Seppo Oikkonen on koonnut eilisessä kirjoituksessaan aforistisesti yhteen transatlanttisen maailman taloususkonnollisen rappiokierteen ja sen sisältämän maailmanloppupotentiaalin (Oma huomautukseni: Sivilisaation tuhopotentiaali, jossa ihmisiä jäänee kyllä henkiin, mutta barbariaan / anarkiaan / totalitaristiseen supertaantumaan vailla älymystöä, keskiluokkaa ja kansallisvaltiota...) niin erinomaisesti kiteyttäen ja oivaltaen, että lainaan koko tekstinsä tähän myöhempää tarkastelua ja analyysiä varten. Sen pidemmittä alkulauseitta asiaan --->
"Talousmaailmanlopusta, aforistisesti
1.
On turha kysyä, voidaanko ihmisarvo määritellä yhden perusteen mukaan. Voidaan, koska talous tekee jo niin. Se määrittelee ihmisen arvon taloudellisten arvojen mukaan. Itse asiassa talous määrittelee koko todellisuuden jonkinlaisena talouden merkityslaajentumana.
2.
Enää ei pidä kysyä: oletteko syöneet enemmän kuin tienanneet? Nyt voi vain todeta: pankkiirit ovat sijoittaneet enemmän kuin maailma voi koskaan tuottaa. Enemmän kuin kukaan voi koskaan syödä. Kun toiseen vaakakuppiin pannaan todellisuus ja toiseen vaakakuppiin sijoitukset, kuplat painavat enemmän.
3.
Rahan arvo on puhdasta magiaa. Se noituu ymmärryksen. Raha on valtaa, valtamagiaa. Rahan valtajärjestelmässä suuria rahasummia siirtelevillä ihmisillä on enemmän valtaa kuin ymmärrystä. Koska rahaa on nyt enemmän kuin koskaan, ymmärrystä on vähemmän kuin koskaan.
4.
Rahan ja vallan yhteys nähdään siitä, ettei rahaa olisi ilman eriarvoisuutta. Jos kaikilla olisi rahaa, kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä kenellekään. Kaikki vaatisivat palvelua itselleen. Silloin rahalle ei olisi mitään vastiketta, ja se lakkaisi olemasta rahaa. Markkinatalous alkaa siitä, että yksillä on rahaa ja toisilla ei. Siksi markkinatalous on rikkaan valtaa alistaa köyhää.
5.
Talous on niiden taloutta joilla taloutta, siis rahaa, on. Talous on aina vinosuuntautunutta. Se tapahtuu niiden ehdoilla joilla se tapahtuu. Kun elinkustannusindeksiä pisteytetään, koordinaatiston vääristymistä ei koskaan oteta huomioon.
6.
Talous on toimintaa jossa tapahtuu raha-arvonmuodostusta. Talous kasvaa, jos kaikki hinnoitellaan. Kun raha noituu ymmärryksen, kaikki pyritään hinnoittelemaan. Kuunnelkaa talouskasvun vaatimuksia tällä korvalla.
7.
Rahalle on mahdollista luoda markkinoita. Markkinoille on mahdollista luoda markkinoita. Merkkien merkkien merkkien kauppoja voidaan solmia. Siinä talous kasvaa kohisten. Sitä kohinaa on nyt maailma täynnä. Markkinat sitä, markkinat tätä. Siksi ihmisten perustarpeista ja perusturvallisuudesta pitää tinkiä. "Leikattava on, niin kipeää kuin se tekeekin, kun rahaa ei yksinkertaisesti ole", sanoo valtiovarainmisteri. Hänen kohdallaan koordinaatistossa ollaan kaltevalla pinnalla.
8.
Rahaa kuitenkin on. Sitä syntyy sata kertaa enemmän kuin kukaan pystyy kuluttamaan. Mikään ei ole estänyt rikkaimpia rikastumasta. He ovat satumaisen rikkaita. Rikkaiden ja köyhien erot ovat koko rahataloudellisen ekspansion ajan vain kasvaneet. Rikkaat elävät omissa maailmoissaan, omissa koordinaatistoissaan. Maailma on heille velkaa tähtitieteellisiä summia. "Köyhät ovat eläneet yli varojensa."
9.
Rahan lakeja, talouden sääntöjä ei tulla muuttamaan. Kukaan valtaa omaava ei tule kyseenalaistamaan rahan kaikkivoipaisuutta. Rahan legitimaatio on pohjimmiltaan uskonnollislaatuista. Taloususkonnon viimeisellä tuomiolla tullaan tuomitsemaan rahan lakien mukaan. Laki on niinkuin se luetaan, raha on niinkuin se lasketaan. Rikkain on eniten oikeassa. Tätä on jo harjoiteltu. Jos presidentit, pääministerit ja valtiovarainministerit ovat olleet mallioppilaita, he ehkä saavat armon. Ehkä. Sitä pantataan loppuun saakka.
10.
Taloudellisessa kilpailussa viimeinen jäljellejäänyt saa kaiken. Maailman kaikki luksushuvilat, luksushuvijahdit, luksushuvit. Toivokaamme että hän osaa nauttia tilanteen huvittavuudesta.".
~ Seppo Oikkonen
Thursday, March 15, 2012
Transatlanttisen taloususkonnon maailmanloppupotentiaali Seppo Oikkosen mukaan aforistisesti
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment