Kyynelkoivun (Betula pendula "Youngii") ruskahuipentumaa kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Hämeenlinnassa. Rauduskoivun peikkomaisesti riippaoksainen ja pensasmainen puulajike, jolla erittäin myöhäinen marraskuuruska keltaisena. Yöpakkaset sävyttävät sitä ruskeaan suuntaan ja saattavat keskeyttää / eliminoida sen harmaanruskeaksi. Muutoin käyttäytyminen kuten kantalajillaan; huhti-toukokuussa hiirenkorvat jne. Tämä ja moni alla oleva laji merkittäviä ruskalajeja varsinaisen (luonnon) ruskakauden jäätyä jo kauas taakse.
Viitaheisin (Viburnum cassinoides) ruskan loppuvaihetta kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Heinä- ja lokakuussa esittelemäni iso pensas, jolla loka-marraskuun ruska voi viivästyä ja selviytyä yöpakkasista näinkin kirkkaan punaisena näin myöhään. Tämäkin laji on siten suositeltava loppuvuoden pimeän ajan väriläikkä.
Revontuliatsalealajike (Rhododendron "Northern Hi-lites"):n ruskan lähes huippua kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Atsaleat tunnetaan kesäkuun alun supernäyttävinä kukkijoina, mutta myöhäinen marraskuuruska on myös huomattava etu ja väreinä ovat usein punaisen ja oranssin eri sävyt kirkkaina. Riittävän kovat pakkaset saattavat keskeyttää värishown ruskeisiin sävyihin. Eri lajikkeet tarjoavat eri sävyjä; joissakin kellertävämpiä ja erikoisimmillaan tummaa violettiakin alkuvaiheessa.
Kiinalaisen tuhkapensaslajin (Cotoneaster gracilis) ruskaa kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Vielä tuntematon keskikokoinen pensas, joka muistuttaa yleistä kiiltotuhkapensasta (C. lucidus). Erona ja etuna on erittäin myöhäinen marraskuuruska, joka on ajankohtaan nähden erikoisen kirkkaan punavoittoinen. Lehteenpuhkeaminen toukokuun alussa harmahtavan suppualkuvaiheen kera suvulle tyypillisesti.
Koreanvaahteran (Acer pseudosieboldianum) talviruskaksi jääviä lehtiä kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Pensasmainen pieni puu Aasiasta, jolla kirkas punaoranssin kirjava ruska myöhään lokakuussa. Lehdet taipuvaisia jäämään talveksi ruskeina. Toukokuun alusta heleän vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen punaisista silmuista ja pian perään pieniä violetteja kukkia. Lohkohedelmät pieniä. Lehtimuoto siron kauniisti viuhkamainen.
Keijunkukkalajikkeet ainavihannissa lehdissään kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Keijunkukkia on lehdiltään monenvärisiä lajikkeita, jotka ovat myös pimeän ajan erinomaisia väriläikkiä, jos ei ole lunta. Heinäkuun punainen - vaaleanpunainen kukinta myös hieno. Suositeltava maanpeiteperenna myös talviestetiikkaan; hedelmävarret talventörröttäjiä. Kuvan lajikkeet vasemmalta lukien: (Heuchera "Palace Purple") ja (H. "Lime Rickey"). Hyvä lajikkeineen ornamentillisten ja värikkäiden ryhmien tekoon.
Kiinalaisen kuusamalajin (Lonicera deflexicalyx) erittäin pitkään säilynyttä marjasatoa kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Elokuussa esittelemäni isohko pensas, jolla jo silloin punainen marjasato; säilyy ilmeisesti peräti seuraavankin vuoden puolelle värikkäänä. Siksikin erittäin suositeltava uusi tuttavuus yleiseen viljelyyn! Pimeän ajan väriläikkä kesäorjanlaakerin (Ilex verticillata) tapaan ja siksi poikkeava muista kuusamista.
Syrikän (Buddleia davidii) hedelmätähkiä ja yhä säilyneitä kesäasuisia lehtiä kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Elo - syyskuun näyttävä kukkija, jolla puoliainavihanta lehdistö erittäin leutoina talvina. Hedelmätähkät muuttuvat talveksi ruskeiksi ja ovat erinomaisia talventörröttäjiä. Puhkeaa toukokuussa hitaasti uuteen lehteen. Kylmän talven jälkeen vesominen tyvestä.
Osittain varisseen hopeapensaslajin (Elaeagnus umbellata) kesäasuisia lehtiä kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Isohko pensas, jolla erittäin myöhään säilyvä lehdistö; marraskuussa haalean kellertävää ruskaa ja lehtien vaiheittainen variseminen. Toukokuun alun lehteenpuhkeaminen harmahtavampi kuin kesälehdistö. Tuoksuvia, pieniä ja kermanvalkoisia kukkia runsaasti kesäkuun lopulla. Marja kypsyy elo-syyskuussa ruskehtavan punaiseksi.
Kentuckynkahvipuun l. kentuckynpapupuun (Gymnocladus dioica) lehtiruotijäänteet lehdyköiden varistua kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Pohjois-amerikkalainen melko arka puu, jolla erikoisen paksut harmaat oksat ja osittain jopa kevääseen säilyvät lehtiruodit. Lehdet erittäin isoja ja kahteen kertaan parilehdykkäisiä; keltaruskehtava ruska lokakuussa ja pakkasvaurioruska tumman-harmahtavan ruskea. Myöhäisin lehteenpuhkeaminen punertavana kesäkuun alusta; täydessä koossa vasta heinäkuussa. Kukinta ja hedelmänmuodostus Suomen oloissa epävarmaa. Hieno laji kokeiltavaksi lehtiensä ja talviprofiilinsa takia!
Piippuköynnöksen (Aristolochia macrophylla) pakkasvaurioruskaisia lehtiä kuvattuna lauantaina 21.11.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä yleisehkö iso köynnös puhkeaa lehteen hitaasti toukokuussa ja erittäin myöhäinen keltaruskea ruska keskeytyy usein yöpakkasissa kuvan hyvin tummiin sävyihin loka - marraskuussa. Kukat piippumaisia ja piilossa lehtien seassa heinäkuussa. Hedelmää ei juurikaan muodostu Suomen oloissa.
No comments:
Post a Comment