Lumettomasta suojasäästä lumisempaan pikkupakkasjouluun

Sääkatsaukseni sisältää nyt myös Joulun sään ja lumitilanteen arvion, joka näyttää sittenkin melko lumiselta myös etelässä. Tämän viikon alkupuolella saimme pariksi päiväksi heikkoa pakkasta ja kosteassa rajakerroksen ilmamassassa vähäisestä lumisateesta nimellisen valkoisen huurun maahan myös etelärannikolle. Torstaista lähtien kuitenkin leuto lounaisvirtaus on odotetusti tuonut lämpöasteet takaisin ja niinpä etelärannikolla myös sentin parin routa on sulanut kokonaan ja sisämaassakin osittain. Etelä-Suomen sisämaassa parina viime päivänä sateet ovat tulleet kuitenkin sen verran osaksi räntänä ja lumena, että tilanteelle tyypillinen vähäinen märkä lumipeite on päässyt syntymään ja tyypillisesti etenkin itäosiin. Tuo kuva on otettu tänään Espoon Tapiolassa. Siinä nähdään, kuinka nurmikot ovat viheriöineet edelleen. Tuossa kuvan tapauksessa tuo korostunut kuviointi johtuu siitä, että tietyn heinälajin korret ovat keränneet kaste- ja tihkupisaroita paremmin kuin muut.

Jatkossa ensi yönä ja huomenna heikkenevä matalapaineen osakeskus saapuu lännestä sateineen, jolloin edelleen syntyy lounais-etelävirtauksessa tilanne, jossa sisämaassa sateet ovat osaksi lumisia (on kuitenkin suojaa) ja etelärannikolla etenkin länsipainotteisesti sataa lähinnä vettä. Näin ero lumettoman etelärannikon ja lumipeitteisen sisämaan välillä kasvaa edelleen. Seuraava voimakkaampi matalapaine saapuu jo maanantaina lännestä. Sen edellä tuulet käyvät vielä suojasäisesti etelän ja lännen väliltä, mutta maanantain aikana matalapaine tulee suoraan päälle ja jää lähes sijoilleen heikkenevänä ja etelä-pohjoissuuntaisesti venyvänä. Tämän myötä sateet tulevat aluksi sisämaassa edelleen osittain lumena ja rannikolla vetisempinä. Tiistaiksi matalapaine siirtyy sen verran itään, että tyynen matalapaineen keskusvaiheen valtaa kylmä pohjoistuuli. Niinpä etelärannikollakin lämpötila laskee tiistaiksi pakkasen puolelle asteen pari ja matalapaineen viimeiset sateet tulevat rannikkoa myöten lumena. Näiden sateiden määrästä riippuu sitten Joulun valkoisuus. Ainakin nimellinen ohut huuru lunta tulee etelärannikollekin, mutta heti sisämaassa on jo edellispäivienkin lumisateista selvästi paksumpi kerros lunta tiistaihin mennessä. Lisäksi on huomattava, että lumisateiden suojasäinen märkyys korostaa lähipäivinä puihin tarttuvan lumen määrää -> joulukorttimaisema paikoitellen.

Jouluaatosta eli keskiviikosta eteenpäin näyttää siltä, että korkeapaine valtaa alan. Se tapahtuu siten, että tuon ma - ti matalapaineen venyttyä etelä-pohjoissuuntaisesti sen itä- ja länsipuolilta korkeapaineet kuroutuvat yhdeksi korkeapaineeksi ja jo Joulupäivänä itä-länsisuuntainen iso korkeapaine ulottuu Venäjältä eteläisen Suomen yli Britteinsaarille. Näin ollen Etelä-Suomessa käy niin, että pohjoistuuli tyyntyy ja sää pysyy pikkupakkaspoutaisena, mutta ilmeisesti edelleen runsaspilvisenä; ehkäisee pakkasen kiristymistä. Korkeapaineen pohjoispuolella pohjoisen Atlantin voimakkaiden matalapaineiden ansiosta alkaa vallita kuitenkin leuto länsi-lounaisvirtaus ja Joulun pyhinä se tietää Lappiin jopa Föhntuulista suojasäätä eteläisen Suomen ollessa muutaman asteen pakkasella ja sisämaassa ajoittain -5 asteen kylmemmällä puolella. Tällainen "käänteinen" lämpötilajako maamme puitteissa on kuitenkin joka talvi monta kertaa esiintyvä tyypillinen tilanne.

Korkeapaineen lopullinen sijainti ja muoto on kuitenkin sen verran epävarma, että Joulun pyhinä ja sen jälkeen tilanteen kehittyminen on epäselvää. Yhdessä ennusteversiossa korkeapaine painuu sen verran etelään, että leuto länsivirtaus pääsisi vaikuttamaan myös eteläiseen Suomeen, jolloin ensi viikon loppuna pyhien jälkeen olisi taas ainakin tilapäisesti suojaa ja etelärannikon vain vähäiset lumet sulaisivat kokonaan, kun samalla ei ole tulossa uusia rintamasateita korkeapaineen läheisyyden takia. Joka tapauksessa juuri täsmällisesti Jouluksi saadaan ainakin vähän valkea kuorrutus myös etelärannikolle ja etelän sisämaahan jopa reilusti valkea peite kuorrutettuine suojalumineen ja nämä lumet säilyvät pakkasjakson ansiosta ainakin Tapaninpäivään. Pakkasjakso tietää taas myös uutta vähäistä routaantumista ja järvijäiden kehittymistä (Joet pysyvät edelleen pääosin sulina). Silti edelleen ollaan paljon tavanomaista vähäisemmissä jäätilanteissa.