, tyhmyys eli totuuden etsimisen kieltäminen ja itsekkyyden korkein aste eli sieluton - vajaasieluinen ajattelu ja toiminta.

Tuossa edellisen merkintäni kommenttilaatikossa joku anonyymi kirjoitti näin: "Eihän näin pimiää huttua voi tuottaa ku sieluton ihminen. Aivan järjetöntä potaskaa." Tämä on mallikas esimerkki juuri tällaisesta henkisesti vajaasta ihmisjätteestä, joka projisoi oman sieluttomuutensa toisaalle. Tässä vaikuttaa myös se, minkä italialainen sosiologi Francesco Alberoni kiteyttää erinomaisesti: "Monipuolinen voi ymmärtää yksinkertaista, mutta yksinkertainen ei voi ymmärtää monipuolista, vaan kuvittelee näkevänsä epäaitoutta ja mielettömyyttä". Valitettavan monille länsimaisille ihmisille tuntuu nykyään olevan todellakin vaikea nähdä sielun ilmenemismuotoja ja niiden konkreettisia toimintaan johtavia vaikutuksia. Se ihminen, jolla sielun olemus on vajaa ja vaurioitunut, ei kykene mm. näkemään kunnolla toisten eikä oman olemisensa traagisuutta ja sama koskee hyvyyttä. Sitä hyvyyttä, joka syntyy ajattelun ja toiminnan ollessa anti-imperialistista, antifasistista, anti-itsekästä, antivaletta ja antitekopyhää.

Tässä on LaRouche PAC -sivustolta uusin Jeff Steinbergin viikottainen poliittinen katsaus. Se kertaa jälleen hyvin tämän hetkisen maailman kriisiuhan ja mistä se koostuu. Samalla siitäkin käy ilmi se, mitä pitää tehdä, jotta kriisi ei pahenisi ja ennen kaikkea laajaa sotatilaa ei muodostuisi. Tähdennänkin tässä sitä, että tuon edellisenkään vuodatukseni tarkoitus ei ole olla pelkästään uhkakuvien paljastaminen esille. Yhtä tärkeää on myös ratkaisujen ja hyviin asioihin johtavien seikkojen esittäminen ja siinä LaRouche -sivusto on myös erittäin aktiivinen. Se esittää aivan konkreettisia neuvoja siitä, mitä nyt pitää tehdä tässä maailmantilanteessa. Meidän kaikkien pitää nyt olla siinä aktiivisia!

Tässä ollee nyt sitten toistaiseksi se, mitä haluan näistä olosuhteista sanoa. Nyt minun on taas vapautettava aivokapasiteettiani oman alani asioihin, mutta pelkään pahoin, että joudun vuoden loppuun mennessä ottamaan maailman tilannetta uudestaan huomioon ja tulen vuodattamaan tuntojani sen takia tänne hyvin äänekkäästi. Joka tapauksessa nyt tämän blogini nimen mukaan "vaihtoehtoinen" näkemys ja toiminta ei ole koskaan ennen ollut yhtä tärkeää. Pyrin tästä lähtien saattamaan tämän yhä rikkaammaksi ja painokkaammaksi toimintamalliksi esitellessäni oman alani ja kiinnostuksen kohteideni asioita.

Tiedän, että se ei tule ainakaan lähiaikoina saavuttamaan kunnollista ymmärrystä kuin vain liian harvojen ihmisten sieluissa, mutta aina kannattaa jopa tänään uskoa myös hyvään ja tulevaisuuden valoisampaan luonteeseen. Sellainen asenne on pimeimpänäkin hetkenä tärkeä työkalu. Valitettavasti saattaa olla myös niin kuin homo garrulus kommentilaatikossani totesi: "En enää tarjoa osaamistani konsulttiyrityksille sillä meidän tavoite on eri: he haluavat syventää olemassaolevaa maailmaa rahan sanelemana ja minä taas irrottaa ote yksisilmäisyyden teatterista. Se on monelle loukkaus ja sen sijaan, että kuuntelisivat ovat valmiiksi skeptisiä. Sellaisia ei voi eikä kannata auttaa." Surullista.