Pe alkanut yhtämittainen lievä suojasää (Lämpötilat pilvisessä ja sumuisessa säässä 0 ja +5 asteen välillä) sulatti kevyenliikenteen väylien varjopaikkojen paksua tamppaantunutta jäätä tyypilliseen tapaansa näinkin, missä virtaavat vesipurot syövyttivät nopeimmin pintaa ja aiheuttivat hauskoja sulakanjoneita. Näitä kanjoneita muodostui myös lumihangen alle kaltevilla alueilla ja niillä kohdilla roudan sulaminen alkoi myös maan päältä käsin altasulamisen lisäksi.
Alla olevassa kuvassa nähtäviä metsäkuusien (Picea abies) havunneulasia lähempää kuvattuna sunnuntaina 28.3.2010 Espoon Tapiolassa. Kuvasta havaitaan, että kaikki neulaset eivät olleet ehtineet vielä muuttua kokonaan ruskeiksi, vaan jotkin olivat edelleen vähän vihertäviä. Tämä on tyypillistä kuusille, joilla oksien neulasistosta ei helposti erota värien perusteella juuri varisemaan alkavia neulasia terveistä; varsinaista ruskasävyä ei siis juuri ole ja neulaset varisevat epäjärjestelmällisesti "sieltä täältä" yli 3 vuotta vanhoista vuosikasvaimista.
Taajamametsässä vanhan kuusikon (Picea abies) alle varistuneita havunneulasia ko. puista lumen sulamisen paljastettua niitä hangen sisältä kuvattuna sunnuntaina 28.3.2010 Espoon Tapiolassa. Kuusien tyypillinen vanhojen neulasten varistamisaika on talvi ja tämän runsaslumisen talven aikana lumihankien sekaan jäi paljon neulasia. Tavanomaista runsaampi neulassato johtui kovien pakkasten ja roudan paikallisen syvyyden (Puiden alla vähemmän lunta) heikennettyä puita sen verran voimakkaasti siellä täällä.
Järven rannassa "lommolle" painuneeseen järvijään kohtaan kertynyttä sulamisvettä kuvattuna lauantaina 27.3.2010 Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa. Jäiden lommoisuus muodostui järven vedenpinnan laskettua talven pakkasissa paljon alle tavanomaisten tasojen. Lommojen lisäksi rantavyöhykkeillä tapahtui jäiden sortumista alaspäin ja railoutumista ko. tilanteen taitekohdissa. Tuossa kuvassa heijastui rannassa oleva ravintolalaiva Teemu.
Loskaiseksi sulanutta järvijään pintaa kuvattuna lauantaina 27.3.2010 Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa. Järvijäillä seisovan veden alueilla kevätsulaminen alkoi siten, että jäiden päällä ollut lumihanki alkoi tuottaa jäiden päälle sulamisvesikerroksen ja myöhemmin se alkoi valua jäiden läpi alla olevaan järviveteen jäiden haurastuttua edelleen. Yöpakkasten puute pe lähtien ei jäädyttänyt tätä järviloskaa uudestaan.
Maantiesillan alla sulaksi muuttunutta merenlahden osaa kuvattuna perjantaina Lehtisaaren länsipuoliselta sillalta pohjoiseen perjantaina 26.3.2010 Helsingin ja Espoon rajalla. Merijäätkin (Kuten joet) olivat sulaneet siltojen virtaavilla kohdilla voimakkaasti jo jonkin aikaa ja merijään tapauksessa helpoiten myös altapäin. Sulamisen eteneminen toi voimakkaasti esille talven aikana erilaisissa tuulissa dyyniytyneiden lumien ja jäätymisten yhteisvaikutusmuodot.
Sulamisvesitulvaa asfalttipintaisella kevyenliikenteen väylällä kuvattuna keskiviikkona 24.3.2010 Espoon Tapiolassa. Tummilla pinnoilla lumen säteilysulaminen kiihtyi voimakkaasti iltapäivien lämmettyä ko. päiväksi muutamaan plusasteeseen ja aurinkoisten säiden jatkuttua. Tästä alkoi kevyenliikenteen väylien tulvaisin vaihe kevätsulamisessa.
No comments:
Post a Comment