Huurteista ja lumista amurinkorkkipuuta (Phellodendron amurense) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Talven yli kevääseen säilyvien hedelmien sarjassa tällä puulla on oma hieno paikkansa; mustat marjat erottuvat oksilta hyvin näin kuuratilanteessakin.
Huurteista ja lumista japaninsiipipähkinää (Pterocarya rhoifolia) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Vanhat hedelmävarsien riippuvat jäänteet tuovat oksistoon erikoisen lisäpiirteen, jota muilla puilla ei ole ja huurre korosti tätäkin lisää.
Huurteinen wilsoninpoppeli (Populus wilsonii) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Suomessa viljeltävistä poppeleista ylivoimaisesti isolehtisin ja oksatkin hyvin paksuja. Tässä runsas huurre korosti oksien paksuutta entisestään.
Huurteinen turkinpähkinä (Corylus colurna) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tuntematon jopa keskikokoiseksi puuksi kasvava pähkinäpensaslaji, joka menestyy hyvin ainakin etelärannikolla. Pähkinäsatoa ei kuitenkaan helposti tule. Kukinta lähes, kuten euroopanpähkinäpensaalla (C. avellana), mutta lehdet isompia.
Lumiset ja huurteiset valkokuusi (Picea pungens) ja kuriilienlehtikuusi (Larix gmelinii var. japonica) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kuusien ja lehtikuusien erilaiset talviasut korostuivat tässä huurretilanteessa; kuuset ovat rujon könttimäisiä ja lehtikuuset siron hienostuneita.
Huurteiset ja lumiset käärmekuuset (Picea abies f. virgata) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Metsiemme yleisimmästä puulajista metsäkuusesta on olemassa tämä erikoinen lajike, jonka kasvutapa on korostetun harsua ja pitkäversoista. Huurreasussakin hauskan näyttävää.
Huurteiset ja lumiset hortensiat kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa; vasemmalta lukien mustilanhortensia (Hydrangea paniculata "Mustila"), kuutamohortensia (H. paniculata "Praecox") ja kiinanhortensia (H. heteromalla "Xanthoneura"). Hortensiat ovat kaikki tunnettuja siitä, että ainakin alkutalveen saakka edellisen kesän kukintoterttujen jäänteet ovat eräänlaisia hyviä talventörröttäjiä.
Luminen ja huurteinen keltaoksakanukka-aidanne (Cornus alba subsp. stolonifera "Flaviramea") kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Huurretta oli jopa niin paljon, että tämän pensaan oksien voimakkaan keltavihreä värikin jäi lähes kokonaan piiloon. Muutoin sävy on huomiotaherättävää lumisessa maisemassa.
Huurteista kuningasatsaleaa (Rhododendron schlippenbachii) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Toukokuun lopulla pensaassa on hyvin runsaasti isoja vaaleanpunaisia kukkia ja loka - marraskuussa violetista punaisen kautta oranssiin leiskuva ruska on etu. Huurrealustaksikin oksat soveltuvat erinomaisesti, kuten näkyy.
Talviruskassa ja huurteessa olevaa amerikanpyökkiä (Fagus grandifolia) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Huurteen ja kevääseen saakka säilyvien lehtien yhdistelmä on aina hyvin huomiotaherättävän kaunista ja erikoista.
Huurteisten japanintattaren kuivuneita varsia kukintojäänteineen kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Lämpimän syyskuun ansiosta kukinnot pääsivät kasvamaan pitkiksi ja nyt nämä "lonkerot" olivat alustana huippuhuurteelle.
Huurteiset japanintattaren (Fallopia japonica) talventörröttäjävarret kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Kauempaakin nähtynä tämä talventörröttäjien kuningas ilmentää huurreasussaan erinomaista estetiikkaa, jonka takia tässäkin on tähdennettävä varsien talvisäilyttämisen tärkeyttä.
Luminen ja huurteinen kesäorjanlaakeri (Ilex verticillata) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Oksistossa on säilynyt vielä runsaasti punaisena säilyneitä marjoja, mutta huurteen runsaus peitti ne lähes kokonaan alleen.
Keskellä huurteinen salavalajike (Salix "Belgish Rood") kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Vasemmalla on raita (Salix caprea). Tämä vielä tuntematon salavalajike pitää tumman kiiltävät lehtensä kesäasuisina jopa loka - marraskuulle. Toukokuussa vaaleanvihreä lehteenpuhkeaminen. Lajikkeesta on olemassa vain emiyksilöitä; kasvullinen lisäys.
Lumiset ja huurteiset marjaomenapuu (Malus baccata) vasemmalla ja siperianomenapuu (Malus prunifolia) kuvattuna perjantaina 15.1.2010 Helsingin Meilahden arboretumissa. Tykkylumijäänteet loivat molempiin puihin pikanttia graafisuutta.
No comments:
Post a Comment