Kyseessä on muiden kiireideni takia myöhässä julkaistava takautuva sääraportti ko. viikon 47 toteutuneista säätilanteista ja luontohavainnoista ilman sääennustetta; julkaisu tälle maanantain 25.11.2013 kohdalle tapahtui perjantaina 27.12.2013 klo. 21:20.
Yleiskuvaus viikon 47 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Maanantaiyön hetkellistä ja heikkoa sisämaan pakkasta lukuun ottamatta alkuviikko oli perjantaihin saakka tavanomaista leudompi ja lämpötila pysyi pääasiassa koko ajan nollan yläpuolella ja etelärannikolla - lounaiskolkassa usein jopa +5 asteen yläpuolella. Vain sisämaassa käväistiin hetkittäin nollan vaiheilla. Tätä Norjanmeren - Jäämeren alueella vaikuttaneen matalapaineen tuomaa lounaisvirtausta sävytti epävakaisuus ja ajoittain kosteissa ilmamassoissa tyypillinen runsaspilvisyys; lisäksi erikoisuutena lounaasta torstaina tullut pieni matalapaine aiheutti etenkin etelärannikon tuntumaan suuria sademääriä ja siten taas paikoin tulvimistakin. Tuulet eivät olleet kuitenkaan tällä viikolla erityisen voimakkaita. Viikonloppuna Jäämeren uusi laaja matalapaine kierrätti luoteesta kylmempää ilmaa ja siksi sisämaassa heikot pakkaset alkoivat yleistyä ja sateet muuttua lumeksi; vähäisistä lumikuuroista ei kuitenkaan jäänyt maahan kuin vain nimellistä huurua.
Euroopan mittakaavassa manner-Euroopassa edellisviikolla yöpakkaset ja loppusyksykoleuden tuonut korkeapaine siirtyi Itä-Euroopasta alkuviikolla pian kauemmaksi itään ja asetelmaksi muodostui sen myötä koko loppuviikoksi kahtiajako. Nimittäin Länsi- ja Keski-Eurooppaa jäi vaivaamaan kylmä sää, mitä luoteesta Alppien tienoille ja sitten loppuviikolla Keski-Välimerelle asettunut matalapaine edesauttoi; pouta-alueilla yhä yöpakkasia ja sateet ensimmäisen kerran paikoin jopa lunta. Sen sijaan tämä matalapainesysteemi edesauttoi etelästä Itä-Eurooppaan samalla leutoa ilmaa viikon loppupäivinä, mistä Etelä-Suomi sai to-pe viikon viimeisen maistiaisen. Kauaksi itään jääneen korkeapaineen sekä myöhemmin myös em. Jäämeren uuden laajan ja voimakkaan matalapaineen edesauttamana siitä riitti paljon ja laajasti leutoutta useaksi loppuviikon päiväksi myös Länsi-Venäjälle; vain Uralilla oli alkuviikolla hetken ankaraa pakkasta ja muutoin pohjois-itäisimmän osan pakkaset pysyivät heikkoina ja suojasäätä tuli ajoittain Vienanmeren ja Uralin väliin Jäämeren rantaa myöten. Välimerellä kahtiajako ilmeni myös etenkin tuon matalapaineen asetuttua alueen keskiosiin; lännessä yöpakkasia ja koleaa, mutta idässä vielä osaksi kesäistäkin.
Ruskavaiheet alkoivat edetä loppunäytöksissään entistä nopeammassa tahdissa manner-Euroopan länsiosissakin ja Britteinsaarilla yöpakkasten vauhdittamina, mutta leudoimmilla rannikkoalueilla pysyi vielä runsastakin lehtevyyttä osassa puulajeja. Ruskan huipentumavaiheet alkoivat siirtyä yhtäältä yhä enemmän Välimerelle kesävihantien lajien pariin etenkin lännen kolealla alueella sekä ne toisaalta jatkuivat Mustanmeren länsipuolella hyvin leudon sään pitkittäminä. Talviset lumipeitteet vallitsivat jo monin paikoin useita kymmeniä senttejä paksuina Lapissa, Kuolanniemimaalla sekä siitä Uralille.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 18.11.2013: Korkeapaine siirtyi yöpakkasineen Itä-Euroopassa idemmäksi Mustanmeren pohjoispuolelle. Norjanmerellä ollut matalapaine puolestaan siirtyi Jäämerelle. Tämän myötä aluksi yöllä Suomessa ollut heikko korkeapaineen selänne siirtyi pois leudomman lounaisvirtauksen tieltä. Illalla Etelä-Skandinaviasta lähestyi matalapaineen osakeskus rintamasysteeminsä kera. Uralilla jatkui ankara pakkanen ja muualla Länsi-Venäjän pohjoisosassa pakastui laajasti lisää. Muualla Venäjällä ja manner-Euroopassa oli kolean syksyistä ja läntiseltä Välimereltä Länsi-Eurooppaan lisäksi epävakaista sateineen ja Britteinsaarille muodostui kolea pohjoisvirtaus. Mustanmeren länsipuolelle ulottui etelästä hyvin leuto alue. Tarkastelualueella yöllä oli aluksi selkeää - lähes selkeää, mutta aamusta alkaen vallitsi vaihteleva pilvisyys ylä- ja keskipilvilauttoineen. Illalla lounaasta alkaen pilvisyys runsastui ja vesisateita alkoi saapua. Yöllä tuuli oli heikkoa - kohtalaista ja kääntyi lounaaseen; aamusta alkaen tuuli oli navakkaa - puuskissa ajoittain kovaakin. Lämpötila oli yöllä sisämaassa etenkin itäosissa -1 ja -4 asteen välillä ja etelärannikolla noin 0 astetta. Lounaiskolkassa lämpötila nousi jo +5 asteen yli. Aamusta lähtien lämpötila oli loppupäivän ajan etelärannikolla ja lounaassa +5 ja +8 asteen välillä ja sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä.
Tiistai 19.11.2013: Matalapaine jäi vellomaan Jäämerelle ja toinen uusi matalapaine siirtyi Islannista kohti Skotlannin ja Norjan väliä Länsi-Eurooppaan levinneen kylmän pohjoisvirtauksen perään; Skotlannissa ensimmäisiä lumisateita. Skandinaviassa alkoi pakastua uudessa korkeapaineen selänteessä, mutta Suomessa oli vielä leuto ja kostea lounaisvirtaus, missä vähäinen matalapaineen osakeskus rintamasysteeminsä kera siirtyi vähitellen lounaasta alueen yli; illalla lännestä alkoi kylmän rintaman ylitys. Korkeapaine etääntyi Mustanmeren pohjoispuolelta idemmäksi ja alkoi päästää etelästä Itä-Eurooppaan leudompaa ilmaa laajasti ja lopulta Venäjällekin; Uralin ankara pakkanen alkoi heiketä. Tarkastelualueella koko päivä oli tiiviin runsaspilvinen ja kohtalaisia vesisateita tuli yöllä - aamulla laajasti. Samalla ilmamassa muuttui utuiseksi ja sumupilvikansi oli tasainen. Iltapäivästä alkaen sateita oli vain kuurottain - tihkuina ja illalla ilmamassa alkoi kirkastua lännestä alkaen sumupilvien kokkaroiduttua kumpukerrospilviksi, mutta kylmän rintaman kuurottaisen vesisateen nauha tuli jo länsiosiin. Lounaistuuli oli kohtalaista - ajoittain navakkaa. Illalla lännestä alkaen tuuli heikkeni ja alkoi kääntyä luoteeseen. Lämpötila pysyi koko päivän lähes samana; etelässä - lounaassa pääasiassa +5 ja +8 asteen välillä ja kauempana sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä.
Keskiviikko 20.11.2013: Leuto lounais-etelävirtaus jäi hallitsemaan Itä-Euroopan ja Länsi-Venäjän säätä laajasti; leutous korostui etenkin Mustanmeren länsipuolella jopa yli +15 asteen päivälämpötiloineen. Ko. virtaus toi suojasäätä kielekkeenä Vienanmeren ja Uralin väliin saakka ja Uralillakin pakkanen lauhtui heikoksi, mutta Jäämeren matalapaine toi niille alueille lisää lumipyryjäkin. Manner-Euroopan länsi- ja keskiosissa kolea matalapainesää vahvistui, missä Britteinsaarten itäpuolinen matalapaine toi länsipuolellaan lisää kylmää ilmaa pohjoispuhurina; Skotlannissa yhä paikoin lumipyryjä ja vähän jo manner-Euroopassakin etenkin Alppien lähellä. Skandinavian pakkaskorkeapaine muotoutui Suomen itään ylittäneen kylmän rintaman jälkeen Keski-Fennoskandiaan; Lapissa pakkanen kiristyi. Tarkastelualueella yöllä siirtyi kylmän rintaman vesisadenauha itään, jonka jälkeen alapilvikansi hälveni nopeasti pois aamuksi. Rintaman häntä jäi kuitenkin sijoilleen Suomen eteläreunan lähelle; koko loppupäiväksi jäi vaihtelevaa rintamapilvisyyttä ylä- ja keskipilvilauttoina - vyöhykkeinä ja runsainta pilvisyys oli etelärannikolla. Illalla Itämeren eteläosissa voimistui pieni matalapaine ja sen runsaat rintamavesisateet lähestyivät etelälounaasta. Heikko luoteistuuli seurasi yön kylmän rintaman jälkeen, mutta pian tyyntyi kokonaankin vähäksi ajaksi. Illalla em. uusi matalapaine voimisti itätuulia kohtalaisiksi - navakoiksi. Lämpötila oli alkuyöllä etelässä - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä ja sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä, mutta päivän mittaan se laski ja asettui illaksi sisämaassa nollan vaiheille ja etelärannikolla +2 ja +5 asteen välille.
Torstai 21.11.2013: Korkeapaineen lähestyttyä Britteinsaaria luoteesta Länsi- ja Keski-Euroopassa matalapaineen painopiste asettui vellomaan Alppien tienoille ja kylmä sää jatkui siellä sateiden tultua edelleen paikoin lumena etenkin Alppien lähellä. Leuto etelävirtaus vallitsi sen itäpuolella Itä-Euroopassa ja taipuneena länsi-lounaisvirtaukseksi Länsi-Venäjälle; pakkanen Uralillakin yhä vain heikkoa. Fennoskandian pakkaskorkeapaine muotoutui enemmän Vienanmeren - Lapin alueelle; pakkanen kiristyi yhä paikoin siellä. Itämerellä pieni matalapaine saapui päivän aikana Suomen lounaiskolkkaan tuoden runsaita sateita ja lopulta Itä-Euroopan leutoa ilmaa etelästä. Tarkastelualueella pilvisyys pysyi koko päivän hyvin runsaana ja yöllä - aamulla etelärannikolla tuli runsaita vesisateita. Sateen pohjoisreuna eteni hitaasti sisämaahan ja siellä osa sateista tuli aluksi räntänä, mutta pian vetenä. Illalla sateet alkoivat siirtyä enemmän Keski-Suomeen ja tarkastelualueelle jäi lähinnä tihkusateita sekä tasaisen sumupilvikannen kera utua - paikoin sumuakin. Yöllä - aamulla itä-kaakkoistuulet olivat ajoittain navakoita, mutta rintamasysteemin siirryttyä hitaasti pohjoiseen tuuli kääntyi vähitellen etelään ja heikkeni. Lämpötila oli yöllä - aamulla sisämaassa nollan vaiheilla ja etelärannikolla +2 ja +5 asteen välillä. Sitten iltaan mennessä etelärannikolla ylittyi +5 astetta ja sisämaassa lämpötila nousi +2 ja +5 asteen välille.
Perjantai 22.11.2013: Jäämerellä Huippuvuorten lounaispuolella voimistui nopeasti laaja matalapaine. Samalla Etelä-Suomeen tullut pieni matalapaine siirtyi pohjoiseen ja sulautui Jäämeren matalapaineeseen; Lapissa länsituuli alkoi leudontaa säätä. Korkeapaine pysyi Britteinsaarten luoteisreunalla ja Alppien tienoon matalapaineen painopiste siirtyi vähitellen keskiselle Välimerelle; kahtiajako kylmään Länsi- ja Keski-Eurooppaan sekä leudompaan Itä-Eurooppaan jatkui. Länsi-Venäjällä pohjoisessa ja etenkin Uralilla pakkanen kiristyi taas vähän, mutta muutoin lounaasta riitti sinne yhä tavanomaista leudompaa säätä. Lännestä ulottui Etelä-Skandinaviaan korkeapaineen selänne, joka edesauttoi illalla lännestä kylmempää ilmaa tarkastelualueelle, missä pilvisyys pysyi koko päivän runsaana ja tasainen sumupilvikansi oli hallitseva. Ilmamassa oli utuinen - paikoin sumuinenkin aluksi, mutta myöhemmin utu alkoi hälvetä ja sumupilvet kokkaroituivat ajoittain. Sateet jäivät vähäisiksi kuuroiksi - tihkuiksi alkupäivällä. Em. pienen matalapaineen tulo tyynnytti tuulet jo yöllä ajoittain jopa kokonaan ja se jatkui koko päivän; heikot etelä-lounaistuulivireet kääntyivät päivän aikana länteen. Lämpötila oli aluksi yöllä - aamulla etelärannikolla reilut +5 astetta ja sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä. Iltaan mennessä sisämaassa lämpötila laski nollan vaiheille ja etelärannikolla +1 ja +4 asteen välille.
Lauantai 23.11.2013: Korkeapaine muotoutui Britteinsaarten länsipuolelle etelä-pohjoissuunnassa pitkulaiseksi ulottuen Grönlantiin. Matalapaine jäi pyörimään Keski-Välimerelle. Samalla kaukaa idästä alkoi ulottua korkeapaineen selännettä Itä-Eurooppaan; manner-Euroopassa kylmän länsiosan ja leudomman itäosan lämpötilaero pysyi vielä. Jäämerellä voimakas ja laaja matalapaine jäi pyörimään keskukseltaan Huippuvuorten eteläpuolelle ja sen länsivirtaus piti Lapin pakkasia kurissa kohtalaisina. Toisaalta se kierrätti lounaasta suojasääkielekkeen taas Vienanmeren ja Uralin väliin ja Uralillakin lauhtui taas. Tarkastelualueella Etelä-Skandinaviasta ulottunut heikko korkeapaineen selänne alkoi antaa periksi ja Jäämeren matalapaineen kierrättämänä luoteesta lähestyi illalla heikko okluusiorintama; aluksi yöllä oli vielä runsasta sumupilveä, mutta aamulla se hälveni pois sisämaasta alkaen. Iltapäivällä - alkuillalla oli hetken lähes selkeää, mutta loppuillalla luoteesta tuli vaihtelevaa kumpukerrospilvilauttaa ja länsirannikon tuntumassa alkoi tulla lumi-räntäkuuroja. Länsituulet olivat aluksi hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; illalla länsituulet voimistuivat kohtalaisiksi. Lämpötila pysyi koko päivän suunnilleen samana; sisämaassa se vaihteli vähän nollan molemmin puolin ja pysyi etelärannikolla +1 ja +3 asteen välillä.
