Saturday, November 08, 2008

Helvetti vai Renessanssi?! - Amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin syntyminen

Nyt tarkastellaan syvemmin amerikkalaisen systeemin ja brittiläisen systeemin luonteita, ominaisuuksia ja eroja aluksi niiden juurten ja synnyn avulla ja jatkossa lisää muutoinkin. Erittäin tärkeää tässä analyysissä on havaita brittiläisen systeemin huonous verrattuna amerikkalaiseen systeemiin ja etenkin tämän seikan ilmeneminen "nykymaailman" tilanteessa. Pyrinkin tähdentämään tätä keskeistä eroa mahdollisimman selkeästi ja tehokkaasti. Tässä joudumme suuren informaatiomäärän keskelle, mutta yritän yksinkertaistaa menettämättä keskeistä sisältöä.

Brittiläisen systeemin juuret: Aikoinaan 1400 -luvulla Välimerellä nykyisen Italian alueella oli syntynyt tilanne, jossa paaviuden vaikutusvallasta pyrki eroon koko ajan joukko ryhmittymiä - perheitä. Toisin sanoen oligarkkeja heidän kaupanteon- ja elämänasenteensa takia. Nämä joukot olivat ottaneet kaupunkivaltion nimeltä Venetsia tukikohdakseen jo aiempina vuosisatoina, kun he aiemmin olivat osa Bysantin imperiumia ja sen heiketessä Venetsia itsenäistyi omaksi tasavaltakokonaisuudeksi. Paljolti juuri tämän Venetsian toimet olivat olleet syynä edellisen vuosisadan (1300 -luku) katastrofaaliseen koko Euroopan talousromahdukseen ja sitä seuranneeseen "pimeään aikaan" mustine surmineen, johon nykyään Lyndon LaRouche viittaa kertoessaan tämän "nykymaailman" talousromahduksen vastaavasta vaarasta; A New Dark Age.

Näiden Venetsian ihmisten mielestä paavius ja katolilaisuus edustivat ihmisen rappiota ja he kehittivät tätä vastustavan taloudellispoliittistieteellisfilosofisen ideologian. Se sanoi: ihmisellä ei ole sisäsyntyisiä ideoita, ihminen on syntymässään tyhjä taulu "tabula rasa", jota hän täyttää ulkoa keräämiensä kokemuksien kautta; näin syntyy eriarvoisia ihmisiä orjista eliittiin, koska eri ihmisillä on eri edellytykset täyttää "tyhjää taulua". Lisäksi ihmisen sielu ei ole kuolematon, ihmisen sielu ja ruumis ovat täydellisesti eri ja ihmisen tekemiset ja ajatukset on syytä jakaa tiukasti tämän periaatteen mukaan niin, että sielu (uskonto - henkinen elämä) ja ruumis (tieteellinen työ - konkreettinen elämä) on erotettava tiukasti toisistaan. Kaiken tieteen on oltava siten mahdollisimman empirististä ja laskukaavallista sekä mystiikasta vapaata. Ajattelun kehitys vei tässä linjassa vähitellen juuri tuohon.

Renessanssin myötä tämän ideologian edistyessä sementoitui yhä vahvemmin talouden ja politiikan metodi, jossa ko. ideologiaa toteutti parhaiten tämä Venetsian oligarkki; muodostuu eliitti, joka käskyttää ja riistää alamaisia omaksi edukseen. Näiden ihmisten mielessä oli siis aikaisemmistakin imperiumeista (Rooma ja erityisesti Bysantti) tutut teesit, joiden mukaan valtaa ja varallisuutta on lupa keskittää ja kahmia ns. vapaan kaupan avulla. Näiden feodaalisten aristokraattien oligarkkisysteemin kehityksessä syntyi tällöin yhdenlainen kapitalismin esiaste, kun uskonto ja kirkko erotettiin heidän toimestaan Venetsian kaupunkivaltion elimistä. Keskeinen henkilö tämän ideologian edelleenkehittämisessä oli mm. Paulo Sarpi. Antiikin maailmasta tämän ideologian esikuvana toimi Aristoteles.

Amerikkalaisen systeemin juuret: Samoihin aikoihin 1400 -luvulla muualla Italian alueella oli toisenlaista liikehdintää kaikessa kulttuurissa. Oli Varhaisrenessanssin aika, joka vaikutti myös taloudellispoliittistieteellisfilosofisella tasolla, mutta toisin kuin Venetsiassa. Tämän Renessanssin ideat levisivät eritoten Ranskaan, missä kuningas Louis XI toimeenpani hallintokaudellaan näitä katolilaisuuden alla syntyneitä mahdollisuuksia taloudellispoliittistieteellisfilosofisella tasolla. Kyseessä oli merkittävä elämänkatsomuksellinen oivallus, jota auttoi syntymään alkujaan Nicholas of Cusa, katolilainen kardinaali, jonka ajatuksista ja teoista syntyi perusta tuolle Louis XI kansallisvaltioesiasteelle. Siellä ihmistä katsottiin suorastaan päinvastaisesta näkökulmasta kuin tuossa Venetsian kaupunkivaltiossa.

Tuon näkökulman mukaan ihminen on ns. Jumalan kuva "Imago Dei"; valmiiksi täynnä sisäsyntyistä potentiaalia, joka tulee vain kaivaa esiin opiskelulla ja itseänsä kehittämällä. Kuuntelemalla toisin sanoen sisäistä ääntään ja olla sille uskollinen. Tämä potentiaali on tuon näkemyksen mukaan yhtäläinen kaikilla ihmisillä ja näin heitä tulee kohdella tasavertaisina. Se potentiaali ilmenee ns. universaalissa dynamiikassa ja universaaleissa arvoissa; ihminen on osa universumia ja toimii siten osana kokonaisuutta ja ihmistä hyödyttävät ajatukset ja teot on vain löydettävä näistä universaaleista periaatteista. Tieteen harjoittamisesta muodostui tämän mukaan tapa, jossa empirismin ja laskukaavojen lisäksi otetaan huomioon ennen kaikkea ihmisen sisäisen dynamiikan ja harmonian luoma apu. Toisin sanoen oman luovan itsensä eli potentiaalinsa hyödyntämistä osana kokonaisuutta, jossa tiedekin ilmenee; tieteellisen kohteen ymmärtää paremmin, kun sen tajuaa oman itsensä kautta universaalina prosessina ja ilmiönä eikä vain laskukaavana ja empiirisenä kokeena ulkoa oppien.

Niinpä tuo merkittävä elämänkatsomuksellinen oivallus ilmeni ensimmäisen kerran politiikan ja talouden pidossa juuri 1400 -luvun Ranskassa, missä Louis XI ymmärsi sen voiman johtaessaan kansaansa paremmille vesille. Tuon hallintokauden tuloksena syntyi toisenlainen kapitalistinen esiaste; ihmisten tasa-arvoon perustuva kansallisvaltio, jossa jokaisen ihmisen piileviä kykyjä arvostettiin ja pyrittiin edesauttamaan ja kasvattamaan. Näin syntyivät mm. akatemiat ja yliopistot, joihin myös ns. tavallisella rahvaalla oli pääsy. Samalla ihmisten sisäsyntyisiä piileviä potentiaaleja ruokittiin parhaiten siten, että ihmisten elinolosuhteita parannettiin mahdollisimman tasapuolisesti ko. valtiossa; mm. infrastruktuurin parantaminen. Toisin siis kuin oligarkkisysteemiä suosivassa Venetsiassa, missä ihmisten elinolosuhteet pyrittiin pitämään sitä vastoin kaksijakoisina; eliitti vs. alamaiset (orjat). Näin eliitti varmisti itselleen mahdollisimman turvatut olosuhteet. Tuossa Ranskan ideologiassa Antiikin esikuvana oli Platon.

Kuten huomaamme, niin amerikkalainen systeemi ja brittiläinen systeemi eivät olleet tässä vaiheessa nimiensä mukaisissa maantieteellisissä paikoissa. Eivätkä tuon ajan ihmiset käsitelleet tietenkään noita ideologioita sellaisilla nimillä, joita me voimme tästä "nykymaailman" puitteista katsoen käyttää. Mitä sitten tapahtui seuraavan 200 vuoden aikana, karkeasti sanottuna 1500 - 1700 luvuilla? Miten amerikkalaisesta systeemistä tuli amerikkalainen ja miten brittiläisestä systeemistä tuli brittiläinen? Käsitelläänpä tämä seuraavana.

Jo tuolloin 1400 -luvun lopulla kävi selväksi, että nämä kaksi hyvin erilaista ideologiaa eivät voineet elää toistensa kanssa rauhassa. Venetsian oligarkkisysteemi tietenkin vihasi uutta Ranskan mallia, koska se antoi myös tavalliselle rahvaalle mahdollisuuden menestyä ja näin se oli uhka eliitin etuoikeutetuille olosuhteille jo siitäkin syystä, kun Ranskan malli osoittautui erittäin menestykselliseksi. Niinpä seurasi sotia, joissa näiden molempien ideologioiden edustajat pyrkivät pääsemään voitolle toisistaan. Tuolloin ko. sotien ja valtataisteluiden vastapuolina eivät kuitenkaan olleet nämä ideologiat suoraan, vaan ko. ristiriidat esiintyivät peitellysti motivoituina tekosyyn kaltaisten asioiden mukana. Ensimmäinen vaihe tässä oli 1500 -luvulla nimeltään Uskonpuhdistus eli Reformaatio ja sen vastareaktio Vastauskonpuhdistus. Tämä on se vaihe, jolloin brittiläinen systeemi alkoi saada ensimmäistä muotoaan oikealla maantieteellisellä paikallaan.

Aluksi Venetsian kaupunkivaltio aiottiin nujertaa aivan 1500 -luvun alussa sodassa nimeltä War of the League of Cambrai. Venetsian kohtalo oli paavin vallassa tuolloin ja viime hetkellä hän lopetti sodan, koska uhkana oli sotien leviäminen koko Italian silloisen kaupunkivaltiosysteemin alueelle ja paavi saatiin taivutettua pois Venetsiavihasta. Seuraavina vuosina sodat ympäri Eurooppaa yrittivät päästä lopulta yhteen päämäärään; Ranskan tuhoamiseen. Niinpä Venetsia säilyi hengissä ja jatkossa 1500 - luvun aikana se alkoi päämäärätietoisesti levittää valtaansa sekä territoriaalisesti että soluttautumalla hoveihin ja muihin yhteiskuntien elimiin. Strategisesti tärkeä kohta Euroopassa oli tuolloin Englanninkanaali, joka oli silloisen Espanjan ja Englannin kuningaskunnan välillä hyvin tärkeä laivojen kauppareitti. Nämäkin valtiot olivat tuolloin merkittäviä ja niinpä Venetsian oligarkkisysteemi päätti iskeä tuohon strategiseen kohtaan turvatakseen ja levittääkseen jatkossa valtaansa ja ideologiaansa, koska itse Venetsian alue kävi em. sotien vuoksi strategisesti huonoksi päämaja-alueeksi. Miten päämajan "kodinvaihto" Englantiin tapahtui ilman sotaa?

Tuolloin Euroopassa hovien ja muiden yläluokkaisten ryhmittymien välillä oli paljon ns. vaihtoa; mentiin ristiin naimisiin jne. Tässä Venetsian oligarkkisysteemi näki mahdollisuuden vaivihkaiselle juonittelulle Englannin maaperällä. Samaan aikaan menossa ollut Uskonpuhdistus tarjosi myös otolliset olosuhteet. Käytännössä Uskonpuhdistus oli nimenomaan tuon Venetsian ideologian levittämistä ja päämajan "kodinvaihtoa" sen varjolla, että paavius ja katolilaisuus olisivat muka olleet rappiotilassa ja sen lääkkeeksi piti tehdä "Uskonpuhdistus" ympäri Euroopan ja etenkin Englantiin. Tuolloin 1500- luvun alussa myös Englannin kuningaskunta oli vielä vahvasti katolilainen ja paavin vallassa. Venetsian oligarkkiagentit ja heidän ideansa ujuttautuivat vähitellen ja aluksi Uskonpuhdistuksen varjolla Englannin hoviin ja yhteiskuntaelämään lähes 200 vuoden ajan. Tätä he tehostivat mm. sabotoimalla Englannin älymystön elämää juurruttamalla mustaa magiaa yms. pseudotieteitä harjoittavien ihmisten ajatuksia ja teoksia Englantiin, kuten esim. Heinrich Cornelius Agrippan.

Venetsian oligarkkieliitin käännytystaistelu oli kuitenkin hyvin hidasta ja välillä Englannin kuningaskunta palasi paavin ja katolilaisuuden pariin. Sitten 1600 -luvulla tieteen vallankumous mm. Isaac Newtonin avulla ja filosofiset ajatukset esim. John Lockelta (ns. Brittiläinen empirismi) vahvistivat osaltaan tilannetta Englannissa siihen suuntaan, että se saattoi ottaa vastaan tuon venetsialaisen oligarkki-imperialismin ja niinpä 1700 -luvulle tultaessa työ alkoi vihdoin olla selvä; Venetsian oligarkkisysteemi oli päässyt Englannin yhteiskuntaelämään kokonaan, kun uusi kuningas George I astui valtaan. Protestanttisena kuninkaallisena George I alkoi suosimaan ja kehittämään maassaan tuota Venetsiassa jalostunutta ideologiaa politiikan- ja taloudenpidosta. Venetsialainen oligarkkisysteemi oli näin saatu juurrutettua pitkällisen ja vähittäisen työn tuloksena Englantiin, sen uuteen kotiin. Siellä katolilaisuutta pidettiin tästä lähtien sen takia uhkana ja se näkyy yhä edelleenkin Britannian laissa vallanperimyksestä.

George I aikana Brittanniaan muodostettiin kabinetillinen parlamentti ensimmäisen pääministerinsä kera; Sir Robert Walpole. Näin oli viimein muodostunut uusi valtio Britannian Yhdistyneet kuningaskunnat, joka alkoi nyt toteuttamaan Venetsian oligarkkieliitin hengessä imperialistista kapitalismia. Sitä kuvastavat mm. ns. vapaa kauppa ja kaksijakoinen näkemys ihmisistä (eliitti vs. alamaiset - yläluokka vs. alaluokka). Tämä tilanne on brittiläisen systeemin syntyminen ja sen puitteissa tuosta lähtien kaikkia sen imperialistisia tekoja ja aikeita on kutsuttu myös nimellä Brittiläinen imperiumi.

Miten amerikkalaisen systeemin kehittymisen oli käynyt tällä välin? Ranskassa kehittynyt kansallisvaltioidea oli kokenut vakavan tuhon tuolloin 1500 -luvun alussa, kun Ranska nujerrettiin silloisissa sodissa. Vielä 1600 -luvullakin sodat juuri katolilaisten ja protestanttien välillä ilmensivät tätä kaksijakoisuutta, joka oli johtamassa brittiläisen systeemin ja amerikkalaisen systeemin syntymiseen. Mm. näiden sotien ym. keinojen nimenomaisena tarkoituksena oli yhtäältä Ranskan em. ideologian tuhoaminen ja toisaalta Uskonpuhdistuksen ja sittemmin 1700 -luvulla Valistuksen avulla vaihtoehtoisen systeemin juurruttaminen paitsi Ranskaan niin myös ympäri muuta Eurooppaa. Se vaihtoehto oli tietenkin tuohon Venetsialaiseen oligarkkinäkemykseen perustuva maailmankatsomus poliittistaloudellistieteellisfilosofisine ideoineen. Uskonto ja / tai sen vastustaminen pysyi yhdessä mielessä hyvänä tekosyynä näiden asioiden eteenpäin vyöryttämisessä.

Kaikkea tuota Ranskan uudenlaisen "kansallisvaltion" ideologiaa ei kuitenkaan saatu nujerrettua, vaan se jäi elämään sitä itsepintaisesti ylläpitäneiden filosofien ja tiedemiesten mieliin, kirjoituksiin ja tekoihin aina 1700 -luvulle asti eri maissa ympäri Euroopan. Näitä ihmisiä oli esim. saksalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler ja Gottfried Leibniz metafyysisen tutkimuksensa kera. Näitä mielipiteitä, kirjoituksia ja tekoja kuitenkin vastustettiin tai vähäteltiin eri tavoin koko ajan juuri tuon venetsialaisperäisen oligarkkieliitin ja heidän suosijoidensa toimesta sekä Valistuksen nimissä.

Monet vaiheet 1600- ja 1700 -luvuilla täydensivät ja veivät loppuun molempien systeemien synnyn ja erottivat ne lopullisesti toisistaan. Näin toimi esim. Pariisin rauha vuonna 1763 seitsenvuotisen sodan jälkeen. Tuota 1700 -lukua on siis kutsuttu Valistusajaksi, jolloin kirkollisen ja uskonnollisen vallan katsottiin vähentyneen merkittävästi monessa yhteiskunnan rakenteessa, nykyaikaisen tieteen katsottiin syntyneen ja nykyisen länsimaisen henkisen ja ajattelun perustan katsottiin viimein sementoituneen ihmisten mieliin kollektiivisesti. Valistus oli siten tärkeä vaihe kaikenlaisen uuden esilletulossa ja siksi tässä on tärkeää huomata se, että Valistusaika kokonaisuutena sisälsi tuon merkittävän kaksijakoisuuden, josta on liian harvoin puhuttu etenkin nykyään (Mikä onkin ollut aivan tarkoituksellista hämärtämistä Valistuksen teesien mukaan sieltä lähtien). Se kaksijakoisuus on yhtäkuin jako amerikkalaiseen systeemiin ja brittiläiseen systeemiin. Molemmat kehittyivät Valistuksen aikana edelleen ja niistä muodostui länsimaisia elämänkatsomuksia, mutta ne ovat aina pyrkineet pääsemään eroon toisistaan. Niin oli ennen Valistusta, niin oli sen aikana ja niin on yhä tänäänkin.

Brittiläisen systeemin synnyn kuvasin äsken, mutta 1700 -luvulle tultaessa amerikkalainen systeemi kehittyi seuraavalla tavalla: Britannia oli jo alkanut harjoittamaan imperialistista, juureltaan tuota venetsialaishenkistä politiikkaa ja kapitalismia mm. lähettämällä siirtokuntia ympäri maailman. Eräs kolkka, jonne ihmisiä oli siirtynyt Britanniasta oli nykyisen Yhdysvaltain maaperä itärannikolla. Sinne oli kuitenkin siirtynyt ihmisiä myös muualta Euroopasta. Nämä ihmiset olivat taustoiltaan hyvin erilaisia, mutta Britannia pyrki pitämään heistä yhteistä "jöötä". Näiden ihmisten joukossa oli kuitenkin myös sellaisia Britannian ideologiaan tyytymättömiä, jotka olivat säilyttäneet sydämessään tai oppineet uudestaan tuon Louis XI aikaisen Ranskan poliittistaloudellistieteellisfilosofisia ideoita. Osa näistä ihmisistä oli tarkoituksellakin paennut tuolle Amerikan uudelle mantereelle, jotta he saisivat mahdollisuuden ko. ideoidensa toteuttamiseen. Oli siis myös niin, että Euroopassa juuri syntynyt brittiläinen systeemi oli päässyt niskan päälle myös muissa valtioissa eri tavoilla (esim. tieteen, ajattelun ja taloudenpidon konsensuksena Britannian mallin ja Valistuksen teesien mukaan) ja tuon Louis XI aikaisen Ranskan myötä jalostuneet ideat olivat siten tukahtumisvaarassa.

Näistä uuden mantereen ihmisistä keskeisiä olivat tuolloin mm. George Washington, Benjamin Franklin ja Alexander Hamilton. Nämä ihmiset halusivat lopulta eroon Britannian vallasta uudella mantereellaan säilyttääkseen ideansa uudesta systeemistä. Se ei ollut helppoa, koska heidän joukossaan oli myös Britanniaa eli brittiläistä systeemiä kannattaneita ihmisiä ja samaan aikaan Britannia kiristi otettaan näistä uusista siirtokunnistaan. Seurauksena oli sotia; Amerikan vallankumous ja vapaussota 1700 -luvun lopulla. Niiden tuloksena Britanniaa eli Brittiläistä imperiumia ja sen brittiläistä systeemiä vastustaneet voittivat ja he perustivat Yhdysvallat. He ottivat taloudellispoliittistieteellisfilosofiseksi lähtökohdakseen valtionsa pitämisessä nuo Louis XI aikaisen Ranskan ideat ja jalostivat niistä oman keitoksensa, jota tästä lähtien on kutsuttu ns. amerikkalaisena systeeminä. Se on monelta osin kuin peilikuva brittiläisestä systeemistä.

Molemmat systeemit ovat kehittyneet tämän jälkeen länsimaisen demokratian piirissä, mutta ne sisältävät henkisessä ytimessään erittäin perustavaa laatua olevan eron käytäntöön ulottuen, jonka olen nyt juuri kuvannut historioidensa juurista lähtien. Siten ne ovat kylläkin kuin sama kolikko, mutta sen eri puolet; kruuna ja klaava. Viimeistään Valistuksesta lähtien brittiläinen systeemi on ollut Euroopassa hallitsevampi ja se on ollut juurtuneena sekä kapitalismiin että sittemmin 1900 -luvulla myös vähän aikaa vaikuttaneeseen kommunismiinkin vaihtelevilla tavoilla. Natsismi oli 1930 -luvulla yksi sen muoto ja se on yhä tänäänkin kaikenlaisen fasismin pohjana. Näin ollen brittiläinen systeemi on muodostanut vahvan kollektiivisen tietoisuuden meidän "nykymaailman" ihmisten keskuuteen etenkin Euroopassa, Venäjälläkin osittain kommunismin takia ja viimeisen parin-kolmen vuosikymmenen aikana vahvasti myös Yhdysvalloissa monetaristisen talousjärjestelmän ja "soluttautujien" (mm. molempien George Bushien hallinnot) takia.

Brittiläisen systeemin pauloista on tässä vaiheessa erittäin vaikea päästä pois sen yllä kuvatun vuosisataisen vaikutuksen takia, jota se on kohdistanut ihmiskuntaan. Brittiläinen systeemi nimittäin kattaa niin paljon kaikkea poliittistaloudellistieteellisfilosofisilla tasoilla yhä edelleenkin erittäin kansainvälisesti. Maailmankuvaamme jouduttaisiinkin muuttamaan erittäin kaikenkattavasti, jotta voisimme ravistaa brittiläisen systeemin olemuksen harteiltamme. Valitettavasti brittiläisen systeemin ominaisuudet ovat olleet yksi suurimmista syistä "nykymaailman" kriisiin ja sen nyt uhkaavaan tuhoon ja siksi yhtenä ensimmäisistä hoitokeinoista koko maailmalle siitä on päästävä tavalla tai toisella eroon sen vaikeudesta huolimatta!

Tämä on siis tilanne tänään kaukaa historiasta saakka tarkasteltuna ja sen havaitseminen sekä ymmärtäminen on eräs erittäin tärkeä osa tämän "nykymaailman" kriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa. Seuraavalla kerralla paneudun vielä lisää näiden systeemien ominaisuuksiin ja yritän siten paljastaa niiden merkityksiä tämän "nykymaailman" ongelmavyyhdin ratkaisemisessa. Vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä....
?

Lähteinä tähän kirjoitukseen olen käyttänyt LaRouche PAC -sivuston materiaalia, noita ko. linkkejä ja Lyndon LaRouchen sekä hänen Schiller-instituutin muiden jäsenten kirjoituksia 1990 -luvulta.

No comments: