Yllä on Hämeenlinnassa otettu kuvapari, jossa on havainnollistettu viime yön pakkasen vaikutuksia jättibalsamin (Impatiens glandulifera) avulla. Alempi kuva on otettu eilen ja ylempi tänään. Kuten havaitaan, niin pakkasenarka jättibalsami on romahtanut maan tasalle jään sulettua. Tämä on pakkasenaroilla mehevävartisilla paljon vettä sisältävillä ruohovartisilla kasveilla tyypillistä, kun soluväleissä ja itse soluissa jäätynyt neste rikkoo solurakenteen ja sitten sulamisen yhteydessä vartta tukenut solurakenne antaa periksi. Vastaavalla tavalla ovat viimeistään nyt paleltuneet kaikkialla Etelä-Suomessa myös verenpisarat (Fuchsia sp.) ja begoniat (Begonia sp.), jos niitä vielä on jossain tähän asti säästetty. Ilmatieteenlaitoksen havaintojen perusteella pakkasta oli viime yönä nimittäin eteläisintä rannikkoa myöten vähintään asteen verran, kuten oli odotettavissa. On hyvin harvinaista, että näinkin arkoja ruohovartisia kasveja on säilynyt alimman kuvan osoittamassa kunnossa näinkin sisämaassa jopa marraskuun alkuun. Ilmastonmuutos ilmenee mm. tällä tavalla jatkossakin.

Havaintoni mukaan tällainen alle -5 asteen pakkanen ei ole vielä juurikaan vaikuttanut lehdiltään kestävimpien myöhään lehdessä olevien puu- ja pensaslajien kesävihreinä vielä säilyneisiin lehtiin. Viimeisiä ruskaantuneita lehtiä varisi sen sijaan nyt laajasti iltapäivän sulamisen ja tuulenvireen yhteydessä pakkasen takia. Runsaasti kesävihreitä kestäviä lehtiä vielä sisältäviä lajeja ovat mm.: peikonpähkinä (Corylus avellana "Contorta"), kehtokuusama (Lonicera involucrata), hovijasmike (Philadelphus pubescens), villaheisi (Viburnum lantana), punapaju (Salix purpurea), keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera), kerria (Kerria japonica), taikinamarja (Ribes alpinum), lumimarja (Symphoricarpos rivularis), kanadanpoppeli (Populus X canadensis "Regenerata") ja piiskapoppeli (Populus simonii). Osa näistä saa vielä ensi viikolla etenkin sisämaassa lehtiä kuivattavia pakkasvaurioita (Josta seuraa harmaiden ja ruskeiden sävyjen pakkasvaurioruskaa), mutta ainakin etelärannikolla näillä on vielä ensi viikon lopulla tapahtuvan leudontumisen myötä mahdollisuus kehittää kirkkaita syysvärejä (Lehtivihreän virtaaminen riittävässä lämmössä lehdistä varsiin ja runkoihin).