Sunnuntai 24.11.2013: Jäämeren laaja ja voimakas matalapaine alkoi siirtyä vähitellen keskukseltaan Barentsinmerelle; samalla sen heikko okluusiorintama ylitti Suomen itään yöllä ja siihen liittyi matalapaineen osakeskuksen ylitys Oulun seudun yli itään. Jälkipuolella koko Fennoskandiaan levisi voimakas ja kylmä luoteis-pohjoisvirtaus. Korkeapaine vahvistui vähän Britteinsaarten länsi-luoteisreunalla ja matalapaine pyöri yhä keskisen Välimeren alueella leviten vähän itään. Tämä edesauttoi kylmän pohjoistuulen voimistumista myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Itä-Eurooppakin alkoi kylmetä ja Mustanmeren länsipuolella muodostui runsassateinen matalapaine. Länsi-Venäjällä lounaisvirtaus piti säätä vielä leutona; pakkaset heikkoja ja suojasäätä yhä kielekkeenä Vienanmeren ja Uralin väliin. Tarkastelualueella yöllä okluusiorintaman lumi-räntäkuuroja liikkui nopeasti yli ja muutoin vallitsi kumpukerrospilvisyyttä, joka jäi vallitsemaan vaihtelevana ja osittain hahtuvapilvinäkin iltapäivään saakka. Sen seassa tuli yksittäisiä heikkoja lumikuuroja edelleen etenkin lännessä. Illalla pilvilauttailu muuttui sumupilvien suuntaan ja vaihteli jyrkästi selkeän ja pilvisen välillä. Tuulet olivat enimmäkseen kohtalaisia ja kääntyivät lännestä luoteeseen em. rintaman ylityksen jälkeen. Lämpötila pysyi aluksi yhä sisämaassa nollan vaiheilla ja etelärannikolla +1 ja +3 asteen välillä; illalla sisämaassa pakastui asteella - parilla ja etelärannikolla tuli nollakeliä, mutta lounaissaaristo pysyi plussalla.
Alkaneen viikon 48 sääennuste Etelä-Suomeen (Tämä takautuva raportti ei sisällä ennustetta): .
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 47 - 2013: Etelä-Suomen muutoin lehdiltään varistuneissa maisemissa viimeiset ulkomaisten puu- ja pensaslajien ruskaviipymät sinnittelivät vielä tälläkin viikolla tavanomaista leudomman sään ansiosta etenkin etelärannikolla. Vähän lehtiä pysyi jäljellä puiden osalta ainakin muutamilla salavalajeilla (Salix sp.) sekä pensaista joillakin kuusamilla (Lonicera sp.) ja jasmikkeilla (Philadelphus sp.). Jotkut pensasruusulajit, kuten yleinen kurtturuusu (Rosa rugosa) pysyivät pensaista kuitenkin yhä eniten lehtevinä. Kaikki nekin olivat silti jo yli puoliksi varistuneita. Köynnösruusut olivat edelleen osaksi kesäasussakin. Atsaleoilla (Rhododendron sp.) yksittäiset myöhäiset lajikkeet pitivät myös vielä vähän ruskalehtiä kiinni oksillaan.
Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä ulkomaisten harvinaisuuksien joukossa ruskansa loppupuolella eteni vielä samettisumakki (Rhus hirta) ja viimeisiä havujaan varistivat kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) ja suosypressi (Taxodium distichum). Samoin myöhäiset lehtikuusilajit (Larix sp.) pitivät vielä paikoin ruskaista neulasistoaan runsaahkosti kiinni. Kaisaniemessä edellisviikolla ilmaantunut erityisen erikoinen näsiän (Daphne mezereum) osittainen syyskukinta edistyi vielä vähän eteen päin. Lisäksi on mainittava, että tässä vaiheessa näiden kahden leudon viikon 46 - 47 aikana joillakin pajuilla (Salix sp.) alkoivat jo pajunkissatkin puhkeamaan esille!
Nurmikoiden vihreys säilyi edelleen runsaan osittaisena etenkin etelärannikolla ja jonkin verran sisämaassakin. Sammalten hyvinvointi leutouden ja suuren kosteuden ansiosta oli kuitenkin paikoin pikanteimmin vihreätä.
Haihdunnan lähes olemattomuuden takia maaperä oli edelleen erittäin kostea - märkä ja noista torstain runsaista vesisateista etenkin etelärannikon tuntumassa koitui taas märkyyden huipentumista joidenkin etenkin viljeltyjen kasvien osalta paikoin liiallisen haitalliseksi; esim. maaseudulla syysviljojen (syysvehnä ja ruis) oraille alavilla peltopaikoilla. Samalla notkopaikoille nousi paikoin tulvimista pariksi päiväksi, mutta jokien virtaamat pysyivät kuitenkin tulvimatta. Maaperä pysyi myös sisämaassa pääosin jäätymättä, kunnes viikon lopussa sitä alkoi vähän tapahtumaan siellä. Samalla lumikuuroista tuli em. tapaan hyvin ohutta lumihuurua.
Vesistöjen pintavesien lämpötilojen lasku pysyi leudon sään takia yhä hitaana viikonloppuun saakka; järvissä lämpötilat pysyivät +1 ja +4 asteen välillä ja Suomenlahdella sisälahdissa lähes yhtä matalina. Suomenlahden ulapalla pintavesilämpötilat jäivät vielä +6 ja +10 asteen välille. Viikonlopun heikot pakkaset sisämaassa tekivät taas ohuita jääriitteitä järvien seisovavetisiin poukamiin - lahtiin sekä pienimpiin järviin - lampiin kauttaaltaankin.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste. Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Monday, November 25, 2013
Sunday, November 24, 2013
Viikon 47 kasvivalokuva: orapihlajalaji (Crataegus durobrivensis)
Tuntemattoman orapihlajalajin (Crataegus durobrivensis) räväkkää marjasatoa lehdettömillä oksillaan kuvattuna lauantaina 23.11.2013 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Tämän kasvukauden viimeiseksi esittelylajiksi valikoin käytännössä jo kauttaaltaan lehdettömäksi varistuneessa tilanteessa hedelmiensä kautta esteettistä näyttävyyttä luovan lajin. Kyseessä on orapihlajien suvusta erittäin tuntematon harvinaisuus jopa koko maailman mittakaavassa, koska tällä ko. lajilla ei ole olemassa edes englanninkielistä tarkkaa nimeä saati suomalaistakaan. Lisäksi sekä kirjallisuudesta että internetistä löytyy erittäin vähän tietoa koko lajista.
Tällä Helsingin Kaisaniemen kasvupaikalla lajin alkuperäiseksi kasvualueeksi mainitaan nimikyltissä hyvin suppeasti vain "New York". Joissakin internet-lähteissä lajin tieteellisessä nimessä käytetään X-merkkiä: (Crataegus X durobrivensis), mikä kertoo sen olevan risteymäsyntyinen ja ehkä vain viljelystä tunnettu. Tästäkään en löydä alkuperätietoja.
Tästä suuresta salaperäisyydestään huolimatta ajattelin alkaa tehdä tätäkin lajia tunnetummaksi ja parasta on aloittaa juuri sen marjasadon ollessa hienoimmillaan. Kaiken kirjallisen tiedon puuttuessa kaikki tiedot lajin kasvuvaiheista eri vuodenaikoina olen kerännyt vuosien mittaan omien havaintojeni kautta ainoastaan tältä ko. kasvupaikalta, mikä on lajista ainoa tuntemani koko Suomessa.
Laji muistuttaa varsin paljon muita orapihlajia ollen kooltaan 2 - 5 m korkea iso pensas / pieni puu. Tällä kasvupaikalla lajilla on yksi paksu ja kaarnaltaan lohkeileva runko sekä pallomainen latvus. Lajin lehdet muistuttavat varsin paljon täällä Suomessa hyvin yleisen aitaorapihlajan (Crataegus grayana) lehtiä; ne ovat lavoiltaan pulleita, liuskoittuneita ja sahalaitaisia. Tällä esiteltävällä lajilla lehtensä tosin näyttävät olevan hieman tummemman vihreitä kesäasussa.
Eroina moniin muihin orapihlajiin verrattuna ovat tällä lajilla kuitenkin lehtiensä selvästi myöhäisempi lehteenpuhkeaminen ja vähän myöhäisempi kukinta. Lajin lehdet ovat hiirenkorvalla ennemminkin toukokuun puolivälin jälkeen kuin sen kuun alussa. Lehtien puhkeamissävy on myös vaaleanvihreän sijaan varsin paljon punertava, mutta kesävihreys muodostuu pian ja latvuksensa on täydessä kesäasussa pian kesäkuun alkupuolella.
Kukinta on siis monia muita orapihlajalajeja vähän myöhemmin osuen kesäkuuhun puoliväli - loppuosapainotteisesti. Kukat muistuttavat monien muiden orapihlajien kukkia ollen valkoisia ja runsaan harsuissa tertuissa. Tämän lajin kukinnalla orapihlajien kukkakautta voidaankin hienosti jatkaa.
Kukista kehittyy erittäin isoja marjoja, jotka alkavat kypsymään punaisiksi vähitellen elokuussa. Täysi kypsyys muodostuu syyskuun mittaan ja marjojen runsas punaisuus loistaa hetken vihreiden lehtiensä seassa ennen ruskaa. Ruska on lokakuussa ja ilmenee kirjavana keltaisten, oranssien ja punaisten sävyissä.
Marraskuun alkuun mennessä puu on jo yleensä alaston, jolloin pääosaan astuu erityisen upea marjasatonsa; nämä kirsikkamaiset - luumumaiset marjansa nimittäin säilyvät pitkälle talveen alastomilla oksilla, jota monet muut orapihlajat eivät tee yhtä näyttävästi. Parhaimmillaan satoa jää oksille jopa seuraavan vuoden puolelle keskitalveen, mutta ainakin selvästi joulukuulle saakka. Näin ollen jo muutoin alastomaksi varistuneessa maisemassa lajin marjat ovat yksi pikanteimmista koriste-elementeistä, mitä mikään pensas tai puu pystyy tarjoamaan!
Lajin viljelystä ei ole juurikaan kirjoitettua menestymis- eikä kokemustietoa täällä Suomessa, mutta jotkut internet-lähteet väittävät sen pakkasenkestoksi n. -29 astetta. Näin ollen laji ei siis menestyisi riittävän varmasti sisämaassa, vaan olisi kasvatuskelpoinen lähinnä vain menestymisvyöhykkeellä I. Tätä on kuitenkin alettava tutkimaan kokeilemalla lajia pitkällä sisämaassa. Toisaalta jotkut lähteet väittävät lajin sietävän jopa savimaata, joka on täällä Suomessa hyvä ominaisuus. Lajilla olisi myös laaja sietokyky märkyydestä kuivuuteen.
Esteettisessä katsannossa Suomesta nimenomaan puuttuu sellaisten lehtipuiden ja -pensaiden viljelyä, missä lajeilla on lehtien varistuttua vielä pitkään näyttäviä hedelmiä oksillaan. Orapihlajien joukossa muilta kasvinosiltaan tämä ko. laji ei ole niin erityinen, mutta juuri tältä marjasadoltaan se sitä on. Niinpä suosittelen ottamaan lajia kasvatuskokeiluihin ja sitten myyntiin koristekasviksi.
Tämä marjasato-ominaisuus voisi inspiroida antamaan lajille viralliseksi suomalaiseksi nimeksi vaikkapa "kirsikkaorapihlaja" tai sitten sen alkuperäaluetta kuvaava "new yorkin orapihlaja"...
Vuoden 2012 viikon 47 kasvivalokuvaesittely >> Viikon 47 kasvivalokuva: Halava (Salix pentandra).
PS.: Lopetan siis tämän kasvivalokuvasarjan tämän vuoden kasvukauden osalta tähän. Viime vuodesta tuttuun tapaan koostan vielä myöhemmin yhteen listaukseen kaikki tämänkin vuoden osat. Lisäksi mainitsen vielä senkin, että viime vuosilta tuttu ruska-analyysini kuluneiden syksyjen osalta tulee olemaan tällä kertaa valokuvallinen, koska nyt minulla on runsaasti uutta kuvatilaa harrastaa valokuvabloggaamista. Pohdin vielä tämän valokuva-analyysin muotoa ja joka tapauksessa ehdin paneutumaan bloggaamiseen muutoinkin kunnolla uudestaan vasta joulukuun ensimmäisen viikon paikkeilta alkaen...
John F. Kennedyn salamurhan 50-vuotismerkkipäivä - JFK:n rooli rahatalouseliitin ja imperialismin vastaisena renessanssi- ja patrioottihumanistina
Tällä viikolla oli maailmanhistorian kuuluisimpiin ja merkittävimpiin kuuluneen salamurhan 50-vuotismerkkipäivä; John F. Kennedy siis palasi otsikoihin perjantaina 22.11.2013, kun sinä päivänä tasan 50 vuotta sitten hänet ammuttiin Dallasissa Yhdysvalloissa. Kyseiseen murhaan lavastettiin harhauttavaksi syntipukiksi Lee Harvey Oswald.
Kennedyn murhassa oli sen sijaan kyse usean henkilön orkestroimasta poliittisesta operaatiosta ja strateginen koneisto sen takana oli silloinen länsieliitti rahataloustotalitarisminsa ja imperialisminsa vaalimisagendoineen Lontoosta ja Wall Streetiltä käsin. Tämä sama koneisto toteutti myös muiden JFK:n kaltaisten 60-luvun vaikuttajien murhat, kuten Kennedyn veljen Robert F. Kennedyn ja Martin Luther Kingin.
John F. Kennedyllä oli kuitenkin laaja kansainvälinen verkosto auttamassa tavoitteitaan jo ennen presidenttiyttäänkin. Näitä olivat mm. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser, Intian pääministeri Jawaharlal Nehru, italialainen industrialisti Enrico Mattei jne. Lisäksi JFK järjesti heti presidenttikautensa alkajaisiksi ensimmäistä kertaa historiassa jokaiseen silloiseen Afrikan maahan USA:n suurlähettilään valvomaan sitä, että edistyksellinen nationalismi olisi saatu juurtumaan myös sinne ja Brittiläisen imperiumin kolonialismi olisi saatu poistettua sen tieltä kokonaan ja lopullisesti. Talouspolitiikkansa olikin keskeisesti reaalitalouden kehittämistä osana kulttuurillista edistyksellisyyttä ja siinä hänen yksi tavoitteensa oli myös poistaa rahanluontioikeus yksityiseltä Federal Reserve -laitokselta USA:n kansalliseen huomaan (Lisäys maanantaina 25.11.2013 klo. 11:55: Tämä viimeinen väite on tosin kiistanalainen, minkä paljastaa tämä wikipedia-artikkeli: Executive Order 11110 - JFK ei olisi sen mukaan kyseenalaistanut Fedin valtaa, mutta havaitsemastani näkökulmasta vaikuttaa siltä, että JFK:n tarkoitus oli auttaa teollisuutta kaikissa käänteissä ja ottaa "salakavalasti" myös Fed mukaan siihen projektiin tämän Executive Order 11110:n avullakin, koska teollisuuden tarvitsema hopeapolitiikka vaati päivittämistä JFK:n hallinnon alla joka tapauksessa >> "I again urge a revision in our silver policy to reflect the status of silver as a metal for which there is an expanding industrial demand. Except for its use in coins, silver serves no useful monetary function.").
---- Lisää tuota aihetta koskevaa päivitystä maanantaina 25.11.2013 klo. 12:15: JFK ilmeisesti ei ollut valmis siirtymään suoraa päätä rahatalouden uudistamiseen, vaan aloitti uudistuspolitiikkansa reaalitalouden asettamisesta keskiöön ja taivutti vain vähitellen hienovaraisen ovelasti rahataloutta sen periaatteen mukaan...
Reaalitalouden asettaminen keskiöön puolestaan on hyvin keskeinen pankkiiri-oligarkki -intressien vastainen periaate hyvinvointivaltion kehittämisenä. Tämänhän näemme tänään hyvin selkeästi, missä reaalitalous on heitetty sivuosaan rahatalouden ollessa kaikkien aikojen keskeisimmin keskellä keskiötä. ----
John F. Kennedy oli täten tämän oligarkki-pankkiirikartellin vastainen voima erittäin järjestelmällisesti sekä sisä- että ulkopolitiikassa ja USA:n historiassa siksi hyvin selkeästi samaa luovan edistyksen laatua Alexander Hamiltonin, Abraham Lincolnin ja Franklin D. Rooseveltin tapaisten patrioottihumanistien kanssa.
