Edellisestä sääennustekatsauksestani on kulunut jo jonkin aikaa, mutta toisaalta sää on ollut jo yli viikon niin tasaista ja tapahtumaköyhää, että ei ole ollut juuri tarvettakaan tiedotella ja sama näyttää jatkuvan edelleen. Lähes koko viime viikko meni sään puolesta heikkotuulisessa korkeapainesäässä, jonka alueella pysytteli erittäin sitkeästi yhtenäinen sumupilvilautta ja ajoittaiset sumut koko Etelä-Suomen alueella: Ajoittain sumupilvilautasta satoi paikallisia lumijyväskuuroja sumujen kera, mutta lumikertymät olivat hyvin mitättömiä.
Aivan viikon lopussa korkeapaine siirtyi sen verran Suomen itäpuolelle, että etelä-kaakkoistuuli voimistui la - su aikana ja samalla pilvipeite alkoi paikoin rakoilla. Lämpötilojen puolesta viikko alkoi lauhtuvissa merkeissä, kun korkeapaineen pohjoispuolella ollut länsi-luoteisvirtaus vaikutti vähitellen myös eteläisen Suomen säähän; alkuviikon vielä reilun -10 asteen pakkasten jälkeen viikon puolivälissä pakkasta oli lauhimmillaan vain asteen parin verran. Suojasäätä ei kuitenkaan tullut ja viikon lopussa korkeapaineen eteläpuolitse idästä kiertyen ko. etelä-kaakkoisvirtauksessa alkoi jälleen kylmemmän ilmamassan paikalletulo; pakkanen kiristyi -5 ja -10 asteen välille ollen idässä paikoin sitäkin kylmempää.
Vaikka sää oli viime viikolla tapahtumaköyhää, niin viikon ällistyttävä ominaispiirre oli edelliseksi sunnuntaiksi tyynen tuulitilanteen pakkassumun takia muodostuneen puustokuuran ym. huurteen poikkeuksellinen runsaus ja sen kestäminen useita päiviä ennallaan viikon mittaan ja paikoin jopa edelleen vahvistuen sumujen jatkuttua. Vasta la - su tuulen voimistuttua kuuratilanne päättyi, mutta ei kuitenkaan kokonaan kaikkialla. Nimittäin ko. etelä-kaakkoistuuleen nähden tuulensuojaiset alueet (Kuten pohjois-luoteisrinteillä ja metsän suojassa oleva puusto) säilyttivät edelleen tähän maanantaihinkin saakka runsasta kuuraa paikoitellen. Kuura lähti varisemaan ensimmäisenä aukeiden alueiden puista ja puuryhmistä, mäkien päällä olevien isojen puiden latvoista, tuulta vastaanottavissa metsänreunoissa ja voimakkaasti rakennetuilla alueilla olevista puista, missä tuulen kanavoituminen ja pyörteisyys voimistivat ja ohjasivat moneen suuntaan kuuraa varistavia tuulenpuuskia.
Tuo yllä oleva kuva on otettu perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumin pysäköintipaikalla ja siinä nähdään viimeisen viikon ajalla vallinneiden ja jatkossakin vallitsevien olosuhteiden takia tyypillinen liikennealueilla nähtävä lumi-jäätilanne. Koska lumisateet ovat jo yli viikon ajan olleet lähes olemattomat ja pakkasten jatkuttua koko ajan, niin liikennealueilla käytetty liukkaudentorjuntahiekka on päässyt jauhautumaan pölyksi ja irtolumen sekaan; ruskea lumi. Samalla on liikenteen paineen alla syntynyt jäinen lumipolanne. Hiekan ja muun hienopölyn sekä irtolumen sekoitus ei enää omaa tiivistymisominaisuutta, vaan muodostaa esim. polkupyöräilijöille hankalasti ajettavan muhjuisen alustan. Aivan kuin jäisen juoksuhiekan.
Jatkossa tuo itään siirtynyt korkeapaine vahvistuu ja siirtyy uudestaan kohti Suomea. Korkeapaineen muodon vuoksi sään luonne pysyy kuitenkin edelleen tämän päättyvän maanantain kaltaisena kylmeten kuitenkin vähän: Etelän ja idän välinen ilmavirtaus jatkuu ajoittain heiketen korkeapaineen keskuksen lähetessä ja pilvisyys pysyy enimmäkseen runsaana, joskin etenkin idässä sää voi olla ajoittain melko selkeääkin. Merkittäviä lumisateita ei tule edes etelärannikollakaan, koska Suomenlahti on jo niin paljon jäässä eikä siten pysty aiheuttamaan lumikuuroja. Korkeapaine ylläpitää varsin kylmää ilmamassaa ja pakkanen laskee -10 asteen vaiheille ja idässä sitä kylmempiinkin lukemiin. Öisin voi sisämaassa olla -15 ja -20 asteen välillä olevia lukemia, jos sää on silloin selkeää, mutta muutoin yö- ja päivälämpötilojen ero on pieni. Aivan idässä -20 astetta kylmemmät yöpakkaset saattavat olla mahdollisia selkeän sään tilanteessa.
Tuo yllä kuvattu tilanne näyttäisi jatkuvan jopa pe - la tienoille, jossa vaiheessa korkeapaine näyttäisi siirtyvän Suomen kaakkoispuolelle. Läntisin Eurooppa on saanut jo viime viikolla Atlantin matalapaineista uutta vesisadeleutoutta, mutta Keski- ja Itä-Euroopassa pakkastalvi on edelleen jatkunut ja jatkuu tälläkin viikolla ko. korkeapaineen takia. Tuon korkeapaineen siirtyminen viikon lopussa antaisi silti viimeinkin Atlantin matalapainetoiminnalle pääsymahdollisuuden itään kohti Skandinaviaa sekä Suomea ja samalla tuulet kääntyisivät lounaaseen. Tämä tietäisi viikonvaihteen tienoilta lähtien pitkästä aikaa sekä rintamasadealueiden saapumista lännestä että jopa selvästi suojasääksi lauhtuvaa säätä... Toisaalta korkeapaine voi jäädä edelleen viipyilemään lähelle Suomen etelä-kaakkoisreunalle ja sateeton, mutta runsaspilvinen pakkassää jatkuisi yhä; lisää kuurasumutilanteita(?!)...
Lumipeite on pysynyt periaatteessa koko ajan ennallaan jo selvästi yli viikon sateiden olemattomuuden ja koko ajan jatkuneiden pakkasten takia. Niinpä Etelä-Suomessa hanget ovat edelleen pääasiassa 30 ja 50 sentin paksuisia. Lännessä on hieman alle 25 sentin paksuisia hankia. Hanget ovat kuitenkin hitaasti tiivistyneet ja lumikiteissä on tapahtunut ryyniytyvää metamorfoosia etenkin hankien pohjaosissa. Hanget ovat kovettuneet hieman myös styroxmaisiksi. Samalla hankien pakkassuojaavuus on vähän heikentynyt. Vesistöjen jäät ovat vahvistuneet suojaavan hangen alla hitaasti ja viime viikon melko leuto vaihe pysäytti jäätymisen hetkeksi ja virtaavien vesien jään syövyttävyys alkoi vaikuttaa altapäin. Niinpä järvivesien jäät ovat paskuudeltaan edelleen vähän 30 sentin molemmin puolin. Sama koskee routaa ja jokienkin jäätyminen on ollut hillittyä; virtaavimmissa paikoissa on tapahtunut syövyttävää sulamista. Suomenlahdella sisälahdissa on edelleen 10 - 35 sentin vahvuista jäätä ja länsiosien ulappa-alue on lähes kokonaan avoin. Idässä ulapallakin on jäätä.
Jatkossa pakkasen kiristyttyä jäätymistä tapahtuu taas ainakin pe - la saakka siten, että järvivesiin ja meren sisälahtiin tulee parista muutamaan senttiin lisää jään paksuutta ja Suomenlahdella länsiulapan jäätyminen edistyy. Joissa paikoin tapahtunut jäiden avautuminen - syöpyminen päättyy ja uutta jäätä muodostuu. Jokien virtaamat jatkavat myös edelleen vähenemistä ja järvienkin veden pinnat laskevat hitaasti; jäät taipuvat ja railoutuvat rannoilla. Viime viikon leuto vaihe ja suojaava lumi hidastivat sen verran jäätymistä, että jäätilanne ei enää poikkea tavanomaisesta merkittävästi ankaraan suuntaan.
No comments:
Post a Comment