Nurmikon notkon sulamisvesilammikon piirteitä kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Espoon Tapiolassa Alempaan kuvaan verrattuna saman vesilammen kapenevalla reunalla sulamisvaahto oli kasaantunut tiiviiksi ja kirjavaksi massaksi. Talven suuri lumimäärä ja vieressä olleen hiekkapintaisen kevyenliikenteen väylän aurausepäpuhtaudet (pöly, hieno hiekka, savi jne.) lumeen sekoittuneena kerääntyivät kasaan sulamisen edettyä loppuun ja lätäkön alettua pienentyä. Tuuli edesauttoi kuviollisuuden syntymistä; massa painui vasemmalle lätäkön reunaa vasten.
Nurmikon notkon sulamisvesilammikon piirteitä kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Espoon Tapiolassa. Tässä on kolmen eri elementin yhdistelmä: pohjalta kuulsi läpi ruskeana jäistä lumijäännettä, veden pinnalla velloi tasaisesti ja ohuesti sulamisvaahtoa ja taivaan hahtuvapilvilautat heijastuivat lisäksi vedenpinnasta.
Vanajaveden jäiden sulamistilannetta kuvattuna sunnuntaina 11.4.2010 Hämeenlinnassa. Alempaan kuvaan verrattuna tässä ei ollut lautta, vaan seisovan veden alueen yhtenäiseltä jääkentältä ulottuva uloke. Sulaminen tapahtuu jään reunalla tyypillisesti mm. lohkeilemalla aallokon edesauttamana. Alle 5 sentin kevätjää lohkeilee ja kasautuu jo varsin pienessäkin aallokossa; kuvassa oli heikko itätuuli ja pilviheijastumana oli kumpukerrospilvi.
Vanajaveden jäiden sulamistilannetta kuvattuna lauantaina 10.4.2010 Hämeenlinnassa. Tällä järvellä kapealla virtaavan veden kohdalla jäiden lähtö tapahtui tällä viikolla myös jäälauttoina ja tässä yksi pienikokoinen esimerkki kumpukerrospilven heijastuman kera. Lautta liikkui vasemmalle hidasta kävelyvauhtia. Kapealla sulalla kohdalla kohtalaisesta tuulesta huolimatta aallokkoa ei juuri ollut.
Vanajaveden jäiden sulamistilannetta kuvattuna lauantaina 10.4.2010 Hämeenlinnassa. Vastaiseen auringonvaloon kuvattuna sohjoinen ja haurastumispuikkoontunut jääkansi näyttää sulaan veteen verrattuna hyvin vaalealta ja mattaiselta. Taivaan sinisyys on sulassa vedessä tummuuden syömää.
Vanajaveden rannan jäiden sulamistilannetta kuvattuna lauantaina 10.4.2010 Hämeenlinnassa. Tässä lähikuvassa nähdään keväisen järvijään rakenne-esimerkkiä, missä havaitaan sen haurastumista aiheuttavat pystysuuntaiset puikkoontumisvanat. Jäälautta oli tässä n. 5 cm paksu.
.
Vanajaveden rannan jäiden sulamistilannetta kuvattuna perjantaina 9.4.2010 Hämeenlinnassa. Tässä jäänsulamistyypissä osa jäästä (vaaleanruskeana kuultava) jää veden alle sulamisvesien nostaessa vedenpinnan uudestaan talven jälkeen ja osa jäästä nousee veden pinnan mukana kelluen.
.
Vanajaveden rannan jäiden sulamistilannetta kuvattuna perjantaina 9.4.2010 Hämeenlinnassa. Tässä jäidensulamistyypissä muodostuu rantaviivan suuntaisia jäävöitä sulien vöiden jäädessä väleihin. Näiden synnyssä edesauttava tekijä on jääkannen taipuminen epäsäännöllisesti vyöhykkeittäin alaspäin talviaikaisen vedenpinnan laskun seurauksena. Sulamisvesien nostaessa vesipintaa uudestaan ilmiö korostuu.
.
Vanajaveden rannan jäiden sulamistilannetta kuvattuna perjantaina 9.4.2010 Hämeenlinnassa. Tässä jäidensulamistyypissä railoutumisen seurauksena eri osat irtoavat ja sulamisen edetessä osien välille tulee "kanavat".
.
.
Kirkasvetinen sulamisvesilammikko vanhan mongolianvaateran (Acer tataricum ssp. ginnala) rungon rajaamana kuvattuna keskiviikkona 7.4.2010 Espoon Tapiolassa. Melko etäällä likaavista väylistä ja tasaisen lumen alueella tapahtunut sulaminen tuottaa jopa varsin sulamisvaahdotonta vettä (Vrt. ylin kuva) ja näin heijastukset muodostuvat heikolla tuulella hienoiksi.
.
.
Asfalttipintaisen kevyenliikenteen väylän sivulta pienesti tihkuvaa sulamisvettä kuvattuna keskiviikkona 7.4.2010 Espoon Tapiolassa. Väylien sivuilla sulaminen oli edennyt jo niin pitkälle, että joillakin paikoilla sulamisvirrat alkoivat ehtymään ja viimeiset sulamispurot olivat tällaisia iltapäivän lämmössä ilmenneitä.
.
Vastaisessa auringonvalossa kimaltelevaa sulamisvesipuroa hiekkapintaisella kevyenliikenteen väylällä kuvattuna keskiviikkona 7.4.2010 Espoon Tapiolassa. Voimakkaasti virtaavan veden laskokselliset muodot ovat aina helmeilevän iloista katseltavaa auringossa ja kevätsulaminen on itse asiassa paras aika vuodesta katsella niitä, sillä kesäsateista tulevat purothan harvoin ilmenevät yhtä hyvin auringossa pilvien takia.
.
Lumihangen alla virranneen sulamisvesipuron paljastumista lumen sulettua päältä riittävästi pois kuvattuna keskiviikkona 7.4.2010 Espoon Tapiolassa. Lumihangen paksuus oli tässä vaiheessa alittanut 20 sentin selvästi ja näin hangen alla ja alaosassa eläneet muodot ja onkalot tulivat näkyviin.
.
Lumihangen päällä sulamisen mukaan kasoihin liikkuneita metsäkuusen (Picea abies) neulasia kuvattuna maanantaina 5.4.2010 Espoon Tapiolassa. Poikkeuksellisen lumimäärän sulamisessa on myös se piirre, että sen sekaan pitkän ajan kuluessa joutuneet varisemistuotteet kerääntyvät epäsäännöllisiin kasoihin itse väliaineen eli lumen poistuessa.
.
.
Muodokkaasti sulanutta aurattua lumivallia varjoisalla (Taajamametsä) kevyenliikenteen väylän vierellä kuvattuna maanantaina 5.4.2010 Espoon Tapiolassa. Poikkeuksellisen lumimäärän sulamisessa tulee ilmi tavanomaista enemmän tällaisia veistoksellisia vaiheita etenkin kasatun lumen tapauksessa; vaihtelevat kokkareet, materiaalin rakenteen vaihtelevuus jne.
No comments:
Post a Comment