JFK tuli tunnetuksi myös sosiaalisten oikeuksien puolustajana ja siten mm. rasismin poiskitkeminen oli hänelle Yhdysvalloissa keskeinen poliittinen ohjelma, joka kuuluu myös periamerikkalaiseen imperialismin vastaisuuteen.
Niinpä vastaväitteet JFK:sta muka esim. heikkona presidenttinä ovat olleet lähinnä häntä mustamaalaavien piirien tarkoituksellista valetta.
Hän oli "heikon" sijaan suvereeni esimerkki tulevaisuuden johtajasta ja visionääristä, jonka aika tulee vielä joskus Yhdysvalloissakin. Se vaatinee kuitenkin laaja-alaista ja perinpohjaista neovalveutumista kollektiivisesti tästä eteen päin. Sitä varten on mm. viisastuttava n. 50 vuotta takaisin JFK:n menneisyyteen ja lähdettävä kehittymään yhteisönä uudestaan sen menneisyyden tulevaisuudesta. Tämä on länsimaiden tärkeimpiä missioita ymmärtää tulevaisuutta käytännön projekteja varten!
JFK:n aikana ja hänen hallintonsa osoittamana länsikulttuuri oli nimittäin monessa mielessä edistyksellisempi ja humaanimpi kuin nyt huolimatta siitä, että meillä on nykyään teknologisia vimpaimia ja teknistä osaamista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Teknologiakin saa täyden voimansa kukoistaa vasta sitten, kun oligarkkinen periaate on kitketty pois ja kulttuuria voitelee kasvuun anti-imperiaalinen edistyksen ilmapiiri.
Tulevaisuuden anti-imperiaalinen edistyksen ilmapiiri tarkoittaa oligarkkivapaan ihmisyyden ja hyvinvointivaltion kukoistusta. Sen siemen eräällä tavalla on kylvetty vuonna 1776 Yhdysvaltain perustamisen yhteyteen ja se on periaatteelliselta alkuperältään Euroopan renessanssista ja osin valistuksen ajasta >> Eurooppalaisen uuden ajan mukana nousseen kartesiolaisen paradigman ajatushistoriallisesta vaiheesta, missä subjekti yksilöllistyi ja maailma kohteena objektivoitui luoden näin mahdollisuuden ensimmäistä kertaa historiassa tekniikan, teollisen hyvinvoinnin, luonnontieteiden ja demokratian yleiselle kehitykselle kansallis- ja hyvinvointivaltioperiaatteiden ajatusrakenteina käytäntöön.
Se käytäntö on nimenomaan antioligarkkista ja anti-imperiaalista!
Yhdysvaltain perustamisessa koettiin, että paras kasvatuspaikka sille siemenelle olisi juuri "uusi maailma", koska Euroopassa eurooppalainen uusi aika kartesiolaisen paradigmansa kehityksessä ei luovimpien ihmisten mielissä tarjonnut silloin riittävän hyvää ja riittävän nopeasti paranevaa sijaa monarkkisessa ja korruptoituneessa "vanhan maailman" rappiossa >> Yhdysvaltain perustajaisät olivat näitä luovimpia mieliä.
JFK oli sisäistänyt jo kauan ennen presidentin uraansa tämän kytkeytyen Hamilton - Lincoln - Roosevelt -jatkumoon toteuttamaan kansainvälisten yhteyksiensä avulla oligarkian poislakaisun ensimmäisiä tavoitteita Afrikkaa ja Aasiaa myöten jo 1950 -luvullakin.
Meidän nykyihmisten tehtävä on vaalia tuota siementä kasvamaan uudestaan, mutta puitteet sille ovat tulleet koko ajan enemmän täyteen haittaavaa rikkaruohoa taloususkonnollisena rahana ja juurikin Yhdysvaltain tuhoutumisena sisältä päin.
Kyse on myös globaalista katastrofista >> Suorastaan koko nykyinen länsimainen pankki-pörssisysteemi on kuin mutatoitunut superrikkaruoho suoraan keskiajan pimeimpien ja lukittuneimpien mielten mustista kammioista ihanteenaan valta, ahneus ja tyrannia sekä hegemonianaan individuaalin sokeuden jatkopahuudellistama taloususkonto.
Tilanne vaikuttaa mahdottomalta, mutta John F. Kennedy on meille edelleen tärkeimpiä esikuvia osoittaa mahdollisuudet avoimiksi neorenessanssin suuntaan!... Siksi JFK on aina ajankohtainen!
JFK ja Franklin D. Rooseveltkin ovat jo olleet tätä ajankohtaisuutta korostamassa näissä kirjoituksissani >> John F. Kennedyn salaliittojen, imperialismin ja totalitarismin vastainen puhe ja LaRouche -liikkeen keskeisesti ihannoimia poliitikkoja NWO -agendaa vastaan: Franklin D. Roosevelt.
Laitan seuraavaksi aihetta koskevaa tausta-aineistoa ja muuta sisältöä >>
Ensin osoitan hyvin tyypillisen kuvan valtamedian asennoitumisesta: JFK:n persoonasta ja sisällöstä osataan siinä tuoda lähinnä vain viihteellisiä ja hyvin suppean toteavia irtotietoja. Länsirappion kuvaan sellaisessa kuuluu, että kaikkien aikojen tärkeimpiin kuuluvan murhan kertomisessa ei kyetä tekemään oikeastaan minkäänlaista oikeaa tutkivaa journalismia eikä varsinkaan kyseenalaisteta mitään virallisesta murhatarinasta. Kas näin: 50 vuotta John F. Kennedyn kuolemasta Kyltymätön naistenmies ja Dallasin laukauksista 50 vuotta - JFK:n näyttävä ura katkesi kesken kaiken.
Sitä vastoin esim. juuri LaRouche-liikkeen aineisto JFK:n murhasta on useita paradigmahyppyjä parempi sisällöltään, useita ajatuskerroksia syvempi upouudelta historiatutkimukseltaan ja siksi tiedolliselta vakuuttavuudeltaan kumoaa minkä tahansa em. kaltaisen valtavirtamediajutun >>
LaRouche PAC:n 50 Years After JFK -sivusto, josta alla linkkipoimintoja:
A Profile In Courage, Congressman Neil Gallagher >> "Neil Gallagher is the only man alive who not only was a close personal friend of John F. Kennedy, but fought the apparatus associated with the assassinations of JFK, RFK, and MLK, as a member of Congress. Miraculously, he was able to continue fighting, unlike others who joined him in the struggle. Even more miraculous, he is still alive today to tell of it. Here, at 92 years old, former Congressman Neil Gallagher presents to you his story.".
Jeff Steinberg on the JFK Assassination >> "An interview with EIR's Jeff Steinberg, on the history of the JFK assassination, the role of the Permindex front group, Col. "Mr.X" Prouty, and the British Empire led series of assassinations and cover-ups that followed.".
Interview with "Mr.X" Col. Prouty >> "We present here an interview conducted in 1992, between EIR's Jeff Steinberg, and Col. Fletcher Prouty (Ret.), covering a wide area of Col. Prouty's expertise, from covert CIA operations around the globe, and the coverup of the assassination of President John F. Kennedy.".
JFK vs. Empire, Interview with Anton Chaitkin >> "Michael Kirsch interviews EIR History Editor Anton Chaitkin, where they discuss Mr. Chaitkin's latest article, John F. Kennedy vs. the Empire.".
JFK Speeches Toward a Nation Wide TVA >> "To better understand the significance of NAWAPA 1964, LaRouchePAC presents to you the memory of JFK, by means of six speeches on the subject of national resources. In this period of national amnesia, and on the eve of general war to which our nation is being dragged by this same amnesia, remember our last expression of national pride, John F. Kennedy; remember through these films a legacy which is your own, even if you are unaware of that fact.".
LaRouche-liikkeen muusta aineistosta voidaan ottaa vertailuun JFK:n hallinnon kanssa mm. juuri nykyisen Barack Obaman hallinnon katastrofaalinen epäonnistuminen ja pahuus. Sitä varten ei tarvita kuin vain esim. nämä Yhdysvaltain ja Euroopan viime vuosien taloustilanteiden grafiikat, jotka kertovat karua kieltään vuodesta 2008 alkaneesta reaalitalouden ja hyvinvointivaltion romahduksesta koko transatlanttisessa piirissä >> November 15, 2013 Webcast · GRAPHICS.
Tilanne onkin ollut viimeisen 10 vuoden aikana hyvin selvä!: Yhdysvalloissa George W. Bushin kaksi hallintoa loivat vuosina 2001 - 2008 kaikkien aikojen rahatalousvararikon Lontoon Cityn, Wall Streetin ja isoimpien investointipankkien talutusnuorassa ja Barack Obaman kaksi hallintoa ovat olleet sen edesauttamana luomassa QE-politiikallaan reaalitalouden ja hyvinvointivaltioperiaatteiden päänmenoksi neofeodaalistavaa megarappiota!
Täysin päinvastaisin talousperiaattein siis kuin mikä oli JFK:n hallinnon tarkoitus! Siksi myös täysin länsieliitin neofeodaalisia imperiaali-intressejä varten!
Lisäksi tänä viikonloppuna Dallasissa oli JFK:n muistotilaisuuden yhteyteen luotu sananvapauskielto koko kaupunkiin, jossa oli ilmeisesti tarkoitus torjua kaikki valtamediapropagandaa eli ko. länsieliitti-intressejä kyseenalaistava toiminta liittyen mm. juuri JFK:n murhatarinan (Oswaldin muka tekemä) osoittamiseksi valheeksi.
Infowarsin Alex Jones harppasi siksi ko. paikalle ja joutui väkineen ja kanssamielenosoittajineen kohtaamaan nykyistä nousevaa USA:n poliisivaltiotyranniaa uhmattuaan ko. sananvapauskieltoa. Tässä siitä koostelinkki: Violent Suppression in Dallas: JFK 50th Anniversary Compilation - November 23rd, 2013.
Tässä vielä parisen muuta JFK-aiheeseen kantaa ottavaa linkkiä:
I still getting emotional about the JFK assassination 50 years later | Jesse Ventura
John F. Kennedyn murha: yksittäisen hullun rikos vai valtiollinen rikos demokratiaa vastaan?
Bill Hicks on the JFK Assassination.
Lopuksi on tähdennettävä sitä, kuinka meidän länsimaalaisten on siis kyettävä yhä voimakkaampaan kollektiiviseen valveutumiseen tunnistaaksemme tarkkaan länsieliitin promotoimat oligarkkiset ja imperiaaliset seikat kaikessa politiikassa, jotta voimme jättää ne tiukasti pois edistyksellisten ja humaanien arvojen tieltä neorenessanssillisia poliittisia ohjelmia luodaksemme.
Tätä seikkaa saa edelleentähdentää yllättäen julkisuuden henkilöistä Matt Damon, jonka äskettäinen Howard Zinniä lainaava puhe kertoo esimerkillisestä valveutumisesta! >> You Think You Know Someone, and Then He Gets on a Stage and Blows Your Mind.
Kennedyn murhassa oli sen sijaan kyse usean henkilön orkestroimasta poliittisesta operaatiosta ja strateginen koneisto sen takana oli silloinen länsieliitti rahataloustotalitarisminsa ja imperialisminsa vaalimisagendoineen Lontoosta ja Wall Streetiltä käsin. Tämä sama koneisto toteutti myös muiden JFK:n kaltaisten 60-luvun vaikuttajien murhat, kuten Kennedyn veljen Robert F. Kennedyn ja Martin Luther Kingin.
John F. Kennedyllä oli kuitenkin laaja kansainvälinen verkosto auttamassa tavoitteitaan jo ennen presidenttiyttäänkin. Näitä olivat mm. Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser, Intian pääministeri Jawaharlal Nehru, italialainen industrialisti Enrico Mattei jne. Lisäksi JFK järjesti heti presidenttikautensa alkajaisiksi ensimmäistä kertaa historiassa jokaiseen silloiseen Afrikan maahan USA:n suurlähettilään valvomaan sitä, että edistyksellinen nationalismi olisi saatu juurtumaan myös sinne ja Brittiläisen imperiumin kolonialismi olisi saatu poistettua sen tieltä kokonaan ja lopullisesti. Talouspolitiikkansa olikin keskeisesti reaalitalouden kehittämistä osana kulttuurillista edistyksellisyyttä ja siinä hänen yksi tavoitteensa oli myös poistaa rahanluontioikeus yksityiseltä Federal Reserve -laitokselta USA:n kansalliseen huomaan (Lisäys maanantaina 25.11.2013 klo. 11:55: Tämä viimeinen väite on tosin kiistanalainen, minkä paljastaa tämä wikipedia-artikkeli: Executive Order 11110 - JFK ei olisi sen mukaan kyseenalaistanut Fedin valtaa, mutta havaitsemastani näkökulmasta vaikuttaa siltä, että JFK:n tarkoitus oli auttaa teollisuutta kaikissa käänteissä ja ottaa "salakavalasti" myös Fed mukaan siihen projektiin tämän Executive Order 11110:n avullakin, koska teollisuuden tarvitsema hopeapolitiikka vaati päivittämistä JFK:n hallinnon alla joka tapauksessa >> "I again urge a revision in our silver policy to reflect the status of silver as a metal for which there is an expanding industrial demand. Except for its use in coins, silver serves no useful monetary function.").
---- Lisää tuota aihetta koskevaa päivitystä maanantaina 25.11.2013 klo. 12:15: JFK ilmeisesti ei ollut valmis siirtymään suoraa päätä rahatalouden uudistamiseen, vaan aloitti uudistuspolitiikkansa reaalitalouden asettamisesta keskiöön ja taivutti vain vähitellen hienovaraisen ovelasti rahataloutta sen periaatteen mukaan...
Reaalitalouden asettaminen keskiöön puolestaan on hyvin keskeinen pankkiiri-oligarkki -intressien vastainen periaate hyvinvointivaltion kehittämisenä. Tämänhän näemme tänään hyvin selkeästi, missä reaalitalous on heitetty sivuosaan rahatalouden ollessa kaikkien aikojen keskeisimmin keskellä keskiötä. ----
John F. Kennedy oli täten tämän oligarkki-pankkiirikartellin vastainen voima erittäin järjestelmällisesti sekä sisä- että ulkopolitiikassa ja USA:n historiassa siksi hyvin selkeästi samaa luovan edistyksen laatua Alexander Hamiltonin, Abraham Lincolnin ja Franklin D. Rooseveltin tapaisten patrioottihumanistien kanssa.
JFK tuli tunnetuksi myös sosiaalisten oikeuksien puolustajana ja siten mm. rasismin poiskitkeminen oli hänelle Yhdysvalloissa keskeinen poliittinen ohjelma, joka kuuluu myös periamerikkalaiseen imperialismin vastaisuuteen.
Niinpä vastaväitteet JFK:sta muka esim. heikkona presidenttinä ovat olleet lähinnä häntä mustamaalaavien piirien tarkoituksellista valetta.
Hän oli "heikon" sijaan suvereeni esimerkki tulevaisuuden johtajasta ja visionääristä, jonka aika tulee vielä joskus Yhdysvalloissakin. Se vaatinee kuitenkin laaja-alaista ja perinpohjaista neovalveutumista kollektiivisesti tästä eteen päin. Sitä varten on mm. viisastuttava n. 50 vuotta takaisin JFK:n menneisyyteen ja lähdettävä kehittymään yhteisönä uudestaan sen menneisyyden tulevaisuudesta. Tämä on länsimaiden tärkeimpiä missioita ymmärtää tulevaisuutta käytännön projekteja varten!
JFK:n aikana ja hänen hallintonsa osoittamana länsikulttuuri oli nimittäin monessa mielessä edistyksellisempi ja humaanimpi kuin nyt huolimatta siitä, että meillä on nykyään teknologisia vimpaimia ja teknistä osaamista enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Teknologiakin saa täyden voimansa kukoistaa vasta sitten, kun oligarkkinen periaate on kitketty pois ja kulttuuria voitelee kasvuun anti-imperiaalinen edistyksen ilmapiiri.
Tulevaisuuden anti-imperiaalinen edistyksen ilmapiiri tarkoittaa oligarkkivapaan ihmisyyden ja hyvinvointivaltion kukoistusta. Sen siemen eräällä tavalla on kylvetty vuonna 1776 Yhdysvaltain perustamisen yhteyteen ja se on periaatteelliselta alkuperältään Euroopan renessanssista ja osin valistuksen ajasta >> Eurooppalaisen uuden ajan mukana nousseen kartesiolaisen paradigman ajatushistoriallisesta vaiheesta, missä subjekti yksilöllistyi ja maailma kohteena objektivoitui luoden näin mahdollisuuden ensimmäistä kertaa historiassa tekniikan, teollisen hyvinvoinnin, luonnontieteiden ja demokratian yleiselle kehitykselle kansallis- ja hyvinvointivaltioperiaatteiden ajatusrakenteina käytäntöön.
Se käytäntö on nimenomaan antioligarkkista ja anti-imperiaalista!
Yhdysvaltain perustamisessa koettiin, että paras kasvatuspaikka sille siemenelle olisi juuri "uusi maailma", koska Euroopassa eurooppalainen uusi aika kartesiolaisen paradigmansa kehityksessä ei luovimpien ihmisten mielissä tarjonnut silloin riittävän hyvää ja riittävän nopeasti paranevaa sijaa monarkkisessa ja korruptoituneessa "vanhan maailman" rappiossa >> Yhdysvaltain perustajaisät olivat näitä luovimpia mieliä.
JFK oli sisäistänyt jo kauan ennen presidentin uraansa tämän kytkeytyen Hamilton - Lincoln - Roosevelt -jatkumoon toteuttamaan kansainvälisten yhteyksiensä avulla oligarkian poislakaisun ensimmäisiä tavoitteita Afrikkaa ja Aasiaa myöten jo 1950 -luvullakin.
Meidän nykyihmisten tehtävä on vaalia tuota siementä kasvamaan uudestaan, mutta puitteet sille ovat tulleet koko ajan enemmän täyteen haittaavaa rikkaruohoa taloususkonnollisena rahana ja juurikin Yhdysvaltain tuhoutumisena sisältä päin.
Kyse on myös globaalista katastrofista >> Suorastaan koko nykyinen länsimainen pankki-pörssisysteemi on kuin mutatoitunut superrikkaruoho suoraan keskiajan pimeimpien ja lukittuneimpien mielten mustista kammioista ihanteenaan valta, ahneus ja tyrannia sekä hegemonianaan individuaalin sokeuden jatkopahuudellistama taloususkonto.
Tilanne vaikuttaa mahdottomalta, mutta John F. Kennedy on meille edelleen tärkeimpiä esikuvia osoittaa mahdollisuudet avoimiksi neorenessanssin suuntaan!... Siksi JFK on aina ajankohtainen!
JFK ja Franklin D. Rooseveltkin ovat jo olleet tätä ajankohtaisuutta korostamassa näissä kirjoituksissani >> John F. Kennedyn salaliittojen, imperialismin ja totalitarismin vastainen puhe ja LaRouche -liikkeen keskeisesti ihannoimia poliitikkoja NWO -agendaa vastaan: Franklin D. Roosevelt.
Laitan seuraavaksi aihetta koskevaa tausta-aineistoa ja muuta sisältöä >>
Ensin osoitan hyvin tyypillisen kuvan valtamedian asennoitumisesta: JFK:n persoonasta ja sisällöstä osataan siinä tuoda lähinnä vain viihteellisiä ja hyvin suppean toteavia irtotietoja. Länsirappion kuvaan sellaisessa kuuluu, että kaikkien aikojen tärkeimpiin kuuluvan murhan kertomisessa ei kyetä tekemään oikeastaan minkäänlaista oikeaa tutkivaa journalismia eikä varsinkaan kyseenalaisteta mitään virallisesta murhatarinasta. Kas näin: 50 vuotta John F. Kennedyn kuolemasta Kyltymätön naistenmies ja Dallasin laukauksista 50 vuotta - JFK:n näyttävä ura katkesi kesken kaiken.
Sitä vastoin esim. juuri LaRouche-liikkeen aineisto JFK:n murhasta on useita paradigmahyppyjä parempi sisällöltään, useita ajatuskerroksia syvempi upouudelta historiatutkimukseltaan ja siksi tiedolliselta vakuuttavuudeltaan kumoaa minkä tahansa em. kaltaisen valtavirtamediajutun >>
LaRouche PAC:n 50 Years After JFK -sivusto, josta alla linkkipoimintoja:
A Profile In Courage, Congressman Neil Gallagher >> "Neil Gallagher is the only man alive who not only was a close personal friend of John F. Kennedy, but fought the apparatus associated with the assassinations of JFK, RFK, and MLK, as a member of Congress. Miraculously, he was able to continue fighting, unlike others who joined him in the struggle. Even more miraculous, he is still alive today to tell of it. Here, at 92 years old, former Congressman Neil Gallagher presents to you his story.".
Jeff Steinberg on the JFK Assassination >> "An interview with EIR's Jeff Steinberg, on the history of the JFK assassination, the role of the Permindex front group, Col. "Mr.X" Prouty, and the British Empire led series of assassinations and cover-ups that followed.".
Interview with "Mr.X" Col. Prouty >> "We present here an interview conducted in 1992, between EIR's Jeff Steinberg, and Col. Fletcher Prouty (Ret.), covering a wide area of Col. Prouty's expertise, from covert CIA operations around the globe, and the coverup of the assassination of President John F. Kennedy.".
JFK vs. Empire, Interview with Anton Chaitkin >> "Michael Kirsch interviews EIR History Editor Anton Chaitkin, where they discuss Mr. Chaitkin's latest article, John F. Kennedy vs. the Empire.".
JFK Speeches Toward a Nation Wide TVA >> "To better understand the significance of NAWAPA 1964, LaRouchePAC presents to you the memory of JFK, by means of six speeches on the subject of national resources. In this period of national amnesia, and on the eve of general war to which our nation is being dragged by this same amnesia, remember our last expression of national pride, John F. Kennedy; remember through these films a legacy which is your own, even if you are unaware of that fact.".
LaRouche-liikkeen muusta aineistosta voidaan ottaa vertailuun JFK:n hallinnon kanssa mm. juuri nykyisen Barack Obaman hallinnon katastrofaalinen epäonnistuminen ja pahuus. Sitä varten ei tarvita kuin vain esim. nämä Yhdysvaltain ja Euroopan viime vuosien taloustilanteiden grafiikat, jotka kertovat karua kieltään vuodesta 2008 alkaneesta reaalitalouden ja hyvinvointivaltion romahduksesta koko transatlanttisessa piirissä >> November 15, 2013 Webcast · GRAPHICS.
Tilanne onkin ollut viimeisen 10 vuoden aikana hyvin selvä!: Yhdysvalloissa George W. Bushin kaksi hallintoa loivat vuosina 2001 - 2008 kaikkien aikojen rahatalousvararikon Lontoon Cityn, Wall Streetin ja isoimpien investointipankkien talutusnuorassa ja Barack Obaman kaksi hallintoa ovat olleet sen edesauttamana luomassa QE-politiikallaan reaalitalouden ja hyvinvointivaltioperiaatteiden päänmenoksi neofeodaalistavaa megarappiota!
Täysin päinvastaisin talousperiaattein siis kuin mikä oli JFK:n hallinnon tarkoitus! Siksi myös täysin länsieliitin neofeodaalisia imperiaali-intressejä varten!
Lisäksi tänä viikonloppuna Dallasissa oli JFK:n muistotilaisuuden yhteyteen luotu sananvapauskielto koko kaupunkiin, jossa oli ilmeisesti tarkoitus torjua kaikki valtamediapropagandaa eli ko. länsieliitti-intressejä kyseenalaistava toiminta liittyen mm. juuri JFK:n murhatarinan (Oswaldin muka tekemä) osoittamiseksi valheeksi.
Infowarsin Alex Jones harppasi siksi ko. paikalle ja joutui väkineen ja kanssamielenosoittajineen kohtaamaan nykyistä nousevaa USA:n poliisivaltiotyranniaa uhmattuaan ko. sananvapauskieltoa. Tässä siitä koostelinkki: Violent Suppression in Dallas: JFK 50th Anniversary Compilation - November 23rd, 2013.
Tässä vielä parisen muuta JFK-aiheeseen kantaa ottavaa linkkiä:
I still getting emotional about the JFK assassination 50 years later | Jesse Ventura
John F. Kennedyn murha: yksittäisen hullun rikos vai valtiollinen rikos demokratiaa vastaan?
Bill Hicks on the JFK Assassination.
Lopuksi on tähdennettävä sitä, kuinka meidän länsimaalaisten on siis kyettävä yhä voimakkaampaan kollektiiviseen valveutumiseen tunnistaaksemme tarkkaan länsieliitin promotoimat oligarkkiset ja imperiaaliset seikat kaikessa politiikassa, jotta voimme jättää ne tiukasti pois edistyksellisten ja humaanien arvojen tieltä neorenessanssillisia poliittisia ohjelmia luodaksemme.
Tätä seikkaa saa edelleentähdentää yllättäen julkisuuden henkilöistä Matt Damon, jonka äskettäinen Howard Zinniä lainaava puhe kertoo esimerkillisestä valveutumisesta! >> You Think You Know Someone, and Then He Gets on a Stage and Blows Your Mind.
Viikkosääraportoinnissa taukoa ja sääennusteita erillisenä joulukuun ensimmäiselle viikolle saakka (Päivitetty!)
Olen päättänyt pitää muiden kiireideni takia taukoa viikkosääraporttieni laatimisessa joulukuun ensimmäiselle viikolle saakka. Palaan sitten kirjoittamaan intensiivivaiheena takautuvasti valmiiksi viikkojen 46, 47 ja 48 viikkosääraportit siten, että luon ne ilman sääennusteosioita ja julkaisen ne kunkin viikon jälkeiselle maanantaille paikoilleen takautuvasti; esim. viikon 46 raportti tulee julkaisuun maanantain 18.11.2013 kohdalle. Näin palaan joulukuussa myös normaaliin aikatauluun tämän sääsarjan puitteissa.
Tässä tiedoteosassa julkaisen joulukuun ensimmäiselle viikolle saakka lyhyitä sääennustepäivityksiä, jotka siis muutoin jatkossa olisivat puuttuneet varsinaisen sääbloggaamistaukoni aikana. Seuraavaksi alkavaa viikkoa 48 koskevaa sääennustetta >>
Tänään sunnuntaina 24.11.2013 on siis alkanut matalapaineen lounaispuolella luoteesta kylmän ilman virtaaminen lumikuurojen kera, mutta niistä ei ole tullut hentoa huurua lukuun ottamatta kunnon lumipeitettä Etelä-Suomeen. Varsinaisen lumipeitteen eteläraja kulkee vähän Tampereen tasan pohjoispuolella. Kylmää ilmaa virtaa myös laajasti manner-Eurooppaan ja Välimerellekin pohjoisesta vahvan korkeapaineen keskuksen ollessa Britteinsaarten länsireunalla ja toisen matalapaineen ollessa Mustanmeren luoteiskulmalla.
Kylmyys huipentuu tarkastelualueella alkavan viikon 48 alussa siten, että Britteinsaarten korkeapaineesta ulottuu ma-ti välisenä yönä selännettä Suomeen; heikossa tuulessa ja vähäpilvisessä säässä lämpötila laskee yöllä - aamulla sisämaassa -5 ja -10 asteen välille ja etelärannikolla -2 ja -5 asteen välille.
Tiistaina päivällä alkaa laidasta toiseen vaihteleva säätyyppi, kun voimakkaita matalapaineita liikkuu nopeaan tahtiin Islannin suunnasta Lapin yli Länsi-Venäjän pohjoisosiin koko ensi viikon ja seuraavan viikonkin puolelle saakka. Niiden mukaan vuorotellen tiheinä sarjoina tulee ensin matalapaineiden etupuolella leuto plussakeliannos lännestä ja pian matalapaineiden jälkipuolella pakkassäätä purkauksena pohjoisesta. Matalapaineisiin liittyy voimakkaita tuulia ja runsaitakin rintamasateita. Sateet ovat vaihtelevasti vettä, räntää ja lunta; sisämaassa lumipeitteiden muodostumisen todennäköisyyttä on etenkin idässä, mutta etelärannikkokin voi saada hetkellistä ensimmäistä lumipeitettä joulukuun alkuun mennessä. Todennäköisimmin lumia vaille jää lounaissaaristo...
Aikataulutus ko. matalapainesarjalle on alustavasti seuraava tarkastelualueelle >>
Leuto ja vesisadepainotteinen annos lännestä tulee ti - ke ajaksi, torstaina tapahtuu kylmän purkaus ja pe - la aikana se huipentuu yleisiin heikkoihin - kohtalaisiin pakkasiin korkeapaineen selänteessä; sisämaassa pakkasta taas -5 asteen kylmemmällekin puolelle. Lauantaina tulee länsi-lounaasta seuraava leuto suojasääannos, mutta jo sunnuntaina lumi-räntäpyryjen kera näyttäisi tulevan kylmää ilmaa luoteesta - pohjoisesta. Seuraavana maanantaina olisi korkeapaineen selänteen vuoro pakkassäässä, mutta jo tiistaina taas tulisi hetkellinen leuto annos voimakkaan matalapaineen ja runsaiden sateiden kera... Tähän aikataulutukseen tulee tarkennusta alkavan viikon 48 mittaan.
Euroopan mittakaavassa voidaan todeta, että koko tuon Fennoskandian yli tapahtuvan matalapainesarjan aikana ainakin su saakka vahvan korkeapaineen keskus pysyy itsepäisesti Britteinsaarten - Länsi-Euroopan yllä / länsireunalla ja täten manner-Euroopassa jatkuu yleisesti kylmä sää yöpakkasineen; lähinnä vain Britteinsaarille voi kiertyä korkeapaineen pohjoispuolelta ajoittain leudompaa ilmaa. Länsi-Venäjällä talventulo pysyy suhteellisen hyvin kurissa toisaalta juuri siksi, kun Fennoskandian suunnasta tulee sinne jatkuvasti tuota em. matalapainetoimintaa varsin hyvin sikäläisiä oloja leudontavana; pohjoisosiinsa tulee silti juuri niiden takia laajasti lisää lunta (Myös Lappi saa paljon lisää lunta!) ja ensi viikon 48 loppupuolella näyttäisi Uralin tienoilla korostuvan ankarien pakkasten mahdollisuus...
Päivitys lauantaina 30.11.2013 klo. 17:15: Em. ennusteesta sää on toteutunut eiliseen perjantaihin saakka varsin hyvin. Sen sijaan tänään lauantaina 30.11.2013 on alkanut hieman toisenlainen sääkehitys aikaisempaan verrattuna. Siitä tässä päivityksessä >> Tänään luoteesta on tullut pakkasyön perään okluusiorintaman mukana lumi- ja räntäsadealue, missä yhteydessä länsi- ja eteläosissa on lauhtunut tilapäisesti suojasääksi ja tuulet ovat olleet tässä yhteydessä hyvin voimakkaita. Kuitenkin jo tänään illalla luoteesta tulee kuivempi pakkasilmamassa jo takaisin ja sää selkenee loppuillalla.
Tuo kylmeneminen jää silti hyvin tilapäiseksi asiaksi, koska huomenna sunnuntaina eli jo ensi yönä Norjanmereltä saapuu raju myrskymatalapaine ja se siirtyy sunnuntain aikana Keski-Suomen yli itäkaakkoon; siinä yhteydessä aluksi länsi-lounaistuulet voimistuvat koviksi aamun ajaksi ja samalla lauhduttavat lumi- ja räntäsateet pyyhältävät alueen yli itään. Puolenpäivän maissa tuulet tilapäisesti heikkenevät lämpötilan kohotessa rakoilevapilvisessä säässä plussalle.
Matalapaineen jälkipuolella su illalla ja su-ma välisenä yönä on kuitenkin odotettavissa äskettäisen Eino-myrskyn toisinto Oskari- / Anelma-myrskynä!! >> Pohjois-luoteistuuli voimistuu su illalla nopeasti myrskypuuskaiseksi ja vaihtelevapilvisessä säässä tulee pakkasilmamassa kiivaasti alueelle lumikuurojen kera. Saatan tehdä tästä myrskystä seurannan, mikäli ehdin; päätän asian huomisaamuun mennessä....
Maanantaina tuo myrskymatalapaine kaikkoaa nopeasti Venäjälle heikkenevänä ja alkupäivän aikana pohjois-luoteistuulet alkavat heikkenemään; iltapäivällä lännestä tulee heikko korkeapaineen selänne, jossa tuulet lähes tyyntyvät tilapäisesti ja yöstä alkanut pakkasjakso pysyy sisämaan n. -5 asteen vaiheita etelärannikon 0 ja -4 asteen välisiin lämpötiloihin. Maanantain illalla Norjanmereltä Jäämerelle / Lappiin suuntautuva uusi voimakas matalapaine tuo kuitenkin taas leudon länsivirtauksen sadealueen kera; lämpötila kohoaa selvästi plussalle jo ma illalla - ma-ti välisenä yönä ja tämä leuto vaihe näyttää kestävän ainakin ke-to tienoille saakka vaihtelevapilvisenä länsivirtauksena; selkeimpinä öinä voi sisämaassa olla heikkoa pakkasta. Näin ollen tänään ja viikonvaihteen aikana etenkin sisämaahan muodostuvat lumipeitteet alkanevat sulaa laajasti pois...
Torstaista eteen päin matalapaineen painopiste alkaisi sijoittumaan Fennoskandiaan siten, että sää taas kylmenisi ja joku matalapaineen osakeskus saattaisi tuoda Etelä-Suomeenkin mahdollisesti runsaasti lunta. Tämä skenario on vielä epävarma ja päivityksessä siitä tässä julkaisussa lisää.
Euroopan mittakaavan tulevan sään kehityksestä sanon lyhyesti, että manner-Euroopassa pysyy monta päivää laajasti kylmä korkeapaine, jolloin siellä jatkuu edelleen sikäläisittäin melko talviset olosuhteet paikallisine sumuineen ja yleisine yöpakkasineen, joita esiintyy jopa Espanjaa myöten. Muutoinkin myös muualla Välimerellä on tavanomaista kylmempää ja etenkin Italian tienoilla matalapaineisen epävakaistakin. Pääasiallinen voimakkaiden matalapaineiden reitti kulkee siis kuitenkin Pohjois-Atlantilta Fennoskandian yli Venäjälle, jolloin Fennoskandiassa vuorottelevat pakkas- ja suojasääjaksot. Kylmyyspisteenä on ajoittain Lappi ankarahkojen pakkasten kera, mutta sielläkin on ensi viikolla ti - ke tilapäisesti leutoa. Eniten kylmyyspistettä on Uralilla, mutta Länsi-Venäjälle tulevat em. matalapaineet pitävät ankaria pakkasia siellä kuitenkin kurissa. Lisää lunta on tulossa Fennoskandian pohjoisosiin ja laajasti Länsi-Venäjän pohjois- ja keskiosiin >> Uralin ja Vienanmeren välissä sekä Pohjois-Lapissa on jo nyt paikoin harvinaisen paksuja lumipeitteitä; esim. Kilpisjärvellä on ollut ennätyslumista ajankohtaan nähden!
Kylmyys huipentuu tarkastelualueella alkavan viikon 48 alussa siten, että Britteinsaarten korkeapaineesta ulottuu ma-ti välisenä yönä selännettä Suomeen; heikossa tuulessa ja vähäpilvisessä säässä lämpötila laskee yöllä - aamulla sisämaassa -5 ja -10 asteen välille ja etelärannikolla -2 ja -5 asteen välille.
Tiistaina päivällä alkaa laidasta toiseen vaihteleva säätyyppi, kun voimakkaita matalapaineita liikkuu nopeaan tahtiin Islannin suunnasta Lapin yli Länsi-Venäjän pohjoisosiin koko ensi viikon ja seuraavan viikonkin puolelle saakka. Niiden mukaan vuorotellen tiheinä sarjoina tulee ensin matalapaineiden etupuolella leuto plussakeliannos lännestä ja pian matalapaineiden jälkipuolella pakkassäätä purkauksena pohjoisesta. Matalapaineisiin liittyy voimakkaita tuulia ja runsaitakin rintamasateita. Sateet ovat vaihtelevasti vettä, räntää ja lunta; sisämaassa lumipeitteiden muodostumisen todennäköisyyttä on etenkin idässä, mutta etelärannikkokin voi saada hetkellistä ensimmäistä lumipeitettä joulukuun alkuun mennessä. Todennäköisimmin lumia vaille jää lounaissaaristo...
Aikataulutus ko. matalapainesarjalle on alustavasti seuraava tarkastelualueelle >>
Leuto ja vesisadepainotteinen annos lännestä tulee ti - ke ajaksi, torstaina tapahtuu kylmän purkaus ja pe - la aikana se huipentuu yleisiin heikkoihin - kohtalaisiin pakkasiin korkeapaineen selänteessä; sisämaassa pakkasta taas -5 asteen kylmemmällekin puolelle. Lauantaina tulee länsi-lounaasta seuraava leuto suojasääannos, mutta jo sunnuntaina lumi-räntäpyryjen kera näyttäisi tulevan kylmää ilmaa luoteesta - pohjoisesta. Seuraavana maanantaina olisi korkeapaineen selänteen vuoro pakkassäässä, mutta jo tiistaina taas tulisi hetkellinen leuto annos voimakkaan matalapaineen ja runsaiden sateiden kera... Tähän aikataulutukseen tulee tarkennusta alkavan viikon 48 mittaan.
Euroopan mittakaavassa voidaan todeta, että koko tuon Fennoskandian yli tapahtuvan matalapainesarjan aikana ainakin su saakka vahvan korkeapaineen keskus pysyy itsepäisesti Britteinsaarten - Länsi-Euroopan yllä / länsireunalla ja täten manner-Euroopassa jatkuu yleisesti kylmä sää yöpakkasineen; lähinnä vain Britteinsaarille voi kiertyä korkeapaineen pohjoispuolelta ajoittain leudompaa ilmaa. Länsi-Venäjällä talventulo pysyy suhteellisen hyvin kurissa toisaalta juuri siksi, kun Fennoskandian suunnasta tulee sinne jatkuvasti tuota em. matalapainetoimintaa varsin hyvin sikäläisiä oloja leudontavana; pohjoisosiinsa tulee silti juuri niiden takia laajasti lisää lunta (Myös Lappi saa paljon lisää lunta!) ja ensi viikon 48 loppupuolella näyttäisi Uralin tienoilla korostuvan ankarien pakkasten mahdollisuus...
Päivitys lauantaina 30.11.2013 klo. 17:15: Em. ennusteesta sää on toteutunut eiliseen perjantaihin saakka varsin hyvin. Sen sijaan tänään lauantaina 30.11.2013 on alkanut hieman toisenlainen sääkehitys aikaisempaan verrattuna. Siitä tässä päivityksessä >> Tänään luoteesta on tullut pakkasyön perään okluusiorintaman mukana lumi- ja räntäsadealue, missä yhteydessä länsi- ja eteläosissa on lauhtunut tilapäisesti suojasääksi ja tuulet ovat olleet tässä yhteydessä hyvin voimakkaita. Kuitenkin jo tänään illalla luoteesta tulee kuivempi pakkasilmamassa jo takaisin ja sää selkenee loppuillalla.
Tuo kylmeneminen jää silti hyvin tilapäiseksi asiaksi, koska huomenna sunnuntaina eli jo ensi yönä Norjanmereltä saapuu raju myrskymatalapaine ja se siirtyy sunnuntain aikana Keski-Suomen yli itäkaakkoon; siinä yhteydessä aluksi länsi-lounaistuulet voimistuvat koviksi aamun ajaksi ja samalla lauhduttavat lumi- ja räntäsateet pyyhältävät alueen yli itään. Puolenpäivän maissa tuulet tilapäisesti heikkenevät lämpötilan kohotessa rakoilevapilvisessä säässä plussalle.
Matalapaineen jälkipuolella su illalla ja su-ma välisenä yönä on kuitenkin odotettavissa äskettäisen Eino-myrskyn toisinto Oskari- / Anelma-myrskynä!! >> Pohjois-luoteistuuli voimistuu su illalla nopeasti myrskypuuskaiseksi ja vaihtelevapilvisessä säässä tulee pakkasilmamassa kiivaasti alueelle lumikuurojen kera. Saatan tehdä tästä myrskystä seurannan, mikäli ehdin; päätän asian huomisaamuun mennessä....
Maanantaina tuo myrskymatalapaine kaikkoaa nopeasti Venäjälle heikkenevänä ja alkupäivän aikana pohjois-luoteistuulet alkavat heikkenemään; iltapäivällä lännestä tulee heikko korkeapaineen selänne, jossa tuulet lähes tyyntyvät tilapäisesti ja yöstä alkanut pakkasjakso pysyy sisämaan n. -5 asteen vaiheita etelärannikon 0 ja -4 asteen välisiin lämpötiloihin. Maanantain illalla Norjanmereltä Jäämerelle / Lappiin suuntautuva uusi voimakas matalapaine tuo kuitenkin taas leudon länsivirtauksen sadealueen kera; lämpötila kohoaa selvästi plussalle jo ma illalla - ma-ti välisenä yönä ja tämä leuto vaihe näyttää kestävän ainakin ke-to tienoille saakka vaihtelevapilvisenä länsivirtauksena; selkeimpinä öinä voi sisämaassa olla heikkoa pakkasta. Näin ollen tänään ja viikonvaihteen aikana etenkin sisämaahan muodostuvat lumipeitteet alkanevat sulaa laajasti pois...
Torstaista eteen päin matalapaineen painopiste alkaisi sijoittumaan Fennoskandiaan siten, että sää taas kylmenisi ja joku matalapaineen osakeskus saattaisi tuoda Etelä-Suomeenkin mahdollisesti runsaasti lunta. Tämä skenario on vielä epävarma ja päivityksessä siitä tässä julkaisussa lisää.
Euroopan mittakaavan tulevan sään kehityksestä sanon lyhyesti, että manner-Euroopassa pysyy monta päivää laajasti kylmä korkeapaine, jolloin siellä jatkuu edelleen sikäläisittäin melko talviset olosuhteet paikallisine sumuineen ja yleisine yöpakkasineen, joita esiintyy jopa Espanjaa myöten. Muutoinkin myös muualla Välimerellä on tavanomaista kylmempää ja etenkin Italian tienoilla matalapaineisen epävakaistakin. Pääasiallinen voimakkaiden matalapaineiden reitti kulkee siis kuitenkin Pohjois-Atlantilta Fennoskandian yli Venäjälle, jolloin Fennoskandiassa vuorottelevat pakkas- ja suojasääjaksot. Kylmyyspisteenä on ajoittain Lappi ankarahkojen pakkasten kera, mutta sielläkin on ensi viikolla ti - ke tilapäisesti leutoa. Eniten kylmyyspistettä on Uralilla, mutta Länsi-Venäjälle tulevat em. matalapaineet pitävät ankaria pakkasia siellä kuitenkin kurissa. Lisää lunta on tulossa Fennoskandian pohjoisosiin ja laajasti Länsi-Venäjän pohjois- ja keskiosiin >> Uralin ja Vienanmeren välissä sekä Pohjois-Lapissa on jo nyt paikoin harvinaisen paksuja lumipeitteitä; esim. Kilpisjärvellä on ollut ennätyslumista ajankohtaan nähden!
Monday, November 18, 2013
Viikon 46 sää vuonna 2013: Pääosin hyvin leutoa ja vaihtelevan epävakaista länsivirtausta; sunnuntaina tuhoisa Eino-myrsky
Kyseessä on muiden kiireideni takia myöhässä julkaistava takautuva sääraportti ko. viikon 46 toteutuneista säätilanteista ja luontohavainnoista ilman sääennustetta; julkaisu tälle maanantain 18.11.2013 kohdalle tapahtui sunnuntaina 8.12.2013 klo. 00:20.
Yleiskuvaus viikon 46 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson säätä hallitsi yhä tavanomaista selvästi leudompi länsivirtausten tilanne ja siten lämpötilat olivat etelärannikolla - lounaassa lähes koko ajan nollan yläpuolella; heikkoa pakkasta oli ajoittain lähinnä vain sisämaassa eli lyhyesti ma-ti sekä ke-to öinä. Ylimmillään lämpötilat hipoivat etelärannikolla - lounaassa +10 astetta ja sisämassakin oli +5 asteen ylityksiä; kasvukauden osittaista loppuvaihetta oli yhä etelärannikolla - lounaassa. Leutoa vaihetta sävyttivät lännestä tulleet rintamavesisateet ti ja pe sekä niiden välillä vaihteleva pilvisyys. Tuulet olivat ajoittain voimakkaita viikon mittaan, mutta vasta sunnuntaina sattui erikoisen voimakas myrskytilanne Etelä-Lapin lännestä itään ylittäneen matalapaineen keskuksen länsi-lounaisreunalla; tämä Eino-myrsky (Myrskyseuranta su 17.11.2013: Tuhoisa länsituulinen Eino-myrsky poutaisena ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Eino-myrsky sunnuntaina 17.11.2013) aiheutti eniten tuhoja Keski-Suomessa. Myrsky oli enimmäkseen pilvipoutainen ja sen myötä sää kylmeni su illalla sisämaassa taas hetkeksi pakkaselle.
Euroopan mittakaavassa matalapaineiden pääreitti oli siis Pohjois-Atlantilta Jäämerelle ja Fennoskandian yli Länsi-Venäjän pohjoisosiin, missä la-su Fennoskandian keskiosissa oli raju myrsky. Näiden myötä Fennoskandian eteläosat ja Baltia olivat viikolla pääosin hyvin leutoja, mutta Lapissa jatkui talvi, missä matalapaineet toivat paikoin paljon lisää lunta ja poutahetkillä pakkanen kiristyi paikoin -15 asteen paikkeille - kylmemmäksikin torstain tienoilla. Manner-Euroopassa vaikutti etenkin viikon loppupuoliskolla laaja korkeapaine, missä ilmamassa oli loppusyksyisen koleaa paikallisine yöpakkasineen ja sumuineen. Britteinsaarilla oli ajoittain epävakaisempaa ja leudompaa tuon pohjoisen matalapaineradan vaikutuksesta. Välimerellä alkuviikon runsassateinen matalapaine Italian tienoilla toi syksyviileitä säitä sinnekin itäosia lukuun ottamatta. Länsi-Venäjällä puolestaan oli alkuviikolla yhä leutoa ja pakkasta vain heikkona ja paikoin pohjoisosissa; loppuviikon mittaan pakkanen yleistyi vähitellen pohjoisosissa ja kiristyi selvästi etenkin Uralilla aivan lopussa, mutta etelässä jatkui leudohko loppusyksyinen - syystalvinen poutasää. Su tuo em. myrskymatalapaine toi lumipyryjä pohjoisosiin.
