Kasvukauden päättyminen ja maistiainen talvesta, mutta ilman lunta sateettomuuden takia

Tällä viikolla Etelä-Suomi on saanut runsaasti vesisateita (paikoin jopa ukkosen kera) ja sen takia joet ovat nousseet paikoin jopa tulvakorkeuteen. Maa on vettynyt läpikotaisin ja se ei juurikaan ole enää kyennyt imemään vettä. Sateet aiheutti Suomen kaakkoisreunalla monta päivää säilynyt rintamasysteemi ja sateita täydensi vielä lisää torstain-perjantain aikana etelästä päälle tullut matalapaine, jonka pohjoisreunalla Oulunläänissä satoi useita senttejä lunta. Tänään tuo matalapaine on siirtymässä nopeasti koilliseen. Sen jälkipuolella luoteesta on päässyt leviämään sen verran kylmää ilmaa, että mm. Hämeenlinnan seudulla muutama tunti sitten havaittiin ensimmäiset vähäiset räntähiutaleet ja näin yli +5 asteen leutous päättyi viimein. Mistään ensilumesta ei Etelä-Suomessa ole kuitenkaan vielä ollut kyse.

Jatkossa käy tiistaihin asti niin, että Suomen eteläpuolelle on asettunut korkeapaine ja Suomen pohjoispuolelle suuntaa pari-kolme matalapainetta Atlantilta. Tulos; ensi yö on korkeapaineen selänteessä sään seljetessä ensimmäinen kunnon pakkasyö, jolloin jopa etelärannikolla saattaa olla aste pari pakkasta ja sisämaassa paikoin n. -5 astetta. Tämän jälkeen hieman leudompi länsituuli vallitsee sen verran runsaan (mutta vaihtelevan) pilvisyyden kera, että ainakin rannikolla ei yöpakkasia enää esiinny arimpia paikkoja lukuun ottamatta. Päivisin lämpötilat vaihtelevat vähän +5 asteen molemmin puolin niin, että rannikolla on leudointa. Sateita ei tämän päivän jälkeen tule.

Keskiviikkona korkeapaine näyttäisi vahvistuvan Suomen länsipuolelle ja matalapaine siirtyy pohjoispuolelta Suomen itäpuolelle. Tällöin kylmää ilmaa pääsee virtaamaan pohjoisesta koko Suomeen. Keskiviikon jälkeen ko. korkeapaine näyttäisi siirtyvän vähitellen Suomen päälle ja eteläpuolelle. Lämpötilat käyttäytyvät tilanteessa siten, että keskiviikon kylmänpurkaus laskee päivälämpötilatkin nollan tienoille ja vain rannikolla on selvemmin lämpöasteita. Loppuviikon aikana lämpötilat riippuvat sitten ko. korkeapaineen alueella kehittyvästä pilvisyydestä hyvin paljon, koska tuulet pysyvät heikkoina ja auringon säteily on jo heikkoa; runsaspilvisessä tilanteessa lämpötilan vuorokausivaihtelu olisi hyvin pientä ja etenkin rannikolla lämpötilat voivat pysyä lähes koko ajan vähän nollan yläpuolella. Vähäpilvisessä tilanteessa lämpötilan vuorokausivaihtelu olisi suurempaa ja etenkin sisämaassa voisi olla jopa reilun -5 asteen yöpakkasia, mutta päivälläkään ei välttämättä noustaisi nollan yläpuolelle etenkään sisämaassa.

Runsaspilvisemmän vaihtoehdon todennäköisyys kasvaisi viikon loppua kohden, kun korkeapaineen siirtymisen myötä leudompi länsi-lounaisvirtaus alkaisi viriämään. Leudoimmillaan voitaisiin taas nousta jopa +5 asteen tienoille yöksi ja päiväksi... Sateita ei edelleen ole juurikaan tiedossa, ellei lämmin meri synnytä lumikuuroja, jotka voisivat ajautua sopivassa tuulessa paikoin etelä- ja länsirannikoille. Näin saattaisi syntyä vain paikallista lumipeitettä rannikoille, mutta ei sisämaahan. Loppuviikon mahdollinen leudontuminen muuttaisi sateet taas vedeksi (tihkuja ja etenkin sisämaassa sumuja). Rintamasateita ei kuitenkaan ole näköpiirissä korkeapainevoittoisen tilanteen takia.

Kasvillisuuden suhteen on menossa ruskan viimeinen vaihe melko tavanomaiseen aikaan. Siinä luontaiset lehtipuulajit ovat jo käytännössä kokonaan alastomia, mutta ruskan huipussa ovat olleet vielä mm. monet lehtikuuset (Larix sp.) ja poppelit (Populus sp.). Yksittäisiä poppeleita ja esim. villaheisi (Viburnum lantana) ovat olleet yhä lähes kesäasussa. Ensi yön ja tulevan viikon yöpakkaset aiheuttavat rannikon ja sisämaan lämpötilaerojen takia eron ruskan viimeisen vaiheen päättymiseen sisämaan ja rannikon välillä. Pakkaset alkavat kuivattamaan vielä kesävihreinä pysyneitä lehtiä ja varistamaan tehokkaasti ruskaantuneita lehtiä sisämaassa; ruskan kehitys päättyy lehtien kuivumiseen. Etelärannikolla sen sijaan pakkasten vähäisyyden takia vielä kesävihreinä pysyneet lehdet saavat vielä melko hyvän mahdollisuuden saada ruskasävyjä seuraavan leudon jakson aikana (ensi viikon jälkeen) lehtien arkuuden mukaan. Arat lehdet paleltuvat kuiviksi myös etelärannikolla; mm. samettisumakki (Rhus hirta). Viimeistään ensi viikolla myös vielä paikoin paleltumatta säilyneet arat perennavarret ja -lehdet paleltuvat etelärannikollakin.

Kylmyys tietää myös kasvukauden päättymistä, jolloin tämä päivä näyttää olevan yleisesti kasvukauden päättymispäivä määritelmän mukaan; keskilämpötilat vähintään 5 päivää peräkkäin alle +5 astetta ja päättymispäivä on ko. jakson ensimmäinen päivä. Kasvukauden päättyminen tapahtuu selvästi tavanomaista myöhemmin (2 - 4 viikkoa myöhemmin sisämaan ja rannikon erojen takia). Tulevat yöpakkaset ja jotkin kylminä pysyvät päivätkin mahdollistavat myös sen, että etenkin sisämaassa pääsee kehittymään ensi viikon aikana ensimmäinen parin-kolmen sentin kerros routaa, joka sulaa vasta mahdollisesti tulevan kunnon leudon jakson aikana, jos sulaa...