Pahoittelut taas viikkosääraporttini viivästymisestä: Sen takia on taas huomioitava se, että tämä osa ei koske toteutuneen sään osalta tämän kuluneen viikon 32 säätä, vaan viime viikon 31 tapahtumia.
Yleiskuvaus viikon 31 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakso oli tavanomaista lämpimämpi ja varsinkin viikonloppuna myös helteinen. Yölämpötilat pysyivät myös pääosin korkeina ja etelärannikolla lämmenneen meren äärellä erityisimmin. Epävakaisuutta oli etenkin ti - to välillä. Tällöin etelästä nousi matalapaine ti länsiosia viistäen ja jättäen ke - to jälkeensä matalapaineen solan; näin ollen kuurottaisia sateita saatiin tuolla välillä, missä etenkin ti-ke ja ke-to väliset yöt toivat etelärannikollekin monin paikoin rankkoja kuuroja sen alueen kuivuutta helpottamaan. Ukkoset jäivät kuitenkin heikoiksi. Poutaisinta oli pe - la Skandinaviasta tulleen korkeapaineen selänteen myötä. Su alkoi epävakaistumaan vähän uudestaan lännestä tulleen kylmän rintaman myötä.
Euroopan mittakaavassa pääosaan muodostuivat manner-Euroopassa muhineet erittäin ankarat helteet, joista saivat pahimmin osansa Keski- ja Itä-Eurooppa Saksan - Puolan -tasaa myöten; yli +35 asteen kuumuutta esiintyi muutamana päivänä. Välimerellä kuuminta oli Espanjassa.
Aluksi maanantaina edellisviikon puolelta riitti vielä ankaraa hellettä itäosissa, mutta lyhyen ti - ke ajan viilenemisen jälkeen uusi annos ankaraa hellettä muodostui aluksi Länsi-Eurooppaan lounaasta ja se levisi viikon loppuun mennessä idemmäksi muodostaen kuumuuspistettä noin Unkarin tienoille; to helleaalto pistäytyi Britanniassakin. Tuo lyhyt viileneminen johtui Saksassa ma syntyneen ja pohjoiseen sitten siirtyneen matalapaineen eteläpuolelta purkautuneesta länsivirtauksesta ukkosten kera. Loppuviikolla korkeapaine oli vallitseva manner-Euroopassa ja Britannian länsireunalle moneksi päiväksi asettunut matalapaine auttoi uuden helteen syöttymistä Afrikasta alueelle. Fennoskandiassa oli siis vaihtelevaa, mutta myös ajoittain helteistä osittain Lappia myöten.
Länsi-Venäjällä vallitsi koko viikon tavallaan muusta eronnut oma säätilansa hyvin samanlaisena; pohjoisosissa oli korkeapainetta ja eteläosissa matalapainetta runsaine ukkosineen. Tämän myötä lähes koko alueella lämpöolot olivat tasaisia etelästä pohjoiseen ollen vähän hellerajan molemmin puolin ja hyvin kesäistä säätä riitti yhä Jäämeren rantaa myöten; alkuviikolla tosin idästä ulottui vielä ankaraakin hellettä pohjoisosiin.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 29.7.2013: Etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne pysyi lähes sijoillaan Suomen itäreunalla. Samalla Skandinaviasta lähestyi okludoituva rintamasysteemi, mutta sen eteneminen itään pysähtyi länsirannikon tuntumassa. Laaja matalapaine vallitsi Britannian - Islannin välimailla, mikä piti Länsi-Eurooppaa viileähkönä. Erittäin kuumaa hellettä sen sijaan pysyi manner-Euroopan itäosissa, missä se siirtyi edellispäivästä idemmäksi Balkanin niemimaa - Puola -vyöhykkeelle; sen länsireunalla Saksassa ukkosten myötä syntyi matalapaineen osakeskus. Tarkastelualueella läntisen rintaman ylä- ja keskipilvisyys valtasi aamulla länsiosat ja myöhemmin päivällä itäosiakin vaihtelevan runsaina kilpinä; heikkoja kuurosateita saatiin länsiosapainotteisesti aamupäivästä iltapäivään. Illalla jäi edelleen monin paikoin ylä- ja keskipilviä vellomaan lauttoina etenkin länsiosiin. Etelätuulet vallitsivat enimmäkseen heikkoina - iltapäivällä ajoittain kohtalaisina. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; lämpimintä etelärannikolla ja lounaassa, jossa paikoin n. +17 astetta. Päivälämpötila oli +21 ja +25 asteen välillä; lännen pilvisimmällä alueella n. +20 astetta.
Tiistai 30.7.2013: Barentsinmereltä ulottunut etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne alkoi antaa vähän periksi Suomen itäreunalla, kun Saksassa muodostunut matalapaineen osakeskus siirtyi päivän aikana keskukseltaan Ruotsia pitkin pohjoiseen; rintamasysteemi pysyi aluksi Suomen länsireunalla etelä-pohjoissuuntaisesti, mutta em. matalapaineen mukana se alkoi siirtyä kylmänä rintamana Etelä-Suomeen lounaasta illalla. Laajaa matalapainetta vallitsi edelleen Britannian länsi- ja pohjoispuolilla. Itä-Euroopan helle heikkeni ja siirtyi vähän itään, mutta ulottui enemmän Baltiaan em. matalapaineen etelästä tuomana. Tarkastelualueella länsipainotteista rintamapilvisyyttä pysyi koko päivän alueella etenkin keskipilvilauttoina; verho- ja hahtuvapilviä vaihtelevasti. Kuurottaisia sateita alkoi kuitenkin tulla vasta illalla em. kylmän rintaman mukana; osa rankkoja heikon ukkosen kera. Ilmamassan utu lisääntyi vähän. Tuulet olivat aluksi hyvin heikkoja, mutta iltapäivällä ja illalla etelätuuli voimistui kohtalaiseksi - ajoittain navakaksikin. Yölämpötila oli +14 ja +18 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä; viileintä lännessä.
Keskiviikko 31.7.2013: Korkeapainetta pysyi Suomen koillispuolella Barentsimeren tienoilla ja matalapaine siirtyi alkupäivän aikana nopeasti Ruotsia pitkin Norjanmerelle; siitä jäi ulottumaan rintamasysteemi etelä-pohjoissuunnassa Suomen päälle ja sen seuraan tuli Etelä-Skandinaviasta matalapaineen solan kera uusi heikko okluusiorintama. Britannian länsipuolella velloi uusi matalapaine ja korkeapainetta muodostui Keski-Eurooppaan; näiden välissä uusi annos hellettä alkoi työtyä Länsi-Eurooppaan lounaasta. Tarkastelualueella em. rintama tuotti aluksi yöllä kylmänä rintamana paikoin rankkoja kuurosateita heikon ukkosen kera etenkin länsiosissa. Aamusta alkaen länsiosat poutaantuivat ja selkenivät osaksi, mutta sijoilleen asettuneen rintamasysteemin myötä itäosissa jäivät vellomaan etelästä pohjoiseen liikkuneet rintamapilvet vyöhykkeellisinä kilpinä ulottuen länsiosiin yläpilviharsoina. Illalla tämä mahdollisti hienoa iltaruskoa etenkin länsiosissa. Päivän mittaan kuurosateita tuli itäosan rintaman piirissä; ei ukkosta. Alkupäivän aikana tuulet kääntyivät em. rintaman myötä etelästä lounaaseen ja heikkenivät samalla. Loppupäivän aikana tuulet tyyntyivät ajoittain kokonaankin. Yöllä - aamulla oli utua, joka hälveni sitten. Yölämpötila oli +15 ja +18 asteen välillä; lämpimintä etelärannikolla. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä; em. rintaman pilvisimmällä vyöhykkeellä vähän vajaat +20 astetta.
Torstai 1.8.2013: Norjanmerelle tullut matalapaine heikkeni, mutta Suomen päälle jäi luode-kaakkosuunnassa heikkotuulinen matalapaineen sola, missä edellispäivän kaksi rintamasysteemiä yhdistyivät yhdeksi vähitellen heikkeneväksi okluusiorintamaksi. Matalapaine siirtyi lännestä vähän enemmän Britteinsaarten ylle ukkosineen ja korkeapaine muotoutui manner-Euroopassa idemmäksi; helle ankaroitui edelleen Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä tässä vaiheessa Englannissakin. Tarkastelualueella em. rintamasysteemi tuotti yöllä - aamulla monin paikoin etelästä uuden annoksen heikosti ukkostavaa kuurottaista sadetta osittain rankkana. Puoliltapäivin pilvisyys alkoi vähentyä etenkin etelärannikolla ja lounaassa lähes selkeäksikin, mutta sisämaahan syntyi iltapäivällä vielä lisää sadekuuroja. Illalla sää selkeni laajemmin etenkin lännessä ja kuurot vähenivät. Suunnaltaan vaihdelleet tuulet olivat koko päivän heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; loppupäivällä länsiosissa virisivät luoteis-pohjoistuulet. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla; viileintä länsiosan sisämaassa. Päivälämpötila oli +20 asteen vaiheilla - vähän yli; lämpimintä vähäpilvisillä paikoilla.
Perjantai 2.8.2013: Matalapaineen sola alkoi vetäytyä pois kaakkoon Mustanmeren - Kaspianmeren pohjoispuolella koko viikon velloneeseen matalapaineeseen sulautuen; samalla itäosapainotteinen vanha rintamasysteemi heikkeni sijoillaan pois. Toisaalta lämmintä rintamaa muodostui itärajalle Venäjälle muodostuneen uuden helteen länsireunalla. Manner-Euroopan korkeapaineesta syntyi kuitenkin korkeapaineen selännettä Skandinaviaan ja se alkoi tulla Suomeen lännestä illalla. Britteinsaarten länsi-luoteisreunalla pysyi voimakas matalapaine, joka syötti yhä lisää kuumuutta yhä laajemmin manner-Eurooppaan Afrikasta; Britteinsaarilla viileni. Tarkastelualueella yöllä - aamulla velloi uudestaan runsaampaa pilvisyyttä etenkin idässä ja lähinnä kumpukerrospilvikantena, mutta sateita ei juuri tullut. Iltapäivällä pilvikansi väheni poutaisiksi kumpupilviksi lännestä alkaen ja niitä tuli meren päällekin mantereelta puhaltaneen tuulen myötä. Illalla sää selkeni kokonaan etenkin lännessä. Itäosissa oli aluksi tyyntä, mutta päivän mittaan heikot - kohtalaiset pohjoistuulet valtasivat alaa; toisaalta illalla tyyntyi lännestä alkaen taas. Yölämpötila oli etelärannikolla +15 asteen vaiheilla ja sisämaassa +11 ja +14 asteen välillä. Päivälämpötila oli +20 ja +24 asteen välillä.
Lauantai 3.8.2013: Etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne asettui lännestä Suomen ylle. Samalla matalapaine siirtyi Britteinsaarten luoteiskulmalta vähän pohjoiseen. Sen etelä-kaakkoispuolitse siirtyi kylmä rintama Skandinaviaan ja manner-Euroopassakin ukkosineen idemmäksi siten, että kuumin helle alkoi painottua siellä itäosiin. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli selkeää ja viimein myös itäosissakin. Aamupäivästä alkuiltaan vallitsi kumpupilviä sisämaapainotteisesti; kuitenkin varsin lähellä etelärannikkoakin. Illalla selkeni muutoin, mutta läntisimpiin osiin alkoi tulla em. Skandinavian rintaman etummaisia untuvapilviä. Tuulet olivat koko päivän hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä varsinkin yöllä - aamulla ja illalla. Yölämpötila oli sisämaassa +10 ja +14 asteen välillä ja etelärannikolla +15 asteen vaiheilla. Päivälämpötila oli +25 asteen vaiheilla; helteisintä lännessä paikoin n. +27 asteen verran.
Sunnuntai 4.8.2013: Matalapaine venyi Britannian pohjoispuolelta vähän Norjanmerelle ja uusi osakeskus syntyi Britannian luonaispuolella. Tuon vanhan matalapaineen kierrättämä kylmä rintama saapui heikkenevänä Skandinaviasta Suomeen ja jäi sijoilleen ulottuen manner-Euroopassa keskiosiin, missä muodostui uutta korkeapainetta ja itäosien ankaran helteen lisäksi helle voimistui uudestaan lännempänäkin. Tarkastelualueella em. kylmän rintaman untuva- ja harsopilvivyöhyke valtasi lauttoina jo aamuksi alaa lännessä ja myöhemmin koko alueella. Iltapäivällä seassa oli paikoin hahtuvapilviä. Illalla rintama alkoi voimistua vähän uudestaan Skandinaviasta pyrkineen länsivirtauksen pakottamana, jolloin hahtuvapilvilauttailu runsastui ja paksuuntui lännestä alkaen; vähäisiä sadekuuroja alkoi myös syntyä länsiosissa. Ilmamassan utu lisääntyi vähän. Yöllä - aamulla oli vielä tyyntä, mutta iltapäivällä vallitsivat heikot etelän ja lännen väliset tuulet. Illalla tyyntyi taas ajoittain. Yölämpötila oli etelärannikolla ja lännessä +15 ja +18 asteen välillä ja idän sisämaassa +11 ja +15 asteen välillä. Päivälämpötila oli +24 ja +27 asteen välillä.
Alkaneen viikon 32 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitystä ei tule): Sääraporttini viivästymisen takia sääennuste on taaskin poikkeuksellinen; se kattaa vain huomisen sunnuntain 11.8. ja viikkoa 33 ainakin alkuosaltaan. Tämä kulunut viikko 32 oli toteutuneen sään osalta alustavasti kerrottuna sellainen, että tarkastelualueella jatkui aluksi ma - ti korkeapainevoittoinen poutasää lievästi helteisenä. Sitten ke ja to helle huipentui ja samassa yhteydessä esiintyi Uudellamaalla tämän kesän voimakkaimmat ukkoset; näistä tapahtumista olen jo ehtinyt tekemään seurannat >> Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 6 (Itä-Euroopassa ennätyshellettä!) sekä Kesän 2013 ukkosseuranta; keskiviikko 7. - torstai 8.8.2013 (Kylmän rintaman edellä ukkoskuuroja länsilounaasta) ja Kesän 2013 ukkosseuranta; torstai 8. - perjantai 9.8.2013 (Okludoituvan rintamasysteemin ukkosta lounaasta matalapaineen kera).
Euroopan mittakaavassa voidaan alustavasti todeta, että manner-Euroopan helleaalto voimistui siis entisestään tämän kuluneen viikon aikana ja itäosissa mittailtiin siinä yhteydessä jopa kaikkien aikojen kuumuusennätyksiä ke ja to!
Nyttemmin pe - la Etelä-Suomeen to-pe ukkosten kera tullut matalapaine on väistynyt Venäjälle, mutta lievää epävakaisuutta on jatkanut jälkeensä jäänyt matalapaineen sola. Ilmamassa on viilentynyt normaalilämpöiseksi. Jo tänään la Etelä-Skandinaviaan työntyi lännestä uutta matalapainetta ja huomenna su sitä työntyy Suomeenkin lisäten epävakaisuutta kuurosateineen. Lämpöolot pysyvät ajankohdan normaaleina; päivälämpötila n. +20 astetta.
Ensi viikolla ma - to Fennoskandia jää pysyvän matalapaineen piiriin, joka tuottaa vähintään iltapäiväkuuroja tarkastelualueelle paikoin rankkoina ja ukkosenkin kera. Ajoittain lounaasta - etelästä voi kiertyä yhtenäisempiäkin ja runsaita sadealueita etenkin ke - to. Tuulistakin voi olla ajoittain. Lämpöolot pysyvät ajankohdalle melko tyypillisinä eli ovat öisin +10 ja +15 asteen välillä ja päivällä sadetilanteiden mukaan sellaisia, että aurinkoisilla hetkillä on n. +20 astetta ja sadehetkillä on n. +15 astetta. Näillä näkymin vaikuttaa siltä, että viikon 33 lopussa Pohjois-Atlantilta tulisi lisää varsin voimakastakin ja laajaa matalapainetta Fennoskandiaan jatkamaan epävakaisuutta ehkä hyvinkin runsaiden sateiden kera...
Euroopan mittakaavassa tämä Fennoskandian matalapaineisuus tietää ensi viikolla 33 sitä, että helteet kaikkoavat ainakin ma - ke manner-Euroopassakin lähinnä vain Välimerelle ja toisaalta keskittyvät Länsi-Venäjän eteläosiin, missä kuumenee aikaisempaan matalapainesäähän verrattuna. Viikon puolivälin jälkeen olisi pohjoisempana manner-Euroopassa hetken helteelle taas mahdollisuutta lännestä ulottuvan korkeapaineen selänteen myötä...
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 31 - 2013: Etelä-Suomen kasvukauden kehitys jatkui ko. jaksolla ainakin n. 2 viikkoa etuaikaisena ja lopulta yhä enemmän ylikin, kun viikon sää oli tavanomaista lämpimämpi. Tämän myötä seuraavia kehitysvaiheita ilmeni >>
Heinäkuun tyypillisistä kukkijoista viimeisiään vetivät vielä ainakin saunakukka (Tripleurospermum inodorum) ja siankärsämö (Achillea millefolium). Muutoin esim. maitohorsma (Chamerion angustifolium) saavutti jo hedelmävillavaiheensa huipentuman ja on jatkanut sitä tällä kuluvalla viikolla 32. Pietaryrtti (Tanacetum vulgare), rantakukka (Lythrum salicaria) ja pujo (Artemisia vulgaris) olivat jo kukkimistensa loppupuoliskoilla yhä selvemmin.
Puutarha- ja puistokukinnassa jatkui edelleen tyypillisten elokuun kukkijoiden valtakausi, joihin kuuluivat mm. tarhapiiskut (Solidago cv.), tarhapäivänliljat (Hemerocallis cv.), isohirvenjuuri (Inula helenium), monet syysleimut (Phlox sp.), myöhäiset jaloangervot (Astilbe arendsii -hybr.), kompassikukka (Silphium perfoliatum), monet päivänsilmät (Heliopsis sp.), kultapallo (Rudbeckia laciniata "Goldball") ja monet myöhäiset nauhukset (Ligularia sp.). Tällä kuluneella viikolla 32 näidenkin osalta kukinnan hiipumista on toisaalta jo ehtinyt ilmaantumaan.
Pensaiden osalta hortensioiden (Hydrangea sp.) kukinta saavutti yhä paremmin huippuaan, kuten syyshortensia (H. paniculata "Grandiflora") sekä viikon 31 kasvina esittelemäni >> (Viikon 31 kasvivalokuva: Mustilanhortensia (Hydrangea paniculata "Mustila") ).
Kotipihlajien (Sorbus aucuparia) ja aronioiden (Aronia sp.) marjat saavuttivat lähes kauttaaltaan täysikypsyyden ja tällä kuluvalla viikolla 32 viimeistään kokonaan. Omenapuiden (Malus sp.) sadoissa on alettu siirtymään kesälajikkeista vähitellen syyslajikkeiden kypsymiseen. Villaheisillä (Viburnum lantana) alkoi puolikypsien punaisten marjojen kypsyminen täysikypsän mustiksi.
Uudenmaan kuivuusalueen kellastuneet nurmikot saivat viherryttänyttä apua ti - to ajan kuurottaisista sateista, mutta viikonlopulta alkanut poutainen hellesää uudisti kuivuusongelmia jonkin verran ja sitä jatkui tämän kuluneen viikon 32 em. ukkostilanteisiin saakka. Nyttemmin nurmikoiden kasvu ja viherrys on siis ollut palautumassa normaaliksi kaikkialla etelärannikollakin ukkossateiden myötä. Nurmikoiden kukkijoista syysmaitiainenkin (Leontodon autumnalis) alkoi jo selvästi hiipua kukinnaltaan.
Uudenmaan kuivuusalueen kuivuusreagoineet lehtipuustot käyttäytyivät siten, että jo kellastuneet lehdet varisivat suureksi osaksi pois ko. viikon loppuun mennessä; pahimmin kallioilla ruskeentuneet taimikot tosin säilyivät ruskealehtisinä. Viikonlopulta alkaneen hellejakson myötä sisämaan kallioisilla paikoilla alkoi viimein esiintyä vähän lehtipuukellastumista, mutta tämän kuluneen viikon 32 ukkossateiden myötä sekin prosessi päättyi. Kuivuuden edesauttamaa valeruskaa esiintyi edelleen paikoin, kuten pihlajissa, vaahteroissa, pensasangervoilla ja pikkuherukalla (Ribes glandulosum). Häilyvää esiasteruskaa oli tosin kaikkialla joissakin metsävaahteroissa (Acer platanoides), kuten normaalistikin loppukesällä kuuluu aina olla.
Ruostesienien esiintyminen näytti olevan suvantovaiheessa, kun raidoilla / muilla pajuilla (Salix sp.) sekä harmaalepällä (Alnus incana) ja haavalla (Populus tremula) ei ollut enää havaittavissa niiden aiheuttamien lehtivaurioiden lisääntymistä. Koivuilla (Betula sp.) ei edelleenkään ollut havaittavissa minkään ruostesieni-invaasion alkuakaan. Härmää oli yhä paikoin runsaasti samoissa kasvustoissa kuin jo kesä-heinäkuun vaihteestakin alkaen; mm. terttuseljoissa (Sambucus racemosa). Puistolehmusten (Tilia X vulgaris) kirvaongelmat alkoivat manifestoitua etelärannikon kuivuusalueen ulkopuolellakin lehtien kellastumisena paikoin ja vähän.
Pensaiden ja puiden kuluvan kesän versot olivat valmistuneet täysipuutuneiksi, mutta yhä joillakin eteläisillä lajeilla (kuten valeakaasia (Robinia pseudoacacia) ja kolmioka (Gleditsia triacanthos) ) sekä pioneeripuilla (koivut, lepät, haapa ja pajut) voimakkaimmat pääversot jatkoivat vielä pituuskasvuaan; haavalla nuorten taimien latvojen pituuskasvu oli jo saavuttanut rehevimmillä kasvupaikoilla pitkälti yli 2 metrin mittoja ja näin varsinkin kosteana säilyneen sisämaan alueella.
Havupuilla oli edelleen pysähtyneen näköinen täysivalmisvaihe menossa, kuten jo heinäkuun lopulta alkaen on pääosin ollut, mutta Uudenmaan kuivuusalueen kuivilla kasvupaikoilla eteni edelleen monien mäntylajien ja oman metsämäntymmekin (Pinus sylvestris) vanhojen neulasvuosikertojen erittäin ennenaikainen kellastuminen ja osin jo varistuminenkin.
Maaseudun peltoviljelyssä viljojen tuleentuminen täysikypsän ruskeaksi yleistyi yhä enemmän, mutta puintitöitä ei vielä aloitettukaan niin runsaana, kuten viimeksi arvelin.
Vesistöjen pintavesien lämpötilat pysyivät koko viikon 31 varsin tasaisesti järvissä +20 asteen vaiheilla - parisen astetta sen yli. Sama koski Suomenlahden sisälahtia ja ulapallakin vesien lämpötilat pysyivät tasaisesti lähes +20 asteessa; ajoittain sen saavuttaenkin. Tällä kuluneella viikolla 32 tähän ei tullut muutosta ma - to välillä, mutta tästä viikonlopusta alkaneen ja ensi viikolla 33 jatkuvan epävakaisen ja viilenneen sään myötä vesistöissä on alkanut hidas pintavesien viileneminen >> Näin ollen merivesien suhteen lämpimin uimavesivaihe sattui viime viikolle ja tämän kuluneen viikon 32 alkupuolelle. Järvissä puolestaan oli näitäkin uimavesiä lämpimämpää kesäkuun viimeisellä viikolla tämän kesän kuumimman helteen (Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 4) aikana.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment