Viikon 28 tunnelmakuvat vuonna 2009

Aitalikusterin (Ligustrum vulgare) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Syreenimäistä kukintaa n. 1 - 2 viikon ajan heinäkuussa tekevä iso pensas, joka tulee varhain lehteen ja jolla kesävihreys säilyy jopa marraskuulle. Ruska on vaisun kellertävä, mutta erittäin leutoina talvina osa lehdistä säilyy jopa pitkälle talveen. Nimensä mukaisesti myös aitakasvina hyvä. Hedelmä on musta marja

Isonietospensaan (Deutzia crenata) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Nietospensaista Suomessa talvenarimmasta päästä ja kukinta on vasta selvästi muiden nietospensaiden jälkeen heinäkuussa; kestää parisen viikkoa. Keltaoranssi ruska on myöhään loka - marraskuussa. Suosittelen yleiseen viljelyyn lämpimille paikoille erittäin näyttävän kukinnan takia.

Siipiköynnöslajin (Tripterygium wildorfii) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Erittäin harvinainen ja tuntematon verrattuna tutumpaan ja varsin samannäköiseen (T. regelii) lajiin. Tämä voimakaskasvuinen köynnös on kukintansa ohella erittäin kaunislehtinen ja lisäetuina ovat erikoiset siivekkäät hedelmät (aluksi punertavia ja säilyvät ruskeina pitkälle talveen) ja syys - lokakuussa tuleva keltainen ruska.

.

Kuningasliljan (Lilium regale) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Liljoista komeakukkaisimpia jo nuppuvaihetta myöten. Liljoja löytyy useita lajeja ja lajikkeita, joiden vaihtelevien kukinta-aikojen takia voidaan toteuttaa monilajisuuden avulla yli kuukauden verran liljakukintaa samassa kukkapenkissä, puutarhassa ja puistossa.

Varjoliljan (Lilium martagon) kukintaa kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keskikesä (heinäkuu) on liljojen parasta kukinta-aikaa ja tässä tällä vanhalla perinteisellä lajilla nähdään tyypillisiä kukkavärimuunteluita; erinomainen yksinäänkin monivärisommitteluun. Lajia voi kasvattaa luonnonmukaisellakin metsätontilla menestyksellä. Nimensä mukaisesti se viihtyy osittain varjossakin muista liljoista poiketen.

Keskikesän tyypillistä niittykukintaa kuvattuna tiistaina 7.7.2009 Espoon Tapiolassa. Heinien lisäksi tässä on kukassa saunakukka l. peltosaunio (Tripleurospermum inodorum) ja paimenmatara (Galium album). On hyvä idea jättää urbaaneillekin ym. taajama-alueille niittyjä ja huomionarvoista niiden suhteen on myös jättää talveksi ns. talventörröttäjiä eikä harrastaa ylileikkaamista / -hoitoa.

Kanahaukan (Accipiter gentilis) ruokailua ilmeisesti variksella kuvattuna sunnuntaina 12.7.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä poikkeuksellinen näky tuli eteeni erään ko. puistossa liikkuneen pariskunnan vihjeestä. Pahoittelen kuvan hieman suttuista laatua, koska jouduin zoomaamaan kaukaa kohteeseen, jottei se olisi häiriintynyt.

Torstaina 9.7.2009 Espoon Tapiolassa kuvattuja poikkeuksellisen voimakkaan kesämatalapaineen aiheuttamia ilmiöitä: Aamuinen rankkasade (Pahimmillaan vettä tuli n. 20 mm. tunnissa Etelä-Suomen alueella) aiheutti nurmikon notkopaikoille vesilammikoita ja päivän kova puuskainen etelä-lounaistuuli teki pieniinkin vesilammikoihin aaltokaretta.

Torstaina 9.7.2009 Espoon Tapiolassa kuvattuja poikkeuksellisen voimakkaan kesämatalapaineen aiheuttamia ilmiöitä: Tässä on ko. aamun rankkasateen hiekkakäytävällä virranneen veden muovaamaa eroosiokuviota. Olen pienestä lapsesta saakka tykännyt havainnoida tällaisiakin ympäristön yksityiskohtia ja niistä saa erinomaisia ideoita mm. plastiseen sommitteluun ja materiaalia veistoksellisten ominaisuuksien tutkimiseen.