skip to main |
skip to sidebar
Erivaiheisissa kukinta- ja marjankypsymistilanteissa ollutta idänkermesmarjaa (Phytolacca acinosa) kuvattuna lauantaina 30.8.2014 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Melkein kahden kuukauden tauon jälkeen kävin tarkastelemassa kasveja Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, kun siellä puiston remonttiprosessi on sallinut taas vähän laajempaa liikkumista. Niinpä poimin sieltä ihan ulko-olosuhteista esittelyyn tämän hyvin erikoisen perennana kasvatettavan subtrooppisen kasvin - Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa luonnossa kasvavan idänkermesmarjan (Phytolacca acinosa).
Kermesmarjat ovat siis lämpimien maiden kasveja, joista osa voi kasvaa isoiksi puiksikin, mutta tämä esiteltävä laji on tyypillisimmin perenna ja täällä Suomessa sukunsa kestävimpiä lajeja, vaikka sekin siis kasvaa Aasian lämpimillä seuduilla. Tämä jo osaltaan tekee siitä hyvin erikoisen, suositeltavan ja tunnetummaksi esiteltävän koristekasvin!
Tällä hetkellä laji on täällä Suomessa hyvin tuntematon ja sitä tavataankin lähinnä vain tällaisissa kasvitieteellisissä kokoelmissa. Lajin tarkka menestymistietous on myös epämääräistä tästä harvinaisuudestaan johtuen, mutta etelärannikolla se ainakin menestyy yli talvien ulkona ja itselläni on lajista kasvatuskokemusta yli 15 vuoden takaa niinkin pohjoisessa kuin Mäntsälässä (menestymisvyöhyke III), missä sain idänkermesmarjan menestymään yli talven ulkona >> Lumipeite tekee siinä paljon.
Idänkermesmarjan näyttävin kasvuvaihe on Etelä-Suomen normaalioloissa loppukesällä ja syksyllä ennen pakkasia, jolloin siinä kehittyy aluksi kukintoterttuja, mutta melko pian kasvun edetessä laji tuottaa erivaiheisesti sekä lisää uusia kukkaterttuja että marjojaan eriaikaisesti kypsyttäviä vanhojen terttujen vaiheita - Tämä käy hyvin ilmi tuosta kuvasta. Suomen olosuhteissa lajin kaikki marjat eivät kuitenkaan ehdi kypsyä ennen syksyn ensimmäisiä yöpakkasia.
Kasvustonsa on nimittäin hallanarkaa maan päällisiltä osiltaan, joten jo ensimmäinen yöpakkanen tappaa kasvuston yleensä heti ja kokonaan - Lajista ei ole talventörröttäjäksi, joten heti pakkastuhon jälkeen se voidaan leikata pois. Kasvusto pysyy kuitenkin vihreänä ja rehevän näyttävänä aina joka vuosi tuohon pakkasvauriotuhoonsa saakka. Näin ollen lajia kannattaa istuttaa sellaisille paikoille, missä halla ei ensimmäisenä vieraile (Ei siis kannata sijoittaa avoimelle ja alavalle nurmikolle) - Alueellisesti tietenkin etelärannikon ja saariston eniten mereisillä paikoilla lajin pakkasvauriottomuus on pisimpään turvattua. Leutoina syksyinä pakkastuho voidaan välttää jopa lokakuun lopulle saakka ainakin etelärannikolla, mutta sisämaassa voi jo syyskuussa iskeä pakkasvaara kylminä syksyinä.
Kukka- ja marjaterttujensa tarkempi tutkinta osoittaa lajin hyvin erikoiset muodot ja rakenteet - Ensinnäkin tertut ovat hyvin esillä ollen pitkiä, pystyjä ja tiiviin tähkämäisiä. Kukat ovat marjojaan vaatimattomamman näköisiä ollen valkean vihertäviä ja melko pieniä. Kukista kehittyy nopeasti hyvin erikoinen marjarakenne - Marjat ympäröivät terttuja tiiviisti, missä yhden kukan emiöstä muodostuu joko 7 tai 8 erillisen marjaosan muodostama ympyrän muotoinen marjarengas; katsokaapa tarkemmin tuosta kuvasta.
Marjat ovat aluksi vihreitä, mutta muuttuvat kypsyessään purppuranpunaisen kautta mustiksi. Marjat ovat kypsinä erittäin kiiltäviä ja kypsymisvaiheen tultua täysinäiseksi ovat marjan terttutähkään kiinnittävät varret värjäytyneet purppuraisiksi. Kypsyminen etenee kuvassa nähtävään tapaan vyöhykkeinä alhaalta ylös tertuissaan. Näin ollen lajin marjomisvaiheet ovat erittäin koristeellisia ja tärkeitä estetiikan huipentumia!
Marjoistaan on muistettava, että ne ovat myrkyllisiä ihmiselle; linnut suosivat niitä kuitenkin paljon.
Keväällä ja alkukesällä lajin koristearvo on vähäisempi, kun se alkaa kasvaa melko hitaasti toukokuussa maasta esille vaaleanvihreinä ruusukkeina - mättäinä. Kesä- ja heinäkuussa tosin kasvusto kehittyy nopeasti korkeammaksi rehevänä ja monihaaraisesti kasvavana pensaana, missä sen lehdet ovat vaihtelevan kokoisia, soikeita, himmeänvihreitä, mutta keskimäärin varsin isoja (vähintään metsävaahteran lehtien kokoluokkaa) ja suonitukseltaan erottuvia. Heinä-elokuun vaihteessa alkavaan kukintaan mennessä lajin korkeus on saavuttanut jo yleensä reilun metrin ja syksyllä ennen pakkastuhoa lajin lopullinen korkeus vaihtelee n. 1,2 ja 2,0 metrin välillä. Rehevimmillä paikoilla ja lämpimimpinä kasvukausina yli 2 metrin korkuiset kasvustot saattavat myös olla mahdollisia.
Lajin kasvatusolosuhteista on siis muistettava, että se on versoiltaan ja lehdiltään hallanarka, mutta muutoin se on helppo kasvi suosien monenlaisia maatyyppejä - Liiallinen kuivuus ja liikamärkyys ovat toki haittoja, mutta normaali puutarhamaa on sille riittävän hyvä. Liian rehevä eli liian typpipitoinen maa voi tosin heikentää sen talvenkestoa. Aurinkoisella paikalla (kuten eteläseinustoilla) lajin kasvu- ja marjakypsymisvaiheet ehtivät pisimmälle ennen syksyn pakkasia, mutta se tulee toimeen myös puolivarjossa.
Esteettinen puoli lajin tarkastelussa on hyvin mielenkiintoinen etenkin juuri sen kukinta- ja marjomisvaiheidensa ansiosta - Sen erivaiheiset marjakypsymisten tilanteet ovat korumaista koristeaihetta, mikä tekee lajista näyttävän huomio- ja korostuselementin, kun samalla se on rehevän pensasmainen. Tämä korostuu paljon etenkin juuri syksyllä ennen yöpakkasia, kun monilla muilla perennoilla ei enää ole näyttäviä kukintatilanteita. Niinpä laji sopii kasvukauden viime vaiheiden piirissä erinomaiseksi ympäristön elävöittäjäksi. Toisaalta kirkasruskaisten puiden ja pensaiden seurassa lajin syksyinen koristearvo alenee. Ennen kukintaansa ja marjojaan laji on neutraalimpi viherelementti, joka sopii kontrastiksi / taustaksi silloin muille näyttävästi kukkiville perennoille.
Muiden perennoiden joukossa idänkermesmarja on kuitenkin usein enemmän tai vähemmän erottuva, koska sen kasvutavassa korostuu sen trooppisten seutujen luonne - Kasvu on rehevän isoa ja versot - lehdet ovat hieman nahkeasti / kumimaisesti ilmeneviä, kuten kasveilla subtrooppisilla ja trooppisilla seuduilla tuppaa olemaan. Niinpä lähiharmonisessa mielessä laji sopii hyvin yhteen muiden isokasvuisten ja isolehtisten perennojen seurassa.
Idänkermesmarja on kuitenkin kenties parhaiten edustava omillaan yksittäiskasvina tai muutaman yksilön ryhmänä, missä se saa olla näkyvästi ja dynaamisesti esillä. Näin ollen se sopii kasvatettavaksi erityisesti sellaisilla urbaaneilla alueilla, missä sille taustana rakenteiden ja rakennusten luonne on yhtäläisesti näyttävää tai voimakasluonteista; esim. erikoisen arkkitehtuurin pariksi sopii lajin erikoiset marjomisvaiheet ja -muodot. Toki mikään ei estä lajia kasvatettavan perinteisemmissäkin ja maaseudun ympäristöissä. Sielläkin lajille kannattaa varata ns. paraati- ja katseenvangitsijapaikkoja esille oloaan varten.
Vaikka kyseessä on siis yllättävän eteläinen kasvi, niin siitä huolimatta sen täällä Suomessa menestymistä kannattaa käyttää hyväksi ja ottaa lajia rohkeasti kokeiluun niin julkisilla kuin yksityisilläkin viheralueilla, koska sen loppukesän ja syksyn estetiikka on erityistä ja hyvin suositeltavaa!
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Uusilta versoiltaan täysin valmistunutta käärmekuusta (Picea abies f. virgata) kuvattuna lauantaina 23.8.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.
Havupuita tai ylipäätään havukasveja ei ole vielä ollut tänä kasvukautena esittelyssäni, mutta korjaan nyt tilanteen tämän käärmekuusen (Picea abies f. virgata) myötä. Kyseessä on metsissämme yleisesti kasvavan metsäkuusen (Picea abies) erikoismuoto, jota on löydetty luonnostamme paikoitellen ja sitä on muutaman viime vuosikymmenen aikana otettu koeviljelyyn koristekasviksi. Viljelyyn tästä erikoismuodosta on tuotettu toisistaan hieman eroavia lajikkeita, joita on nimetty seuraavasti: "Kampa", "Liero", "Pörrö" ja "Virgata". Netissä niistä ei kuitenkaan ole saatavilla varsinkaan kuvallista tietoa.
Toistaiseksi käärmekuusi on kuitenkin pysynyt hyvin harvinaisena ja viljeltynä sitä tapaa lähinnä vain tällaisissa arboretumeissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa. Hyvällä syyllä tätä puuta onkin esiteltävä tunnetummaksi ja yleisemmäksi tekemistä varten >> Yleiseen koristekasvikäyttöön tämä puu sopii erinomaisesti, sillä se menestyy Lappia myöten oikein hyvin maassamme; käytännössä siis lähes jokaisella menestymisvyöhykkeellä ehkä Pohjois-Lapin karuimpia osia lukuun ottamatta.
Käärmekuusen erikoisuus on sen kasvutapa, missä se tuottaa hyvin vähän haaroittuvia pitkiä versoja; se ikään kuin kasvattaa normaalien kuusten latvoista tuttuja pääversoja pelkästään, jolloin latvuksensa habitus muodostuu hyvin leveäksi ja epäsäännöllisen harvaoksaiseksi. Oksat alkavat myöhemmällä iällä myös riippumaan alempana latvuksessa käärmemäisesti. Latvuksen tekstuuri näyttää myös rotevan rujolta ollen kuin peikkomainen tai jättiläisrisumainen olento.
