Tällä viikolla etenkin Etelä-Suomi joutui kokemaan monena päivänä rankkoja kuurosateita, mutta nyt sää on alkanut poutaantumaan ja jatkossa lämpeneekin jopa ajankohtaan nähden kesäiseksi ja varsin lämmin sää jatkuu ensi viikon uusien sateidenkin alettua. Ensi viikollakaan ei täten ole vielä mitään mahdollisuuksia termisen syksyn alkamiselle, joka vaatii vähintään 5 vuorokautta peräkkäin alle +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja. Viivettä tälle on tulossa huomattavalla tavalla jopa osassa Lappia!
Euroopan mittakaavassa tapahtumat muotoutuivat seuraavasti: Matalapaine piti usean päivän ajan hallussaan Pohjois-Eurooppaa; aluksi painopisteeltään Skandinaviaa ja sitten matalapaine jäi heikkenevänä Etelä- ja Keski-Suomen päälle. Matalapaine toi viileähköjä, mutta ajankohtaan suht normaaleja lämpötiloja ja em. rankkakuuroista sadetta etenkin merien lähellä. Nyttemmin matalapaine on kadonnut Skandinaviasta tulevan kapean etelä-pohjoissuuntaisen korkeapaineen myötä; Skandiaviassa jo lämmennyt kesäisemmäksi. Länsi-Euroopasta Keski-Eurooppaan sää aluksi poutaantui ja lämpeni kesäisemmäksi, mutta helleilmamassat ulottuivat kuitenkin lähinnä vain alueen eteläosiin, missä tienoilla myös ukkosteli ajoittain. Nyttemmin etenkin Britannian säähän on alkanut vaikuttaa Yhdysvaltain itärannikkoa viime viikonloppuna runnelleen Irene-hirmumyrskyn jäännematalapaine, joka on alkanut nostaa itäpuolellaan hyvin lämmintä ilmaa Skandinaviaan ja pian perään Suomeen sekä hellettä laajemmin Keski-Eurooppaan. Läntisellä Välimerellä on myös ollut pientä matalapainetoimintaa, joka on pitänyt säätä siellä ukkostavan epävakaisena ja muun Välimeren aurinkoisia hellesäitä viileämpänä; nyttemmin lännessäkin on ollut poutaisempaa. Itä-Euroopassa on ollut vain lievästi epävakaista poutasään oltua pääosassa, mutta pohjoisesta työntynyt viileämpi ilmamassa on pakottanut helteitä etelämmäksi Mustallemerelle.
Länsi-Venäjällä tuo Skandinavian - Suomen matalapaine vaikutti aluksi pohjoisosissa ja Jäämeren itäosiin sittemmin vahvistuneen korkeapaineen myötä syksyisen koleaa ja hallaista ilmamassaa levisi taas sinne koillisesta matalapaineen alettua siirtyä etelämmäksi. Myös etelämpänä Länsi-Venäjällä on ollut vähitellen viilenevää matalapaineisen sään muodostuttua asteittain pohjoisesta ja Suomesta käsin alueelle. Nyttemmin tosin ko. matalapaine on alkanut syöttämään kaukaa kaakosta lämpimämpää ilmaa Länsi-Venäjän pohjoisosiin alkaen karkottaa hallayöt, joita on ulottunut vielä nyttemmin poutaiseksi jo pari päivää sitten muuttuneeseen Lappiinkin.
Jatkossa Ex-Irene-hirmumyrskyn jäänne jää laajaksi, voimakkaaksi ja useita osakeskuksia muodostavaksi matalapaineeksi vellomaan Pohjois-Atlantille ulottaen viileähkön, tuulisen ja ajoittain runsassateisen vaikutuksensa Länsi-Eurooppaan (Etenkin Britanniaan) ja Skandinaviaan sekä su - ma aikaisen poutavaiheen jälkeen myös Suomeen, jonne tosin virtaa aluksi varsin kesäistä ilmamassaa etelästä ja joka säilyy ko. sateiden tultuakin yhä varsin leutona mukaan lukien Lappi, jossa ensi yön jälkeen ei enää ole hallaa. Tuon lännen laajan matalapaineen edesauttamien etelätuulien myötä hyvin lämpimiä ovat aluksi myös osin Keski- ja etenkin Itä-Eurooppa, missä su - ti välillä helleilmamassaa ulottuu Pohjois-Saksan - Puolan tasalle saakka; rajut ukkoset paikoin mahdollisia. Sittemmin lännen matalapainetoiminta pakottaa helteet idemmäksi ja vain Välimerelle ja Mustanmeren pohjoisreunan tasalle, mutta itäosat Euroopasta säilyvät yhä tavanomaista lämpimämpinä. Välimerellä helteet siis jatkuvat, mutta vähitellen sielläkin jo heikkenevinä sään pysyessä kuitenkin varsin poutaisena yksittäisiä ukkoskuurotteluja lukuun ottamatta. Näyttää myös siltä, että tuo lännen laaja matalapainetoiminta ei ulottaisikaan vaikutustaan liiemmin alueen länsiosiinkaan.
Länsi-Venäjällä puolestaan näyttää käynnistyvän hyvin mielenkiintoinen käänne laajasti poikkeuksellisen lämpimään suuntaan!: Aluksi tuo em. matalapaine jää vaikuttamaan Kaspianmerestä vähän pohjoiseen työntäen Jäämeren läheisille osille kaakosta lämmintä ilmamassaa, mutta pitäen länsireunaansa vielä viileähkönä pohjoistuulissa. Myöhemmin ensi viikolla lämmintä ilmamassaa työntyy alueelle laajasti myös Euroopan ja Mustanmeren suunnalta ja tuon matalapaineen alkaessa heiketä on kesäisen poutaista säätä lopulta erityisen laajasti lähes Jäämeren rantaa myöten ja joka tapauksessa erityisen leutoa hallattomana jopa siellä. Reiluja +20 asteen ylityksiä voi olla laajasti Keski-Suomen tasaa myöten. Helteet siis pysynevät kuitenkin enää vain Mustanmeren - Kaspianmeren lähellä. Päivityksessä ilmennyttä: Viikonlopun aikana Länsi-Venäjän eteläosiin syntyy matalapaine alkaen Skandinaviasta - Suomesta venyneestä matalapaineesta; tuloksena ko. Venäjän alueille sateita moneksi päiväksi, mutta yhä hyvin leutoa ja ko. matalapaineen itäkautta Jäämeren rantaa myöten syöttyen jopa poikkeuksellisen leutoa / lämmintä ulottuen Lappiin. Britanniaa lähestyy pe - la voimakas matalapaine ja pian perään hirmumyrsky Katian jäänne, mikä nostaa edellään Länsi- ja Keski-Eurooppaan taas tilapäisesti kosteaa helleilmamassaa tämän viikon lopulla. Skandinavia ja Suomi ovat ajoittain epävakaisia, mutta etenkin Suomessa yhä ajankohtaan nähden leutoa / lämmintä ja varsinkin siis Lapissa. Välimerellä ei muutoksia.
Ruskan etenemistä on tapahtunut vasta lähinnä Lapissa ja Länsi-Venäjän pohjoisosissa, missä se on edennyt pisimmälle paikoin huipentumansa lähelle. Myös Keski-Skandinaviasta Etelä-Suomen kautta Moskovan pohjoispuolisille alueille ulottuvalla vyöhykkeellä ruska on alkanut ilmaisemaan alkujaan. Muualla lauhkealla vyöhykkeellä on edelleen lähinnä vain kasvitautien, hyönteistuhojen ja erilaisten ruostesienien aiheuttamaa valeruskaa vaihtelevasti ja paikoitellen. Välimerellä on laajasti myös pahenevaa kuivuuskellastumista lukuun ottamatta länsiosien viime aikoina runsaastikin sateita saaneita alueita; alkavalla viikolla kuivuus voi vielä pahentua paikoin länsiosia lukuun ottamatta. Jatkossa sää on em. ruskan kehittymisen alueilla muuttumassa tavanomaista leudommaksi ja näin etenkin Suomessa sekä erityisen paljon Länsi-Venäjällä, mikä pitkittyessään voi jarruttaa ruskaantumista ko. alueilla selvästi. Skandinaviassa ja myöhemmin Suomessakin uudet runsaat sateetkin voivat toimia lämmön lisäksi ruskaa myöhästyttävinä elementteinä.
Edellisen ennusteen jälkeistä toteutumista Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea näistä sääkartta-arkistoista suursäätilan luonteet ja muun Euroopan säät; Wetter3 sääarkisto - Wetter3 weather archive ja Wetter3 sääarkisto 2 - Wetter3 weather archive 2) -->
Ma 29.8. - Matalapaine pysyi tässä vaiheessa enimmäkseen Skandinavian yllä venyneenä Lapin kautta myös Pohjois-Venäjälle. Tämän myötä tarkastelualueella vallitsi kohtalaiset - ajoittain navakat etelän ja lännen väliset tuulet ja pilvisyys oli runsaan vaihtelevaa. Kuurosateita esiintyi ympäri vuorokauden, mutta eniten iltapäivällä; mereltä tuli kuuroja myös yöllä ja myöhään illalla etenkin etelärannikolle. Kuurot olivat monin paikoin rankkoja pienten ukkosten kera. Yölämpötila oli sisämaassa reilussa +10 asteessa ja etelärannikolla n. +15 astetta. Päivälämpötila jäi +16 ja +19 asteen välille.
Ti 30.8. - Matalapaineen painopiste siirtyi vähitellen Skandinaviasta Suomen päälle ja matalapainetta oli venyneenä siitä yhä myös Pohjois-Venäjälle. Yksi osakeskus alkoi lähestyä Etelä-Skandinaviasta Suomen lounaiskolkkaa. Länsi-lounaistuulet alkoivat heiketä matalapaineen heikkotuulisemman keskusalueen saapuessa, mutta ajoittain etelärannikolla oli vielä kohtalaisen puuskaista tuulta. Pilvisyys oli yhä runsaan vaihtelevaa ja kuurottaisia sateita tuli paikoin rankkoina heikon ukkosen kera, mutta iltapäivällä etenkin lännessä oli hetken vähäpilvisen poutaa; illalla mereltä lounaasta saapui taas rankkojakin kuurosateita etenkin etelärannikolle. Illalla sisämaan heikkotuulisimmilla paikoilla esiintyi usvaa / sumua. Yölämpötila oli +10 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä; lämpimintä iltapäivän poutaisimmilla alueilla.
Ke 31.8. - Lounaiskolkkaa lähestynyt matalapaineen osakeskus asettui päivän mittaan Etelä- ja Keski-Suomen ylle muodostaen yksinään vähitellen heikkenevän paikallaan pysyneen matalapaineen. Tämän myötä tuulet olivat heikkoja ja ajoittain tyyniä vaihdellen suunniltaan matalan keskuksen mukaisesti. Heikon tuulen mukaisesti sisämaapainotteisia yön ja aamun usvia - sumuja esiintyi paikoin. Pilvisyys pysyi runsaan vaihtelevana ja kuurosateita tuli etenkin etelärannikolla - kaakossa, missä paikoin yöstä alkuiltapäivään saakka mereltä saapui erityisen runsastakin sadetta. Illalla alkoi poutaantumaan osaksi ja pilvisyys väheni. Yölämpötila vaihteli sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon +11 ja +14 asteen välille. Päivälämpötila oli runsaskuuroisimmilla alueilla vain +15 asteen vaiheilla ja muutoin +15 ja +18 asteen välillä.
To 1.9. - Matalapaine jäi pyörimään sijoilleen Etelä- ja Keski-Suomen ylle heiketen ja pienentyen koko ajan. Skandinaviaan muotoutui samalla kapea korkeapaine ulottuen Jäämereltä Länsi-Eurooppaan. Islannin ja Britannian länsipuolelle oli saapumassa Irene-hirmumyrskyn jäännematalapaine, joka aikaisemmin aiheutti Yhdysvaltain itärannikolla suurta tuhoa. Tarkastelualueella vallitsi aluksi matalapaineen heikkotuulinen - ajoittain tyyni alue, jossa yön - aamun sisämaapainotteiset usvat - sumut mahdollistuivat paikoin. Loppupäivällä matalapaineen jälkipuolen pohjoistuulet alkoivat vähän voimistua. Pilvisyys oli runsaahkon vaihtelevaa ja kuurosateita tuli yhä etenkin iltapäivällä, mutta pienialaisempina kuin aikaisemmin. Illalla poutaantui, mutta pilvisyys pysyi runsaahkona. Yölämpötila vaihteli yhä sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon +11 ja +14 asteen välille ja päivälämpötila oli +15 ja +19 asteen välillä.
Pe 2.9. - Etelä- ja Keski-Suomen päällä pieneksi heikentynyt matalapainejäänne alkoi siirtyä Suomen eteläreunalle - puolelle ja samalla siitä venyi pitkälle Venäjälle oma voimistuva matalapaineensa. Samalla korkeapaine vahvistui itäisellä Jäämerellä ja ulottui sieltä edelleen Lapin yli Skandinaviaan kapeana. Ex-Irene -matalapaine jäi lännessä sijoilleen laajentuvana keskuksensa oltua Islannin lounaispuolella. Tarkastelualueella tuulet kääntyivät alkupäivän aikana itäkoilliseen ja voimistuivat ajoittain kohtalaisiksi. Pilvisyys oli yhä runsaahkon vaihtelevaa ja enimmäkseen poutaisten yön ja aamun jälkeen pienialaisia iltapäiväkuuroja tuli yleisesti. Illalla poutaantui taas, mutta pilvisyys pysyi yhä runsaahkona. Yölämpötila oli yhä sisämaan +10 asteen vaiheilta etelärannikon +11 ja +15 asteen välille ja päivälämpötila oli +15 ja +18 asteen välillä.
La 3.9. - Tänään matalapaine on vetäytynyt Suomen eteläreunalta itään osaksi Länsi-Venäjälle pyörimään jäänyttä matalapainetta. Samalla Skandinaviassa oleva kapea etelä-pohjoissuuntainen korkeapaine on alkanut siirtymään Etelä- ja Keski-Suomen ylle pääkorkeapaineen velloessa koillisessa. Pohjois-Atlantin laaja Ex-Irenestä muodostunut matalapaine on jäänyt pyörimään sijoilleen osakeskuksineen vaikuttaen Länsi-Euroopan ja Skandinavian säähän. Tarkastelualueella idän ja pohjoisen väliset tuulet olivat aluksi heikkoja - ajoittain kohtalaisia, mutta ovat tyyntyneet illan mittaan etenkin lännessä. Pilvisyys on pysynyt runsaan vaihtelevana sään oltua enimmäkseen poutaista lukuun ottamatta osassa aluetta esiintyneitä enimmäkseen heikkoja ja pienialaisia iltapäiväkuuroja. Yölämpötila oli +11 ja +15 asteen välillä; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötila oli jälleen +15 ja +19 asteen välillä; lämpimintä lounaiskolkassa.
Tuo kuva on otettu keskiviikkona 31.8.2011 Espoon Tapiolassa ko. päivän yöllisten ja aamuisten kaatosateiden jälkeen iltapäivällä, jolloin kuvassa näkyvälle nurmikolle oli tulvinut poikkeuksellisen paljon vettä. Kuvassa vain pieneltä osaltaan nähtävä lammikko oli laajalla nurmikentällä arviolta jopa reilun 10 aarin luokkaa kooltaan ja sen keskellä syvyydeltään 20 - 30 cm! Tämä kuvasti hyvin tämän viikon alun runsaita sateita, joita tuli lämpimän meren voimistamina etenkin etelärannikolle ja kaakkoisosiin huipentuen juuri keskiviikkona. Näillä alueilla ma - to väliset sademäärät kohosivatkin monin paikoin jopa reilusti yli 50 mm:n! Tuon kuvan lammikko ei ollut imeytynyt maahan kokonaan vielä seuraavana keskipäivänäkään poutaisena siihen saakka pysyneestä säästä huolimatta, mikä on jo vuosia tällä alueella tekemieni havaintojen mukaan erittäin harvinaista vielä näin suht lämpimänä vuodenaikana.
Ennuste tuleville päiville (Päivitys vihreällä keskiviikkona 7.9.2011 klo. 20:15) Etelä-Suomessa (Voitte itse lukea esim. näistä sääkartoista ennusteen luonnetta suursäätilan ja muun Euroopan sään suhteen; Weatheronline Expert Charts) -->
Su 4.9. - Kapea korkeapaine jää lähes sijoilleen Etelä- ja Keski-Suomen ylle ulottuen Jäämereltä Itä-Eurooppaan. Lännessä laaja matalapaine pysyy lähes sijoillaan, mutta tuottaa osakeskuksia, joista yksi saapuu Britanniaan. Tarkastelualueella tuulet ovat tyyntyneet aamuun mennessä, mutta länsiosissa alkavat etelätuulet vähän voimistumaan, jonka myötä hyvin lämmintä ilmamassaa tulee Skandinavian kautta myös Suomeen. Pilvisyys on vaihtelevaa, mutta sää pysyy poutaisena. Yöllä ja aamulla sisämaassa voi olla paikoin usvaa - sumua / sumupilviä. Yölämpötila on +10 asteen vaiheilla; sisämaassa vähän alle. Päivälämpötila kohoaa +17 ja +20 asteen välille; lounaassa paikoin +20 asteen ylityksiä.
Ma 5.9. - Korkeapaine siirtyy Suomen yltä vähän idemmäksi ja Pohjois-Atlantin matalapaine velloo yhä lahes sijoillaan useine osakeskuksineen, joista Britanniaan saapunut ja sieltä nyt Skandinaviaan pyrkivä yrittää työntää etelä-pohjoissuuntaista rintamasysteemiä sateineen Skandinaviasta Suomeen, mutta ei vielä onnistune. Tarkastelualueella ko. rintamasysteemin ja em. korkeapaineen välillä hyvin lämmin etelävirtaus voimistuu edelleen etenkin lännessä ollen ajoittain jo navakkaa iltaan mennessä. Pilvisyys on vaihtelevaa ja utuisuus lisääntyy, mutta sateita ei siis vielä tule. Yölämpötila on +10 ja +15 asteen välillä; leudointa lännessä, missä lounaiskolkassa voi olla reilun +15 asteen lukemiakin. Päivälämpötila nousee monin paikoin vähän +20 asteen yläpuolelle.
Ti 6.9. - Lännen laaja matalapaine näyttäisi voimistuvan lisää ja sen pääkeskus olisi muodostumassa Islannin ja Britannian välille toisen osakeskuksen muodostuessa Norjanmeren tienoilla. Tämän voimistumisen myötä Skandinavian rintamasysteemi alkaisi viimein siirtyä Suomen yli hitaasti kylmänä rintamana syrjäyttäen itäreunan korkeapainetta kaakkoon ja päästäen Venäjälle Euroopasta laajemmin hyvin lämmintä ilmamassaa. Tämän myötä rintamasateita siirtyy kuurottaisena kapeana nauhana tarkastelualueen yli (Rankkasateiset pikku-ukkoset mahdollisia paikoin); ennen sadetta vallitsee utuinen lämmin ilmamassa runsaahkossa pilvisyydessä - mahdollisesti sumupilvikannen kera ja sen jälkeen kuivempi ja vähän viileämpi polaari-ilmamassa saapuu udun vähetessä ja sään seljetessä hajanaisiksi pilvilautoiksi. Tuulet ovat rintaman ylityksen yhteydessä navakan puuskaisia; ennen rintamaa etelästä ja sen jälkeen lounaasta. Yölämpötila on hyvin korkea ollen +15 asteen vaiheilla; etelärannikolla - lounaassa jopa vähän sen yläpuolella! Päivälämpötila jäänee lännessä +16 ja +20 asteen välille, mutta idässä ennen rintamaa ilman sumupilvikantta voi mahdollistua vielä +20 asteen pienet ylitykset. Illalla lännessä viilenee itää vähän nopeammin.
Ke 7.9. - Lännen laaja ja voimakas matalapaine jäänee vellomaan edelleen lähes sijoilleen asettuen painopisteeltään suunnilleen Islannin - Norjanmeren tienoille. Se alkaisi syöttämään lounaasta Suomeen uutta voimakasta rintamasysteemiä, mutta sen runsaat sateet saapuisivat länteen vasta illalla. Ennen sitä vallitsee yhä suht lämmin lounaisvirtaus kohtalaisena ja ko. rintaman lähestyessä jälleen ajoittain navakkanakin pilvisyyden ollessa vaihtelevaa. Yölämpötila on sisämaassa +9 ja +12 asteen välillä (Viileintä lännessä) ja etelärannikolla - idässä +12 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila on +17 ja +20 asteen välillä. Ennuste on pitänyt melko hyvin paikaansa; em. rintamasade tosin on saapunut aavistuksen nopeammassa aikataulussa.
To 8.9. - Matalapaine lännessä näyttäisi pysyvän edelleen melkein sijoillaan noin Norjanmeren tienoilla, mutta muotoutuisi seuraavasti; yksi ehkä rajuksi muotoutuva osakeskus alkaisi liikkumaan Britannian tienoilta itään / koilliseen ja päämatalapaine venyisi Jäämerelle alkaen heiketä samalla. Tarkastelualueella edellispäivänä länteen saapunut rintamasysteemi siirtyisi tässä vaiheessa hitaasti alueen yllä itään, missä yhteydessä yhä varsin lämpimät lounais-etelätuulet heikkenisivät vähitellen ja runsaat sateet hajaantuisivat kuurottaisemmiksi itään siirtyessään; paikoin voi esiintyä ukkosta etenkin meren läheisyydessä. Ilmamassa olisi myös taas utuisempaa, mutta yhä hyvin leutoa. Yölämpötila olisi +12 ja +15 asteen välillä; leudointa lounaassa. Päivälämpötila olisi sateen ja runsaan pilvisyyden vuoksi vain muutaman asteen yötä korkeampi enintään vähän reilussa +15 asteessa... Em. verrattuna muutoksena tapahtuu se, että Keski-Skandinaviaan syntyy yöllä matalapaineen osakeskus, joka venyy hitaasti Etelä-Suomen yli itään päivän aikana. Siinä yhteydessä runsaassa pilvisyydessä hajanaista ja kuurottaista rintamasadetta jää vellomaan Etelä-Suomeen, missä etelätuulet heikkenevät vähitellen ja kääntyvät itään-kaakkoon. Iltaan mennessä voi tyyntyäkin. Utuisuus lisääntyy. Lämpötilat kuten yllä.
Pe 9.9. - Tässä vaiheessa ennustettavuus on heikkoa, koska on vielä hyvin epäselvää tuon em. Britannian tienoolta to aikana kehittymään ja etenemään lähtevän matalapaineen osakeskuksen voimakkuus, liikerata ja vaikutuksen laatu kohti Suomea. Palaan siis tarkentamaan ennustetta vasta parin - kolmen päivän kuluttua... Tuo em. matalapaine jatkaa venymistään itään-kaakkoon, jolloin Etelä-Suomeen jää tyynituulinen matalapaineen sola ulottuen Keski-Skandinaviaan. Oma matalapaineensa syntyy ja asettuu pyörimään Länsi-Venäjän eteläosiin. Tilanteessa tuulet ovat siis hyvin heikkoja, suunnaltaan vaihtelevia ja ajoittain on tyyntä. Pilvisyys pysynee runsaana, ilma voi olla utuista ja yöllä - aamulla voi olla sisämaapainotteisia sumuja. Iltapäivällä pilvisyys voi kuitenkin rakoilla. Kuurosateita tulee ajoittain ja eniten iltapäivällä. Ilmamassa jää yhä melko lämpimäksi, joten yölämpötilat pysyvät pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä ja päivälämpötila on yötä muutaman asteen korkeampi reilussa +15 asteessa.
La 10.9. - Länsi-Venäjän eteläosiin jää pyörimään lähes sijoilleen tuo uusi matalapaine ja siitä Etelä- ja Keski-Suomeen ulottuva matalapaineen sola alkanee vähitellen vetäytyä idemmäksi. Britanniaa - Länsi-Eurooppaa lähestyy Atlantilta taas uusi voimakas matalapaine. Tarkastelualueella tuulet ovat aluksi tyyniä, mutta ko. matalan solan siirtymisen mukaan länsiluoteinen tuuli voimistuu sen jälkipuolella jonkin verran. Pilvisyys on runsaan vaihtelevaa ja yöllä voi yhä olla sisämaapainotteisia sumuja. Kuurosateita voi yhä tulla hieman, mutta loppupäivällä alkanee poutaantua ja osittain seljetä lännestä alkaen. Yölämpötilat ovat yhä enimmäkseen vähän reilussa +10 asteessa; sisämaassa paikoin vähän alle. Päivälämpötila kohoaa edelleen +15 ja +19 asteen välille.
Su 11.9. - Tässä vaiheessa näyttäisi muodostuvan etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne Suomen ylle tuon Länsi-Venäjän matalapaineen ja Britanniaan - Länsi-Eurooppaan laajenevana yltävän matalapaineen välille; ko. lännen matalapaineen osaksi tulee lännestä hirmumyrsky Katian jäänne hyvin voimakkaana. Tuulet olisivat tyyntymässä ja sää olisi enimmäkseen vähäpilvisen poutaista. Ilmamassa olisi edelleen melko leutoa, joten yölämpötilat pysyisivät seljenneestä säästä huolimatta sisämaassakin yhä +5 asteen yläpuolella ilman hallanvaaraa ja etelärannikolla +10 asteen tienoilla - vähän yli. Päivälämpötila kohoaisi yhä reiluun +15 asteeseen - ehkä paikoin jopa lähelle +20 astetta. Illemmalla Skandinaviaan saapuneet uudet rintamasateet alkaisivat uhkaamaan lännestä... Seuraavan viikon alussa tuo lännen matalapaine alkaisi vaikuttaa enemmän rintamasateineen ja tuulineen ilmamassan pysyessä silti edelleen tavanomaista leudompana... Tästä ja edeltävän viikonlopun säästä tarkemmin seuraavassa varsinaisessa ennusteessani.
Etelä-Suomen kasvukausi on edennyt tämän viikon viileähköissä sadesäissä aikaisempaa hitaammin, mutta poikkeuksellisen lämpimän aikaisemman lähes koko kasvukauden ansiosta jopa 3 - 4 viikkoa kehitysetumatkaa tavanomaiseen aikatauluun nähden on yhä säilynyt. Kasvien kehityttyä laajasti jo valmiiksi talvea varten tämä näkyy entistä harvempien lajien kohdalla, joista selvimmät tapaukset löytyvät enää eteläisistä myöhään kehittyvistä lajeista: Esim. mustaseljan (Sambucus nigra) ja viiniköynnösten (Vitis sp.) satojen kypsymisiä seuraamalla voidaan tätä etumatkaa vielä nähdä ja katsomalla mm. seuraavien arkojen puulajien erityisen pitkälle kehittyneitä ja puutuneiksi valmistuneita tämän kesän versoja; samettisumakki (Rhus hirta), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), eteläntrumpettipuu (Catalpa bignonioides), valeakaasia (Robinia pseudoacacia) ja kentyckynpapupuu (Gymnocladus dioica).
Myös perennojen parissa kukintavaiheiden ja niitä seuraavien hedelmävaiheiden rajut aikaisuudet tavanomaiseen nähden ovat vielä monin paikoin havaittavissa nimenomaan normaalisti elo-syyskuussa ja osin lokakuussakin näitä vaiheita läpikäyvien lajien kohdalla; kuten nauhukset (Ligularia sp.), tarhapiiskut (Solidago sp.) ja myöhäiset asterit (Aster sp.). Tavanomaista paljon näkyvämmässä pääosassa ovat kuitenkin jo hedelmävaiheet tämän kehitysetumatkan takia ja monien perennojenkin versojen kuivaksi ruskeentuminen on myös ajankohtaan nähden erityisen runsasta. Monilla luonnonvaraisilla niittylajeillahan tämä kuihtumisaste on myös jo syys-lokakuun veroista, mutta toisaalta uudestaan - pitkittyneesti kukkivia lajeja on myös yhä runsaasti; mm. saunakukka (Tripleurospermum inodorum) ja nurmikoilla paikoin syysmaitiainen (Leontodon autumnalis).
Jatkossa sekä puuvartisten että ruohovartisten kasvien viimeiset kehitysvaiheet ovat etenemässä tulossa olevan tavanomaista selvästi lämpimämmän sään ansiosta jopa ennätyksellisen aikaisissa aikatauluissa jopa niin, että jo tässä vaiheessa sellaisia ensi viikon kehitysasteita ei ehdi Etelä-Suomen oloissa normaalisti ollenkaan edes syntymään kasvukauden loppuun eli lokakuun n. puoliväliin mennessä! Talven- ja hallanarat lajit kiittävät tästä erityisen poikkeuksellisella tavalla, kun hallanvaarakin pysyy vielä hyvin kaukana!
Suomen luonnon ns. pioneeripuiden eli koivujen, leppien, pajujen ja haavan (Myös monet poppelit) tapauksissa viimeisinä vielä kasvamaan yrittäneet taimien ja nuorten puiden latva- ja pääversot saattavat saada viimeaikaisista ja tulevista runsaista sateista sekä alkavasta hyvin lämpimästä jaksosta yllättävää lisäpuhtia vielä muutamalle sentille poikkeuksellista lisäkasvua, mutta muutoin versojen puutuminen ja silmukehitys on periaatteessa loppuun vietyä kaikilla kestävillä sekä luontaisilla että viljellyillä lajeilla.
Ruskan eteneminen on alkanut selvästi hidastumaan aikaisemmin elokuussa paikallista etuaikaista värikehittymistään ilmentäneissä ns. pohjoisissa varhain kehittyvissä lajeissa, kuten tuomi (Prunus padus), jotkut kotipihlajat (Sorbus aucuparia), pikkuherukka (Ribes glandulosum) ja punasaarni (Fraxinus pennsylvanica). Jatkon lämmin ja osin runsassateinen sää jarruttanee edelleen näiden lajien ruskakehittymisen lisäksi myös muiden seuraavaksi varhaisimmin ruskaansa tekevien lajien ruskan alkamista, kuten metsävaahteralla (Acer platanoides), haavalla (Populus tremula) ja rusokirsikalla (Prunus sargentii); häilyvät värialut voivat silti yhä lisääntyä vähän ensi viikonkin mittaan. Etenkin maaseudun maisemat säilyvät silti yhä monin paikoin melko kellastuneina, koska koivujen ja monien pajujen tapauksissa ruostesienien aiheuttama ruskean himmeä valeruska jatkanee etenemistään runsaana.
Maaperän kosteusaste on muodostunut tämän viikon sateissa etenkin etelärannikon ja kaakkoisosien alueilla erittäin märäksi ja viikon kaatosateissa syntyi ajoittain jopa tulvia; jokivirtaamat pysyivät kuitenkin tulvarajojen alapuolella ja ensi viikollakaan ei tulvia olisi tulossa. Näin ollen sienet, sammalet ja nurmikot ovat edelleen saaneet kauden parhaita olosuhteita monin paikoin lukuun ottamatta hetkellisiä nurmikoiden liikamärkyystilanteita. Sama jatkuu myös alkavalla viikolla, joten odotettavissa on edelleen erittäin runsasta sienisatoa, sammalten kirkasta viherrystä ja nurmikoiden osalta hyvin lämpimänkin sään auttamana ajankohtaan nähden hyvin nopeaa ja runsasta kasvua syvänvihreän rehevänä.
Maaseudun peltoviljelyssä kosteat ja hyvin lämpimät olosuhteet alkavat tuottaa puiduilla sänkivaiheisilla pelloilla poikkeuksellisen runsasta rikkakasvien uutta kasvua. Toisaalta syysviljojen (Kuten ruis) oraantuminen kiihtyy huimasti. Olen huomannut myös edelleen puimatta jätettyjä lähinnä rypsi- / rapsipeltoja, mikä alkaa olla erikoista; onko ne pilaantuneet loppukesän kosteissa oloissa ja jätetty puimatta siksi?... Kesän mittaan huomasin myös sen satoja heikentäneen seikan, että touko-kesäkuun vaihteen tienoon kuivat hellesäät vaikeuttivat paikoin viljojen alkuoraantumista, jonka takia ko. pelloille jäi kesän mittaan paljon kohtia rikkakasvien runsaalle ja haittaavalle kasvulle.
Vesistöjen pintavesilämpötilat ovat pysyneet aikaisempaan arviooni nähden edelleen varsin korkealla eli järvissä enimmäkseen +17 ja +19 asteen välillä, mikä johtunee poikkeuksellisen lämpimän kesän myötä syvään lämmenneiden vesipatjojen aiheuttamasta normaalia hitaammasta viilenemisestä. Merellä ns. kumpuaminen viileämmiksi vesiksi on selvempää, mutta Suomenlahdellakin on yhä pääasiassa reilun +15 asteen veden lämpötiloja ja sisälahdissa yhä jopa lähes +20 asteisia lukemia. Jatkon hyvin lämmin sää etenkin öiden osalta pitää viilenemisen yhä kurissa ja lämpötilat itse asiassa pysynevätkin lähes ennallaan; pienissä järvissä voi tapahtua su - ti välillä kesäisen aurinkoisessa säässä jopa asteen parin verran lämpenemistäkin hetkeksi. Näin vesistöt ovat muotoutumassa viilenemisviivyttelyllään yhä selvemmin ajankohtaan nähden lämpimämmiksi.
No comments:
Post a Comment