Ruskan loppuvaiheet alkoivat edetä yhä varistuneemmiksi maisemiksi manner-Euroopan itäosissa, Mustanmeren pohjoisrannoilla, Skandinavian eteläisimmissä osissa sekä osaksi Skotlannissa. Yöpakkasta eniten saaneilla alueilla varistuminen eteni nopeimmin kokonaan alastomaksi. Muualla Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla oli vielä runsaampaa syysväritystä - paikoin ruskahuipennustakin sekä osittain vihreitä kasvustoja. Ruskahuipennusta oli Mustanmeren länsipuolella sekä sitä alkoi saapua Välimeren viileille alueille sellaisena kuin se siellä ainavihantien lehtipuiden seassa pystyy esiintymään.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 11.11.2013: Matalapaine jakautui manner-Euroopassa nopeasti kahtia etelään ja pohjoiseen; eteläisempi osa jäi pyörimään voimakkaana Italian tienoille ja pohjoisempi etääntyi Fennoskandiasta Jäämerelle. Samalla itä-länsisuunnassa kapea korkeapaine valtasi manner-Euroopan Ranskan suunnasta käsin. Kolea ilmamassa valtasi täten manner-Euroopan laajasti. Keskukseltaan Islannin ylle sijoittunut laaja ja voimakas matalapaine työnsi lännestä rintamasysteemeitä sateineen Britteinsaarilta Skandinaviaan mukanaan uusi annos leutoa säätä. Mustaltamereltä Uralille jatkui yhä pääasiassa tavanomaista leudompi sää; Uralillakin yhä ajoittain suojaa. Tarkastelualueella yöllä oli vielä runsasta kumpukerrospilvisyyttä, mutta aamuksi selkeni laajasti kokonaan ja se jatkui lähes koko loppupäivän; vain yksittäisiä vähäisiä pilvikokkareita ilmestyi paikoin ja illalla ajoittain vähän runsaampina lauttoina. Luoteistuuli oli enimmäkseen heikkoa alkupäivällä ja ajoittain oli tyyntä. Illalla tuuli kääntyi lounaaseen ja alkoi voimistua lännestä alkaen. Lämpötila oli lähes koko päivän sisämaassa 0 ja +3 asteen välillä ja etelärannikolla +3 ja +5 asteen välillä; yöllä sisämaassa oli paikoin pakkasta. Illalla lämpötila laski sisämaassa hetkeksi 0 ja -3 asteen välille ennenkuin lännestä käsin alkoi leudontua tulevana yönä.
Tiistai 12.11.2013: Laaja ja voimakas matalapaine lähti keskukseltaan liikkeelle Islannin päältä siirtyen kohti Jäämerta. Sen laaja okluusiorintama ylitti täten päivän aikana Fennoskandian itään tuoden mukanaan leudon länsi-lounaisvirtauksen, mistä leutoutta pääsi lisää myös Länsi-Venäjän pohjoisosiin, vaikka pakkanen siellä yleistyi vähän. Manner-Euroopassa korkeapaine vähäisine yöpakkasineen vetäytyi kohti Mustanmeren pohjoispuolta ja em. rintamasysteemi ulottui osaksi Länsi-Euroopan pohjoisosiin; Britteinsaarille leutoa ilmaa luoteesta. Toinen korkeapaine vahvistui Britteinsaarten lounaisreunalla. Keskisellä Välimerellä pyöri edelleen matalapaine sateineen. Tarkastelualueella alkuyöllä oli aluksi hetken osittain selkeää, mutta em. rintaman edellä alapilviksi tuli jo aamuksi tiivis ja kokkareinen kumpukerrospilvikansi. Rintaman vesisateet kastelivat iltapäivällä ja illalla kohtalaisesti - paikoin runsaasti ja lopuksi tuli tihkusadetta. Rintaman ylityksen myötä ilmamassan utu lisääntyi ja alapilvikansi samentui tasaiseksi sumupilveksi. Lounaistuuli oli navakkaa alkupäivällä ennen rintamaa ja sen ylityksen myötä se kääntyi länteen heiketen kohtalaiseksi. Lämpötila oli aluksi yöllä sisämaassa idässä 0 ja -4 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja +3 asteen välillä. Aamulla lämpötila kohosi ja oli iltapäivästä alkaen sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä.
Keskiviikko 13.11.2013: Jäämerelle lounaasta saapunut laaja matalapaine siirtyi vähän heikkenevänä kohti Novaja Zemljaa siirtäen okluusiorintaman lumi-räntäsateita leudon ilman kera itään Länsi-Venäjän pohjoisosissa; Uralilla pakkanen kiristyi vähän. Skandinaviaan muodostui kylmentävä korkeapaineen selänne. Uusi voimakas matalapaine saapui lännestä Islannin eteläreunalle ja sen rintamasateet alkoivat ylittää Britteinsaaria. Manner-Euroopassa em. okluusiorintaman heikko häntä siirtyi itään epävakaistaen säätä, mutta lännestä sen perään tuli kiilana uutta koleahkoa korkeapainetta. Italian tienoon matalapaine heikkeni. Tarkastelualueella viimeisetkin rintamavesisateet poistuivat idästä alkuyöllä Venäjälle, mutta aamuun saakka oli täyspilvistä ja utuista. Aamupäivästä alkaen vallitsi poutasää vaihtelevasti rakoilleen kumpukerrospilvisyyden kera ja ilmamassa oli kirkasta. Länsituuli oli heikkoa - kohtalaista; illalla tuuli kääntyi enemmän luoteeseen. Lämpötila pysyi aluksi sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä; illalla kylmeni sisämaassa paikoin nollan tienoille ja etelärannikolla - lounaassa vajaaseen +5 asteeseen.
Torstai 14.11.2013: Manner-Euroopan itäosiin vahvistui kolea korkeapaine paikallisine yöpakkasineen ja samalla heikko etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne siirtyi Skandinaviasta Suomen ylle; pakkanen kiristyi Lapissa. Islannin eteläreunalta siirtyi matalapaine heikkenevänä Norjanmerelle ja sen etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi siirtyi Britteinsaarten tasalta Skandinaviaan heikkenevänä. Britteinsaarten länsireunalle siirtyi uusi vahva korkeapaine Atlantilta; pohjoistuulta Britteinsaarten yli ja uutta matalapainejonoa Islantiin lounaasta eteläpuolisen leudon länsivirtauksen kera. Venäjällä talvistui vähän (pohjoisosissa pakkanen yleistyi) Novaja Zemljan vanhan ja Mustanmeren koillispuolisen uuden matalapaineen välissä. Tarkastelualueella jatkui kirkasilmamassainen poutasää ja vaihteleva pilvisyys; yöllä oli ajoittain selkeitä hetkiä ja muutoin rakoileva kumpukerrospilvisyys jatkui muuttuen osaksi - ajoittain hahtuvapilvilautoiksi. Aluksi luoteistuuli oli heikkoa - kohtalaista, mutta iltapäiväksi tyyntyi enimmäkseen kokonaan. Illalla lännessä lounaistuuli virisi vähän. Lämpötila oli yöllä - aamulla sisämaassa 0 ja -3 asteen välillä ja etelärannikolla 0 ja +3 asteen välillä. Iltapäivällä lämpötila vaihteli etelärannikon - lounaan +5 asteen vaiheilta sisämaan +1 ja +3 asteen välille. Illalla idän sisämaassa pakastui uudestaan.
Perjantai 15.11.2013: Britteinsaarten länsireunan ja manner-Euroopan itäosan korkeapaineet muodostivat yhtenäisen ja laajan itä-länsisuuntaisen kolean korkeapaineen paikallisine yöpakkasineen ja sumuineen Britteinsaarten eteläosista Mustanmeren pohjoispuolelle. Samalla Islannista siirtyi Jäämerelle voimistuva matalapaine ja sen okludoituva rintamasysteemi runsaine sateineen tuli illalla Fennoskandiaan; Lapissa runsaita lumipyryjä ja muualle leuto länsituuliannos syrjäyttäen korkeapaineen selänteen Suomesta Venäjälle. Uusi matalapaine siirtyi Islannin eteläreunalle lounaasta. Länsi-Venäjän pohjoisosissa heikko - kohtalainen pakkanen jatkui ja Välimeren keskivaiheilla oli yhä hieman matalapaineista. Tarkastelualueella yöstä alkuiltapäivään saakka vallitsivat vaihtelevasti rakoillen kumpukerros- ja hahtuvapilvet sekaisin. Loppupäivänä oli täyspilvistä ja illalla lännestä vyöryi yli kohtalaista rintamavesisadetta. Länsi-lounaistuuli voimistui; yöllä - aamulla se oli heikkoa - kohtalaista ja loppupäivällä enimmäkseen navakkaa - ajoittain kovapuuskaista. Lämpötila oli aluksi sisämaan itäosissa nollan vaiheilla ja muutoin +1 ja +5 asteen välillä; leudointa lounaassa. Iltapäivästä alkaen lämpötila oli idän sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä, muutoin sisämaassa paikoin reilussa +5 asteessa ja etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä.
Lauantai 16.11.2013: Laaja itä-länsisuunnassa pitkulainen korkeapaine pysyi lähes sijoillaan manner-Euroopassa; siellä koleaa ja paikoin yöpakkasia sekä sumuja. Jäämerelle tullut matalapaine jäi heikkenemään sijoilleen, mutta Islannin eteläreunalta siirtyi kohti Fennoskandian keski-pohjoisosia rajusti voimistunut myrskymatalapaine; illalla Keski-Norjaan saapuivat sen hirmumyrskytuulet! Kolmas matalapaine muodostui Islantiin. Tämän matalapainesysteemin eteläpuolella Pohjois-Atlantilta Fennoskandian eteläosiin - Baltiaan ulottui leuto länsivirtaus. Länsi-Venäjällä näiden matalapaineiden edellä korkeapaineen selänteessä pakkanen kiristyi pohjoisessa kohtalaisena, mutta etelässä oli yhä vain paikallista yöpakkasta. Tarkastelualueella yöllä viimeiset rintamavesisateet kaikkosivat itäosista ja aamulla viimeiset rintamapilvet väistyivät hahtuva- ja palleropilvilauttoina; aamupäivästä alkuiltaan oli laajasti selkeää ja kuulaan kirkasta. Loppuillalla voimistuneessa länsi-luoteistuulessa alkoi viilettää ohutta sumupilvisyyttä kuutamon valaisemana ja lännestä paikkaa ylittämään alkanut rintamasysteemi oli lähes pilvetön. Länsituuli oli aluksi yöllä navakkaa, mutta muutoin enimmäkseen kohtalaista. Illalla länsi-luoteistuuli voimistui navakaksi ennakoiden seuraavan päivän myrskyä. Lämpötila pysyi koko päivän sisämaassa +5 asteen tienoilla - idässä vähän sen alla ja etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä.
Sunnuntai 17.11.2013: Raju myrskymatalapaine siirtyi nopeasti Norjasta Etelä-Lapin yli itään; myrskytuhoisaa luoteistuulta eteni sen mukana Keski-Skandinaviasta Etelä- ja Keski-Suomen yli alkupäivällä. Jo illalla Skandinavian kautta Suomeen saapui korkeapaineen selänne ja sitä alkoi seurata länsi-lounaisvirtaus pian perään Islannista Norjanmerelle siirtyneen matalapaineen takia. Manner-Euroopassa jatkui laajasti kolea sekä paikoin sumuinen ja yöpakkasten korkeapainesää; Britteinsaarille ulottui pohjoispuolelta matalapaineen epävakaisuutta. Länsi-Venäjällä pakkanen keskittyi Uralille ankaroituvana ja em. raju matalapaine toi muualle pohjoisosiin laajasti lumipyryjä; etelämmäksi ko. matalapaine toi leutoa säätä lännestä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli aluksi ohutta nopeasti viilettänyttä sumupilveä. Myrskytuulten myötä aamuksi selkeni hetkeksi laajasti, mutta aamupäivästä iltapäivään oli nopeasti viilettäneitä kumpukerrospilvien kokkareita. Keski-Suomesta ulottui itäosiin myös puuskaisten lumikuurojen vyöhykettä. Illalla selkeni laajasti kokonaan. Ilma oli kirkkaan kuulas. Yöllä länsi-luoteistuuli oli aluksi navakkaa. Sitten luoteistuuli voimistui myrskypuuskaiseksi varhaisaamusta alkaen; myrskyä jatkui alkuiltapäivään ja sitten pohjois-luoteistuuli heikkeni nopeasti. Loppuillalla tuuli oli hetken heikkoa ja alkoi kääntyä länteen-lounaaseen. Lämpötila oli aluksi yöllä etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä sekä sisämaassa +5 asteen vaiheilla; kylmintä idässä. Myrskyn myötä lämpötila alkoi laskea; iltapäiväksi parisen astetta, mutta illalla sisämaassa pakastui jo 0 ja -4 asteen välillä ja etelärannikolla lähestyttiin nollaa. Lounaissaaristossa pysyttiin +1 ja +4 asteen välillä.
---> Myrskyseuranta su 17.11.2013: Tuhoisa länsituulinen Eino-myrsky poutaisena ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Eino-myrsky sunnuntaina 17.11.2013.
Alkaneen viikon 47 sääennuste Etelä-Suomeen (Tämä takautuva raportti ei sisällä ennustetta)
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 46 - 2013: Etelä-Suomen luontainen ruska oli siis jo periaatteessa päättynyt, mutta viikon hyvin leuto sää pitkitti viimeisiä ruskavaiheita etenkin etelärannikolla seuraavissa pääosin ulkomaisissa viljellyissä puulajeissa >> Viimeisiltä lehdiltään viikon loppuun mennessä alastomiksi varistuivat: viimeiset yksittäiset raidat (Salix caprea) ja metsätammet (Quercus robur), amerikkalaiset keltatammi (Quercus muehlenbergii) ja mustatammi (Quercus velutina) sekä niverävaahtera (Acer campestre) ja vähemmän vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus). Puista eniten lehdessä olivat vielä muutamat salavalajit (Salix sp.), joissa oli riittävä lehtiä vielä seuraavankin viikon puolelle.
Pensaiden osalta myöhäistä ruskaviipymää oli vielä näillä lajeilla ko. viikon ajan: monet kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.), lumimarja (Symphoricarpos rivularis), kellokuusama (Kolkwitzia amabilis), höyhenpensas (Fothergilla major), neillia (Neillia sinensis), kerria (Kerria japonica), villaheisi (Viburnum lantana), hammasheisi (Viburnum dentata), viitaheisi (Viburnum cassinoides) ja myöhäisimmät lumipalloheisit (Viburnum opulus "Roseum").
Monet pensasruusulajit, kuten yleinen kurtturuusu (Rosa rugosa) pysyivät niin lehtevinä, että ruskaansa oli säilyvä vielä seuraavankin viikon puolelle. Köynnösruusuissa oli edelleen suureksi osaksi kesäasuisiakin lajikkeita. Atsaleoillakin (Rhododendron sp.) yksittäiset lajikkeet olivat vielä runsaassa ruskassa ja olivat pysyviä osaksi lehtevinä seuraavan viikon puolelle.
Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä etelärannikolla eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides) viimeiset lehdet varistuivat, mutta runsaassa ruskassa pysyi vielä samettisumakki (Rhus hirta). Jalokastanja (Castanea sativa) ja poimuetelänpyökki (Nothofagus antarctica) varistuivat viimein alastomiksi. Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) varistui yli puoliksi alastomaksi ja suosypressi (Taxodium distichum) lähes kokonaan alastomaksi.
Muista kesävihannista havupuista myöhäiset lehtikuusilajit (Larix sp.) olivat vielä alkuun osaksi ruskahuipennuksessa, mutta varistuivat vähitellen n. puolialastomiksi. Ensimmäisenä kokonaan alaston oli siperianlehtikuusi (Larix sibirica).
Muita luontohavaintoja >> Tuoksuasteri (Aster novae-angliae) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) sinnittelivät yhä kukintansa loppuvaiheita leudon sään turvin. Toisaalta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa havaitsin leutojen säiden virittäneen näsiän (Daphne mezereum) poikkeuksellisesti osittaiseen syyskukintaan!
Nurmikoiden osittainen vihreys ja hidas kasvu mahdollistuivat etelärannikolla yhä ajankohtaan nähden pikantisti, mutta sisämaassa nurmikoiden kasvu oli jo pysähtynyt ja korsien kellertävyys huomattavaa. Sammalet viihtyivät erittäin vihreinä ja etelärannikolla viimeisiä sieniä esiintyi edelleen.
Maaperä pysyi hyvin märkänä, mutta edellisviikon kaltaista liikamärkyyttä ja notkopaikkojen tulvimista ei esiintynyt. Jokien virtaamat tasoittuivat ajankohdan normaaleiksi. Sisämaassa hetkittäiset pakkastilanteet jäädyttivät maata n. sentin verran jäähän, mutta välissä olleet leudot jaksot pystyivät ne vielä sulattamaan kokonaan. Sunnuntain myrskyssä itäosien lumikuuroista ei jäänyt maahan mitään merkittävää.
Vesistöjen pintavesien lämpötilojen lasku pysyi leudon sään takia hitaana; järvissä lämpötilat asettuivat vain vähitellen kauttaaltaan +5 asteen alapuolelle ja sisämaassa hetkittäiset pakkaset jäädyttivät paikoin seisovavetisiä poukamia - lahtia hetkellisiin riitteisiin. Suomenlahdella sisälahtien pintavesilämpötilat alkoivat laskea paikoin alle +5 asteen, mutta ulapalla lämpötilat pysyivät tasaisesti +10 asteen tienoilla - vähän sen alla.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Yleiskuvaus viikon 46 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Jakson säätä hallitsi yhä tavanomaista selvästi leudompi länsivirtausten tilanne ja siten lämpötilat olivat etelärannikolla - lounaassa lähes koko ajan nollan yläpuolella; heikkoa pakkasta oli ajoittain lähinnä vain sisämaassa eli lyhyesti ma-ti sekä ke-to öinä. Ylimmillään lämpötilat hipoivat etelärannikolla - lounaassa +10 astetta ja sisämassakin oli +5 asteen ylityksiä; kasvukauden osittaista loppuvaihetta oli yhä etelärannikolla - lounaassa. Leutoa vaihetta sävyttivät lännestä tulleet rintamavesisateet ti ja pe sekä niiden välillä vaihteleva pilvisyys. Tuulet olivat ajoittain voimakkaita viikon mittaan, mutta vasta sunnuntaina sattui erikoisen voimakas myrskytilanne Etelä-Lapin lännestä itään ylittäneen matalapaineen keskuksen länsi-lounaisreunalla; tämä Eino-myrsky (Myrskyseuranta su 17.11.2013: Tuhoisa länsituulinen Eino-myrsky poutaisena ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Eino-myrsky sunnuntaina 17.11.2013) aiheutti eniten tuhoja Keski-Suomessa. Myrsky oli enimmäkseen pilvipoutainen ja sen myötä sää kylmeni su illalla sisämaassa taas hetkeksi pakkaselle.
Euroopan mittakaavassa matalapaineiden pääreitti oli siis Pohjois-Atlantilta Jäämerelle ja Fennoskandian yli Länsi-Venäjän pohjoisosiin, missä la-su Fennoskandian keskiosissa oli raju myrsky. Näiden myötä Fennoskandian eteläosat ja Baltia olivat viikolla pääosin hyvin leutoja, mutta Lapissa jatkui talvi, missä matalapaineet toivat paikoin paljon lisää lunta ja poutahetkillä pakkanen kiristyi paikoin -15 asteen paikkeille - kylmemmäksikin torstain tienoilla. Manner-Euroopassa vaikutti etenkin viikon loppupuoliskolla laaja korkeapaine, missä ilmamassa oli loppusyksyisen koleaa paikallisine yöpakkasineen ja sumuineen. Britteinsaarilla oli ajoittain epävakaisempaa ja leudompaa tuon pohjoisen matalapaineradan vaikutuksesta. Välimerellä alkuviikon runsassateinen matalapaine Italian tienoilla toi syksyviileitä säitä sinnekin itäosia lukuun ottamatta. Länsi-Venäjällä puolestaan oli alkuviikolla yhä leutoa ja pakkasta vain heikkona ja paikoin pohjoisosissa; loppuviikon mittaan pakkanen yleistyi vähitellen pohjoisosissa ja kiristyi selvästi etenkin Uralilla aivan lopussa, mutta etelässä jatkui leudohko loppusyksyinen - syystalvinen poutasää. Su tuo em. myrskymatalapaine toi lumipyryjä pohjoisosiin.
Ruskan loppuvaiheet alkoivat edetä yhä varistuneemmiksi maisemiksi manner-Euroopan itäosissa, Mustanmeren pohjoisrannoilla, Skandinavian eteläisimmissä osissa sekä osaksi Skotlannissa. Yöpakkasta eniten saaneilla alueilla varistuminen eteni nopeimmin kokonaan alastomaksi. Muualla Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla oli vielä runsaampaa syysväritystä - paikoin ruskahuipennustakin sekä osittain vihreitä kasvustoja. Ruskahuipennusta oli Mustanmeren länsipuolella sekä sitä alkoi saapua Välimeren viileille alueille sellaisena kuin se siellä ainavihantien lehtipuiden seassa pystyy esiintymään.
Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).
Maanantai 11.11.2013: Matalapaine jakautui manner-Euroopassa nopeasti kahtia etelään ja pohjoiseen; eteläisempi osa jäi pyörimään voimakkaana Italian tienoille ja pohjoisempi etääntyi Fennoskandiasta Jäämerelle. Samalla itä-länsisuunnassa kapea korkeapaine valtasi manner-Euroopan Ranskan suunnasta käsin. Kolea ilmamassa valtasi täten manner-Euroopan laajasti. Keskukseltaan Islannin ylle sijoittunut laaja ja voimakas matalapaine työnsi lännestä rintamasysteemeitä sateineen Britteinsaarilta Skandinaviaan mukanaan uusi annos leutoa säätä. Mustaltamereltä Uralille jatkui yhä pääasiassa tavanomaista leudompi sää; Uralillakin yhä ajoittain suojaa. Tarkastelualueella yöllä oli vielä runsasta kumpukerrospilvisyyttä, mutta aamuksi selkeni laajasti kokonaan ja se jatkui lähes koko loppupäivän; vain yksittäisiä vähäisiä pilvikokkareita ilmestyi paikoin ja illalla ajoittain vähän runsaampina lauttoina. Luoteistuuli oli enimmäkseen heikkoa alkupäivällä ja ajoittain oli tyyntä. Illalla tuuli kääntyi lounaaseen ja alkoi voimistua lännestä alkaen. Lämpötila oli lähes koko päivän sisämaassa 0 ja +3 asteen välillä ja etelärannikolla +3 ja +5 asteen välillä; yöllä sisämaassa oli paikoin pakkasta. Illalla lämpötila laski sisämaassa hetkeksi 0 ja -3 asteen välille ennenkuin lännestä käsin alkoi leudontua tulevana yönä.
Tiistai 12.11.2013: Laaja ja voimakas matalapaine lähti keskukseltaan liikkeelle Islannin päältä siirtyen kohti Jäämerta. Sen laaja okluusiorintama ylitti täten päivän aikana Fennoskandian itään tuoden mukanaan leudon länsi-lounaisvirtauksen, mistä leutoutta pääsi lisää myös Länsi-Venäjän pohjoisosiin, vaikka pakkanen siellä yleistyi vähän. Manner-Euroopassa korkeapaine vähäisine yöpakkasineen vetäytyi kohti Mustanmeren pohjoispuolta ja em. rintamasysteemi ulottui osaksi Länsi-Euroopan pohjoisosiin; Britteinsaarille leutoa ilmaa luoteesta. Toinen korkeapaine vahvistui Britteinsaarten lounaisreunalla. Keskisellä Välimerellä pyöri edelleen matalapaine sateineen. Tarkastelualueella alkuyöllä oli aluksi hetken osittain selkeää, mutta em. rintaman edellä alapilviksi tuli jo aamuksi tiivis ja kokkareinen kumpukerrospilvikansi. Rintaman vesisateet kastelivat iltapäivällä ja illalla kohtalaisesti - paikoin runsaasti ja lopuksi tuli tihkusadetta. Rintaman ylityksen myötä ilmamassan utu lisääntyi ja alapilvikansi samentui tasaiseksi sumupilveksi. Lounaistuuli oli navakkaa alkupäivällä ennen rintamaa ja sen ylityksen myötä se kääntyi länteen heiketen kohtalaiseksi. Lämpötila oli aluksi yöllä sisämaassa idässä 0 ja -4 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa 0 ja +3 asteen välillä. Aamulla lämpötila kohosi ja oli iltapäivästä alkaen sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä.
Keskiviikko 13.11.2013: Jäämerelle lounaasta saapunut laaja matalapaine siirtyi vähän heikkenevänä kohti Novaja Zemljaa siirtäen okluusiorintaman lumi-räntäsateita leudon ilman kera itään Länsi-Venäjän pohjoisosissa; Uralilla pakkanen kiristyi vähän. Skandinaviaan muodostui kylmentävä korkeapaineen selänne. Uusi voimakas matalapaine saapui lännestä Islannin eteläreunalle ja sen rintamasateet alkoivat ylittää Britteinsaaria. Manner-Euroopassa em. okluusiorintaman heikko häntä siirtyi itään epävakaistaen säätä, mutta lännestä sen perään tuli kiilana uutta koleahkoa korkeapainetta. Italian tienoon matalapaine heikkeni. Tarkastelualueella viimeisetkin rintamavesisateet poistuivat idästä alkuyöllä Venäjälle, mutta aamuun saakka oli täyspilvistä ja utuista. Aamupäivästä alkaen vallitsi poutasää vaihtelevasti rakoilleen kumpukerrospilvisyyden kera ja ilmamassa oli kirkasta. Länsituuli oli heikkoa - kohtalaista; illalla tuuli kääntyi enemmän luoteeseen. Lämpötila pysyi aluksi sisämaassa +2 ja +5 asteen välillä ja etelärannikolla - lounaassa +5 ja +8 asteen välillä; illalla kylmeni sisämaassa paikoin nollan tienoille ja etelärannikolla - lounaassa vajaaseen +5 asteeseen.
Torstai 14.11.2013: Manner-Euroopan itäosiin vahvistui kolea korkeapaine paikallisine yöpakkasineen ja samalla heikko etelä-pohjoissuuntainen korkeapaineen selänne siirtyi Skandinaviasta Suomen ylle; pakkanen kiristyi Lapissa. Islannin eteläreunalta siirtyi matalapaine heikkenevänä Norjanmerelle ja sen etelä-pohjoissuuntainen rintamasysteemi siirtyi Britteinsaarten tasalta Skandinaviaan heikkenevänä. Britteinsaarten länsireunalle siirtyi uusi vahva korkeapaine Atlantilta; pohjoistuulta Britteinsaarten yli ja uutta matalapainejonoa Islantiin lounaasta eteläpuolisen leudon länsivirtauksen kera. Venäjällä talvistui vähän (pohjoisosissa pakkanen yleistyi) Novaja Zemljan vanhan ja Mustanmeren koillispuolisen uuden matalapaineen välissä. Tarkastelualueella jatkui kirkasilmamassainen poutasää ja vaihteleva pilvisyys; yöllä oli ajoittain selkeitä hetkiä ja muutoin rakoileva kumpukerrospilvisyys jatkui muuttuen osaksi - ajoittain hahtuvapilvilautoiksi. Aluksi luoteistuuli oli heikkoa - kohtalaista, mutta iltapäiväksi tyyntyi enimmäkseen kokonaan. Illalla lännessä lounaistuuli virisi vähän. Lämpötila oli yöllä - aamulla sisämaassa 0 ja -3 asteen välillä ja etelärannikolla 0 ja +3 asteen välillä. Iltapäivällä lämpötila vaihteli etelärannikon - lounaan +5 asteen vaiheilta sisämaan +1 ja +3 asteen välille. Illalla idän sisämaassa pakastui uudestaan.
Perjantai 15.11.2013: Britteinsaarten länsireunan ja manner-Euroopan itäosan korkeapaineet muodostivat yhtenäisen ja laajan itä-länsisuuntaisen kolean korkeapaineen paikallisine yöpakkasineen ja sumuineen Britteinsaarten eteläosista Mustanmeren pohjoispuolelle. Samalla Islannista siirtyi Jäämerelle voimistuva matalapaine ja sen okludoituva rintamasysteemi runsaine sateineen tuli illalla Fennoskandiaan; Lapissa runsaita lumipyryjä ja muualle leuto länsituuliannos syrjäyttäen korkeapaineen selänteen Suomesta Venäjälle. Uusi matalapaine siirtyi Islannin eteläreunalle lounaasta. Länsi-Venäjän pohjoisosissa heikko - kohtalainen pakkanen jatkui ja Välimeren keskivaiheilla oli yhä hieman matalapaineista. Tarkastelualueella yöstä alkuiltapäivään saakka vallitsivat vaihtelevasti rakoillen kumpukerros- ja hahtuvapilvet sekaisin. Loppupäivänä oli täyspilvistä ja illalla lännestä vyöryi yli kohtalaista rintamavesisadetta. Länsi-lounaistuuli voimistui; yöllä - aamulla se oli heikkoa - kohtalaista ja loppupäivällä enimmäkseen navakkaa - ajoittain kovapuuskaista. Lämpötila oli aluksi sisämaan itäosissa nollan vaiheilla ja muutoin +1 ja +5 asteen välillä; leudointa lounaassa. Iltapäivästä alkaen lämpötila oli idän sisämaassa +3 ja +5 asteen välillä, muutoin sisämaassa paikoin reilussa +5 asteessa ja etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä.
Lauantai 16.11.2013: Laaja itä-länsisuunnassa pitkulainen korkeapaine pysyi lähes sijoillaan manner-Euroopassa; siellä koleaa ja paikoin yöpakkasia sekä sumuja. Jäämerelle tullut matalapaine jäi heikkenemään sijoilleen, mutta Islannin eteläreunalta siirtyi kohti Fennoskandian keski-pohjoisosia rajusti voimistunut myrskymatalapaine; illalla Keski-Norjaan saapuivat sen hirmumyrskytuulet! Kolmas matalapaine muodostui Islantiin. Tämän matalapainesysteemin eteläpuolella Pohjois-Atlantilta Fennoskandian eteläosiin - Baltiaan ulottui leuto länsivirtaus. Länsi-Venäjällä näiden matalapaineiden edellä korkeapaineen selänteessä pakkanen kiristyi pohjoisessa kohtalaisena, mutta etelässä oli yhä vain paikallista yöpakkasta. Tarkastelualueella yöllä viimeiset rintamavesisateet kaikkosivat itäosista ja aamulla viimeiset rintamapilvet väistyivät hahtuva- ja palleropilvilauttoina; aamupäivästä alkuiltaan oli laajasti selkeää ja kuulaan kirkasta. Loppuillalla voimistuneessa länsi-luoteistuulessa alkoi viilettää ohutta sumupilvisyyttä kuutamon valaisemana ja lännestä paikkaa ylittämään alkanut rintamasysteemi oli lähes pilvetön. Länsituuli oli aluksi yöllä navakkaa, mutta muutoin enimmäkseen kohtalaista. Illalla länsi-luoteistuuli voimistui navakaksi ennakoiden seuraavan päivän myrskyä. Lämpötila pysyi koko päivän sisämaassa +5 asteen tienoilla - idässä vähän sen alla ja etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä.
Sunnuntai 17.11.2013: Raju myrskymatalapaine siirtyi nopeasti Norjasta Etelä-Lapin yli itään; myrskytuhoisaa luoteistuulta eteni sen mukana Keski-Skandinaviasta Etelä- ja Keski-Suomen yli alkupäivällä. Jo illalla Skandinavian kautta Suomeen saapui korkeapaineen selänne ja sitä alkoi seurata länsi-lounaisvirtaus pian perään Islannista Norjanmerelle siirtyneen matalapaineen takia. Manner-Euroopassa jatkui laajasti kolea sekä paikoin sumuinen ja yöpakkasten korkeapainesää; Britteinsaarille ulottui pohjoispuolelta matalapaineen epävakaisuutta. Länsi-Venäjällä pakkanen keskittyi Uralille ankaroituvana ja em. raju matalapaine toi muualle pohjoisosiin laajasti lumipyryjä; etelämmäksi ko. matalapaine toi leutoa säätä lännestä. Tarkastelualueella yöllä - aamulla oli aluksi ohutta nopeasti viilettänyttä sumupilveä. Myrskytuulten myötä aamuksi selkeni hetkeksi laajasti, mutta aamupäivästä iltapäivään oli nopeasti viilettäneitä kumpukerrospilvien kokkareita. Keski-Suomesta ulottui itäosiin myös puuskaisten lumikuurojen vyöhykettä. Illalla selkeni laajasti kokonaan. Ilma oli kirkkaan kuulas. Yöllä länsi-luoteistuuli oli aluksi navakkaa. Sitten luoteistuuli voimistui myrskypuuskaiseksi varhaisaamusta alkaen; myrskyä jatkui alkuiltapäivään ja sitten pohjois-luoteistuuli heikkeni nopeasti. Loppuillalla tuuli oli hetken heikkoa ja alkoi kääntyä länteen-lounaaseen. Lämpötila oli aluksi yöllä etelärannikolla - lounaassa +6 ja +9 asteen välillä sekä sisämaassa +5 asteen vaiheilla; kylmintä idässä. Myrskyn myötä lämpötila alkoi laskea; iltapäiväksi parisen astetta, mutta illalla sisämaassa pakastui jo 0 ja -4 asteen välillä ja etelärannikolla lähestyttiin nollaa. Lounaissaaristossa pysyttiin +1 ja +4 asteen välillä.
---> Myrskyseuranta su 17.11.2013: Tuhoisa länsituulinen Eino-myrsky poutaisena ja Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Eino-myrsky sunnuntaina 17.11.2013.
Alkaneen viikon 47 sääennuste Etelä-Suomeen (Tämä takautuva raportti ei sisällä ennustetta)
Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.
Luontohavaintoja viikolta 46 - 2013: Etelä-Suomen luontainen ruska oli siis jo periaatteessa päättynyt, mutta viikon hyvin leuto sää pitkitti viimeisiä ruskavaiheita etenkin etelärannikolla seuraavissa pääosin ulkomaisissa viljellyissä puulajeissa >> Viimeisiltä lehdiltään viikon loppuun mennessä alastomiksi varistuivat: viimeiset yksittäiset raidat (Salix caprea) ja metsätammet (Quercus robur), amerikkalaiset keltatammi (Quercus muehlenbergii) ja mustatammi (Quercus velutina) sekä niverävaahtera (Acer campestre) ja vähemmän vuorivaahtera (Acer pseudoplatanus). Puista eniten lehdessä olivat vielä muutamat salavalajit (Salix sp.), joissa oli riittävä lehtiä vielä seuraavankin viikon puolelle.
Pensaiden osalta myöhäistä ruskaviipymää oli vielä näillä lajeilla ko. viikon ajan: monet kuusamat (Lonicera sp.) ja jasmikkeet (Philadelphus sp.), lumimarja (Symphoricarpos rivularis), kellokuusama (Kolkwitzia amabilis), höyhenpensas (Fothergilla major), neillia (Neillia sinensis), kerria (Kerria japonica), villaheisi (Viburnum lantana), hammasheisi (Viburnum dentata), viitaheisi (Viburnum cassinoides) ja myöhäisimmät lumipalloheisit (Viburnum opulus "Roseum").
Monet pensasruusulajit, kuten yleinen kurtturuusu (Rosa rugosa) pysyivät niin lehtevinä, että ruskaansa oli säilyvä vielä seuraavankin viikon puolelle. Köynnösruusuissa oli edelleen suureksi osaksi kesäasuisiakin lajikkeita. Atsaleoillakin (Rhododendron sp.) yksittäiset lajikkeet olivat vielä runsaassa ruskassa ja olivat pysyviä osaksi lehtevinä seuraavan viikon puolelle.
Ulkomaisista harvinaisuuksista Helsingin Kaisaniemessä etelärannikolla eteläntrumpettipuulla (Catalpa bignonioides) viimeiset lehdet varistuivat, mutta runsaassa ruskassa pysyi vielä samettisumakki (Rhus hirta). Jalokastanja (Castanea sativa) ja poimuetelänpyökki (Nothofagus antarctica) varistuivat viimein alastomiksi. Kiinanpunapuu (Metasequoia glyptostroboides) varistui yli puoliksi alastomaksi ja suosypressi (Taxodium distichum) lähes kokonaan alastomaksi.
Muista kesävihannista havupuista myöhäiset lehtikuusilajit (Larix sp.) olivat vielä alkuun osaksi ruskahuipennuksessa, mutta varistuivat vähitellen n. puolialastomiksi. Ensimmäisenä kokonaan alaston oli siperianlehtikuusi (Larix sibirica).
Muita luontohavaintoja >> Tuoksuasteri (Aster novae-angliae) ja saunakukka (Tripleurospermum inodorum) sinnittelivät yhä kukintansa loppuvaiheita leudon sään turvin. Toisaalta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa havaitsin leutojen säiden virittäneen näsiän (Daphne mezereum) poikkeuksellisesti osittaiseen syyskukintaan!
Nurmikoiden osittainen vihreys ja hidas kasvu mahdollistuivat etelärannikolla yhä ajankohtaan nähden pikantisti, mutta sisämaassa nurmikoiden kasvu oli jo pysähtynyt ja korsien kellertävyys huomattavaa. Sammalet viihtyivät erittäin vihreinä ja etelärannikolla viimeisiä sieniä esiintyi edelleen.
Maaperä pysyi hyvin märkänä, mutta edellisviikon kaltaista liikamärkyyttä ja notkopaikkojen tulvimista ei esiintynyt. Jokien virtaamat tasoittuivat ajankohdan normaaleiksi. Sisämaassa hetkittäiset pakkastilanteet jäädyttivät maata n. sentin verran jäähän, mutta välissä olleet leudot jaksot pystyivät ne vielä sulattamaan kokonaan. Sunnuntain myrskyssä itäosien lumikuuroista ei jäänyt maahan mitään merkittävää.
Vesistöjen pintavesien lämpötilojen lasku pysyi leudon sään takia hitaana; järvissä lämpötilat asettuivat vain vähitellen kauttaaltaan +5 asteen alapuolelle ja sisämaassa hetkittäiset pakkaset jäädyttivät paikoin seisovavetisiä poukamia - lahtia hetkellisiin riitteisiin. Suomenlahdella sisälahtien pintavesilämpötilat alkoivat laskea paikoin alle +5 asteen, mutta ulapalla lämpötilat pysyivät tasaisesti +10 asteen tienoilla - vähän sen alla.
Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.
Sunday, November 17, 2013
Viikon 46 kasvivalokuva: Revontuliatsalea (Rhododendron "Northern Hi-Lights")
Revontuliatsalealajikkeen (Rhododendron "Northern Hi-Lights") ruskahuipennusta kuvattuna lauantaina 16.11.2013 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Etelärannikoltakin luonnonvaraisten lehtipuiden ja -pensaiden ruska käytännössä oli jo ohi kokonaan tämän viikon alkajaisiksi, mutta viljeltyjen ulkomaisten lajien parissa yksittäistä loppuruskaa riitti edelleen jopa hyvinkin näyttävästi. Tällä kertaa näistä viimeisistä kirkkaista ruskaväreistä poimin esittelyyn tavallaan odottamattomasti atsaleat ja niiden parista erityisesti revontuliatsaleojen eli ns. Lights-ryhmään kuuluvan lajikkeen (Rhododendron "Northern Hi-Lights").
Näistä revontuliatsaleoista olen jo aikaisemmin esitellyt vuoden 2012 kesäkuussa niiden parhaaseen kukinta-aikaan lajikkeen "Rosy Lights" >> Viikon 24 kasvivalokuva: Revontuliatsalea (Rhododendron "Rosy Lights"). Atsaleat ovatkin yksi parhaimmista kukkivista pensaista Etelä-Suomen oloihin, mutta vähälle huomiolle sen vierellä jää niiden osalta helposti se, että osalla näistä lajikkeista on myös hienon leiskuva ja myöhäisyydessään myös erityinen ruska!
Tämän lajikkeen ruska on tässä Lights-ryhmässään kaikkein myöhäisimpiä ja sattuu Etelä-Suomessa yleensä aina kunnolla vasta marraskuussa. Jos edeltänyt lokakuu ja kuluva marraskuu on ruskansa aikana riittävän leuto tai ei ainakaan sisällä ensimmäisiä ankaria pakkasia, niin varsinaisiksi ruskaväreiksi pääsevät yllä olevan kuvan tapaan kirkkaasti oranssit ja punaiset värit. Värien kehittyminen voi alkaa jo lokakuun mittaan häilyvästi, mutta ensimmäiset ankarat pakkaset voivat keskeyttää ruskan lehtipaleltumiin varsinkin sisämaan puolella; ruskeat vauriosävyt ottavat silloin vallan. Jos toisaalta koko marraskuu on sopivan leuto, niin ruska voi viimeisiltä osiltaan pitkittyä etelärannikolla jopa joulukuulle saakka!
Verrantona tässä Lights-ryhmässä totean muiden lajikkeiden ruskasta, että tähän samaan aikaan jo kokonaan alastomaksi olivat varistuneet tällä Kaisaniemen kasvupaikalla lajikkeet "Rosy Lights" ja "White Lights". Lajikkeella "Golden Lights" lehdet olivat osaksi varistuneita ja ruskavärit haaleampia kuin tällä esitettävällä lajikkeella. Tutummista atsaleoista kirkasta punaoranssin kirjavaa ruskaa oli vielä jäljellä tällä kuvanottohetkellä kelta-atsalealla (Rhododendron luteum).
Keväällä ja alkukesälläkin tässä Lights-ryhmässä tämä "Northern Hi-Lights" -lajike on muita ryhmän lajikkeita hieman myöhemmässä; lehteenpuhkeamisen ja kukkasilmujen turpoamisen vaiheissa toukokuun mittaan se ei vielä ilmene kunnolla, mutta kesäkuun alkupuolella muiden Lights-lajikkeiden kukinta puhkeaa noin viikkoa aikaisemmin. Niinpä tällä lajikkeella täysi kukinta on enemmän kesäkuun loppupainotteista muihin ryhmän lajikkeisiin verrattuna. Kukkien väri on tällä lajikkeella valko-keltaisen kirjavaa ja hyvin kirkasta. Tämän pensaan kukinta-aikana siten ainoastaan esim. kultasade (Laburnum alpinum) voi olla sille vertaisensa kilpailija kukkaräiskyvyydessä.
Lopuksi tyydyn poimimaan suorina uusintalainauksina tuosta edellisestä revontuliatsalean esittelystäni muita Lights-lajikeryhmänkin atsaleojen tietoja, jotka soveltuvat kuvaamaan tässä yhteydessä Northern Hi-Lights -lajikettakin >>
"Kesäkuussa kukkivien atsaleojen lehteenpuhkeamisessa on sitkeästi ylläpidetty myyttiä, että näiden pensaiden kukinta olisi "ennen lehtien puhkeamista". Tämä ei pidä paikkaansa, vaan esim. tässäkin lajikeryhmässä lehdet tulevat hiirenkorvalle vaaleanvihreinä - lievästi punertavanruskeina jo hyvissä ajoin ennen kukkasilmujen avautumista toukokuun mittaan. Täydessä kukassa ollessaan jokaisella tämän ryhmän lajikkeella lehdet ovat jo vähintään puolikokoisia - lähes täysikokoisia, kuten tuosta kuvastakin voidaan havaita.
Kukat ja lehdet tulevat atsaleoilla erillisistä talvisilmuista; kukkasilmut ovat oksien päissä isoina ja pulleina ja lehtisilmut alempana edelliskesän oksissa pieninä ja kapeina sekä kukkasilmujen tyvillä ringissä. Molempien kasvu alkaa jo toukokuun alusta. Lehdet ovat täysikokoisia pian kukinnan loputtua ja niiden vihreydessä on havaittavissa pieniä lajikekohtaisia eroja myös tässä Lights-ryhmässä.
Suomessa atsaleat ovat viime vuosina nousseet suosiossa lähes alppiruusujen tasolle ja paikoin onkin havaittavissa jopa jonkinmoista atsalea-villitystä. Tämä Lights-lajikeryhmä on erittäin oivallinen jatkamaan atsaleojen suosiota, sillä ne ovat erittäin talvenkestäviä. Minnesotan olosuhteisiin jalostettuina tämä onkin niiden kohdalla selvää, sillä sikäläiset talvet voivat olla erittäinkin ankaria. Olen lukenut väitteitä siitä, että jotkut tämän ryhmän lajikkeet voisivat kestää jopa reilun -40 asteen pakkasta! (Huom!; tämä esitelty "Northern Hi-Lights" -lajike saattaa olla arempi, jota tämä myöhäinen ruskakin vihjaa).
Niinpä nämä 1 - 2 m korkeat pensaat menestyvät ainakin vyöhykkeillä I - III / IV (Northern Hi-Lights -lajike todennäköisesti ei niin pohjoinen menestyjä...) ja suojaisilla paikoilla / lumen suojaamina voisi olla mahdollisuuksia viljelyyn jopa Etelä-Lapin tienoille saakka. Alppiruusuihin verrattuna etuna on myös se, että atsaleat eivät ole alttiita keväiselle auringonpaahteen kuivattamiselle; vielä routaisen maatilanteen ns. ahavalle.
Esim. tämän Lights-ryhmän lajikkeita toivon näkeväni paljon enemmän myös julkisissa istutuksissa, sillä niistä saa mm. tosi upeita värisommitelmia kukinnan mukaan 2 - 3 lajikkeen ryhminä; pensaita kannattaa istuttaa usean yksilön ryhmänä joka tapauksessa, koska yksi pensas ei kasva kovin isoksi. Kunkin Lights-ryhmän lajikkeen kukinta soveltuu pariksi myös tummanvihreiden lehti- ja neulassävyjen kanssa, jolloin syntyvä kontrasti häikäisee hienosti. Tavallaan tämän lajikeryhmän pensailla sommittelu on siis kuin leikkisi revontulilla :)".
Ja sama siis koskee myös osittain tämän lajikeryhmän ruskavärejäkin ja tämän esitellyn kaltainen hyvin myöhäinen ja punavoittoinen ruska on jo muutoin alastomassa maisemassa erinomainen korostuselementti! Lisäksi pensaan pitkään säilyvä kesäasu on hyvä pari muiden pensaiden aikaisin kirkkaana tuleville syysväreille.
Aivan lopuksi samaisesta vuoden 2012 lajike-esittelystä poimin linkkejä muiden revontuliatsaleojen pariin >> Viherlandian lista. Tässä on puolestaan tietoja näistä lajikkeista ko. Minnesotan yliopiston sivuilta: Azaleas and Rhododendrons for Minnesota. Lisäksi google-linkkeinä tarjoan lajikenimilistana: "White Lights", "Mandarin Lights", "Golden Lights", "Lemon Lights", "Pink Lights", "Spicy Lights" ja "Orchid Lights".
Vuoden 2012 viikon 46 kasvivalokuvaesittely >> Viikon 46 kasvivalokuva: Taikinamarja (Ribes alpinum).
Subscribe to:
Posts (Atom)