Viljelyssä käärmekuusi on ollut vasta sen verran vähän aikaa, ettei sen viljellystä kasvukoosta ole lopullista tietoa - Joidenkin arvioiden mukaan siitä voi lopulta kasvaa vanhana jopa normaalin metsäkuusen kokoinen iso puu eli jopa yli 20 m korkea hyvillä paikoilla. Tällöin käärmekuusesta voidaan odottaa todella näyttävää ilmestystä!
Muita eroja normaaliin metsäkuuseen verrattuna ovat sen neulaset, joita kasvaa oksillaan normaalityyppiä tiheämmin, oksaa ympäröivämmin ja isompina. Neulaset ovat myös osittain kaareutuvia. Neulasten ja uusien oksien puhkeaminen ns. kerkille on kuitenkin Etelä-Suomen normaaliolosuhteissa samanlaista ja samanaikaista normaalityypin kanssa toukokuun lopussa. Uusien oksien kasvu etenee kesäkuussa nopeasti saavuttaen heinäkuun alkupuolella lopullisen pituuden ja elokuuhun mennessä neulaset saavuttavat vihreyden täyden tummuuden.
Käärmekuusen kukinta ja käpyjen tuotto on kasvutavastaan johtuen hyvin vähäistä, joten oksiaan ei juurikaan korista kävyt ilmeisesti vanhoissakaan puissa; itse olen nähnyt vain siellä täällä yksittäisiä käpyjä esim. tämän kuvan kasvuston yksilöissä. Tästä käpyjen vähäisyydestäkin johtuen käärmekuusta voidaan lisätä vain kasvullisesti; se on sen viljelyssä ainoa hankalampi haaste.
Istutettaessa huomioitavia seikkoja ovat mm. käärmekuusen tilaa vaativa kasvutapa; pienille ja ahtaille pihoille se ei sovi, koska siitä voi vuosikymmenten kuluessa tulla yllättäväkin iso ja varsinkin leveä puu. Niinpä sitä kannattaa kasvattaa mieluummin vain isoilla pihoilla ja tilavissa julkisissa puistoissa sekä maaseudun pihapiireissä, missä se saa kasvattaa erikoista latvustaan vapaasti riittävän avoimella kasvupaikalla. Maaperävaatimukset ovat kuitenkin samanlaiset kuin normaalilla metsäkuusella, joten se sopii mm. kosteille kasvupaikoille sekä reheville kangasmetsäpohjille sekä tietenkin aivan normaalille puutarhamaalle. Liika kuivuus / karuus on haitaksi.
Lajike sopii kasvatettavaksi sekä yksittäispuuna että useamman yksilön ryhmänä tuossa kuvassa olevaan tapaan - Yksittäispuuna kasvatettaessa sen latvuksen harvaoksaisuus on korostunutta, mutta monen yksilön tiheässä ryhmässä oksiston massa saadaan kasvamaan tiheämmäksi. Omana erillisenä kasvustonaan käärmekuusi on erinomainen korostus- ja katseenvangitsijaelementti kaikenlaisille tilaville paraati- ja edustuspaikoille niin urbaanissa kuin maaseudun ympäristössä. Osana muita puita siitä saadaan ylevöittävä kasvuston osa.
Esteettisessä tarkastelussa voidaankin muiden puiden kanssa kasvatettaessa todeta, että käärmekuusi on erityisen voimakkaasti dynaaminen kontrasti monenlaisille muille puulatvustyypeille, koska oksistonsa on niin radikaalisti muista eroava >> Näyttäviä pareja / kolmikoita saadaan aikaan mm. laittamalla sen kanssa ryhmään siro-oksaisia puita, kuten katsuraa (Cercidiphyllum japonicum), koivuja (Betula sp.) tai salavia (Salix sp.). Kaikki muut havupuiden ja -pensaiden kasvutavaltaan erikoiset muodot ja lajikkeet sopivat sen kanssa yhteen, jolloin valittavana on kontrastiksi mm. tiheäoksaista, pylväsmäistä, kellertäväneulasista, säännöllisen muotoista kasvutapaa jne. Lehtipuiden ja -pensaiden vihreästä poikkeavia lehtivärejä (Kuten eri tavoin punaiset tai hopeiset) tuottavat lajikkeet ovat myös voimakas kontrasti samassa ryhmässä sen kanssa. Keväällä ja syksyllä tätä värien kontrastia voidaan erityisesti korostaa, kun keväällä on valittavana ryhmään erilaisia lehtienpuhkeamisvärejä sekä syksyllä tietenkin kaikenlaisia kirkkaita ruskavärejä. Isoja lehtiä kasvattavat lehtipuut ovat tekstuuriltaan tavallaan lähiharmoniaa luovia seuralaisia käärmekuuselle, kuten esim. viime viikon esittelylaji (Viikon 33 kasvivalokuva: Wilsoninpoppeli (Populus wilsonii) ).
Talvella käärmekuusi tietenkin erottuu jopa kaikkein parhaitenkin edukseen, kun lehtipuusto on silloin alaston. Toisaalta lehtipuissa korostuu silloin hyvin graafisesti niiden latvustyypit, jolloin käärmekuusen omalla tavallaan jännittävän graafinen latvus kontrastoituu muista vuodenajoista hyvin poikkeavalla ja hyvällä tavalla monien lehtipuiden kanssa. Talvella käärmekuusella on kuitenkin yksi merkittävä poikkeus muihin havupuihin verrattuna >> Sen oksien harvan kasvutavan takia edes suojalumikaan ei kunnolla jää sen oksille lumikuorrutteeksi; näyttäviä tykkylumitilanteita sen latvuksessa ei siis kunnolla kehity.
Suosittelen rohkeasti ottamaan käärmekuusen yleiseen koristekasviviljelyyn kaikkialla Suomessa, jotta se voisi toimia esim. maamme omana erikoispiirteenä muihin maihin verrattuna - Se olisi Suomen yksi puutarha- ja puistokulttuurin omaleimainen käyntikortti. Tämä on mahdollista, koska kyseessä on ikioma puulajikkeemme, jonka hyvän menestymisen ansiosta sitä voidaan helposti kasvattaa.
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Yhteiskunnallispoliittisen kirjoittamisen aiheeksi otan tähän väliin omakohtaisen julistuksen länsimaiden ja oikeastaan erityisesti Suomenkin valtamediaa vastaan!
Kyse on koko tämän vuoden ajan ko. mediassa jatkuneesta vaarallisesta, törkeästä, harhaisesta, moraalittomasta, häpeämättömästä ja ymmärtämättömästä V A L E H T E L U S T A ja H A R H A A N J O H T A M I S E S T A Ukrainan tilanteen ja sen länsi vs. Venäjä -sisällön kertomisessa!
Laajemminkin tätä valehtelua esiintyy ko. valtamedioissa etenkin ulkopoliittisessa ja talousasioiden kertomisessa ja se kuuluu toki tähän mukaan protestoitavaksi. Tämä Ukraina-tilanteen uutisointi on kuitenkin ennen näkemättömän korostunutta!
Tulen jossakin sopivassa vaiheessa kokoamaan tästä Ukraina-aiheisesta valtamedian valehtelemisesta ja harhaan johtamisesta Facebook-seinälleni tämän vuoden aikana keräämäni esimerkit yhteen kirjoitukseen - Sato on siinä valtaisa ja kylmäävän hätkähdyttävä!... Pohjana ko. valehtelun paljastamiseksi ja veden pitävästi sen osoittamiseksi ovat mm. jo koostamani analyysit tästä aihepiiristä ja jatkossa tekojonossa olevat vastaavat sellaiset kirjoitukset.
Sitä ennen julistan siis täten tässä omalta osaltani protestiksi tälle läntisen valtamedian antihumaanille sokeudelle ja länsieliitin ko. vastakkainasettelu- ja maailmanherruusmission promotoimiselle seuraavan toimenpiteen, joka on hienovaraisen pieni, mutta symbolisesti suorasukainen ja merkittävä!
>> Tästä lähtien kirjoitan jokaisessa tulevassa kirjoituksessani kaikilla foorumeilla ja kaikissa mahdollisissa asiayhteyksissä jokaisen tähän valehtelemiseen ja harhaan johtamiseen osallistuneen ja osallistuvan läntisen valtamedian nimen pienellä (alku)kirjaimella. Esim. tähän tyyliin: yle, mtv, bbc, cnn, helsingin sanomat, iltalehti, new york times, financial times, aftonbladet, hufvudstadsbladet, suomen kuvalehti, uusi suomi jne.
Toivon, että mahdollisimman moni ottaisi tästä mallia omaan kirjoittamiseensa kaikkialla.
Haluan tällä korostaa erityisellä tavalla sitä suurta halveksuntaani ja voimakasta kritiikkiäni, mitä olen tämän vuoden aikana alkanut jo entistenkin halveksimisteni lisäksi kokemaan läntisen valtamedian tuhottua ja liattua "journalismia" kohtaan!
Tilanne on nimittäin hyvin vakava informaation välittämisen ja journalistiikan etiikan suhteen, koska erityisesti tutkivasta journalismista on viimeistään tämän Ukraina-kaaoksen takia luotu valtamedioissamme vain aivopesuun erikoistunutta intressimateriaalia ja valehtelemisen kierteeseen kiedottua agendallisuutta.
Tämä protestini tulee jatkumaan niin kauan, kunnes poliittisten valtapiirien lisäksi myös ko. valtamedian piirissä on saatu tarvittavat ihmiset asiaan kuuluvaan vastuuseen tästä valehtelusta ja harhaan johtamisesta sekä saatu aikaan tarvittavat uudistukset journalismin ja tiedonvälittämisen etiikan huomattavan suureksi parantamiseksi. Voi olla, että joudun siksi jatkamaan tätä protestia useita vuosia...?
Tulen vaatimaan voimakkaasti ja jatkuvasti, että tämä vastuu ja korjaus -prosessi alkaa ja etenee!
Lisäksi tähän protestiini tulee kuulumaan läntisen valtamedian järkähtämätön ja ponteva parjaaminen, kritisointi, kyseenalaistaminen ja mitätöintiasenne mahdollisimman monessa tilanteessa, missä vähänkin ne tahot tulevat esille - Tulen korostamaan mm. sitä, kuinka jätän kaikki valtamediaan kuuluvat lehdet järjestelmällisesti tilaamatta kaikissa tilaustarjoamistilanteissa esim. puhelinmyyjien tahoilta. Tulen jatkuvasti keskustelutilanteissa korostamaan sitä, miten näiden medioiden yhteiskunnallispoliittista aineistoa ei tule ottaa vakavasti eikä niiden sisältöä tule missään tapauksessa promotoida eikä suosia - Varsinkaan siis geo- / ulkopolitiikkaan ja talousasioihin sekä Suomen hallintomme asioihin liittyen. Tulen myös ottamaan analyyttisiin kirjoituksiini erikseen syventäväksi kohteeksi läntisen valtamedian kyseenalaistamisen.
Suosittelen mahdollisimman monia ottamaan tämän koko protestisisällön uudeksi elämän asenteeksi, kunnes tilanne paranee pysyvästi. Toivon, että mahdollisimman moni alkaa siksi mm. lopettamaan ko. valtamediaan kuuluvien lehtien tilauksia - Itselleni ei enää tule mitään lehtiä.
Tämä protesti tulee ottaa osana koko länsieliitin vastaista missiota yhteishyvällisen, humaanin ja edistyksellisen yhteiskunnan palauttamiseksi!
--------
Tämä tällä kertaa tämän viikon osalle näistä maailman tilanteen myllerryksistä - Pyrin palaamaan pian ensi viikolla 35 taas uuden länsieliitti vs. Venäjä / BRICS-maat -aineiston kanssa asiaan.
Sitten ajatuksissani on keskittyä tässä blogissani koostamaan tämän päättymäisillään olevan kesän yhteenvetona kasviaiheisia havainnollistuskirjoituksia kuvien kera tämän kesän mittaan ilmenneistä asioista mm. julkisten viheralueiden hoitovirheiden osalta sekä laittaa esille jo monta viikkoa aikeissani ollutta satoa kasvivalokuvaamisestani aihepiireittäin....
Palataanpa tauon jälkeen sääennusteeseen ja siihen liittyvien asioiden pariin. Viimeksi viime viikolle 33 laatimassani ennusteessa jäin siihen, että matalapainetoiminta kuurottaisine sateineen oli jäämässä koko viime viikon asiaksi ja tämän viikon alussa vastaavanlainen sää oli jatkumassa edelleen.
Kerrataanpa vähän tarkemmin viime viikolta alkaen toteutuneiden säiden luonnetta Etelä-Suomessa >> Suursäätilallisesti sekä viime että tämän viikon säitä on siis hallinnut melko samanlainen suursäätila, missä Suomen länsipuolelle asettui varsin pysyvästi matalapainetta syöttäen etelän ja lännen välistä kuuroherkkää ilmamassaa sekä vaiheittain viileämpiä lämpötiloja; kesäiset lämpötilat ovat antaneet siksi vain vähitellen periksi Etelä-Suomessa.
Aluksi viime viikolla 33 ma - pe matalapainetta pysyi Skandinavian ja Lapin yllä, joka mahdollisti päivittäin lounaasta kuurosateita ja vielä lämpimän meren äärellä myös yöaikaisia kuuroja. Etelärannikolla sekä ti-ke että ke-to välisinä öinä saatiin kuurojen mukana myös näyttäviä yöukkosia. Iltapäivisin kuurot olivat myös paikoin rankkoja ukkosten kera koko alueella. Sitten viikonloppuna tuo matalapaine siirtyi Suomen koillispuolelle, mutta siitä jäi ulottumaan Etelä-Suomeen heikkoa matalapaineen solaa; kuurot kuitenkin vähenivät, heikkenivät ja aurinkoisempi poutasää valtasi alaa tuulten heikennyttyä samalla - Su oli poutaisinta. Lämpötiloiltaan viime viikko oli vielä melko lämmin tarkastelualueella, missä päivittäin saavutettiin yli +20 asteen lukemia ja etenkin lämpimän meren äärellä yölämpötilat pysyivät melko korkeina ollen +15 asteen vaiheilla. Viikon loppua kohden Pohjois-Lapissa tuli kuitenkin jo yhä enemmän syksyisen koleaa Jäämereltä päässeen ilmamassan takia.
Tällä viikolla 34 vastaavanlainen vaihe toistui, kun aluksi viime sunnuntaina Britannian ja Norjan välissä voimistunut uusi matalapaine asettui sitten koko tämän viikon ajaksi suunnilleen sijoilleen Skandinaviaan ja venyen ke - la myös Keski-Suomen yli itäkoilliseen osakeskuksineen; tämän takia etelän ja lännen välinen virtaus jatkui Etelä-Suomeen, mutta se oli edellisviikkoa ajoittain voimakastuulisempi sekä viileämpi, jolloin myös Etelä-Suomessa alettiin jäämään päivälämpötiloissa vajaaseen +20 asteeseen ja sateisimmilla hetkillä jopa vain +15 asteen vaiheille. Tuulten ja pilvien takia yölämpötilat pysyivät kuitenkin yhä vähintään +10 asteen vaiheilla sekä vielä melko lämpimän meren äärellä varmimmin yli +10 asteessa. Joka päivä esiintyi kuurosateita, jotka olivat edelleen paikoin rankkoja ukkosten kera ja yöaikoina meren äärellä kuurot pysyivät elossa paikoin ukkostenkin kera. Etelärannikolla näyttävimmät ukkoset koettiin pitkin keskiviikkoa, jolloin mm. pääkaupunkiseudulla ukkosti jopa kolmeen eri kertaan. Seuraava päivä torstai oli viikon poutaisimpia. Etenkin Pohjois-Lapissa jatkui koko viikon syksyisen kolea sää.
Tänään sunnuntaina Etelä-Skandinaviassa ollut matalapaine alkoi selvemmin heiketä, mutta etelästä on lähestymässä uusi voimistuva matalapaine; tänäänkin on esiintynyt heikenneissä lounaistuulissa ja vaihtelevassa pilvisyydessä kuurosateita, missä etenkin etelärannikolla kuurotteli myös yöllä. Kuurot ovat kuitenkin vähentyneet iltapäivän mittaan etelästä alkaen ja ilta tulee olemaan poutainen ennen etelästä lähestyviä uusia sateita; illalla etelästä nousee uuden rintamasateen yläpilvivyöhykkeitä.
Ensi viikolle 35 onkin sitten tulossa entistäkin sateisempaa ja viileämpää säätä >> Baltiasta saapuu siis huomenna maanantaina matalapaine, jonka etupuolella etelän ja idän väliset tuulet voimistuvat selvästi ja etelästä saapuva sade kastelee varhaisaamusta alkaen ollen lähes koko päivän jatkuvaa ja ajoittain runsasta etenkin etelärannikon tuntumassa. Lämpötila pysyy koko päivän pääasiassa +10 ja +15 asteen välillä.
Sitten tuo matalapaine asettuu keskukseltaan Etelä-Suomen päälle ti ja ke ajaksi siten, että tuulet ovat suunnaltaan vaihtelevia Fennoskandiaan laajasti pesiytyvässä koleassa ilmamassassa. Samalla tarkastelualueella runsaassa pilvisyydessä kuurottaisia sateita tulee yötä-päivää; ajoittain yhtenäisemmät ja tihkusadetyyppisetkin sateet ovat mahdollisia. Ilmamassa on tässä vaiheessa jo sen verran viileää, ettei ukkosille ole enää kummoista todennäköisyyttä. Lämpötilat ovat päivisin +15 asteen vaiheilla ja öisin vain pari-kolme astetta alempia +10 ja +15 asteen välillä; leudointa on etelärannikolla.
Seuraavaksi näyttää siltä, että to ja pe aikana matalapaine heikkenee Etelä-Suomen päältä, mutta samalla toinen matalapaine nousee etelästä itäisempää reittiä Suomen itäpuolelle; tämän myötä koillisesta pääsee virtaamaan yhä melko viileää ilmaa koko Fennoskandiaan ja epävakainen sää jatkuu tarkastelualueella iltapäiväpainotteisten kuurosateiden merkeissä, mutta aikaisempaa enemmän voi aurinkoakin pilkahdella. Päivälämpötilat voivat nousta vähän +15 asteen yläpuolelle etenkin lounaassa, mutta toisaalta etenkin sisämaassa yölämpötilat voivat laskea vajaaseen +10 asteeseen.
Ensi viikonloppuna on odotettavissa näillä näkymin hieman lämpimämpää ja poutaisempaa säätä Etelä-Suomeen, kun korkeapainetta vahvistuu Skandinavian - Lapin päälle matalapaineiden pysyessä etelä-kaakkoispuolella; näin ollen koillis-itävirtaus jatkuisi heikkona ja siinä la vaihtelevassa pilvisyydessä ja enää vain vähäisissä iltapäiväkuuroissa päivälämpötilat olisivat +16 ja +20 asteen välillä ja yölämpötilat +10 asteen vaiheilla - sisämaassa vähän sen alle... Su näyttäisi etelästä nousevan uusi matalapaine sateineen.... Palaan päivittämään viikonlopun ja seuraavan viikon 36 säätä vielä tämän loppuun.
Euroopan mittakaavassa mainittakoon vielä, että kunnolla kesäiset säät helteineen ovat jo viime viikosta lähtien kaikonneet lähinnä Välimerelle, Itä-Euroopassa Mustallemerelle sekä Länsi-Venäjän eteläosiin, kun tuo Fennoskandian jatkuva matalapainetoiminta on kierrättänyt länsikauttaan Britteinsaarille ja laajasti myös manner-Eurooppaan viileää ilmaa. Suunnilleen sama on jatkumassa alkavalla viikolla 35, mutta erona on se, että viileämpi ilmamassa laajenee Venäjälläkin - Varsin syksyistä alkaa olemaan yhä enemmän Lapissa sekä etenkin Länsi-Venäjällä Vienanmereltä Uralille.
Seuraavaksi vielä muutamia havaintoja Etelä-Suomen luonnon kehitysvaiheista em. aikajaksojen puitteissa >> Elokuun alkupuolella vielä jatkuneet helteet pääsivät edistämään kasvukauden kehitysvaiheita jopa n. 3 viikon mittaisesti etuaikaan ajankohdan normaaliin nähden, mutta etenkin tällä viikolla viileät säät ovat taannuttaneet sitä takaisin n. 2 viikon luokkaan ajankohtaan nähden.
Tämän mukaan tällä viikolla 34 on kuitenkin esiintynyt selvästi etuajassa mm. syyshortensioiden (Hydrangea paniculata "Grandiflora") kukintavaiheen muuttuminen vaaleanpunaiseksi, joidenkin aronioiden (Aronia sp.) marjojen yli puolikypsäksi tuleminen, syysomenasadon valmistumista yhä enemmän sekä kotipihlajan (Sorbus aucuparia) marjasadon täysikypsyminen yleisesti. Maaseudulla peltoviljelyssä suurin osa viljoista ehdittiin puimaan talteen ennen viime ja tämän viikon sateita, mutta paikoin myöhäisimpään tuleentumaan alkaneita viljoja jäi sateiden armoille odottamaan puintia; näin etenkin kauroja ja rypsiä / rapsia jäi vielä hieman peltoihin. Ensimmäisenä puiduilla pelloilla alkoivat toisaalta rikkaruohot kasvaa sänkien sekaan parin viime viikon aikana.
Ennen viime ja tämän viikon sateita heinäkuussa ja elokuun alussa Etelä-Suomeen pääsi jatkuvien helteiden aikana kehittymään huomattavia maaperän kosteuseroja ukkossateiden jakauduttua hyvin epätasaisesti - Etenkin etelärannikolla pääsi paikoin kehittymään pahaa kuivuutta elokuun alkupuolelle tultaessa, missä siksi esim. Espoon Tapiolassa ilmeni kallioisilla mäillä voimakasta valeruskaantumista ja ruskeita kasvustoja nurmikoiden kellastuttua samalla. Toisaalta paikoin sisämaassa eniten ukkossateita saaneilla alueilla kuivuutta ei juuri ilmaantunut tai se jäi vain lieväksi.
Nyttemmin näiden kahden kuluneen viikon sateiden ansiosta kaikilla kuivuusalueillakin on saatu runsaasti sadetta; etenkin etelärannikon tuntumassa ja lounaassa jopa 50 - 100 mm veroisesti monin paikoin! Näin ollen kellastuneet nurmikot ovat muuttuneet takaisin vihreämmiksi ja alkaneet kasvaa uudelleen. Samoin kuivuusruskaantumiset ovat poistuneet lehtipuista lehtien varisemiseen. Toisaalta nämä runsaat sateet ovat aiheuttaneet sen, että maanviljelyssä joillekin liikamärille pelloille ei ole ollut kunnolla pääsyä koneilla. Ensi viikon sateet aiheuttavat sen, että liikamärkyys jatkuu yhä paikoin. Jokien virtaamat ovat myös jonkin verran nousussa, mutta merkittäviä tulvia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Viimeaikaiset sateet ovat jo elvyttäneet sammalia vihreään kasvuun, mutta sieniä on odotettavissa runsaammin vasta syyskuun puolella...
Elokuun alun helteiden päättyessä vesistöissä pintavesilämpötilat olivat normaalia paljon korkeampia ollen sekä järvissä että meressä kauttaaltaan +20 ja +25 asteen välillä. Nyttemmin näiden kahden viime viikon aikana vesien viilenemistä on tapahtunut sekä ilmamassojen viilenemisen että etenkin tämän päättyvän viikon osalta voimakkaiden tuulien vesisekoittamisen takia - Täten sekä järvissä että meressä pintavesilämpötilat ovat laskeneet tähän mennessä pääasiassa +15 ja +19 asteen välille eli ajankohdan normaaleiksi. Ensi viikolla 35 viilenemistä tapahtuu pari-kolme astetta lisää.
Ensi viikolla sää on siis normaalia viileämpää, mutta siitä huolimatta Etelä-Suomessa termisen syksyn alkamisen määritelmä ei vielä täyty. Samoin ruska ei ole vielä alkamassa, vaikka normaaliin tapaan ensimmäisenä ruskaantuvissa puu- ja pensaslajeissa näkyy ajankohdalle tyypillisesti paikoin häilyviä ruskan esisävyjä, kuten mm. joissakin metsävaahteroissa (Acer platanoides). Valeruskaa on toisaalta alkanut edellisvuosien tapaan tarjoamaan koivuissa (Betula sp.) ruostesienien aiheuttama kellastuminen. Ruska ei ole ehtinyt alkaa vielä Pohjois-Lapissakaan kunnolla, vaikka siellä on ollut jo toista viikkoa varsin koleaa. Ensi viikolla sinne voidaan kuitenkin jo odottaa ensimmäisiä kirkkaita värejä...
Sääennustepäivitys lauantaina 30.8.2014 klo. 18:15: Yllä oleva tämän viikon 35 ennuste on toteutunut varsin hyvin kohdilleen, joten siitä ei sen enempää. Nyt tänä viikonloppuna on tullut hieman muutosta aikaisempaa arvioon >> Korkeapaine on vahvistumassa la-su aikana laajemmin Fennoskandian ylle; tänään on ollut viimeinkin enimmäkseen poutainen päivä aikaisempien päivien runsaiden ja rankkojen kuurosateiden jälkeen, joskin Päijänteen tienoilla on iltapäivän aikana lievästi kuurotellut heikossa koillisvirtauksessa. Huomenna su on poutaisempaa, mutta taivaalla seilaa vaihtelevasti tästä päivästä tuttuun tapaan keskipilvilauttoja ja iltapäivisin kumpupilviäkin seassa. Tuulet heikkenevät ja ovat su ajoittain tyyniä. Ensi yönä sisämaassa yölämpötila on +6 ja +9 asteen välillä, mutta etelärannikolla enimmäkseen reilussa +10 asteessa. Päivälämpötila on ollut tänään vain +15 asteen vaiheilla, mutta huomenna enimmäkseen vähän reilussa +15 asteessa etenkin lounaassa ja etelärannikolla.
Tulevalla viikolla 36 käy niin, että tuo korkeapaine vallitsee laajasti Fennoskandian yllä alkuviikolla, mutta muotoutuu ma - ke aikana noin itä-länsisuunnassa pitkulaiseksi Länsi-Venäjältä Etelä-Suomen ja Baltian yli Britteinsaarille - Tämä mahdollistaa poutaisen ja vaihtelevapilvisen sekä heikkotuulisen sään tuona aikana ja sää myös lämpenee; yölämpötilat ovat vähän +10 asteen molemmin puolin; leudointa etelärannikolla. Päivälämpötilat kohoavat +20 asteen vaiheille ja ke mennessä paikoin ylikin. Samalla Lappiin virtaa lounaasta takakesäistä säätä, mutta lännestä tulevat rintamasysteemit kastelevat siellä myös.
Sitten ensi viikon 36 lopulla olisi käynnistymässä muutos mahdollisesti paljonkin kylmempään ja syksyiseen suuntaan Etelä-Suomea myöten; tämä tapahtuisi siten, että Etelä-Suomessa ja Baltiassa korkeapaine antaisi periksi ja korkeapaineen painopiste alkaisi siirtyä lännemmäksi Britteinsaarille ja siitä Islantiinkin. Tällöin Jäämerellä voimistuisi matalapainetta ja sen mukana aluksi länsi-luoteisvirtaus voimistuisi tuoden epävakaista säätä säärintamineen ja päivälämpötilat laskisivat jo +15 asteen vaiheille - vähän alle. Sitten viikonvaihteen 36 / 37 paikkeilla olisi tulossa Norjanmereltä uusi voimakas matalapaine Etelä-Suomeen voimakkaine tuulineen ja sateineen, jonka jälkipuolella pohjoisesta purkautuisi ensimmäinen kunnolla syksyinen ja kylmä ilmamassa koko Fennoskandiaan... Tästä seuraavassa ennusteessa lisää n. viikon kuluttua.
Täysilehtistä ja uusilta vuosikasvaimiltaan lähes täysin valmistunutta wilsoninpoppelia (Populus wilsonii) kuvattuna lauantaina 16.8.2014 Helsingin Meilahden arboretumissa.
Valitsen taas kasvikuvakirjoituksen aiheeksi yleisesti tunnetun kasvisuvun, mutta poimin sen parista lajiesittelyyn täällä Suomessa hyvin tuntemattomaksi ja harvinaiseksi jääneen edustajan - Kyseessä on poppelit ja niistä tämän kuvan wilsoninpoppeli (Populus wilsonii).
Wilsoninpoppeli on kotoisin Kiinan luoteisosista, missä se kasvaa rehevillä ja tulvivilla jokivarsilla mm. maakunnissa; Gansu, Hubei, Shaanxi, Sichuan, Xizang ja Yunnan. Länsimaissa lajia on koristeviljelyssä jonkin verran mm. Euroopassa, mutta täällä Suomessa laji on niin harvinainen, että sen ainoat tietämäni kasvupaikat ovat tämä Meilahden arboretum sekä Viikin arboretum.
Tämä puu on kuitenkin poppeliksi erittäin koristeellinen monessakin katsannossa, joten sen esittely tunnetummaksi ja yleisemmäksi tekemistä varten on oleellista. Hyvin vähäisen viljelykokemuksen takia wilsoninpoppelille ei ole vielä määritelty tarkkaa menestymisaluetta täällä, mutta näillä em. kasvupaikoilla eli ainakin etelärannikon tuntumassa se menestyy havaintoni mukaan erinomaisesti - Kannattaa ottaa kokeiluun ainakin Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen parhailla paikoilla.
Wilsoninpoppelin koristearvo perustuu erityisesti sen säännölliseen kasvutapaan ja isokokoiseen lehdistöön >> Puu on täällä Suomessa todennäköisesti n. 10 - 20 m välille korkeuttaan kasvattava keskikokoinen puu, jolla latvus muodostuu lähes / osittain pallomaiseksi ja lyhyt runkonsa haaroo monivartiseksi "luudaksi". Oksat ovat poppeliksi hyvin paksuja ja talvisilmut isoja ja tahmeita, mutta muiden poppeleiden pitkien ja terävien silmujen vastaisesti tylppiä. Rotevasta luonteestaan huolimatta laji on muita poppeleita pienempi puu ja hidaskasvuisempi.
Lehdet puhkeavat tällä puulla keväällä monen muun poppelin tapaan ns. keskimyöhään eli mm. oman kotimaisen haapamme (Populus tremula) tapaan noin toukokuun puolivälin - loppupuolen aikana Etelä-Suomen normaaliolosuhteissa >> Lehtien hiirenkorvavaihe on ruusukemainen ja sävynä nuorilla lehdillä on kellertävä - lievästi punaruskea väri, jota aivan aluksi sävyttää myös harmaa karvoitus. Lehdet kasvavat melko nopeasti täyteen kokoon ja täysikesäinen asu saavuttuu kesäkuun puoliväliin mennessä; täysikokoiset lehdet ovat metsävaahteramaisen isoja ollen lavoiltaan 15–20 cm, leveän puikeita / lähes elliptisen pyöreähköjä, heikosti herttatyvisiä, lievästi saha- / nyhälaitaisia ja väritykseltään himmeän - tummanvihreitä. Ennen täysitummaa vihreyttä kesäkuun alkupuolella on vaalea raikkaanvihreä vaihe.
Kukinta on puulla ns. kaksikotista eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä; kukinta-aika on havaintoni mukaan Etelä-Suomessa toukokuun alkupuolella vain hyvin täpärästi ennen lehtiensä puhkeamista tai osittain jo niiden alkaessa puhkeamaan. Suomessa on viljelyssä vain lajin emiyksilöitä ja koska puusta on netissäkin hyvin vähän tietoa, niin voin sanoa varmuudella vain emikukkien visuaalisen luonteen; eminorkot puhkeavat edellisvuoden oksien lähinnä päistä päätesilmujen sivuilta ja ovat keltaisia-keltavihreitä ja paksuja sojottaen kaarevasti sivuille eri puolille. Hedenorkot saattaisivat olla monien muiden ko. suvun puiden tapaan punertavan harmaita sekä rennommin ja pidemmin roikkuvia, mutta tästä ei ole havaintotietoa...
Varsin pian kukinnan jälkeen eminorkoista kehittyy hedelmänorkkoja, jotka piiloutuvat aluksi vihreinä ja paksuina pötkylöinä täysikokoon kasvavien lehtien sekaan. Kesäkuun loppupuolelle / kesä-heinäkuun vaihteen tienoille sijoittuu siementämisvaihe, joka voi olla muutaman päivän - reilun viikon ajan erittäin näyttävästi lehvästöstä esille loistava, koska valkoista siemenvillaa voi muodostua isoina ja runsaina tuppoina. Osa hedelmänorkoista myös varisee maahan jo siemenvillaisina, joten emipuiden lähellä maassa on siementämisvaiheessa paljon ns. siemenvillasotkua.
Syksyllä monien muiden poppeleiden tapaan wilsoninpoppelillakin ruska muodostuu myöhään; vielä koko syyskuun ajan puu on täysin kesäasussa ja vasta lokakuun loppupuolella alkaa olla selvemmin merkkejä lajin pääosin keltaisesta ruskasta. Jos yöpakkaset pysyvät kurissa, niin ruska huipentuu viimeistään loka-marraskuun vaihteessa. Varhaiset kunnon yöpakkaset palelluttavat lajin lehdet tummanruskeiksi ja varistavat ne pian / lähes saman tien sen jälkeen keskeyttäen varsinaisen ruskan. Talveksi jää koristeeksi paksut hienosti haarautuvat oksat ja isot tahmeat silmut.
Lajin koristeviljelyssä on huomioitava mm. sen vaatima kasvualustan kosteus ja rehevyys / ravinteikkuus. Esim. kotiseudulleen tyypilliset alueet ovat parhaimpia sille täälläkin eli mm. jokivarsien tai muiden vesistöjen läheiset alueet tai tilapäisesti tulvaa - märkyyttä sisältävät paikat. Liika kuivuus aiheuttaa kitukasvuisuutta tai laji ei edes menesty. Aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla puu silti viihtyy ja sen latvuksen upeaksi kehittymistä ajatellen sitä kannattaa myös istuttaa riittävän avoimille / väljille paikoille. Liikaa muun puuston tai metsän seassa se ei pääse kunnolla oikeuksiinsa, mutta selkeärajaisten puuryhmien osaksi sitä voidaan toki sijoittaa. Wilsoninpoppeli on puistoissa ja puutarhoissa usein tyylikkäimmillään kuitenkin yksittäispuuna tai pienenä muutaman yksilön ryhmänä erillään muista.
Muiden lajien kanssa pariksi / kolmikoksi sommitellessa puun esteettiset piirteensä kertovat mm. sen, että keväällä lajin myöhään lehteen puhkeava säännöllisen roteva latvusto kontrastoituu hauskasti varhain vihertyvien muiden puiden kanssa. Toisaalta lajin emiyksilöiden keltainen eminorkkovaihe ennen lehtiä on kuin vihertymisen alku, joka erottuu muita jo vihertyneitä puita vaaleampana esille maisemassa. Kesällä lajin iso lehvästö on kuin liuskatonta metsävaahteran (Acer platanoides) latvustyyppiä, joten puu esiintyy silloin runsas- ja karkeatekstuurillisena, jota voidaan dynaamisesti kontrastoida sirolehtisten lajien kanssa. Emipuiden valkovillainen siemenvaihe voi olla pikantti maiseman korostus- ja katseenvangitsijatilanne runsaana tapahtuessaan - Tätä ei siis kannata ollenkaan mieltää sotkevana haittana, vaan kauniina estetiikkana. Syksyllä lajin myöhään vihreänä säilyvä latvus toimii dynaamisena parina kaikille varhain kirkasta ruskaa tekeville muille puille. Talviestetiikassa wilsoninpoppelin rotevaoksainen ja säännöllisen pyöreähkö latvus voidaan ottaa kontrastiksi mm. siro- ja / tai sotkuisaoksaisille muille puille.
Suosittelen lisäämään ja toteuttamaan wilsoninpoppelin myyntiin viljelyä paljon enemmän, koska puusta saataisiin ainakin Etelä-Suomeen erikoinen ja näyttävä poppelikoristus, jonka muita poppeleita pienempi ja säännöllisempi kasvutapa tekee siitä oivallisen monenlaisiin pienehköihinkin puisto- ja pihakohteisiin. Lajin isolehtinen latvus tuo meikäläisiin oloihin pikanttia rehevyyttä. Urbaaniin ympäristöön tämä puu sopii säännöllisen ja rotevan rakenteellisuutensa ansiosta myös kuin nakutettu. On toivottavaa myös se, että lajista haalitaan tänne viljelyyn hedepuitakin!
Tässä on poimintana omasta blogikirjoittelustani vuodelta 2010 kaksi kasvivalokuvasarjaa, missä esiintyy keväisissä kasvuvaiheissa myös tämä wilsoninpoppeli: Viikon 20 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 4 ja Viikon 20 tunnelmakuvat vuonna 2010 - Osa 6.
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Täyden kukintavaiheen jatkumista pallohortensialla (Hydrangea arborescens "Grandiflora") kuvattuna lauantaina 9.8.2014 Espoon Pohjois-Tapiolassa.
Kasvivalokuvausreissuni eivät ole viime aikoina suuntautuneet minnekään erityisesti, joten tyydyn taas toista kertaa peräkkäin ottamaan esille kotipaikaltani Espoon Pohjois-Tapiolasta lajin esittelyyn. Nyt loppukesää elettäessä ajankohtaisia kukkijoita ovat olleet hortensiat - Suosituin niistä on Suomessa tietenkin syyshortensia (Hydrangea paniculata "Grandiflora"), joka on jo etuaikaisesti saavuttanut täyden valkoisen kukintavaiheen. Sitä vähän tuntemattomampi ja harvinaisempi on tämä kuvan pallohortensia (Hydrangea arborescens "Grandiflora"); syytä siis ottaa se esittelyyn tunnetummaksi ja yleisemmäksi tekemistä varten.
Pallohortensia kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa, missä sitä esiintyy tuoreissa ja runsasravinteisissa metsissä ja jokirannoilla. Luonnonmuodon kukinnot sisältävät sekä aitoja heteet ja emit sisältäviä pieniä kukkia että neuvottomia isoja kukkia. Puutarhaviljelyyn on kuitenkin kehitetty lajikkeita, joista tunnetuimmalla "Grandiflora" -lajikkeella kaikki kukat ovat isoja ja neuvottomia, jolloin pallomainen kukkaterttunsa on erityisen näyttävä. Samasta syystä lajike ei kuitenkaan tee ollenkaan hedelmää - Sitä joudutaan lisäämään kasvullisesti.
Täällä Suomessa tämä lajike ei ole kovin talvenkestävää sorttia ja sille onkin määritelty menestymistä vain vyöhykkeille I ja II sekä parhaimmille paikoille vyöhykkeellä III. Toki lajiketta voidaan kokeilla hieman pohjoisempanakin, sillä tällä pensaalla on etuna hyvä vesomiskyky tyvestä oksakuolemien jälkeen. Tämä vesominen siis mahdollistaa lajikkeen säilymisen lumihangen alla ankarien talvien yli sisämaassakin. Samasta syystä sillä onkin hoitotapana jopa vuosittainen alas leikkaus keväällä ennen uutta kasvua, jotta sen kukinnot saadaan kasvamaan saman kesän versojen latvoihin erityisen isoiksi.
Lajike tulee toimeen puolivarjossa oikein hyvin, koska sen luonnonmuoto kasvaa metsäisissä ympäristöissä. Aurinkoisella paikalla on huomattava lajikkeen alttius kuivuudelle, koska kasvusto on rehevää ja haihduttaa paljon vettä - Riittävän syvämultainen-humuksinen sekä kostea kasvualusta on sille tärkeää esim. eteläseinustoilla yms. paahdepaikoilla. Tuossa kuvassa kasvupaikka on länsiseinusta, jolloin paahdeongelma on lievempi. Silti tällä alueella useita viikkoja jatkunut vähäsateisuus kovissa helteissä oli jo alkanut nuuduttamaan noita lehtiään hieman lurpalleen.
Lajikkeen kukinta-aika on Etelä-Suomen normaalioloissa heinäkuun lopulta alkaen ja se pitkittyy tyypillisesti monta viikkoa kestäväksi kattaen yleensä lähes koko elokuun valkokukkaisessa vaiheessaan; kukinnan alkamisessa on kuitenkin hieman eroa eri hoitotapojen välillä - Vuosittain alas leikattaessa saman kesän versoissa kukinta alkaa vähän myöhemmin kuin vanhemmissa oksissa joka toinen vuosi tai harvemmin leikattaessa. Tänä kesänä kukinta alkoi joka tapauksessa jo heinäkuun alkupuolella etuaikaisena edenneen kasvukauden ansiosta. Kukinta alkaa aina hieman varhaisemmin kuin syyshortensialla.
Pallomaiset hukkatertut ovat läpimitaltaan 10 - 18 cm, mutta rehevimmillä paikoilla alas leikatun kasvuston uusissa versoissa olen havainnut jopa n. 20 cm läpimittaisia kukintoja! Sadesäällä isoterttuiset oksat voivat tilapäisesti lakoontua vesitaakkaa kukkiin kerätessään, mutta oksat eivät katkea ja tukemista ei tarvita.
Tällä lajikkeella neuvottomien kukkien valkoisuus alkaa haalistua kukinnan lopulla vaaleanvihreään suuntaan hienon liitumaisella sävytyylillä, kun syyshortensialla sama ilmiö on väriltään vaaleanpunainen - Molemmilla se vaihe on tyypillinen syyskuun aikana ja kestää ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Nyt tätäkin vaihetta odotellaan etuaikaisesti jo tässä kuussa. Lajikkeen sekä lehdet että kukinnot paleltuvat ruskeiksi yöpakkasten tultua. Talvella näitä ruskeita kukintoja kannattaa säilyttää talventörröttäjinä kaunistamaan mm. lumi- ja kuuratilanteissa.
Keväällä kasvuun lähtö tapahtuu vähitellen toukokuun alusta alkaen; lehtien hiirenkorvasävy on vaaleanvihreä - lievästi kellertävä ja kesäkuussa täysilehtisyys muodostuu vaiheittain alhaalta lähtien versojen pituuskasvun edetessä; nopeimmin täysilehtisyys tulee leikkuutauolla olevissa vanhoissa oksissa. Lehdet ovat täysikoossa tummanvihreitä, muodoltaan puikeita tai soikeita, suippokärkisiä, tyveltään pyöreitä tai herttatyvisiä ja hammaslaitaisia. Lehtikoko on isoin alas leikkauksen jälkeen vesovissa varsissa. Syksyllä lehdet saavat lähes puhtaan keltaisen ruskan huipentuen loka-marraskuun vaihteeseen mennessä, jos yöpakkasia ei ole lokakuun mittaan.
Pallohortensian korkeus on alas leikattavassa hoitotavassa yleensä reilun metrin verran, mutta parin vuoden leikkuutaukoa pidettäessä kasvusto saattaa tulla toisena kesänä lähes 2 m korkeaksikin rehevällä paikalla; kukinnot ovat silloin pienempiä. Kasvusto on tiivis ja oksat ovat pystyjä / yläviistoja. Niinpä tämä lajike sopii varsin pienilläkin pihoilla kasvatettavaksi. Toisaalta tällä pensaalla voidaan luoda isojakin yhtenäisiä massaistutuksia, missä sitä voidaan käyttää tekemään vahvoja elementtikontrasteja, ohjaamaan tilallisesti näkymiä ja muodostamaan muotopuutarhataiteen rakenteita - ryhmiä. Sitä voidaan käyttää myös pensasaidanteena rajaamaan ja suojaamaan. Yksittäispensaana se on luontevin vain pienillä pihoilla.
.
Esteettisessä tarkastelussa lajikkeen valkoinen kukinta on ylivoimaisesti sen merkittävin piirre; se sopii helposti pariksi kaikille muille kukkaväreille, joita voivat tarjota sen kanssa samaan aikaan kukkivat perennat. Toisaalta tummien joko ainavihantien lehtipensaiden tai havupensaiden seurassa pallohortensian valkoinen kukinta iskee rajun dynaamisesti esille runsaudellaan. Sama pätee tummia rakennuksia / rakenteita vasten. Toisaalta eri tavoilla joko pastellisten tai harmaiden seinäsävyjen tausta luo lajikkeen valkoisille ja sittemmin liitumaisen vihreiksi haalistuville kukinnoilleen hienoa harmoniaa, kuten tuossa kuvassa nähdään yhtenä versiona.
Keväällä varsinkin alas leikattavassa tapauksessa uusi kasvusto ei ole heti näyttävää, joten jollakin muulla silloin kauniisti kukkivalla pensaslajilla / perennalla voidaan ryhmäistuttamistapauksessa korvata sitä estetiikkapuutetta. Kesä-heinäkuussa ennen kukintaa rehevän vihreä kasvustonsa toimii jo erinomaisesti vahvana vihermassana. Syksyllä lajikkeen sekä keltainen ruska että ruskeat pakkasvauriovärit kukintojaan myöten ovat ajankohdan tärkeää estetiikkaa, joita sopii huomioida mm. seinävärien kanssa. Talventörröttäjyys on tälläkin pensaalla kuihtuneine kukintoineen yhtä tärkeää kuin syyshortensialla, joten alas leikkaus tai kukintojen typistäminen suoritetaan vasta keväällä juuri ennen uutta kasvua.
Pallohortensia on tyypillinen urbaanin alueen korostus- ja katseenvangitsijakasvi, jolloin sen sommittelemista sopiville paraatipaikoille ja yleensäkin hyvin esillä oleville kohteille tulee luoda vahvasti. Maaseudullakin lajike on omiaan pihapiirissä luomaan pikanttia kauneutta - Suosittelen ottamaan myös syyshortensian lisäksi kasvatukseen.
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2013
Viikon kasvivalokuva -kooste vuonna 2012.
Tällä viikolla 32 länsieliitti vs. Venäjä -eskalaatio kulminoitui kauppasota-asetelmaksi, missä Venäjä asetti vastapakotteita niille länsimaille tai paremminkin sanottuna länsieliitin hallitsemille niille maille, jotka olivat asettaneet talouspakotteita yhä lisää Venäjälle mm. MH17-matkustajakoneen pudottamisen tiimoilta, kun se muka olisi ollut Venäjän syytä. Siitä ei ole ollut mitään todisteita eikä aktuaalinen geopoliittinen tilanne puolla sitä läntisen valtamedian valhesumun takana!
>>
Putin bans agricultural imports from sanctioning countries for 1 year.
Luvut uusiksi? VM veti yllättäen jo julkaistun budjettiehdotuksen pois >> Seuraukset länsieliitin kauppasotahuorina olemisesta Venäjää vastaan alkoivat välittömästi Suomessa.
EU menettämässä jopa 12 miljardia euroa Venäjän vastapakotteista elintavikealalla | RIA Novosti >> Länsi ampuu koko ajan itseään jalkaan kykenemättömänä käsittelemään omaa pahuuttaan ja systeemivikaansa samalla Venäjän porskuttaessa mitä todennäköisimmin voitosta voittoon BRICS-maiden kanssa, joilla on uusi tieto fyysisen ekonomian parantamisesta LaRouche-liikkeen teesien tapaan...
Länsieliitin ja asiamiestensä vastaus haasteeseen siis on sokea ja ääri-ideologinen russofobia, mutta se menee pieleen. Seuraavaksi analysoidaan tältä russofobialta pohja ja tarkoitus pois antihumaanina ajatusvirheenä!
Länsieliitin eskaloima Venäjän vastainen kauppasota ja valtamediansa russofobinen propaganda osa heidän rappioitunutta imperiaaliarsenaaliaan >>
Tästä kehittyneestä kauppasodasta on tietenkin muotoiltu länsimaiden valtamedioissa länsieliitin maailmanherruusintressien ja heidän systeemivikaisen talousjärjestelmän pelastamisen hyväksi ääriagendallinen propaganda-arsenaali - Siinä sisältönä on ollut yhtäältä oman agendan eli Venäjä-pakotteiden valkopesu "välttämättömiksi", "tavoitteissaan onnistuviksi" sekä "ei niin kovin haitallisiksi itse länsimaille" << Mikään noista ei pidä paikkaansa!
Toisaalta Venäjä-pakotteiden muka-oikeuttamiseksi on otettu ikään kuin taustavyyhdiksi Venäjän - Putinin mustamaalaaminen entistäkin härskimpien ja valheellisempien keinojen avulla - Venäjä on muka "Italian kokoinen talous", jossa "ei tuoteta mitään merkittävää" ja jonka väestö "on hyvin kehittymätöntä ja takapajuisen heikkoa". USA:n presidentti Obama jopa sanan mukaisesti väitti näin tällä viikolla.
Tämän länsipropagandan rooli on kuitenkin hyvin selkeästi hatara ja harhainen sumuverho ja sisältö lähtökohtaisesti ilkeä, moraaliton ja tuhoisa, mikä yrittää peittää länsimaisilta ihmisiltä tämän geopoliittisen tilanteen oikean tilan ja muodon sekä haluaa eskaloida mieliimme vastakkainasettelun illuusiota yhä aggressiivisemmin.
Tässä kirjoituksessa havainnollistavien esimerkkien ja muiden aineistojen avulla tähdennän, että juuri näin on, ja kyseenalaistan sen rajusti! Kerron toki lisäksi siitä oikeasta sumuverhon takaisesta maailmasta ja geopoliittisesta tilanteesta, mikä ei ole länsi-ihmisillä lähimainkaan kunnolla tiedossa, joskin ilmeisesti alkanut parantumaan....
Alustuksena tälle laitan edelliskertaisen tätä länsi vs. Venäjä -eskalaation geopoliittista historiaa ja nykyluonnetta analysoineen kirjoitukseni >> Länsi vs. Venäjä -eskalaatio kesällä 2014 osa Brittiläisen imperiumin oligarkiasotaa ihmisyyttä ja kansallisvaltioperiaatteita tuhoten.
Venäjän ja BRICS-maiden maailmankuva nousemassa yhteishyvän ja fyysisen ekonomian parantamisessa maailman johtoon mm. LaRouche-liikkeen teeseillä >>
Läntisen valtamedian ja länsieliitin asiamiesten ko. agendat voidaan kyseenalaistaa mm. juuri LaRouche-liikkeen hyvällä geopolitiikan ja talouden tietoudellaan - ymmärryksellään. Tässä seuraavana listaan heiltä viime aikoina pakoteaiheeseen liittyneitä aineistoja. Niissä tulee erinomaisesti esille tämän länsi vs. Venäjä -eskalaation talousjärjestelmällinen ja maailmankuvallinen luonne, missä mm. Venäjä ja Kiina toteuttavat parhaillaan erittäin edistyksellistä ja länsimaihin verrattuna jopa scifimäistä talouspolitiikkaa.
Koko geopolitiikan tilanne kiteytyykin siinä, kuinka länsieliitin ja asiamiestensä (Mukaan lukien ko. valtaliiton hallintaansa kaappaamat EU-valtiot ja muut transatlanttisen talousjärjestelmän maat-organisaatiot) talousjärjestelmä on muodostunut rappiossaan äärimmäiseksi kontrastiksi Venäjän ja BRICS-maiden nopeasti uudistumaan ja kehittymään pyrkivälle talousjärjestelmien sarjalle - lännen yksinapaisuus vs. BRICS-maiden moninapaisuus! Katsotaanpa >>
August 8th, 2014 Webcast >> "Lyndon LaRouche returns to the LaRouchePAC Friday webcast, in an intense, far reaching discussion. A thorough elaboration of the distinction between the prospect representated by China's commitment to developing Space science, especially with regard to utilizing Helium-3 deposits uniquely found on the moon, to the prospect of Thermonuclear War. Dennis Small, Jason Ross, and Ben Deniston join, Matthew Ogden hosts.".
LPAC Weekly Report: The New Paradigm for Mankind >> Tärkeää tietoa fyysisen ekonomian ensisijalle ottamiseksi, jota BRICS-maat ovat alkaneet toteuttamaan! >> "Megan Beets, member of the LaRouchePAC Science Research team, gives a thorough presentation on nuclear fusion technology. She discusses the history of the development of Nuclear Fusion, with most of the technological breakthroughs occurring in the United States. She juxtaposes that to the question of our failure to continue leading the world in Nuclear science to the emerging leadership of China. Liona Fan-Chiang joins and Ben Deniston hosts.".
The Empire Resorts to Old Tricks to Hold on to Power: Now is the Time to Bring the U.S. Fully into the BRICS >> "The answer to this existential threat to the survival of mankind lies in winning the fight here in the United States. If we get Obama removed from office by Constitutional means, and reinstate Glass Steagall, the United States can immediately align with the BRICS and create a new global dynamic free from the horrors of Empire. For more than 20 years, Lyndon LaRouche has been promoting the idea that the key to the future lies in scientific cooperation between the United States, Russia, China, and India. Such an alliance is sufficient to bring about the end of the British Empire—permanently. Nothing short of that can alter the thrust towards war.".
Sekä >> Blood Drenched Farce Plays in London
THE BRICS SUMMIT: Half of Humanity Launches a New World Economic Order.
Yhteenvetoa Venäjä - BRICS-maat vs. länsieliitti -eskalaation maailmankuvien törmäyksestä äärijuopaisesti talousjärjestelmäeroineen >>
Näistä LaRouche-aineistoista käy hyvin ilmi tuo sisällöllinen vastakkainasetteluero länsieliitin systeemin ja Venäjän - BRICS-maiden asenteen välillä seuraavalla tavalla:
Läntinen talousjärjestelmä perustaa toimintansa eritoten monetaristisiin ja elitistisiin käsityksiin eli siihen, miten raha ja rahatalous muodostaa muka rungon järjestelmälle. Toisin sanoen länsieliitti kuvittelee rahan olevan muka itseisarvoista ja siksi raha ja rahatalous on länsimaissa muodostunut jopa hyvin vakavaan irrationaalisuuteen saakka omaksi autonomiseksi toimijasubjektiksi, ja sen keskeinen tavoite on rahan tuottaminen
>> Seuraus on ollut siitä se, että rahatalous on irronnut parasiitiksi reaalitalouden ja yhteiskuntatoimintojen päälle; käytännössä siis sekä määräämään taloutta ja politiikkaa diktatuurillisesti oman sisältönsä rahantuotannollisesta nollapisteestä käsin että pakottanut muuta todellisuutta siksi taipumaan myös kaikkiin omiin vikoihinsa - oikkuihinsa.
Ja niitä vikoja - oikkuja riittääkin todella paljon: On ahneutta, moraalittomuutta, numeerisiin arvoihin seonnutta vale-eksaktiutta eli sanalla sanoen taloususkontoa. Näiden vikojen - oikkujen seurauksia ovat neofeodaalistaminen sekä imperiaalinen aggressio, jota tämä länsi vs. Venäjä -eskalaatio länsieliitin promotoimana on ollut käyttäen hyväksi Ukraina-kriisin tapaisia luomiaan "esivalmisteluja".
