Sunday, December 20, 2009

Viikon 51 tunnelmakuvat vuonna 2009 - Osa 3



Kastanjaköynnöksen eli akebian (Akebia quinata) lehtiä pakkasten kourissa kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Tämä köynnös on ollut esittelyssä edellisellä viikolla. Nyt nämä leutoina talvina osittain kevääseen säilyvät lehdet ovat tiensä päässä ja ovatkin kuvassa jo tummuneet pakkasvaurioiden merkiksi. Kun pakkanen on -15 astetta kireämpää, on seurauksena lehtien varma kuolema; ne joko kuivuvat ja vähitellen varisevat pakkasten jatkuessa tai seuraavan selvän suojasään aikana varisevat nopeasti.




Vähän vajaan -15 asteen pakkasen käpristämiä marjatanalppiruusun (Rhododendron "St. Michel") ainavihantia lehtiä kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Alppiruusut ovat tunnettuja (Verrattuna orjanlaakereiden ainavihantiin lehtiin) siitä, että niiden lehdet reagoivat voimakkaasti pakkasissa kiertymällä rullalle ja taipumalla alaspäin. Näin ne hidastavat veden haihtumistaan ja suojautuvat kylmyydeltä. Niinpä lumet varisevat lehdiltä helposti pakkasten vaihteluiden mukaan, mutta lehtien muodonmuutokset ovat jänniä.




Orjanlaakerilajike (Ilex X meservae "Blue Prince"):n ainavihantiin lehtiin jäänyttä pakkaslunta sulan meren aiheuttamista lumikuuroista kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Ainavihannat pensaat ovat myös erinomaisia talvella kerätessään lehdilleen lunta ja kuuraa, kuten tämä pensas. Tällä lajikkeella on vain valkoisia hedekukkia heinäkuussa; ei marjoja. Orjanlaakereiden ainavihannat lehdet eivät reagoi pakkasiin käpristymällä; lumi säilyy lehdillä melko hyvin.




Lännenheisiangervon (Physocarpus opulifolius) kuivuneisiin hedelmäterttuihin jäänyttä pakkaslunta sulan meren aiheuttamista lumikuuroista kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Yksi esimerkki monista, joissa talveksi jäävät hedelmät - hedelmystöt keräävät hienosti lunta päälleen ja ovat alustoina kuurallekin. Tämä pensas tekee lisäetuna myöhäistä loka - marraskuun keltaista ruskaa ja kukkii valkoisena kesä - heinäkuussa.




Syrikän (Buddleia davidii) kuivuneisiin hedelmätähkiin jäänyttä pakkaslunta sulan meren aiheuttamista lumikuuroista kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Myös tämän loppukesällä violettina ja vaaleanpunaisena (Eri lajikkeet) kukkivan pensaan hedelmätähkien säilyttäminen antaa mahdollisuuden hienolle talven kuura- ja lumiestetiikalle. Pensasta ei itse asiassa tarvitse leikata ollenkaan, jos versot vain säilyvät terveinä uuteen kasvuun; kovat pakkaset saattavat palelluttaa tyveen / lumihangen pintaan saakka.




Syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kuivuneisiin kukintoihin jäänyttä pakkaslunta sulan meren aiheuttamista lumikuuroista kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Espoon Tapiolassa. Tässä tulee esille näiden kukintotähkien talvisäilyttämisen yksi erinomainen ominaisuus; lumi- ja kuura-alusta talviestetiikan korostamiseksi ja maiseman elävöittäjäksi!




Tuulensuojaisalla kohdalla sulan meren aiheuttamista lumikuuroista ruusupensaiden (Rosa sp.) oksiin jäänyttä pakkaslunta kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Espoon Tapiolassa. Tämäkin pensaslaji oli saanut lumikuorrutteen, vaikka sen oksat ovat alempaa pensaslajia harvemmat. Ti - ke aikana syntynyt kuura auttoikin lumen tarttumista, vaikka ko. pakkaslumi on tarttumisominaisuuksiltaan muutoin huonoa. Tällä pensaalla on heinä - elokuussa näyttävän runsas vaaleanpunainen kukinta.




Tuulensuojaisalla kohdalla sulan meren aiheuttamista lumikuuroista hurmehappomarjan (Berberis X ottawensis) oksiin jäänyttä pakkaslunta kuvattuna perjantaina 18.12.2009 Espoon Tapiolassa. Pensaan piikkisyys ja oksien mutkainen tiheys edesauttoi lumen kertymistä. Lumipeite oli kasvanut tässä vaiheessa lähes 5 sentin mittaan.




Voimakasta kuuraa ja lumikuurolunta tummahorsman (Epilobium obscurum) talventörröttäjävarsissa kuvattuna keskiviikkona 16.12.2009 Espoon Tapiolassa. Tässä on hyvä esimerkki luonnonkasvien parista hyvän talventörröttäjyyden merkityksestä maiseman elävöittäjänä ja katsojan muotojen - tekstuurien ymmärryskykyä stimuloivana estetiikkana. Lajilla on heinäkuussa vaaleanpunainen kukinta ja elo - syyskuussa valkohaivenellinen siemenvaihe.

No comments: