Pakko taas palata kommentoimaan maailman kriisiä, mutta vain lyhyesti. Laitan esille tämän hetken suurimman uutisen eli Fannie Maen ja Freddie Macin tilanteen Yhdysvalloissa. Ns. virallisessa mediassa tilanteen sisältö on ollut pääpiirteissään sellainen, kuten esim. Hesarissa ja Iltasanomissa on kerrottu ja samaa toitotettiin nyt illalla television pääuutislähetyksessäkin. Sen sijaan LaRouche PAC -sivustolla tilanteen sisältö on täydellisesti eri ja paljon vakavampi. Tässä on sivuston toinen tuore uutinen aiheesta.
Tilanne siis paketissa: Lyndon LaRouche on jo yli vuoden ajan varoittanut laajan asiantuntemuksensa turvin erittäin vakavasta Yhdysvaltain ja sitä kautta koko maailmantalouden romahtamisvaarasta, joka voisi johtaa pahimmillaan sivilisaatiomme päättymiseen. Juuri kukaan ei näitä varoituksia ole kuunnellut ja nyt näyttää valitettavasti siltä, että asiat alkavat tapahtumaan hänen ennustustensa mukaan yhä pahemmin, vääjäämättä ja kiihtyvään tahtiin. Käytännössä kaikilla asiaan vaikuttamaan voivilla on vain jokin denial -vaihde päällä eikä kukaan ei ole myöskään tehnyt selkeitä alotteita Lyndonin ehdottamien ainoiden oikeiden ratkaisujen suuntaan. Luotan tässä Lyndoniin, että hän tietää ko. ratkaisujen toimivuuden.
Kysymys kuuluukin; miksi päättäjät, ekonomistit ja valtavirtamedia haluavat pimittää tilanteen luonnetta ja vakavuutta näin paljon? Onko niin, että yritetään viimeiseen asti rauhoitella ja vakuuttaa asioiden olevan "hyvin", vaikka niin ei todellakaan ole? Ja mistä syystä; oligarkkien ja imperialistipomojen pelailun salailu yhä edelleen? Vai onko niin, että sekä päättäjät että media ovat sittenkin tyystin pihalla tilanteen luonteesta kuin lumiukot suojasäässä? Joka tapauksessa tässä on kuukauden sisällä taas esimerkki siitä, että täytyykö nyt ihan tosissaan alkaa varastoimaan makaronia, hernekeittoa ja näkkileipää... Ja miettimään selviytymisstrategioita :(
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
6 comments:
Sen yhteiskuntarauhan nimissä varmaan. Siis tämä "pimittäminen" ja totuudenkierto. Koska se, mikä meille tavallisille pulliaisille uskotaan olevan sitä hyvää, tavoittelemisen arvoista elämäntapaa, perustuu täsmälleen samaan "valheeseen".
Ja jos nämä tavalliset pulliaiset menettävät toivonsa ja tulevaisuuden uskonsa, voidaan lopettaa leikki saman tien.
Niinhän se tietenkin on. Kuitenkin, jos minunkin kaltainen ns. tavallinen pulliainen on alkanut havaita koko paketin traagisuuden, niin onko tässä nyt sitten todellakin se kuuluisa lopun alku koittamassa? Yhdysvalloissakin se tavallinen pulliainen saattaa ihan lähitulevaisuudessa alkaa aavistelemaan yhä enemmän...
On helpompaa keskittyä yksittäisten yritysten ongelmiin. Kokonaisen globaalin makrotalouden ennustettavuus on paljon vaikeampaa. Lisäksi siitä puuttuu henkilökohtainen ulottovuus. Se ei sano abstraktiudessaan mitään useimmille ihmisille.
chrome3d,
Tuo on kyllä totta. Siinäpä onkin yksi syy monista olla huolissaan. Maailmalla on kuitenkin paljon ahneutta ja omaan pussiin pelaamista, minkä tuo LaRouche PAC -sivusto omalla tavallaan paljastaa totuttua raadollisemmin.
Ne talouden pelurit niin mikro- kuin makrotasolla (yksittäiset sijoittajat ja kokonaiset valtiot) ehkä kuvittelevat olevansa jopa maailman valtiaita ja luulevat voivansa saada aikaan toimillaan haluttuja lopputuloksia. Ennustamattomuus voi kuitenkin tuoda myös heidän tielleen yllätyksiä ja katastrofi voi olla valmis myös heille. Tai asiat eivät ainakaan mene heidän haluamallaan tavalla.
Lisäksi tuo mainitsemasi henkilökohtaisen ulottuvuuden puute ja siitä seuraava hahmoton abstraktius antaa ko. pelureille helposti näkösuojaa. Sen avulla yhtä jos toistakin voi alkaa houkuttelemaan filunkipeli (vaikkei sitä olisi rikolliseksi erityisesti luokiteltu), kun on tajunnut sellaisen mahdollisuuden. Minusta näyttää siltä, että aivan liian moni käyttää sellaisia mahdollisuuksia rikollisellakin tavalla hyväkseen tällä hetkellä ja sen seurauksista me kaikki joudumme varmasti maksamaan yhä lisää.
Toisaalta, jos ennustettavuus on joka tapauksessa heikko, niin voisi toiveikkaasti ajatella, että yllätykset voisivat olla joskus myös positiivisia. Ei kait kaikki vaihtoehdot voi olla siinä pahoja?...
En itse pidä noita kaikkia pahimpia ennusteita sittenkään todennäköisimpinä - vaikuttavat monin paikoin yhtä kärjistetyiltä kuin tämä "kyllä kaikki hyvin menee"- mantra mitä toisaalta toistetaan.
Yleisemmin merkit kaikkialla maailmassa toki vahvasti viittaavat siihen että maailmantalous on hankaluuksissa. Toisaalta länsimaisen taloustieteen ideologinen ajatus jatkuvasta kasvusta on melkoisen erikoinen noin historian valossa.
Monia muuttujia, monimutkaisia ovat nämä.
Mitä tulee poliitikkoihin ja valtionjohtajiin etenkin jenkeissä niin on ehkä vähän ymmärrettävämpää että siellä on pyrkimys rauhoitella. Olen jonkinverran USAssa ollut ja uutislähetyksissäkin pyritään tiivistämään asia kolmeen lauseeseen. Sen monimutkaisempi informaatio tuppaa olemaan "way too much", jolloin kaikki varovainenkin huoli herättää hysteriaa helposti kun ihmisillä ole keinoja ottaa asioita selville. Hysteriasta taas voi tulla itseään toteuttava ennuste. Uutiskanavista suurin osa on aikalailla propagandaa - sellaista riippumatonta uutislähdettä mikä täällä on ihan arkipäivää on vaikea metsästää kaiken muun keskeltä.
Mitä tulee erityisesti Lyndon LaRoucheen on sanottava, että ne muutamat dokumentit mitä miehestä olen nähnyt eivät ihan ole vakuuttaneet kaikilta osin että hän olisi rehellisimmästä päästä faktojen kertojana ja tulkitsijana. Vaikuttava ja karismaattinen persoona toki, hyvin voimakas kansanjoukkojen nostattaja henkilönä, sekä hyvässä että pahassa. LaRouchen puheissa on IMO todella teräviä huomioita ja oivalluksia maailman tilasta. Toisaalta tulkinnat siitä mihin ne johtavat ovat melkoisen mustavalkoisia ja pitkällevietyjä.
Muistan jossain netissä joskus nähneeni sivun jossa näitä vääriä faktoja oli etsitty mutta juuri nyt tähän hätään en googlella löydä sitä.
Pörrö,
Niin, ääripäiden ja hysterian korostaminen / lietsominen eivät toki ole fiksua toimintaa. Jotenkin minusta tuntuu kuitenkin nyt siltä, että elämme erityisen kummallista aikaa koko maailman historiassa ja sen takia väkisinkin myös äärimmäisiä seikkoja pulpahtaa pintaan. Sellaisiakin, joiden ei uskoisi olevan totta.
Lyndon LaRouche on minunkin mielestäni osittain epäilyttävä tyyppi ja johtopäätöksensä joissakin asioissa ovat liian vääristyneitä tai ainakin tarkoitushakuisia. Esim. jo mainitsemani ilmastonmuutosskeptisyys hänen taholtaan on kummallista, mutta toisaalta ymmärrettävää; näyttää siltä, että hänen ideologiaansa ilmastonmuutos vain sopii käytännön syistä huonosti ja sitä on siksi pidettävä "huijauksena". Saatan valottaa asiaa lisää omassa merkinnässä, jos aikaa löytyy...
Lyndon on kuitenkin ollut tässä viimeisen kahden kuukauden aikana myös pelottavan paljon oikeassa monen asian suhteen. Tänään olemme taas saaneet lisäevidenssiä Yhdysvaltain romahtavasta taloudesta Lehman Brothersin konkurssin muodossa. Ja selvästi pahempaa on ilmeisesti edelleen tulossa.
Itse en ole talouden asiantuntija, mutta älykkäänä ja itsenäisenä ajattelijana ymmärrän hyvin paljon, mitä LaRouche PAC -sivusto on halunnut sanoa. Tietysti siellä on myös mustavalkoisia ja radikaalin pitkällevietyjä vetoja. Välillä kai niilläkin on paikkansa, jotta vaikeasti hyväksyttävissä / ymmärrettävissä oleva totuus uppoaisi selvemmin ja tehokkaammin ihmisten tajuntaan.
Valitettavasti nykyisten länsimaisten ihmisten on kuitenkin vaikeaa varmistua siitä, mikä on totuus ja mikä ei. Olemme liian paljon lohduttomasti eksyksissä äärimmäisen suuressa informaatiomeressä, sen vankina. Maailman kriisi on siis myös tavallaan tajunnan kriisiä. Tämä maailman tilanne näyttää tosiaan niin uskomattomalta vyyhdiltä, että kukaan ei sitä ehkä koskaan onnistu täysin selvittämään totuudenmukaisesti...
Post a Comment