Sen sijaan nämä läntisen illuusion äärivaletta kyseenalaistavat tiedot kertovat, kuinka Venäjällä ja BRICS-maissa on talousjärjestelmän muodostamisessa alettu toimimaan jopa aivan päinvastoinkin. Järjestelmän perustaksi ei ole siellä otettu enää monetaristisia käsityksiä, vaan nimenomaan reaalitalous ja sen kehittäminen ovat nyt keskiössä!
Esim. >> Oligarkia on ollut Putinin Venäjällä yhä enemmän pannaan laitettu tapa toimia ja sekä Venäjällä että Kiinassa talouskehitys näkyy parhaillaankin voimakkaasti mm. infrastruktuurin ja elinolojen parantumisena paikoin jopa suurin harppauksin.
Tätä ei länsimaissa ole viime vuosina tapahtunut, vaan päin vastoin rahatalouden pönkittämisyritysten ja sen seurannaismuotojen (neofeodalismi, ekofasismi) kustannuksella reaalitalous on ollut länsimaissa selkeässä rappioprosessissa >> Lännessä teollinen hyvinvointi uhkaa vakavasti laskea, mutta idässä se nousee kohisten. Lisäksi lännessä tämän rahataloususkonnon seurassa pyritään junttaamaan yksinapaista maailmanherruusjärjestelmää, jota vastaan BRICS-maat moninapaisuudessaan ovat - Iso syy länsieliitille olla rappiossaan russofobinen.
LaRouche-liike tähdentää tätä itämaiden neorenessanssia mm. nyky-Kiinan avulla >> Tuossa yllä olevassa Webcast-seminaarissa Jason Ross havainnollistaa mm. seuraavia seikkoja Kiinan reaalitalouden kehitysaskeleista. Kiinassa on tehty ja tehdään mm.: vesivoimaa varten innovatiivista patoteknologiaa, maailman kehittyneintä Maglev- ja highspeed-junarataverkostoa, satojen uusien kaupunkien rakentamista, ydinvoimatuotantonsa kolminkertaistamista tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, maailman johtavia fuusioenergian kokeiluja sekä siihen liittyvän huippuinsinööri- ja tiedemiestyövoiman kasvattamista 2000 hengellä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä jne.
Kaikkein oleellisin uusi reaalitalouden innovaatio on Kiinalla tänä vuonna huipentumaan alkanut avaruusohjelmansa, jonka tarkoitus on nimenomaan reaalitalouden parantaminen! >> Kiina alkaa hankkimaan Kuusta Helium-3 isotooppia, jota se alkaa käyttämään uusien fuusioydinvoimaloiden raaka-aineeksi! >> Tämä voi mahdollistaa jo lähitulevaisuudessa mm. ennen näkemätöntä teollisen hyvinvoinnin, tieteen ja insinööritaidon kehittymistä.
Tämä Kiinan esimerkki on juuri sellaista reaalitalouden / fyysisen ekonomian kehittämisen systeemi- ja kokonaiskuvatason asennetta ihmisten yhteishyväksi jopa globaalisti, mitä LaRouche-liike on tähdentänyt jo vuosikausia mm. länsimaihin, mutta täällä siis erittäin tuloksettomasti vieläkin....
Kiina on ehdottanut lisäksi, että Yhdysvallat osallistuisi kanssaan rahoittamaan ja rakentamaan kehitysmaihin (Kuten Afrikkaan) infrastruktuuria tuollaisen em. neorenessanssi-asenteen kera. Selväksi on kuitenkin valitettavalla tavalla käynyt, ettei USA ole Obaman rappiohallinnon takia kiinnostunut siitä ja muutenkaan länsimaissa tuollaista infrastruktuurin ja reaalitalouden kehittämisasennetta ei ole ollenkaan missään virallisissa piireissä tällä erää.
Venäjällä tällaiset asenteet ovat reaalitalouden ja yhteishyvän kehittämisessä hyvin paljon linjassa Kiinan kanssa, koska Venäjä on mm. tehnyt tänä vuonna siinä isoja yhteistyösopimuksia Kiinan kanssa sekä alkaneet luopumaan yhdessä dollarista / petrodollarista reservivaluuttana. Erittäin merkittävä osa siinä on juuri BRICS-maiden uudella kehityspankilla, jonka päämaja tulee Kiinan Shanghaihin.
On myös huomattava, kuinka Venäjälläkin on ollut Putinin hallintokausien aikana voimakasta infrastruktuurin ja kaupunkirakentamisen edistystä teollisen hyvinvoinnin ja yhteishyvän parantamiseksi, josta alla on kaksi lähdettä esimerkkeinä.
Venäjällä on valmistettu ainutlaatuinen merisatama >> Venäjä tuottaa fyysisen ekonomian innovaatioita edelläkävijänä esim. tällä tavalla! - Ei tämä olisi mahdollista "Italian kokoiselta taloudelta". Vai mitä? Tuo "Italian kokoinen talous" muuten perustuu tässäkin monetaristisiin harhoihin reaalitaloudellisen ymmärtämisen sijaan.
BRICS-maat ottavat tämänkin edelläkävijyyden vastaan innoissaan, mutta lännessä ollaan irrationaalisesti ja itsepetoksellisesti rahatalousparasiitin taloususkonnollisissa kuplanpuhalluspuuhissa taas ja yhä sekä russofobisesti projisoimassa näitä omia vikojaan ulkopuolisiin syntipukkeihin - Putiniin.
Ja muistetaanpa Obaman tokaisu: "Venäjällä ei valmisteta mitään". Uskomatonta, miten vähällä järjellä länsimaissa tosiaan mennään!
Seuraava kirjoitus valaisee myös hyvin sitä, kuinka Venäjän asenne talouden järjestämiseksi reaalitalouden ja yhteishyvän parantamiseen on vastakkainen länsimaiden tämän hetken rappiohegemoniaan:
Is Putin incorruptible? U.S. insider's view of the Russian president's character and his country's transformation >> Oikein hyvä analyysi ja syvempää ymmärrystä omaava kirjoitus Putinin Venäjästä ja siitä kuinka se Venäjä on itse asiassa muuttunut koko ajan parempaan suuntaan ja jota vastaan projektiivisen russofobian keinoin länsieliitti asiamiehineen toimii, koska Venäjän moninapaisen maailman vaatimus on uhka länsieliitin yksinapaisen maailman pakkomielteelle.
Lainaus: "My 2013/14 Trips to Russia
In addition to St.Petersburg and Moscow, in September I traveled out to the Ural Mountains, spent time in Ekaterinburg, Chelyabinsk and Perm. We traveled between cities via autos and rail - - the fields and forests look healthy, small towns sport new paint and construction. Today's Russians look like Americans (we get the same clothing from China). Old concrete Khrushchev block houses are giving way to new multi-story private residential complexes which are lovely. High-rise business centers, fine hotels and great restaurants are now common place - - and ordinary Russians frequent these places. Two and three story private homes rim these Russian cities far from Moscow. We visited new museums, municipal buildings and huge super markets. Streets are in good repair, highways are new and well marked now, service stations looks like those dotting American highways. In January I went to Novosibirsk out in Siberia where similar new architecture was noted. Streets were kept navigable with constant snowplowing, modern lighting kept the city bright all night, lots of new traffic lights (with seconds counting down to light change) have appeared. It is astounding to me how much progress Russia has made in the past 14 years since an unknown man with no experience walked into Russia's presidency and took over a country that was flat on its belly.
So why do our leaders and media demean and demonize Putin and Russia???
Like Lady MacBeth, do they protest too much?
Psychologists tell us that people (and countries?) project off on others what they don't want to face in themselves. Others carry our "shadow" when we refuse to own it. We confer on others the very traits that we are horrified to acknowledge in ourselves.
Could this be why we constantly find fault with Putin and Russia?
Could it be that we project on to Putin the sins of ourselves and our leaders?".
Juuri näin olen itsekin havainnut geopoliittisen kokonaistilanteen olevan!
Gap between rich & poor in Russia among world's biggest >> Paljon on toki tehtävää Venäjälläkin, että yhteiskunta parantuu köyhyyden poistavaksi; mm. BRICS-maiden uusi kehityspankki osana reaalitalouden kokonaisparantamisen maailmankuvaa on siihen silti yksi hyvä mahdollisuus, joka transatlanttisesta piiristä puuttuu.
Toisaalta tämän jutun lähteenä oleva Credit Suisse ko. arvioineen on myös esimerkki juuri rahataloudellisesta ajattelusta, joka länsimaissa on ylikorostunut ja vääristynyt varallisuuden ja kaiken muunkin taloudellisen toiminnan määrittämisessä - Venäjää ja BRICS-maita nykyään ymmärtääkseen on em. pohjalta hylättävä monetaristinen ajattelu ja alettava ymmärtämään asioita mm. juuri LaRouche-liikkeen fyysisen ekonomian oleellisuutta tähdentävien seikkojen valossa.
On tajuttava, että varallisuuden ja hyvinvointiarvojen lähteenä ihmisyhteisöille on teollisen hyvinvoinnin asettaminen taloustoiminnan nollapisteeksi ja lähtökohtaiseksi määrittäjäksi rahatalousharhojen sijaan! >> Näin juuri Venäjä ja Kiina - BRICS-maat seuralaisineen ovat alkaneet tekemään esimerkillisesti!
On toki totta, että Venäjällä ja Kiinassa on molemmissa ollut viime vuosisadalla sosialistisen diktatuurin ihmisoikeus- ja sosiaalisen konstruktion ongelmia, mutta historiallisesti kuitenkin on yleensä ollut myös niin, että niidenkin tilojen parantumista tapahtuu teollisen hyvinvoinnin ja yhteishyvän kehittämisen kanssa enemmän tai vähemmän käsi-kädessä. Parhaiten se toteutuu tietenkin kansallisvaltioperiaatteiden mukaan, missä länsimaissa ja juurikin oligarkiaa-imperialismia alunperin vastustaneessa Yhdysvalloissa sitä varten on historiallinen perintö etunaan.
Venäjällä sekä jossain määrin Kiinassakin on siis silti alkanut tapahtumaan liikettä näiden em. kehitysprosessien mukana myös yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti parempiin muotoihin. Se liike on siis kuitenkin länsieliitin intressejä vastaan.
Länsimaat varsinkaan länsieliitin kuvatuilla rappiollisilla keinoilla hallitsemiensa valtioiden osalta eivät voi enää olla mitään kunnollisia esimerkkejä Venäjälle ja Kiinallekaan, vaikka täällä on vielä joissakin yksittäisissä asioissa liberaalimpaa ja parempaa ihmisoikeus- ja sosiaalisen konstruktion tilannetta.
Täällä länsimaissa on siis kuitenkin vakavaa puutetta teollisen hyvinvoinnin turvaamisesta kuvatulla tavalla, mikä on omiaan aiheuttamaan rappio- ja taloususkonnollis-neofeodaalistavan prosessin takia uutta totalitarismin uhkaa ja siten täällä länsimaissa ihmisoikeudet ja -vapaudet eivät nekään ole enää itsestään selvästi turvattuina! - Ukraina-kriisi osoittaa, kuinka ne ovat jopa tuhottavina tietoisesti!...
Länsimaiden pitäisi näyttää esimerkkiä! - Olenhan minäkin LaRouche-liikkeen tapaan tähdentänyt sitä, miksi ja miten juuri täällä lännessä kansallisvaltioperiaatteiden mukaisesti olisi parhaimmat historialliset edellytykset toteuttaa yhteishyvällistä ja teollisen hyvinvoinnin kyllästämää vapauden, tasa-arvon ja moraalisen asenteen yhteiskuntaa.
Nyt vain on erittäin valitettavasti niin, että länsi ko. rappiopakkomielteissään ei siihen kykene ja siksi on toistaiseksi tyydyttävä siihen, että Venäjä, Kiina ja BRICS-maat näyttävät siinä esimerkkiä - Mikäli länsieliitin sitä kohtaan suunnattu Kolmannen maailmansodan tuhoamisagenda ei toteudu... Jos toteutuu, niin se olisi kaiken hyvän loppu!!
Venäjän vastainen taloussota iskemässä länsieliitin omaan jalkaansa itsepetoksensa ja ääriagendallisen imperiaalipakkomielteensä takia >>
Tässä yllä olevassa valossa onkin erittäin havainnollista tarkastella tätä länsi vs. Venäjä -taloussotaa ja asettaa se oikeisiin mittasuhteisiin geopolitiikan kuvatussa nykytilanteessa. Lähdetäänpä tarkastelemaan sitä seuraavaksi The Saker -bloggaajan havainnollistuksen avulla - Tässä on poiminta Facebook-seinältäni oman kommenttini kera:
The Vineyard of the Saker: You wanna be Uncle Sam's bitch? Pay the price! >> Ai että, miten hyvä analyysi The Saker -bloggaajalta Venäjän vastapakotteista: Putinin "judomainen" vastaliike onkin osoittautunut nerokkaaksi ja verrattuna länsimaiden rappioilmapiiriin ja eliittihegemoniansa pahuuteen se on hatunnoston arvoinen ja me täällä lännessä olemme toki ansainneet tämän vastapakotearsenaalin vaikutukset, koska meistä valistajista huolimatta kulttuurimme ei ole kyennyt nousemaan eliittiämme ja heidän imperiaaliagendaansa vastaan eikä siksi lopettamaan sen eskaloimaa seinähulluuttamme täällä.
Putin, sinä olet tehnyt meille aivan oikein!
Ja kuten sanottua >> Länsi ampuu vain omaan jalkaansa ja Venäjä tulee porskuttamaan voitosta voittoon. Länsieliitillä ja russofobeilla on seuraavaksi kovimpana vastaliikkeenään käytettävissä tosiaan enää vain sotaretki Venäjää vastaan ja aika näyttää pystyykö heidän sellaiseen lietsontansa samaan aikaan lännessä sitä varten tarvittavan joukkopsykoosin...
Lisäksi >> Obama haukkuu väärää puuta eli länsieliitin propagandistien sokeat valheet oikaistuna näinkin!
Länsieliitin ja heidän taloustotalitaristisen imperiaaliagendan vastaisuus on Venäjän, Kiinan ja BRICS-maiden johdolla yllättävän rajua ja siitä on länsimaissa äärimmäistä sensuuria >>
Seuraavaksi tuon esille lähteen tämän kesän sensaatiosta, joka on huolellisesti piilotettu pois länsimaiden valtamedioista ja länsieliitin asiamiespoliitikkojen puheista - Sinut ja minut täällä Suomessakin on haluttu pitää tästä täysin tietämättömänä sen toimiakseen länsieliitin intressien hyväksi ja se on siksi itsepetoksessaan äärimmäinen harhautus kaiken em. valossa.
133 G77 Nations Vow to Destroy America's New World Order >> Transatlanttisen piirin maailmanherruusdystopiaa vastaan on nimittäin BRICS-maiden lisäksi toiminnassa nyt jopa 133 maata yhteensä! Tästä heidän allianssistaan sovittiin tänä kesänä kesäkuussa - Tätä agendaa toteuttaa paljon yli puolet koko Maapallon väestöstä, mutta silti länsi elää eliitin asiamiehineen totaalisessa illuusiossa kuin bunkkerissa juuri ennen perikatoa...
Lainaukset: "They’ve had enough of the New World Order. And an alliance of 133 countries, two-thirds of the nations on Earth, signed an agreement this weekend to end the West’s New World Order and replace it with a fair, honest and legitimate World Order – one that lets everyone participate and benefit, not just the super rich."!
"There’s a reason this news is being censored across the West. And it’s only the latest global news story over the past two weeks on this subject blacked out from the American people. Read on to find out why.".
Valveutunutta ajattelua pakoteaiheesta kahden lukijakommentin verran >>
"Suomi ei enää harmaalla vyöhykkeellä", Stubb: Venäjä-pakotteet välttämättömiä >> Mikko Punkari lukijakommenteissa: "Kuka on äänestänyt tällaista ääliötä? Miksi koko asiaa ei ole käsitelty eduskunnassa ja hallituksessa? Kokoomus on taas palannut diktatuurinsa juurille. Kataisen kymmenien miljardien laskun jälkeen nyt meillä on tällainen hölmöläinen.
Talouspakotteet vaikuttava 10-kertaisina EU-maihin. Jos Venäjä ei anna raaka-aineita ja energiaa länteen, supistuu jalostusarvoltaan moninkertainen tuotanto täällä. Näin tuhoamme vain oman taloutemme. Finnair lopettaa toimintansa samana päivänä kun Venäjän ylilennot kielletään. Koko yhtiön toiminta perustuu Aasian lentoihin.
Jo nyt suomalaiset osakkeenomistajat ovat kärsineet miljarditappiot kun yritystemme osakkeiden hinnat ovat romahtaneet. Venäläisten yritysten arvo taas nousee kun kilpailu vähenee siellä. Tämä johtaa valtavaan pääomavirtaan Venäjälle.
Miksi Suomen politiikkaan ei saada ammattilaisia. Syy on kansassa, joka äänestää tällaisia "urheilumiehiä" jotka ovat niin cooleja kun uskaltavat pilkata Venäjää - siis kansa saa yhtä tyhmät edustajat kuin mitä itse ovat.".
Venäjä vastasi länsimaiden julistamaan kauppasotaan >> Eetun lukijakommentti: "Eurooppa tulee olemaan vielä liemessä toimiensa vuoksi. Ja se saa globalistit hykertelemään ja läpsyttelemään high fivea. Suunnitelmat etenee. EU:ssa aletaan kohta nähdä ja tuntea nahoissaan se hinta, mikä Yhdysvaltalais-Brittiläisen imperiumin jalkavaimona olo tuottaa.
Mitä jää, nyt vallan huumassa eläville päättäjille jäljelle, kun talous romahtaa, sekasorto lisääntyy ja maailmansota kolkuttelee ovelle? Ei mitään muuta kuin vallan rippeet, turmeltuneet sielut, veren tahrimat kädet ja sydänjuuria myöten pettyneet kansat.
Venäjä toimii mielestäni juuri niinkuin terve valtio tekee; laittaa rajat anarkialle, joka nyt US/EU-liitossa vallitsee. Mitä ihmettä tämä liitto oikein kuvittelee itsestään? Olevansa Ylijumala, jolla on ainoana valta tuomita ja vieläpä omien oikkujensa mukaan? Pikemminkin tämä korruptio-liitto on osoittautunut salakavalaksi syöpäkasvaimeksi, jonka kansa havaitsee vasta kun on liian myöhäistä.
Venäjä ei tätä taloussotaa aloittanut, US/EU sen teki. Karma really is a bitch.".
Muita aihetta koskevia kirjoituksia >>
Stubbin törkeä valehtelu tuhoaa Suomen historiallisen Venäjä-politiikan viisauden
Interfax: Toinenkin vastapakoteaalto valmisteilla Venäjällä?
Venäjän vastaiset pakotteet ovat umpikujaan johtava tie
Moscow’s food ban could cost EU $16bn, spark crisis in Europe
BRICS…Breaking The Jewish Money Power | Real Jew News
Eurooppa kysyy nyt: kuka kärsii taloudellisista pakotteista?
Russian Sanctions Are Political Nightmare for Brussels
Talvisodan hengessä kauppasotaan
Pääministeri Stubb käyttäytyy kuin nulikka
Stubb hieroo verta nenästä
Päätöksenteko Suomen Venäjä-pakotteista huteralla pohjalla
Jakomielistä politiikkaa
Presidentti Obaman ja presidentti Niinistön dilemma; itsenäinen Venäjä | Pirkko Turpeinen-Saari
Suomea viedään EU-sotaan.
Lopuksi laitan oivallisen analyysin siitä, kuinka länsieliitin psykopaattinen mielenrappio on nyt ohjannut erityisellä tavalla transatlanttista piiriä kuvattuun rappiokierteeseensä ja asettumaan nyt vaarallisesti vastakkain Venäjän - BRICS-maiden kanssa:
Psychopaths Rule The World >> Erittäin havainnollistava kirjoitus etenkin juuri länsimaiden systeemivikaisessa järjestelmässä pesivästä erittäin pahasta psykopaattiongelmasta, jonka kärkenä tuhoa ja pahuutta viljelevä Barack Obama otetaan tässäkin keskeisesti esille.
Tässäkin tuodaan toki esille myös se, että länsimaiden rappio- ja tuhoprosessi on systeemilähtöinen kokonaisuuden ongelma, joka on nyt viljelyalusta psykopatialle ja sosiopatialle hyvin ennen näkemättömään tapaan ja mistä hyvin radikaali ilmiö osaltaan on ollut tämä viime kuukausien länsieliittipromotoima Venäjä-viha ja Putinin mustamaalaamismissio.
Koska kyseessä on keskeisesti systeemivika, niin mm. siksi juuri LaRouche-liikkeen promotoima ja alun perin FDR:n hallinnon keksimä Glass-Steagall -laki pankkimaailman suitsimiseksi ja muuttamiseksi on myös sosiaalisen kontrollin mekanismiksi tarkoitettu, koska se vie kuvatulta psykopaattiselta käyttäytymiseltä toteuttamisolosuhteet pois - Nykyinen pankkimaailmahan on rahatalousparasiittisen diktatuurin suossa muuttunut psykopaattien keskeisimmäksi "paratiisiksi", jonka palvelija Obama on. Se on mitätöitävä!
Psykopatian ja sen kaikkien tällaisten lieveilmiöiden hallinta perustuukin paljon mm. systeemitason toimiin ja ymmärrykseen, joka tarvitsee koherenssin ja kokonaiskuvien hallintaa taakseen. Tuloksena on silloin humaani ja edistyksellinen arsenaali äärimmäisen pahojen valta- ja imperialismi-ilmiöiden selättämiseksi ja niiden sijalle teollisen hyvinvoinnin, yhteishyvän ja sosiaalisen parantumisen laitto...
Tällä hetkellä siis ainoastaan Venäjä ja Kiina mukanaan BRICS-maat sekä em. 133 maan allianssi ovat alkaneet tulla sellaisen asenteen rakentajiksi!.... Tulevatko länsimaat mukaan siihen näyttämään esimerkkiä?!
