Sunday, October 18, 2009

Viikon 42 tunnelmakuvat vuonna 2009



Kirsikkasorvarinpensaan (Euonymus planipes) ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Iso pensas, jolla normaalisti syyskuussa ilmenevä kirkas ja kuulas keltaoranssi ruska. Puhkeaa nopeasti lehteen pitkistä punaisista silmuista huhti - toukokuussa. Kesäkuun alussa vaaleankellertävä hento kukinta. Elo-syyskuussa kypsyvät punaiset kotahedelmät säilyvät näyttävinä alkutalveen.




Sirotuomipihlajan (Amelanchier laevis) ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Pieni yleisehkö puu, jolla kirkas punaoranssin kirjava ruska syys - lokakuussa; myös tummia ja ruskehtavia sävyjä ilmenee. Puhkeaa lehteen toukokuun alussa voimakkaan punaruskeana ja pian perään runsas valkoinen kukinta lehtien kevätvärikontrastiksi. Sinertävän punamustat marjat kypsyvät heinäkuussa ja varisevat pian.



Euroopankääpiökirsikan (Prunus fruticosa) ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Pienehkö - keskikokoinen pensas, jolla kirkas punaoranssi ruska syys - lokakuussa. Puhkeaa lehteen vaaleanvihreänä toukokuun alussa ja pian perään valkoinen kukinta. Tumman punaruskeat luumarjat kypsyvät elokuussa. Erinomainen vielä tuntematon laji yleisempään käyttöön mm. ruskansa ja kukintansa ansiosta.
.



Koreanonnenpensaan (Forsythia ovata) ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Keskikokoinen pensas ja Suomen yleisin suvun laji, jolla toukokuun alussa lehdettömänä runsas ja kirkas keltainen kukinta. Kotahedelmät pieninä huomaamattomia. Kirjavan violetti, oranssi ja keltainen ruska ilmenee pitkään kestävänä ja vähitellen kehittyvänä syyskuulta pitkälle lokakuuhun. Pakkaset saattavat keskeyttää sen lehtien tuhoon; ruskeita sävyjä ennen varisemista.
.



Lännentulppaanipuun (Liriodendron tulipifera) alkuvaiheen ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Arka amerikkalainen puu, jolla erikoiset puhtaan keltaiseksi lokakuussa ruskaantuvat lehdet; hidas lehteenpuhkeaminen vaaleanvihreänä toukokuussa. Kukkisi tulppaanimaisin vihertävän oranssein kukin Suomen oloissa heinäkuussa. Käpymäiset hedelmäryppäät sisältävät paljon siivekkäitä pähkylöitä. Pakkaset voivat keskeyttää ruskan. Nuo lehdet ovat tavanomaista isommat kanituhon jälkeisen vesomisen takia.
.



Kiinanvaahteran (Acer ukurunduense) ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Pieni puu, jolla oranssin ja keltaisen kirjava ruska syys - lokakuussa. Puhkeaa lehteen vaaleanvihreänä toukokuun alussa. Kukinta lehdellisenä kesäkuussa pitkin, kellertävin ja tähkämäisin tertuin. Pienet lohkohedelmät tähkämäisesti sojottavissa tertuissa. Suositeltava uusi vaahteratuttavuus.
.



Japanilaisen vaahteralajin (Acer micranthum) ruskan alkua kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Kirjavan kirkasta punaoranssia ruskaa syys - lokakuussa tekevä pensasmainen vaahtera. Puhkeaa lehteen vaaleanvihreänä toukokuun alussa. Kukinnot eri suuntiin sojottavia pitkiä, kapeita, keltavihreitä ja tähkämäisiä terttuja lehdellisenä touko - kesäkuussa. Lohkohedelmät pitkissä riippuvissa tertuissa; punertavasävyisinä hyvin näyttäviä. Suositeltava uusi vaahteratuttavuus.
.


Pihlajien ruskaa kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa lauantaina 17.10.2009. Oikealla on kukkavuortenpihlaja (Sorbus pohuashanensis) ja vasemmalla japaninpihlaja (Sorbus commixta). Molemmat tekevät kotipihlajaa kirkkaampaa ruskaa syys - lokakuussa ja osittain myös myöhemmin. Jälkimmäinen tekee erinomaista punaista sävyä. Ensimmäinen puhkeaa ennen kotipihlajaa lehteen sen kanssa samalla tavalla valkoharmaatötteröisenä ja toinen samaan aikaan punaruskeatötteröisenä. Kukinta (aika ja väri) ja marjat molemmilla suunnilleen samanlaisia kuin kotipihlajalla.
.


Pakkasen ruskistamia syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukkaterttuja ja vielä kukkivia pensashanhikkeja (Dasiphora fruticosa) kuvattuna perjantaina 16.10.2009 Espoon Tapiolassa. Viime ja tämän viikon yöpakkaset ovat olleet etelärannikollakin monin paikoin tuon ruskean vaiheen käynnistäjiä. Tämä syyshortensioiden talventörröttäjävaihe on ruskan mentyä ohi tärkeä esteettinen ominaisuus.
.


Ruskeaa pakkasvaurioruskaa tehneitä puistolehmuksia (Tilia X vulgaris) kuvattuna perjantaina 16.10.2009 Espoon Tapiolassa. Yöpakkasten vaikutus tähän tuttuun puulajiin on merkittävä ja sen varsinainen keltainen myöhään lokakuussa tuleva ruska ei siten aina onnistu tulemaan. Etelärannikolla siihen on parhaimmat mahdollisuudet leutoina syksyinä, kuten kahtena edellisenä vuonna tapahtui sisämaassakin.
.



Syyskynnettyä peltoa kuvattuna perjantaina 16.10.2009 Espoon Tapiolan länsipuolella aamuauringon juuri noustua. Syksy on edennyt siten, että peltotyöt on saatu tehtyä. Puintisäät olivat syyskuussa erinomaiset viimeisille viljankorjuille. Taustan koivuvaltainen puusto merkkaa ruskahuipennuksen olleen käsillä näissä etelärannikon olosuhteissa. Viikon sääolot olivat tavanomaista kylmemmät yöpakkasten ja maanantain lumi - räntäsateen kera; maahan ei jäänyt ko. alueella lumipeitettä.
.


Pakkasen vioittamaa japaninruttojuurta (Petasites japonicus) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 15.10.2009. Yöpakkaset ovat vaikuttaneet perennoihinkin ja tämä laji on siitä hauskan nuutunut esimerkki. Laji tekee toukokuussa ennen lehtiä vihertävänkeltaiset kukintotähkät ja erittäin iso lehdistö seuraa pian perässä kasvaen täyteen kokoon kesäkuun mittaan. Ei tee ruskaa, vaan nuutuu kuvan tapaan vähitellen.
.


Ruskaista hopeakuunliljaa (Hosta Fortunei -ryhmä) kuvattuna Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 15.10.2009. Monet kuunliljat tekevät keltaista ruskaa syys - lokakuussa ja yöpakkaset lisäävät sitten ruskeaa sävyä lehtien samalla veltostuessa. Hyvä esimerkki perennojen ruskaestetiikasta kukinnan lisäksi. Hedelmävaiheiset varret toimivat kohtalaisina talventörröttäjinä; kannattaa säilyttää ainakin alkutalveen.

No comments: