Helmikuun aloittava viikko on alkanut ja tätä ajankohtaa pidetään Suomessa keskimäärin talven kylmimpänä. Sopivasti nyt sattuukin tämän talven ainakin tähän mennessä ankarin pakkasjakso tälle viikolle. Erikoisesti sama pätee myös lähes koko Eurooppaan, sillä Venäjältä saapuu massiivisen korkeapaineen auttamana laajasti erittäin kylmää eli jopa arktistakin ilmamassaa aina Länsi-Eurooppaa ja Välimeren rantoja myöten. Tästä kylmänpurkauksesta Sääbriefing -blogissa on eiliseltä sunnuntailta hyvä meteorologian ammattilaisen analyysi: Arktinen ilmamassa liikkeellä.
Täydennän nyt sitä omilla ennustehuomioillani Euroopan mittakaavassa valitsemalla tarkastelunäkökulmaksi tälle viikolle kylmimpien öiden lämpötila-arviot eri alueille, kylmän purkaukseen liittyvien lumipyryalueiden summittaiset sijainnit ja lyhyesti vaikutukset luontoon, yhteiskuntiin ja kasviviljelyyn. Ensin suursäätilan analyysi: Tuo erittäin laaja korkeapaine pysyy keskukseltaan aluksi Suomen itäpuolella ja heikkojen matalapaineiden vyö pysyy Välimeren alueella sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren eteläpuolilla sallien pohjoispuolellaan koko ajan kylmenevän itävirtauksen lähes koko Eurooppaan.
Keskiviikon - torstain aikana keskiselle Välimerelle voimistuu matalapaine ja tuo korkeapaine alkaa jakautumaan kahtia venyessään lännemmäksi; viikon loppupuolella näyttääkin oma korkeapaineen keskuksensa jäävän Suomen itä-kaakkoispuolelle ja siitä ulottuu korkeapaineen alue Britteinsaarille. Samalla tuo uusi matalapaine jäänee koko ajaksi pyörimään keskiselle Välimerelle.
Tämä mahdollistaa erittäin kylmän ilmamassan jäämisen koko ajan Länsi- ja Keski-Eurooppaan Välimeren rantoja hipoen, mutta toisaalta tuon matalapaineen itäreunalla pääsee leudompia ilmamassoja ainakin Balkanille ja Mustanmeren alueelle etelästä viikon lopulla. Samalla pientä matalapaineen "kielekettä" yrittää tyntyä siitä kohti Suomea, mutta erittäin kylmä ilmamassa jää yhä laajasti aloilleen myös Itä-Eurooppaan, Venäjälle ja Skandinaviaan. Koko viikon aikana noiden korkeapaineiden pohjoisreunalla voi kiertyä ajoittain vähän leudompia ilmamassoja Pohjois-Atlantilta Irlannin - Skotlannin, Norjan länsiosien ja Lapin alueille.
Seuraavan viikon aikana on merkkejä siitä, että korkeapaineen painopiste siirtyisi länteen Britteinsaarten länsireunalle - puolelle ja samalla Norjanmeren suunnalla kehittyisi kaakkoon siirtyvä matalapaine; tämän myötä pohjoisen ja lännen väliset tuulet toisivat aluksi Skandinaviaan ja Suomeen tilapäisesti selvästi leudompaa ilmamassaa ja pian perään Länsi- ja Keski-Euroopan pakkanen päättyisi ko. tuulten tuodessa Pohjanmeren suunnasta kosteaa suojasäätä... Tätä on kuitenkin tarkennettava n. viikon kuluttua uudestaan...
Tällä viikolla em. tapahtumasarja mahdollistaa kylmimmiksi yölämpötiloiksi ainakin seuraavaa etenkin ajalle ke - la: -30 astetta kovempia pakkasia on tiedossa varsin yleisesti koko Länsi-Venäjän alueella ja näitä lukemia voi esiintyä monin paikoin myös Itä-Euroopassa Mustanmeren pohjoispuolelta Puolaan saakka sekä Mustanmeren länsipuolisilla vuoristoalueilla ja ehkä jopa osittain Alpeillakin. Suomessa näitä lukemia mitattaneen Etelä-Suomessa ainakin itäosissa sekä laajemmin Keski-Suomessa ja Etelä-Lapissa; paikoin voi olla mahdollista n. -40 asteen lukematkin, kuten Länsi-Venäjällä kaikkein todennäköisimmin.
Pakkaslukemia -20 ja -30 asteen välillä mitataan yleisesti Itä-Euroopassa, Skandinavian keski- ja pohjoisosissa etenkin sisämaassa sekä Keski-Euroopan vuoristo - ylänköalueilla. Myös Balkanin, Turkin ja Kaukasuksen vuoristoissa - ylänköalueilla on aluksi tällaisia yöpakkasia, mutta em. leudompi etelävirtaus päättänee ne jo viikon lopulla ko. alueilla. Suomessa eteläosissa ja muuta Lappia leudommassa pohjoisosassa nämä yöpakkaset ovat tyypillisiä.
Pakkaslukemat -10 ja -20 asteen välillä ovat mahdollisia laajasti Länsi- ja Keski-Euroopan alankoalueilla siten, että kylmintä on idässä; myös Skotlannin sisämaaosat voivat olla riskialuetta tälle. Skandinaviassa, Baltiassa ja Suomessa Itämeren rannikkoalueilla nämä ovat myös tyypillisempiä kuin kylmemmät sisämaa-arvot ja näihin lukemiin leudontuu ajoittain myös pohjoisessa Skandinaviassa - Lapissa. Näitä pakkasia esiintyy myös Alppien ja Balkanin vuoristojen Välimeren puoleisilla eteläsivustoilla sekä lopulta viimeisenä myös Espanjan pohjoisosien vuoristoja - ylänköjä myöten. Aluksi näitä pakkasia on myös Mustanmeren pohjoisrannikoita sekä Turkin ja Kaukasuksen alempia vuoristo - ylänköalueita myöten, mutta näillä alueilla siis leudontuu selvästi jo loppuviikolla...
Pakkaset -2 ja -10 asteen välillä ovat mahdollisia tämän kylmänpurkauksen ulommilla reuna-alueilla, joita ovat lännestä itään lukien: Britteinsaaret ja Irlanti sisämaaosineen, Länsi- ja Keski-Euroopan mannerosien rannikkoalueet, Tanska ja eteläisimmät - läntisimmät (rannikko-)osat Skandinaviasta, Espanjan - Portugalin monet sisämaaosat alankoalueilla viimeisenä, Ranskan Välimeren ja Atlantin läheiset osat (ei aivan rannikko), Italian (pohjois- ja keskiosissa) ja Kreikan sisämaaosat sekä Turkin - Kaukasuksen Mustanmeren rannikko ja Välimeren läheiset osat (ei aivan rannikko), mitkä siis leudontuvat jo loppuviikolla.
Ainakin hallaa tai heikkoa yöpakkasta voi esiintyä Irlannin ja Britteinsaarten (länsi)rannikkoalueilla. Tällaiselle riskiä on myös Ranskan sekä Atlantin että Välimeren rannikkoalueilla, Espanjan ja Portugalin eteläosien alankoalueilla etenkin sisämaassa (länsirannikot säästynevät pakkasilta), Italian pohjoisosissa rannikolla ja eteläosissa vuoristossa - ylängöillä. Myös Kreikan ja Turkin Välimeren läheiset ja / tai rantaosat ovat riskialuetta, mutta ne ja ehkä Italian eteläosatkin siis leudontuvat viikon lopulla. Välimeren saarista ainakin Korsikalla ja Sisiliassakin voi sisämaaosissa olla hallaa - heikkoa yöpakkasta parina yönä, jos tuo em. matalapaine ei vaikuta siihen kovin ehkäisevästi. Hallaa ja yöpakkasta voi ulottua myös Pohjois-Afrikkaan Atlasvuoriston alueella.
Lumipyryistä on suurinta riskiä tuon Välimeren voimistuvan matalapaineen vaikutuksesta etenkin Alpeilla, Italiassa, Kreikassa sekä Balkanilla. Etenkin näiden sisämaa- ja vuoristoalueilla sekä osaksi Mustanmeren länsipuolella voi sataa viikon mittaan erittäinkin paljon lunta; useita kymmeniä senttejä... Sen sijaan muualla Euroopassa idästä tuleva ilmamassa on niin kuivaa, että lumisateet jäävät vähäiseksi. Poikkeuksena on kuitenkin vallitsevien itätuulten vaikutuksesta sulien laajojen vesialueiden yltä runsaidenkin lumikuurojen ajautuminen ainakin Itämereltä Etelä-Ruotsin itärannikolle ja osittain Tanskaan sekä Pohjanmereltä Britannian itäosiin. Suomessa etelärannikko voi saada paikoin sakeita lumikuuroja sopivalla tuulella, jos Suomenlahti ei ole ehtinyt jäätyä paljoa... Myös Länsi- ja Keski-Euroopan pohjoisosien rannikoilla voi olla lumikuuroista, jos tuuli käy välillä mereltä... Lumisateita on selvemmin odotettavissa myös Mustanmeren ympäristössä, kunnes em. leudontuva sää muuttanee sateita vedeksi ainakin osittain ja etenkin rannikoilla.
Tämän pakkasaallon vaarallisuus on hyvin suuri laajasti Euroopassa: Karkeasti sanottuna linjan Puola - Mustameri länsipuolella sekä ihmiset että luonto ja puisto - puutarhakulttuurin kasvillisuus eivät ole tottuneet näin ankaraan ja pitkäkestoiseen pakkaseen. Niinpä etenkin tällä alueella voi olla runsaasti tiedossa ihmis- ja eläinkuolemia sekä haittaa yhteiskuntien infrastruktuurien toimintaan; putkistojen jäätymiset, routavauriot, asuntojen radikaalit kylmenemiset haittoineen jne.
Kasvillisuudesta suurimmassa vaarassa ovat sikäläisittäin arat viljellyt puut ja pensaat, kuten karkeasti sanottuna Välimerellä menestyvät lajit Länsi- ja Keski-Euroopassa ja subtrooppiset - trooppiset lajit Välimerellä; pakkasvaurioita voi näille tulla runsaastikin. Skandinaviassa ja Suomessa pakkanen ei näyttäisi olevan suhteessa aivan niin ennätyksellistä, joten viljeltyyn lajistoon ei ole odotettavissa poikkeuksellista vaaraa näillä näkymin. Sen sijaan Itä-Euroopassa Puolan tasalta itään voi olla pakkasvauriovaaraa kasveille suhteessa enemmän. Toisaalta silläkin alueella on paksu lumipeite laajasti suojaamassa jopa Mustanmeren rantoja myöten.
Lisäksi on todettava, että seuraavaa voi tapahtua etenkin Länsi- ja Keski-Euroopan niillä alueilla, missä pakkasta tulee olemaan enemmän kuin -10 astetta: Lumipeitteen vähäisyyden takia maa routaantuu useita senttejä syvälle, mikä voi haitata paljonkin paikallista infrastruktuuria; vesi- ja viemärijärjestelmien jäätymisiä - halkeamisia, tie- ja katurakenteiden rikkoutumista, työmaiden ongelmia rakentamisen perustuksien tekemisten yms. toimien kohdilla ja ulkotöissä on muutenkin paleltumavaaraa ihmisten ollessa osaamattomia pukeutua oikein. Pakkasen takia myös energiantuotannon häiriöitä ja vähintään energiankulutuksen suurta kasvua tapahtuu.
Routa haittaa myös sikäläisittäin arkaa perenna- ja taimistokasvillisuutta puutarha- ja puistoviljelyssä, jolloin juuristovauriot lisääntyvät. Samalla pienet vesistöt järvineen ja jokineen voivat jäätyä poikkeuksellisen paljon mahdollistaen ihmistä kantavaa jäätä erikoisen laajasti ko. alueella; ehkä lopulta jopa esim. Rhein-, Elbe- ja Tonava-jokien umpeen jäätyminen voi mahdollistua ainakin osittain. Sama voi päteä jopa Genevejärveen... Tämä puolestaan alkaa haittaamaan vesistöliikennettä pahasti.
Tilanne- ja ennustepäivitys perjantaina 3.2.2012 klo. 19:45: Ennustearvioni ovat pitäneet varsin tarkkaan paikkaansa tähän mennessä, joskin aivan ennätyksellisen kylmää ei koko tunnetun historian mittakaavassa ole ollut ja laajoilla alueilla Italiaa ja Balkania sekä sulien merien lumikuuroja lukuun ottamatta lumisateet eivät niinkään ole olleet merkittävässä roolissa tässä pakkasaallossa.
Sääbriefing -blogissa on ilmestynyt eilen uusi juttu (Polaarimatala Itämerellä?), missä viitataan myös tähän Euroopan pakkasaaltoon. Siihen liittyen Pauli onkin tehnyt erittäin mielenkiintoisen kartan, johon on koostettu Euroopan kylmimpien talvilämpötilojen värikentät alueittain kahden metrin korkeuden mittauspisteiden mukaan viimeisen 51 vuoden ajalta. Karttaa voidaan verrata hyvin tähän nykyiseen pakkasaaltoon ja laajoilla alueilla nähdäänkin toistaiseksi jäädyn selvästi ennätyskylmyydestä. Kuitenkin etenkin juuri Ukrainan ja Puolan kattamalla alueella on oltu ennätyspakkasten likellä ja näiltä alueitahan olemmekin kuulleet uutisissa jopa yli 100 ihmisen kuolleen pakkasiin tähän mennessä; jatkossa sillä alueella pakkaset vähän lievenevät, mutta erittäin kylmää tulee idästä lisää ensi viikolla.
Jatkosta voidaan sanoa laajemmin seuraavaa ja mielenkiintoista tässä on tämän pakkasaallon jatkumisen ulottuvuus --> Aluksi tämän viikon loppuun saakka tuo em. ennuste näyttää pitävän edelleen varsin hyvin kutinsa, joskin tässä vaiheessa Espanjan ja Britannian suuntaan on tulossa Atlantin suunnasta lievästi leudontavaa ilmamassaa, mutta Britanniaan ja osaan Ranskaa myös reippaitakin lumisateita noin nollakelissä.
Ensimmäinen muutos pakkasaallon loppumisessa yrittää tapahtua lähes tuloksettomasti ensi viikon alussa seuraavasti: Norjanmerelle sunnuntaina voimistuvan matalapaineen vaikutuksesta Skandinaviaan ja Suomeen pyrkii muodostumaan leudontava lounaisvirtaus, jonka lämpötiloja nostattava vaikutus jäänee kuitenkin lähinnä vain alueen eteläosiin; Lappiin jää pieni kylmän arktisen ilman "kakku", jossa pakkanen jää kireäksi. Kuitenkin jo tiistaina Venäjältä pullistuu takaisin korkeapainetta, joka tuo kaakosta uudestaan kireämpää pakkasta ko. alueille ja näyttää siltä, että ko. korkeapaine valtaa laajasti Suomen ja Skandinavian keskiviikosta alkaen lähes koko loppuviikoksi.
Niinpä ensi viikollekin laajasti Keski- ja Länsi-Eurooppaan saakka ulottuu idästä yhä ajankohtaan nähden hyvin kireät pakkaset. Välimeren keskivaiheilla jatkaa aluksi pyörimistään tuo em. voimakas matalapaine, jonka pohjoispuolella itä-koillisviima on voimakasta tuoden yhä monin paikoin Italiaan ja Balkanille hyvinkin monin paikoin runsaita lumipyryjä; lumimotit ja -kaaokset jatkuvat paikoin pahentuvina ja lumisateita voi alkaa ulottua jopa Sisiliaan saakka. Espanjan ja Portugalin suunnalla olisi kuitenkin lievemmin talvista edelleen. Toisaalta em. Balkanin ja Mustanmeren tienoon tilapäinen tämän viikonlopun leudontuminen näyttää kääntyvän alkuviikoksi uudestaan erittäin talviseksi sääksi sikäläisittäin ja Italiassa ensi viikolla saattaa olla jopa kylmempää kuin tällä viikolla.
Tuo korkeapaine näyttää näillä näkymin siirtyvän keskukseltaan viikon mittaan vähitellen Etelä-Skandinavian alueelle, mistä seuraisi se, että sen pohjoispuolitse Keski- ja Pohjois-Skandinavian kautta Suomeen pääsisi luoteesta kiertymään paljon aikaisempaa leudompaa ilmamassaa loppuviikolla; mahdollinen Föhntuuli saattaisi tuoda jopa suojasäätä osaan maatamme... Samaan aikaan kuitenkin Etelä-Skandinaviassa sekä mannereuroopassa Venäjältä aina Ranskaan ja uudestaan Britanniaakin myöten yhä jatkunee hyvin kylmä pakkasilmamassa ehkä jopa viikon loppuun saakka. Välimerellä em. matalapaine heikkenee ja hajoaa osiin, mutta itä-koillistuulilla sielläkin jatkunee vielä tavanomaista paljon kylmempi sää ehkä Espanjan tienoota lukuun ottamatta. Toisaalta lumisateet vähentyvät siellä. Viimeistään seuraavan viikon alusta alkaen kireimmät pakkaset hellittäisivät vähitellen koko mannereuroopan alueella...
Näyttää siis siltä, että laajasti lähes koko mannereuroopan alueella jatkuu jopa yhtä soittoa tavanomaista paljon ankarampi talvisää ainakin vielä toisen viikon (Joskin sää ei enää kylmentyne entisestään Italiaa lukuun ottamatta), mikä esim. Saksassa saattaa tietää sikäläisittäin ennätyksellisen pitkää yhtämittaista yötäpäivää jatkunutta pakkasjaksoa (Tarkkoja tilastotietoja en tosin tiedä siitä). Kun esim. sillä alueella ei lisäksi ole tulossa merkittäviä lumipeitteitä hillitsemään routaa, niin vahingot puutarha- ja maanviljelylle voivatkin muodostua erittäin pahoiksi; mm. sikäläisten syysviljojen kohtaloksi on uutisissakin jo uumoiltu pahaa katoa. Lisäksi laajoilla alueilla järvet ja joet jatkavat poikkeuksellista jäätymistään vielä monta päivää ennen pakkasaallon päättymistä...
Saattaa olla, että palaan vielä kolmannenkin kerran päivittämään tätä kirjoitusta esim. ylihuomenna sunnuntaina... Muuten: Tuosta em. Sääbriefin -blogin uudesta jutusta huomataan myös se, missä pohjoisen pallonpuoliskon poikkeavat lämmöt ovat pesineet viime aikoina. Ne ovat olleet Alaskaa lukuun ottamatta Pohjois-Amerikassa, missä tämän talven leutous on lämmennyt ajoittain jopa niin, että pääkaupungissa Washingtonissa on mitattu yli +20 asteen päivälämpötiloja tämän viikon keskiviikkona ja viime kuussa Chicagossa jopa +15 asteen lukemia!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment