Euroopan mittakaavassa voimakkaat helteet ovat jo olleet merkille pantavia näin termistä keskikesää lähestyttäessä. Aluksi tämän viikon alussa Keski-Eurooppaan tulleen korkeapaineen ja Atlantin matalapaineiden lounaasta - etelästä syöttämisen myötä hyvin kuumaa hellettä tuli hetkeksi Länsi- ja Keski-Eurooppaan; mm. Ranskassa oli hellettä laajasti jopa +35 ja +40 asteen välillä ja Britanniassakin paikoin yli +30 astetta. Samaan aikaan Länsi-Venäjälläkin velloi laajasti yli +30 asteen lukemiin yltänyttä hellettä. Mustanmeren tienoilla velloi puolestaan matalapaine ja viileämpi sää runsaine sateineen ja ukkosineen. Myös osa Skandinaviasta, Suomi ja osa Itä-Eurooppaa oli viileämmän ja vähän epävakaisemman sään alueella. Nyttemmin Atlantilta on tullut kuitenkin Länsi- ja Keski-Eurooppaan huomattavasti viileämpää ilmaa luoteis-pohjoistuulilla ja helle siirtyi osin Itä-Euroopan, Skandinavian ja lähes koko Suomen asiaksi. Hellettä on ollut edelleen myös Länsi-Venäjällä tosin pohjoisosiin siellä on myös virrannut viileämpää ilmamassaa. Skandinaviasta Mustallemerelle on jäänyt vaikuttamaan matalapainetta sateineen ja ukkosineen. Välimerellä ovat jatkuneet aurinkoiset helteet vaihdellen ankaran (Yli +35 astetta) ja kohtalaisen (+25 - +35 astetta) välillä; ukkosia on esiintynyt lähinnä vain keskiosissa ja idässä.
Jatkossa Länsi-Eurooppa poutaantuu ja lämpenee korkeapaineen ansiosta, mutta Keski-Eurooppaan jää vielä vaikuttamaan viileähkö pohjoisvirtaus, kun matalapaineen painopiste pysyy Itä-Euroopassa ulottuen osin Skandinaviaan; ko. alueilla sateita ja ukkosia yleisesti. Helteinen itä-kaakkoisvirtaus vaikuttaa siten vielä Länsi-Venäjältä Suomeen Pohjois-Lappia lukuun ottamatta kaventuen kuitenkin pohjoisesta alkaen pois asteittain. Ensi viikolla matalapaineen painopiste jäänee yhä Itä-Eurooppaan ja osin Venäjälle vaihtelevana, jonka myötä runsaitakin sateita ja ukkosia esiintyy ko. alueilla. Ilmamassa lämpenisi kuitenkin vähitellen monin paikoin. Varsinainen helleilmamassa vetäytyy aluksi Venäjällä vähän etelämmäksi, mutta Jäämeren - Pohjois-Venäjän alueelle muotoutuva uusi korkeapaine lämmittäisi säätä itävirtauksen myötä uudestaan laajemmin helteeksi ensi viikon mittaan ulottuen uudestaan Suomeenkin ja ehkä jopa koko Lappiinkin ja osaan Skandinaviaa... Myös Länsi- ja Keski-Eurooppa lämpenisivät osittain helteeksi saakka, mutta ainakin Britanniaan voisi tulla Atlantilta viileämpää matalapainetta sateineen... Välimerellä jatkunee edelleen enimmäkseen aurinkoiset ja kohtalaisen - ankaran välillä vaihtelevat helteet yksittäisten ukkosten sävyttämänä. Päivityksessä ilmitullutta; helteinen ilmamassa valtaa alaan Euroopassa alkaneen viikon mittaan etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa sekä uudestaan osassa Länsi-Venäjää (Uralille jää viileämpää säätä) ulottuen myös suureen osaan Suomea. Viikon loppua kohden Itä-Eurooppa ja ehkä Länsi-Venäjästä osa kuumenevat erityisen paljon. Britanniaan ja Länsi-Eurooppaan alkaa vaikuttaa viileämpi sää matalapaineen tuomana; helteen ja viileämmän rajamailla ukkosia sekä itse hellealueellakin monin paikoin...
Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->
Pe 24.6. - Edellispäivän pieni myrskymatalapaine siirtyi Etelä-Suomesta yöllä Lappiin ja heikkeni sulautuen vähitellen Etelä-Skandinaviassa olevaan toiseen pieneen matalapaineeseen. Matalapaineen painopiste muodostui täten länsipuolelle ja ko. alueella vallitsi heikkenevä lounaisvirtaus; yöllä oli vielä hetken navakan puuskaista tuulta, mutta loppuillaksi tyyntyi jopa kokonaan. Yöllä - aamulla oli monin paikoin matalaa yhtenäistä pilvilauttaa, mutta loppupäivällä pilvisyys vaihteli ja iltapäivällä kehittyi sadekuuroja; sisämaassa paikoin rankkoja heikon ukkosen kera. Illalla Viron puolelta alkoi tulla yhtenäisempää kuurottaista sadetta kaakon kulmalle. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila n. +20 astetta - vähän alle sateisuuden mukaan.
La 25.6. - Skandinavian - Lapin matalapaine siirtyi vähitellen Suomen päälle heiketen edelleen laajalti heikkotuuliseksi. Aluksi yöllä - aamulla enimmäkseen tyynessä säässä matalan kaakkoisreunalla tuli etelästä runsaan pilvisyyden mukana kuurottaisia sateita etenkin itäosiin (Myös pääkaupunkiseudulle). Loppupäivänä oli heikkoja länsi-luoteistuulia sekä poutaisempaa ja vaihtelevaa pilvisyyttä; iltapäivällä - illalla sisämaassa oli paikoin sadekuuroja. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla; sateisimmilla alueilla leudointa. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla - vähän alle.
Su 26.6. - Matalapaine heikkeni vähitellen pois Etelä- ja Keski-Suomen päällä ja samalla Venäjälle muodostunutta helleilmamassaa rajaava rintamasysteemi lähestyi vähän idästä matalapaineen alkaessa ulottua etelästä samalla Suomen itäpuolelle; yöllä - aamulla oli tyyntä ja vaihtelevaa pilvisyyttä. Iltapäivästä alkaen pohjoistuuli oli heikkoa - etenkin idässä kohtalaistakin ja vähäistä kumpupilvisyyttä syntyi. Idän ko. rintaman yläpilvivyöhykkeet ulottuivat itäosiin ja etenivät lähes länteenkin illaksi. Illalla selkeni ko. idän rintamapilvisyyttä lukuun ottamatta. Yölämpötila oli +10 asteen vaiheilla ja päivälämpötila +20 asteen vaiheilla.
Ma 27.6. - Keski-Euroopan korkeapaine alkoi siirtyä selänteenä Suomen länsipuolelle ja illalla se alkoi tulla päälle. Samalla idän hellettä rajannut rintamasysteemi etääntyi idemmäksi. Alueella vallitsi heikko - päiväsaikaan ajoittain kohtalainen pohjoistuuli, joka illalla tyyntyi lännestä alkaen. Idän rintaman yläpilvisyys etääntyi pois jo yöllä - aamulla ja iltapäivällä vallitsi vähän kumpupilvisyyttä; pieni rykelmä iltapäiväkuuroja syntyi Päijänteeltä eteläkaakkoon. Illalla selkeni kokonaan. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila +20 ja +24 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla tuulen suunnan takia.
Ti 28.6. - Korkeapaine muotoutui Suomen päälle koillis-lounaissuuntaisena ja matalapaineet pysyivät yhtäältä kaukana etelä-kaakkoispuolella ja suuntautuivat toisaalta Atlantilta Norjanmerelle ja pohjoisimpaan Lappiin. Alueella oli heikkoja idän ja pohjoisen välisiä tuulia ja ajoittain tyyntä etenkin lännessä. Sää oli selkeää yksittäisiä yläpilvilauttoja ja iltapäivän vähäisiä sisämaan kumpupilviä lukuun ottamatta. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla ja päivälämpötila +25 asteen vaiheilla; taas merituulen kumoutumisen vuoksi lämpimintä etelärannikolla.
Ke 29.6. - Korkeapaine muotoutui keskukseltaan Suomen itäpuolelle ja säärintama ulottui Pohjois-Lapista Norjaa pitkin Länsi-Eurooppaan rajaten itä-kaakkoispuolelleen helleilmamassan; alueella oli enimmäkseen tyyntä, mutta iltapäivän heikoissa itä-kaakkoistuulissa etelärannikolle virisi aikaisemmista päivistä poiketen kohtalainen merituuli. Sää oli selkeää lukuun ottamatta yksittäisiä yläpilvilauttoja. Iltapäivällä oli ed. päivää kauempana sisämaassa hetken vähäisiä kumpupilviä. Yölämpötila vaihteli vähän +15 asteen molemmin puolin; viileintä sisämaan tyynimmillä alueilla. Päivälämpötila vaihteli etelärannikon vajaasta +25 asteesta sisämaan +25 ja +29 asteen välille.
To 30.6. - Tänään matalapainetta on ollut Suomen etelä - lounaispuolella ja korkeapaine on sinnitellyt edelleen Suomen itäpuolella hellettä rajaavan säärintaman majailtua yhä Lapista Norjaa pitkin lounaaseen. Tämän myötä kaakosta on alkanut tulemaan kosteampaa ilmamassaa Etelä-Suomeen; tuulet enimmäkseen heikkoja. Samassa yhteydessä entistä kuumempaa hellettä on alkanut virtaamaan alueelle. Yöllä - aamulla kehittyi tässä yhteydessä ajoittain tiheitä matalia pilvilauttoja ja ilman utuisuus lisääntyi. Iltapäivällä on ollut vaihtelevasti sisämaan kumpupilviä ja Viron puolelta on tulossa pieniä kuurosaderyppäitä; ukkosriski voi lisääntyä paikoin illan mittaan etenkin lännessä. Yölämpötila oli vähän +15 asteen molemmin puolin; viileintä sisämaan tyynimmillä ja selkeimmillä alueilla. Päivälämpötila on kohonnut +25 ja +29 asteen välille; etelärannikolla on ollut vähän vajaa +25 astetta.
Tuo kuva on otettu eilen keskiviikkona 29.6.2011 Hämeenlinnassa ja siinä nähdään täydessä kukassa saunakukkaa eli peltosauniota (Tripleurospermum inodorum). Ko kasvupaikka on erään työmaan vieressä tilapäisessä joutomaatilassa olevalla Vanajaveden rantatörmällä. Ko. kukinta ilmentää hienosti kasvukauden jo reiluun 2 viikkoon kirinnyttä etumatkaa ajankohdan tavanomaiseen kasvutilanteeseen verrattuna.
Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä maanantaina 4.7.2011 klo. 21:55) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->
Pe 1.7. - Pitkulainen matalapaine pysyy lähes sijoillaan Suomen etelä-lounaispuolella ja korkeapaine idässä heikkenee vähitellen. Lapista alkaa valumaan rintamasysteemi hitaasti etelämmäksi. Alueella vallitsee heikko kaakkoisvirtaus, joka tuo edelleen utuisen kosteaa ja entistä helteisempää ilmamassaa; pilvisyys vaihtelee vähäisestä ajoittaisiin ukkoskuuroihin, joita voi esiintyä ns. kohokonvektioina paikoin jo yöllä - aamulla. Ukkostavin vaihe on kuitenkin iltapäivä - alkuilta ja näin etenkin lännessä; potentiaalinen ukkosseurantapäivä... Loppuillalla voi tulla uusia ukkosia Vironkin puolelta... Yölämpötila on +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötila kohoaa monin paikoin +30 asteen vaiheille - vähän yli ja etelärannikollakin yli +25 asteen.
La 2.7. - Matalapaine voimistuu Suomen eteläpuolella ja korkeapaine muotoutuu Norjanmerelle. Näiden välissä voimistuu viileä koillisvirtaus, mikä kaventaa Etelä- ja Keski-Suomeen vielä ulottuvaa hellesektoria vähitellen pois pohjoisesta alkaen. Alueella tuulet käyvät heikkoina - kohtalaisina kaakosta-idästä ja utuisessa ilmassa pilvisyys vaihtelee vähäisen ja paikallisten ukkoskuurojen välillä; ukkosriskiä olisi kuitenkin lähinnä vain lähellä Pohjanmaata. Illalla Viron puolelta voisi silti taas tulla ukkosta etelärannikolle... Yölämpötila on jopa lähellä +20 astetta ja päivälämpötila on laajasti +30 asteen vaiheilla; kuuminta kaakon sisämaassa ehkä jopa +33 asteen paikkeille saakka.
Su 3.7. - Matalapaine viihtyy edelleen Suomen eteläpuolella ja korkeapaine siirtyy Norjanmereltä Jäämerelle ja ulottuu osittain Lappiin; alueella vallitsee itävirtaus, jossa hellesektorista on vielä rippeet jäljellä eteläisimmässä Suomessa. Pohjoisesta pyrkivän viileämmän koillisvirtauksen takia se kuroutuu kuitenkin pois; aluksi on heikkotuulista ja yöllä - aamulla vain paikallisten sade- ja ukkoskuurojen riskiä. Iltapäivällä ja illalla pilvisyys runsastuu ja ukkoskuuroja esiintynee varsin runsaasti paikoin rankkoinakin; potentiaalinen ukkosseurantapäivä... Loppuillalla poutaantuu vähitellen, utuisuus vähenee ja itä-koillistuuli voi voimistua jonkin verran pohjoisesta alkaen. Yölämpötila on yhä jopa lähes +20 astetta ja päivälämpötila voi kohota ennen ukkosia lähes +30 asteeseen. Illalla viilenee siten, että ennen puolta yötä saattaa olla vähän viileämpää kuin edeltäneenä yönä...
Ma 4.7. - Korkeapaine ulottuu Jäämereltä Lappiin ja Vienanmerelle matalapaineen pysyessä edelleen Suomen eteläpuolella; alueella vallitsee kohtalainen - ajoittain navakka itävirtaus, jossa pilvisyys vaihtelee ja vielä voi olla ajoittain kuurosateiden riskiä etenkin iltapäivällä ja aluksi vielä mahdollisesti yöllä... Yölämpötila on +15 asteen vaiheilla - vähän yli ja päivälämpötila on +22 ja +25 asteen välillä. Ennuste on pitänyt sääelementtien (Matalapaineet ja korkeapaineet) suhteen varsin hyvin paikkaansa, mutta ko. viileämpi virtaus on sisältänyt paksun yhtenäisen alapilvikannen, jonka takia päivälämpötila on jäänyt +15 ja +20 asteen välille ja näin lämpötilan vuorokausivaihtelu on ollut harvinaisen pieni ajankohtaan nähden.
Ti 5.7. - Korkeapaine muotoutuu Jäämeren - Vienanmeren - Pohjois-Venäjän tienoilla ja matalapaineen painopiste pysyy Suomen etelä-kaakkoispuolella; itävirtaus alkaa taas tuoda lämpimämpää säätä. Tuulet ovat edellispäivää vähän heikompia. Pilvisyys vaihtelee ja kaakosta saattaa taas alkaa ulottumaan kosteutta ja ukkoskuurojen riskiä... Yölämpötila on yhä n. +15 astetta - vähän yli ja päivälämpötila voi kohota taas jo paikoin vähän yli +25 asteen. Ennuste pitää edelleen varsin hyvin paikkansa, kunhan edellispäivän paksu alapilvikansi hälvenee. Länsiosissa saattaa kehittyä iltapäiväksi sade- ja ukkoskuurojen riskiä.
Ke 6.7. - Korkeapaine vellonee edelleen Jäämeren - Pohjois-Venäjän tienoille venyneenä ja Suomen eteläpuolella vallitsisi yhä matalapainetta osakeskuksineen; näiden välissä alueella jatkunee edelleen itävirtaus heikkona - kohtalaisena, joka jatkaisi yhä lämpenemistään. Pilvisyys vaihtelee ja kosteailmaista ukkosriskiä saattaa edelleen tulla kaakosta... Yölämpötila olisi +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötila voisi taas lähestyä +30 astetta etenkin sisämaassa. Korkeapaine idässä - koillisessa muotoutuisi vähän kauemmaksi itään, mutta muutoin aikaisemman ennusteen kaltainen helteytyvä itävirtaus vallitsee ja em. lämpötilat toteutuvat lähes sellaisenaan. Ukkoskuuroriskiä voi olla länsiosissa.
To 7.7. - Ennustettavuus alkaa olla jo melko heikkoa tässä kohtaa, mutta edellispäivän kaltainen itävirtaustilanne jatkuisi helteineen edelleen. Joskin on myös merkkejä etelän matalapaineen lähestymisestä ja siten ukkosriskin kasvamisesta... Päivityksessä lisää tästä ja etenkin ma jälkeisestä säästä. Korkeapaine Jäämeren - Pohjois-Venäjän tienoilla antaisi vähän periksi ja matalapaine valtaisi alaa etelästä - lounaasta ollen kuitenkin heikkoa; helteinen ilmamassa vallitsisi edelleen, mutta ukkoskuurojen riski kasvaisi ja laajenisi...
Pe 8.7. - Tässä vaiheessakin matalapaineet ympäröisivät Suomea heikkoina sekä etelän että lännen suunnilta ja heikkoa korkeapainetta olisi idässä - koillisessa: Helteinen, mutta ukkosherkkä ilmamassa jatkuisi edelleen; yölämpötilat +15 ja +20 asteen välillä ja päivälämpötilat +25 ja +30 asteen välillä to tapaan. Pe jälkeen on merkkejä siitä, että etelästä työntyisi uusi pieni korkeapaine Suomeen ja helteinen sää jatkuisi edelleen ainakin la - su aikana, mutta ukkosherkkyys laskisi sunnuntaihin mennessä... Tarkemmin helteen jatkumisesta ja voimakkuudesta seuraavassa varsinaisessa ennusteessani.
Alkanut hellejakso on kiihdyttänyt kasvukauden etenemistä taas niin paljon että kasvukauden etumatka tavanomaiseen ajankohdan kasvutilanteeseen nähden on venymässä kahdesta viikosta jopa kolmeen viikkoon saakka. Tämän myötä tällä hetkellä kuun vaihteeseen tultuamme kukinnan ovat jo aloittaneet runsaastikin monet normaalisti vasta heinäkuun puolivälin paikkeilla niin tekevät lajit, kuten maitohorsma (Epilobium angustifolium), ohdakkeet (Cirsium sp.), mesiangervo (Filipendula ulmaria), karhunputki (Angelica sylvestris) ja ym. saunakukka.
Puistoissa ja puutarhoissa vastaavasti; monet lehmukset (Tilia sp.), ruusuangervo (Spiraea japonica "Froebelii"), monet jasmikkeet (Philadelphus sp.), nukka-angervo (Holodiscus discolor), likusterisyreeni (Syringa reticulata) ja perennoista mm. ritarinkannuslajikkeet (Delphinium cv.), tarha-alpi (Lysimachia punctata), koristelumpeet (Nymphaea cv.) jne. Jotkut lyhyen aikaa heinäkuun alussa normaalisti kukkivat lajit ovat jo lopettelemassa kukintaansa, kuten on mm. pionien (Paeonia sp.) kohdalla. Ryhmäruusut ja köynnösruusut (Rosa sp.) ovat runsastuttamassa kukintaansa huipennusvaiheeseen.
Jatko näyttää jopa ensi viikonkin kohdalla niin paljon tavanomaista lämpimämmältä, että kasvukauden tilanne tavanomaiseen verrattuna saattaisi kiriä ensi viikon mittaan peräti ennätykselliseen yli 3 viikon etumatkaan! Silloin viimeistään on tiedossa nopeaa terttuseljan (Sambucus racemosa) ja tuomen (Prunus padus) marjojen täyskypsymistä, tuomipihlajien (Amelanchier sp.), imeläkirsikoiden (Prunus avium) ja hapankirsikoiden (Prunus cerasus) satojen kypsymisen alkamista sekä em. kukkijoiden kukintahuipentumista ja lopuilleen kääntymistä nopeassa tahdissa; jopa myöhäisimmät jasmikkeet tulevat nopeasti kukintaansa.
Samalla peräti elokuun kukkijoina normaalisti tunnettujen lajien kukinta alkanee lämpimimmillä paikoilla, kuten esim. pujon (Artemisia vulgaris), pietaryrtin (Tanacetum vulgare) ja rantakukan (Lythrum salicaria) kohdalla voi hämmästyttävästi tapahtua! Puutarhojen perennoista sama koskee mm. tarhapiiskua (Solidago hybr.), kultapalloa (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja monia syysleimuja (Phlox paniculata)!
Kasvukauden erittäin huomattava etumatka tarkoittaa jo tässä vaiheessa myös sitä, että monien luontaisten puiden ja pensaiden tämän kesän versojen kasvu on jo päättymässä ja osittain joidenkin lajien versot ovat myös jo lähes - kokonaan puutuneetkin, kuten on mm. tuomen kohdalla ja sinikuusamalla (Lonicera caerulea). Koivuilla (Betula sp.) ja lepillä (Alnus sp.) on muodostunut jo osittain uusien versojen kasvun päätteeksi ensi vuoden hedenorkkojen aiheet.
Ensi viikolla versojen kasvun päättyminen ja puutuminen etenee huomattavasti lisää ja tällöin myös monet kuuset (Picea sp.) ja männyt (Pinus sp.) viljellyt lajit mukaan lukien alkavat olla uusilta oksiltaan täysin - lähes valmiita! Etenkin luontaisilla puu- ja pensaslajeilla täten enää vain vetreimmät ja lähinnä latvojen versot jatkavat kasvuaan. Monilla eteläisemmillä ulkomaisilla lajeilla uusien versojen kasvua säilyy huipussaan vielä ensi viikollakin, kuten mm. trumpettipuilla (Catalpa sp.), jumaltenpuulla (Ailanthus altissima), jalopähkinöillä (Juglans sp.) ja samettisumakilla (Rhus hirta), joka on nyt myös kukinnan vaiheessa.
Peltoviljelyssäkin on menossa kasvukauden erittäin huomattava etumatka tavanomaiseen verrattuna, vaikka niiden lajien kasvua ei voikaan verrata suoraan monivuotisten lajien kasvuun, koska yksivuotisina niiden kylvöajankohdat ovat aina epäsymmetriassa muun luonnon kasvuaikojen kanssa paikallisista pelto-oloista riippuen. Joka tapauksessa maaseudulla ovat häikäiseet jo tällä viikolla rypsi- ja hunajakukkapeltojen täydet kukinnat. Monet viljat ovat myös jo tähkääntyneet kukintavaiheeseen. Ensi viikolla rypsipelloista osan kukinta on jo kääntymässä lopuilleen ja viljat ovat saavuttamassa jo täysimittaisuuden; ruis alkanee jopa jo tuleentua kypsäksi.
Sateisuus on ollut kesälle tyypilliseen tapaan epätasaista sateiden kuurottaisuuden takia; paikoin maaperä on sopivan märkää - kosteaa, mutta toisin paikoin kuivuus on taas alkanut hieman vaivaamaan alkaen nurmikoiden ja kallioisten mäkien paahdepaikoilta. Jatkossakin sateet ovat kuurottaisia, mutta ukkosriskin ollessa lähipäivinä monin paikoin suuri, voi tiedossa olla yleisestikin kaivattua sadetta ainakin jonkin verran ja paikoin vettä voi tulla liikaakin mm. tulviksi asti taajamatulvariskit mukaan lukien. Ukkosiin voi liittyä paikoin myös raesateita, jotka voivat haitata mm. viljelykasveja. Jokien virtaamat ovat kuitenkin pysymässä normaalin rajoissa, mikäli jollekin valuma-alueelle ei satu aivan tolkuttomasti ukkossateita, mistä seuraa silloin ainakin hetkellistä jokitulvimista... Päättyneen viikonlopun ukkossateet olivat hyvin epätasaisesti jakautuneet; länsiosissa ja paikoin eteläosan sisämaassa saatiin paikoin jopa useita kymmeniä millimetrejä sadetta, mutta etelärannikolla ja osassa etelä-kaakkoisosan sisämaatakin sadetta ei tullut ollenkaan --> Jatkossa sateet voivat edelleen jakautua hyvin epätasaisesti; ukkossateita yhtäällä paljon ja toisaalla ei sataisi jopa edelleenkään yhtään (Etelärannikolla suuri riski sateettomuudelle), mikä aiheuttaisi jo kuivuuden huomattavaa pahenemista niillä alueilla...
Vesistöjen pintalämpötilat ovat jo kohonneet järvissä uudestaan yleisesti +20 ja +25 asteen välille tässä uudessa hellejaksossa mukaan lukien monin paikoin Suomenlahden sisälahdetkin ja Saaristomeren vedet. Meren ulapallakin on jo paikoin lähes +20 asteen lukemia. Viikonlopun hellehuipennus lämmittää pienimpien järvien vesiä jopa yli +25 asteisiksi, mutta pientä viilenemistä järvivesiin ja meren sisälahtiin on tulossa yleisesti alkuviikon tilapäisen viileämmän sään myötä. Ensi viikon uusi mahdollinen helle palauttanee kuitenkin hyvin korkeat pintavesilämpötilat nopeasti. Myös syvyyssuunnassa vesien lämpenemistä tavanomaista enemmän on jo tapahtunut ja se vahvistuu ensi viikolla. Suomenlahdella voidaan odotella viimeistään ensi viikolla jo ulapallakin +20 asteen ylityksiä.
Nämä ajankohtaan nähden monta astetta korkeammat vesistöjen lämpötilat ovat jo alkaneet suosimaan sinilevien kukintaa etuajassa ja jo viikonloppuna sekä edelleen ensi viikolla sinilevätilanteet saattavat pahentua paikoin paljonkin... Tässä on lopuksi Hesarin juttu sinilevätilanteesta; Sinilevää on järvissä tavallista runsaammin.
No comments:
Post a Comment