Kysymys: Mistä tietää sen, että globalistien uusfeodalismia tuottavat ihmiskuntavihamieliset agendat yhtäältä kiristyvät kohti itseensä hajoavaa tavoitettaan ja toisaalta alkavat olla tulossa eräällä tavallaan siksi tiensä päähän? Vastaus: Ko. agendoja kyseenalaistavien kontolle alkaa suuntautumaan yhä pilkkaavampaa ja vihamielisempää asennetta. Yhtäältä sitä tuottavat globalistien mukana pelaavat harhaanjohtajat ja toisaalta ne kansalaiset, jotka kaiken myllerryksen keskellä yrittävät tiukentaa otettaan menetetystä todellisuudesta (Siitä, joka oli länsimaisen koulutusjärjestelmän ja valtavirtamedian meille uskottelemaa kaikesta poliittisekonomisesta ja yhteiskunnallisesta tiedosta) uskottelemalla itselleen kaiken muka olevan edelleen kuten "aina ennenkin".
Tästä kapean mielen idiotismista ja vihamielisyydestä tällaisia hyvää tarkoittavia toisinajattelijoita kohtaan ääriesimerkkinä on äskettäin ilmi tullut Havaintoja uudesta maailmanjärjestyksestä -blogin pitäjän nimimerkki Against NWO:n eli Teemu Vehkalan lavastaminen laittomasti pakkohoitoon; ko. juttu hänen blogissaan (Bloginpitäjä pakkohoidossa)!
Vaikka en aivan kaikesta ole Teemun kanssa samaa mieltä, niin pystyn hyvin näkemään jo heti alkuun tapauksessa sen, kuinka absurdin typerää tuollaisesta vihamielisyydestä täysin hyvää tarkoittavaa asioiden havainnollistajaa kohtaan tekee tämä: Suomessakin on tällä hetkellä paljon sellaisia pipipäitä ns. "avohoidossa", jotka ovat oikeasti vaarallisia ja tekevätkin hurjia juttuja, kuten ääriesimerkkeinä viime aikojen kouluammuskelut. Heille ei ole tarjolla mitään hoitopaikkoja "resurssien puute -tekosyyn" varjolla, mutta epäoikeudenmukaisuuksia, valheita ja ylipäätään pahuutta rauhanomaisesti ja fiksusti vastustaville näemmä löytyy "hoitopaikka" yhdessä yössä!
Paradoksaalisesti: Jos eliitin näkökulmasta systeemin "roskia" ei voi lakaista maton alle, ne toimitetaan muuten silmistä pois... Eli jos normaalia ei onnistuta kääntämään riittävästi muka epänormaaliksi tavanomaisin keinoin, niin muut keinot tulevat kyseeseen. Länsimaiden maailmassahan on ollut nyt kyse siitä, että sairaaseen maailmaan pitäisi muka sopeutua yksi yhteen kuin se olisi ainoa relevantti tapa olla yhteiskunnan jäsen vaikka hammasta purren kuolemaan saakka. Oikeasti kaikkein terveimmät pyrkivät osoittamaan sen virheeksi tässä nykyisessä muutos- ja haittatilanteessa, sillä sairas yhteiskunta voi sairastuttaa vaikutuksellaan etenkin herkän ihmisen liian helposti ja terveempää on siten huolehtia sopivasti toisella tavalla yhteiskuntaan orientoitumisesta ja hyvyyden työstä muuttaa sitä pahaa maailmaa.
Voimmekin seuraavaksi miettiä jonkin matkaa sitä, miksi ihan ns. hyvienkin kanssaihmistemme joukossa on niin paljon vastustusta ja pilkkaamista juurikin NWO -asioiden paljastajia ja vastustajia kohtaan viimemainittujen juuri pyrkiessään orientoitumaan yhteiskuntaan terveemmällä uudella tavalla. Sitä varten tähän väliin on hyvä katsella ajatuksella tämä video: The Task Of The Enlightened. Sen englanninkielinen kuvaus: "It is the task of the enlightened not only to ascend, and see the good, but be willing to descend again.......to those prisoners to share their troubles and their honors, whether they are worth having or not, and this they must do even with the prospect of death. They shall give of their help to one another, wherever each class is able to help the community (Plato - The Allegory of the Cave).".
Kyseessä on siis Platonin ns. luolavertaus ja huomaamme tästä jo lähtökohtaisesti sen, kuinka absurdia on niinkin rakkaudettoman ja kylmän asian kuin monetaristisen rahanvallan eri ilmenemismuotojen kritisoijien ja parempien ratkaisujen sen tilalle havainnollistajien luonnehdinta "paranoidiseksi" tai "hörhöksi". Se on asia, jolle minulla ei ole mitään kunnioitusta. Se on lähinnä säälittävää ---> Meidän on nimittäin muistettava yhtenä arviointimenetelmänä tämä Francesco Alberonin yksinkertainen totuus: "Monipuolinen voi ymmärtää yksinkertaista, mutta yksinkertainen ei voi ymmärtää monipuolista, vaan kuvittelee näkevänsä epäaitoutta ja mielettömyyttä"!
Eräs facebook -ystäväni on todennut, että "Ristiriidan kieltäminen tuntuu olevan se yleisin reaktio, mitä ihmiset käyttävät, jottei ruusuinen maailmankuva horjuisi...". Tällainen aina liittyy perustavaa laatua oleviin muutostilanteisiin ja voi veljet, kuinka paljon maailma onkin nyt muutostilanteessa. Ymmärrettävää on siksi se, että tuon muutoksen yksityiskohtien ja prosessien paljastajiin suhtaudutaan pelokkaasti ja torjuvasti. Halutaan sulkea heidät viimeiseen asti syrjään, jotta "vanhaa ja turvallista" maailmaan orientoitumista hakevat eivät järkkyisi mieleltään liian paljon. Työtä onkin paljon tehtävä, jotta heillekin voisi ikään kuin suodattaa muutoksen uusia ja tuntemattomia puolia omaksuttaviksi... Meillä kaikilla on se tehtävä edessä joka tapauksessa ja kullakin omalla persoonallisella tavallaan!
Ja huomattava on juuri se, että meidän ei ole mitenkään pakko olla tilanteessa muutokselle kokonaan alistuvia kuin se olisi muka sattumanvaraista ja ns. ylhäältä annettua. Sen sijaan meidän on osallistuttava muutoksen ohjaamiseen, koska jokaisella on vapaa tahto tehdä valintoja ja sen pohjalta rakentaa oman polkunsa verran yhteiskuntaa ja maailmaa. Voimme valita hyvän ja pahan välillä, mutta sitä ennen on huolellisesti selvitettävä hyvän ja pahan olemuksien piirteitä sekä fyysisesti että metafyysisesti. Se vaatii tietenkin mm. rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja voimakasta ajatteluhalua - kykyä. On uskallettava tehdä sen prosessin myötä maailman eli käytännössä oman itsensä tutkimista vailla pelkoa virheistä ja harhapoluista; niidenkin kautta lopulta löytää yhä paremmin toteutuvaa ihmisyyttä eli yhteiskuntarakentamista... Matka jatkuu! :)
Eräs facebook -ystäväni toikin jo esille esim. Riitta Kauppisen, joka legioonalaistautiin liittyen oli vaikea tapaus parisenkymmentä vuotta sitten; hänet ohjattiin myös pakkohoitoon, mutta myöhemmin hänen väitteensä osoitettiin todeksi ja hänet palkittiin sen perusteella ansioinaan siviilirohkeus ja peräänantamattomuus yhteisten asioiden hoidossa. Tämä on esimerkki siis siitä, kuinka kapeakatseista näinä maailman aikoina on luonnehtia kyseenalaistajia "paranoidisiksi" tai muuten vain epätoivotuiksi tapauksiksi; Muutoksessa tarvitaan KAIKENLAISTEN edelläkävijöiden rohkeutta ja visionäärisyyttä kokeilla, opetella ja luoda uusia tapoja tehdä parempaa maailmaa, jotta siitä siivilöityy vähitellen optimaaleja ratkaisuja :)
Tutkittavaa riittää tässä mielessä valitettavasti ähkyynkin saakka ja säännöstelyä opettelussa ja tutkimisessa on varmasti hyvä tehdä, mutta tässä maailman tilanteessamme ei ole oikotietä saastuneen maailmankuvavankilamme murtamiseen pois globalistien juonista ja oman valveutumattomuutemme rajoitteista. On tähdellistä opetella valtavat määrät tietoa tapahtumista, ryhmittymistä, agendoista, syys-seuraussuhteista, mittaluokista, mielen ja sielun sisällöistä, metafyysisen ja fyysisen vuorovaikutuksista jne., jotta uskottava, humaani ja ymmärrettävä kokonaiskuva eri osineen ja prosesseineen voi hahmottua pohjaksi kyseenalaistaa täysin tarpeellisesti globaalin eliitin meille syöttämä aivopesumaailmankuva ja löytää energiaa ja tahtoa sen sijaan alkaa tuottamaan uutta humaanimpaa renessanssia.
Lisäksi on opeteltava tulemaan toimeen tällaisen ns. uuden tiedon kanssa, koska se voi olla todella hurjaa ja haastavaa kyseenalaistavan luonteensa ollessa välillä erittäin voimakastakin; monet vanhat käsitykset ja uskomukset kohtaavat ennen näkemätöntä kyseenalaistamishöykytystä ja siksi eksistentiaalinen orientaatiomme on tavalla tai toisella muutostilassa. Se puolestaan voi aiheuttaa sosiaalisia jännitteitä yhteisöissämme ja yhteiskunnissamme valitettavasti, kun eri ihmisillä on niin erilaisia lähtökohtia ja asenteita käsitellä ja omaksua tätä muutosta erilaisissa elämäntilanteissaan ja valveutumisen asteissaan.
Tämä muutos on silti myös tarpeellisesti luutuneita rakenteita tuulettavaa ja uudelleenjärjestävää energiaa. Tämä on prosessi, joka jo pelkästään globalistien NWO -agendan paineessa syntyy väistämättä yrittäessämme vastustaa yksiä asioita ja suosia toisia parempien olosuhteiden toivossa. Se voi olla tässä sekasortoisessakin muutoskokonaisuudessa ällistyttävän vaikeaa ymmärrettävästi, koska se ei ole ennalta määrättyä ja joudumme siksi itse etsimään paikkaamme suhteessa siihen...
Näyttää valitettavasti siltä, että monet ovat vielä varsin kykenemättömiä kyseenalaistamaan asioita kriittisissä kohdissa ja prosesseissa eli toisin sanoen murtautumaan ulos yleisen mielipiteen maailmankuvavankilasta ja ovat siten tavallaan pelkureita ajattelemaan uudella tavalla ja aikaisempaa mullistavalla tavalla tarpeen vaatiessa. Paljon kirjoituksissani käyttämäni ns. hyväuskoinen hölmöys - hyödyllinen idiotismi -termit ovat kuitenkin sellaisella valveutumattomalla kasvualustalla vaarallisestikin kukoistavia ja siksi meidän tulee miettiä maailmanparantamista myös se hyväksyen, mutta samalla sille lääkitsemiskeinoja luoden.
Toki prosessi on hurja, vaikea ja hankalasti ymmärrettävä yrittäessämme hahmottaa esille tulleita aikaisemmin piilossa olleita juttuja; meidän kansalaisten käytössä on näet nyt Internetin ansiosta ensimmäistä kertaa koko ihmiskunnan historiassa sellaistakin tietoa, joka aikaisemmin pysyi vain tarkkaan valitun ja erittäin salaisesti ryhmittyneen globaalin eliitin piirissä; mm. satoja vuosia sitten lukutaito oli hyvin harvinaista ja vain eliitin etuoikeus ja siksi jo lähtökohtaisesti silloin suuri määrä tietoa pysyi vain harvojen käsissä muiden oltua helposti mielikuvilla manipuloitavissa. Nykymaailma ei eroa kovin radikaalisti vieläkään siitä, mutta nyt Internet opettaa meille tavallaan täysin uudenlaista lukutaitoa! Kasvukivut sen parissa ovat luonnollinen seuraus, mutta yhtä luonnollista on myös tietoisuuden tason kasvu ennen näkemättömiin sfääreihin :)
Meidän onkin osattava siinä yhtäältä välttää erilaisten mielipiteiden tuoksinassa tapahtuvat sosiaaliset kärjistymiset ja toisaalta samalla rohkeasti tuoda esille radikaalien ongelmien luonteita ja vaikutuksia ne tuomitsevasti; voiko se olla mahdollista vai ajaudummeko joissakin pisteissä väistämättömiin ja hajottaviin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin konflikteihin yrittäessämme vastustaa äärimmäistä vaaraa ja orientoitua samalla hyvyyden polun mukaan jopa täysinkin uudenlaiseen maailmaan?!...
Minkälaiset mahdollisuudet siinä prosessissa on erittäin tärkeälle yhteistyölle pahaa vastaan ja hyvän eduksi sekä toinen toistemme tukemiselle?!... Omalta kohdaltanikin tiedän, että toistaiseksi tuki muilta NWO:n vastaista aktivismiani kohtaan on ollut melko vähäistä ja osin jopa vähättelevää ja pilkkaavaa ym. valossa ja raskastahan sellainen on ollut välillä lähes yksin kantaa ja sietää. Kuitenkin nämä ovat aikoja, joiden puitteissa tulevaisuudessa tulee olemaan yhä pakottavampi välttämättömyys kohdata ja ohjata näitä asioita nimenomaan YHDESSÄ!... Vähitellen muutos on siinäkin uskoakseni onneksi tulossa hyvään suuntaan; olen oppinut, että valo voittaa lopulta aina pimeyden :)
Monday, April 25, 2011
Psykologinen ja sosiologinen pohdiskelu NWO:n vastustajien orientoitumisesta maailmaan uudella ja terveemmällä tavalla luoden pohjaa neorenessanssille
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment