Viime sääennusteessani totesin ennusteiden pitävän varsin hyvin paikkaansa ainakin torstaihin saakka ja niinpä onkin käynyt jopa pe asti. Alkuviikoksi lounaasta tullut ja silloin vielä lumi-räntäsateista suojasäätä ylläpitänyt matalapaine siirtyi ke ja to ajaksi itäpainotteiseksi niin, että pohjoisesta pääsi kylmää pakkasilmaa Etelä-Suomeenkin lumikuurottelun jatkuttua. Tänään pe matalapaine oli siirtynyt jo niin paljon itään, että oli varsin selkeää lähes koko päivän ajan. Lämpötilat laskivat alkuviikon ympärivuorokautisen 0 ja +2 asteen väliltä niin, että tänään päivälämpötila oli -5 asteen vaiheilla ja viime yönä oli paikoin reilut -10 astetta pakkasta pohjoistuulten heikennyttyä vähitellen päivän aikana.
Tuo kuva on otettu tänään perjantaina 5.3.2010 Espoon Tapiolassa. Siinä nähdään aamupäiväauringon valaisemaa nurmikolla olevaa lumihankea. Alkuviikon suojasään päätyttyä on nyt ilmennyt tyypillinen ns. vanhan ajan maaliskuinen ilmiö eli hankikantokeli. Kuvassa sitä ilmentää sopivasti nuo tuoreet jalanjäljet, joista nähdään kulkijoiden uponneen hankeen vain päällä olleeseen ke - to sataneeseen uuteen sentin - parin pakkaslumeen. Lumihangen kokonaispaksuus oli kohdalla edelleen vähän reilut 50 cm ja suojasään takia tapahtunut tiivistyminen aiheutti noita muhkuroita pintaan. Lumihangen vesiarvot nousivat huomattavasti aikaisemmasta suojasään aikaisen kosteuden ja vesisateidenkin takia. Siten myös lumen paino kasvoi.
Jatkossa sään tilanne pysyy melko samanlaisena la - su ajan; lännessä Britteinsaarten tienoilla pysyy laaja korkeapaine ja Suomen itäpuolella oleva matalapaine heikkenee pois ja antaa sunnuntaiksi tilaa tuosta lännen korkeapaineesta ulottuvalle korkeapaineen selänteelle. Niinpä pohjoistuulet heikkenevät ja sunnuntaina myös tyyntyvät pilvisyyden ollessa vähäistä ja antaen mahdollisuuden erinomaiselle kevättalviauringolle. Ilmamassa pysyy kuitenkin edelleen tavanomaista kylmempänä ja siksi päivälämpötilat ovat -5 asteen vaiheilla ja öisin pakkasta on -15 asteen molemmin puolin; paikoin ehkä jopa -20 asteen lähellä; lämpötilojen maaliskuinen vuorokausivaihtelu ilmenee tilanteessa nyt jo varsin suurena.
Sitten alkuviikolla la - su Norjanmeren - Jäämeren alueella kehittyvä voimakas matalapaine alkaa vaikuttaa mm. lauhduttamalla sään. Ma - ti länsi-luoteistuulet ovat voimakkaita ja rintamasateita liikkuu itään. Sateista ja hyvinkin voimakkaista tuulista saa osansa etenkin Lappi, mutta Etelä-Suomessa sää pysyy vaihtelevapilvisesti lähes poutaisena ja osittain Föhntuulen lämmittämänä suojasää on taas mahdollista päiväsaikaan. Yöllä on heikkoa pakkasta (su-ma välinen yö on kylmempi kuin ma-ti välinen yö).
Suuressa osassa Länsi-, Keski- ja Itä-Eurooppaa kylmä sää (Yöpakkasia) jatkuu lännen korkeapaineen ylläpitäessä koillis-itätuulia ja vielä ensi viikon aikanakin ilmamassat eivät kunnolla keväisty ko. alueella korkeapaineen venyessä itä-länsisuuntaiseksi Suomen etelä-lounaispuolella; Suomea ei ole siis lähestymässä mitään kunnon keväisiä ilmamassoja vielä tässä vaiheessa ensi viikollakaan.
Ke - to aikana tuo Jäämeren matalapaine jää pyörimään sijoilleen, mutta sen eteläreunalle jää itään päin pitkittäin etenemään rintamasysteemi, jossa näyttäisi kehittyvän kaksi pientä itään liikkuvaa matalapaineen osakeskusta. Ne kulkevat näillä näkymin Etelä-Suomen ylitse niin, että ensimmäisen vuoro on ti - ke välisenä yönä pohjoisempaa reittiä ja toisen ke - to välisenä yönä. Ko. öinä tulisi siis lumisateita pikkupakkasessa ja sekä ke että to päivällä olisi poutaisempaa vaihtelevan pilvisyyden ja noin nollakelin kera. Föhn-tilannetta edesauttava länsi-luoteistuuli olisi vallitseva matalapaineiden välillä, mutta jälkimmäisen matalapaineen jälkeen kylmempi luoteis-pohjoisvirtaus valtaisi alan ja lämpötilat olisivat pe aikana päivälläkin pakkasella parisen astetta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että viikonlopuksi kolmas matalapaineen osakeskus muodostuisi lännessä ja tulisi edellisiä matalapaineita runsaampine lumisateineen Etelä-Suomen päälle, jolloin voisi olla taas tilapäisesti suojaakin...
Lumipeite on siis nyt suojan jälkeen jäistä ja tiivistymisestä sekä sulamisesta huolimatta Etelä-Suomessa on edelleen laajasti yli 50 cm paksut lumihanget; kaakossa paikoin yli 75 senttiä ja lännessä joillakin alueilla vähän alle 50 cm. Alkuviikon lumi-räntäsateista ei tullut kovin paljoa lisäystä tiivistymisen ja sulamisen kompensoimiseksi. Lumihanget eivät la - su juurikaan muutu lukuun ottamatta kevättalviauringon tyypillistä säteilyvaikutusta, joka sulattaa tummien pintojen kohdalla pakkassäässäkin lunta ja jäätä; muodostuu tyypillisiä pitsimäisiä sulamisuurteita esim. lumipenkkoihin. Ensi viikolla ko. kaksi matalapaineen osakeskusta voivat tuoda muutaman sentin verran lisää lunta ja toisaalta suojasäissä sulamistakin voi tapahtua vähän, joten myös ensi viikolla muutokset hankien paksuudessa ovat melko vähäisiä.
Routa ja vesistöjäät ovat myös lähes muuttumattomassa tilanteessa ja ajoittain vain hyvin vähäistä sulamista sekä kovimpien yöpakkasten aikana vähäistä lisäjäätymistä voi tapahtua. Jäiden ja roudan paksuudet pysyvät siis enimmäkseen 25 - 50 sentin välissä. Suomenlahdella tuulet ovat ajaneet jäitä pois länsiosissa ja kasanneet niitä pohjois- ja itäosissa. Uutta jäätä muodostuu enää hyvin vähän. Lisäksi auringon haurastuttava vaikutus alkaa jo hieman ilmetä etenkin niillä kohdilla, missä lumihanki ei ole paksu. Jokien virtaamat pysyvät edelleen hyvin heikkoina ja tulevat pienet suojasäät eivät siis riitä vielä kunnollisiin sulamisvesitapahtumiin. Lätäkköjä on siis tiedossa lähinnä vain liikennealueilla.
Kasvillisuuden parissa tärkeä huomioitava seikka on jälleen tullut käsille kevättalviauringon tultua tänään ensimmäistä kertaa voimakkasti esille; arat ainavihannat kasvit on suojattava auringon paahteelta aurinkoisilla paikoilla. Nyt tämä tarve on viime vuoden kevättä tähdellisempää, koska routa on syvempää ja näin paahdekuivuminen on vakavampi uhka. Paahdesuojaustarve myös jatkuu tämän takia pidempään etenkin, jos kevät jatkuu kylmänä ja hitaasti etenevänä huhtikuussakin. Lisäksi talven kovat pakkaset ovat herkistäneet kasveja lisää paahdetuhoille aiheuttamiensa pakkasvaurioiden takia.
Suojaamista vaativat nimenomaan viime vuonna istutetut ainavihannat lajit (Havukasvien lisäksi monet ainavihannat lehtipensaatkin, kuten alppiruusut) sekä joka tapauksessa talvenarat pienikasvuiset ainavihannat lajit; kuten esim. mahonia (Mahonia aquifolium) ja tulimarja (Pyracantha coccinea). Paksu lumihanki on aluksi matalien kasvien paahdesuojana, mutta ko. kasvien paljastuttua lumen alta ne on heti suojattava paahteelta. Vaalea säkkikangas on eräs hyvä suojausmateriaali. Puutarhakaupoista saa myös suojia keinokankaina, mutta kovin tummia sellaisia ei kannata ostaa.
Muita huomion arvoisia seikkoja kasvillisuuden suhteen ovat tällä kertaa nämä; tykkylumitaakat poistuivat lähes kokonaan laajoilta alueilta tuon viime viikonvaihteen tienoon suojasäässä ja pajunkissojen esilletulo on alkanut hitaana kevään ovelle tuloa ilmentäen.
Päivitys 7.3.2010 klo. 11:25: Ensi viikon osalta sääennusteisiin on tullut muutoksia, joista kerron vielä tässä yhteydessä. Nimittäin tuohon ti-ke vaiheilta ilmenevään matalapaineen osakeskusten muodostumiseen on tullut muutoksia. Ti-ke vaiheilla pieni osakeskus sateineen näyttää edelleen menevän kuten arvioin, mutta sitten toinen onkin aikaisempaa arviota isompi ja hitaampi. Se tulee Norjanmereltä torstain aikana ja asettuu perjantaina Suomen ylle melko muhkeana matalapaineena jakautuen loppuviikoksi uusiin osakeskuksiin. Ke - to Etelä-Suomessa vallitsee vielä suojasäinen länsi-luoteistuuli ajoittain melko voimakkaanakin ja lumi-räntäsateet sävyttävät säätä ajoittain. Pe aikana matalapaineen länsipuolitse alkaa taas vähitellen virrata pakkasilmaa paikalle, mikä valtaa alan viikonlopuksi ja lumisateet jatkunevat ajoittaisina. Kevättä ei siis ole edelleenkään edes näköpiirissä, kun samalla laajalti Euroopassakin näyttää jatkuvan kylmä sää ensi viikon loppuun saakka.
No comments:
Post a Comment