Katsotaanpa taas sää- ja luontoasioita Etelä-Suomen katsannossa - Kiinnostuksen kohteena nyt on tietenkin tämän ajankohdan muutosvaihe kesästä syksyyn; miten se on alkanut etenemään, vai eteneekö vielä ollenkaan?... Kuinka ruskan alkaminen on kehittymässä?...
Aikaisemmin lupailin jonkinlaista katsausta elokuun 23. - 25. päivinä vallinneeseen kesän viimeiseen hellejaksoon. Tarkastellaanpa sitä tässä yhteydessä lyhyesti ensin ja koostetaan samalla yhteen kesän 2015 helteiden luonne Etelä-Suomessa. Sen perään pieni katsaus myös sen jälkeen tapahtuneeseen säähän tähän päivään mennessä Etelä-Suomen katsannossa >>
Tuolloin elokuun 23. - 25. päivien osalta oli jo viikolla 34 edeltänyt koko viikon jatkunut aurinkoinen sää Fennoskandian päälle pysyvästi sijoittuneen korkeapaineen ansiosta, mutta sen aikana sää lämpeni vain hitaasti, kun Etelä-Euroopan kovan helteen alueelta ei päässyt suoraan virtaamaan ilmaa. Kuitenkin tuona em. tarkastelujaksona korkeapaine päästi ennen heikkenemistään sen verran Baltian suunnasta kielekkeenä helleilmamassaa, että alle listattuina havaitut +25 ja +28 asteen väliset lukemat mahdollistuivat > Turussa mitattiin elokuun korkeimmaksi jäänyt lukema tiistaina 25.8., jolloin siellä oli paria kymmenystä vaille +28 astetta.
Kunkin kolmen vuorokauden maksimilämpötiloista alla havaitaan tyypilliseen elokuun tapaan se, kuinka suuret vesialueet olivat ehtineet lämpenemään niin paljon, että mm. etelärannikon paikoissa, Kotka Rankissa ja Ahvenanmaalla meren viilentävästi vaikuttamat lämpötilat eivät olleet kovin paljoa alempia sisämaan hellelukemiin verrattuna. Tämä huolimatta siitä, vaikka kesän kaksi ensimmäistä kolmannesta olivat olleet melkein koko ajan niin viileitä ja runsaspilvisen sateisia - Vesistöt ehtivät kuin ehtivätkin lämpenemään vielä näin myöhään elokuussakin jopa normaalia lämpimämmiksi siihen ajankohtaan nähden eli useana päivänä mm. järvissä mitattiin ainakin n. +20 asteen lukemia.
Koko kesän 2015 helteet muodostuivat täten seuraaviksi > Touko- ja kesäkuu olivat koko ajan helteettömiä ja jopa +20 asteen ylittämiseenkin meni Etelä-Suomessakin aikaa monin paikoin jopa kesäkuun loppupuolelle saakka hyvin erikoisesti. Toisaalta aivan kesäkuun viimeisinä päivinä paikoin jo hätyyteltiin +25 asteen rajaa, mutta vasta heinäkuun alussa torstain 2.7. ja lauantain 4.7. välisenä aikana tapahtui se kesän ainoa kunnon helleaalto (Kesän 2015 kuumin päivä - Osa 1), jolloin monin paikoin ylitettiin jopa +30 astetta. Se oli ainoa tuulahdus lounaan kantilta melkein koko kesän ajan Etelä- ja Keski-Eurooppaa vaivanneesta poikkeuksellisen - ennätyksellisenkin ankarasta helteestä (Puolan ja Pohjois-Saksan tasaa myöten usein +35 asteen ylityksiä ja Välimerellä hyvin runsaasti +40 asteen ylityksiä!).
Elokuussa oli vuoro kesän ainoille pitkäkestoisille korkeapainesäille Suomessa, mutta korkeapaineiden sijoittuminen ja muoto Fennoskandian alueella olivat kuitenkin sellaisia, että ilmamassat jäivät suhteellisen "viileiksi" eikä Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopassa edelleen silloinkin velloneista erittäin ankarista helleilmamassoista päässyt siksi tänne Suomeen asti kunnolla suoraan lämpöä. Niinpä elohelteet jäivät tuohon heinäkuun alun lyhyeen hellehyppyyn verrattuna varsin miedoiksi huippulukemiltaan, vaikka hellepäiviä kertyi monin paikoin jopa n. 10 kpl. elokuussa - tämä kesä jääkin helteiden suhteen aika erikoisena mieleen sekä Suomen että Euroopan mittakaavatarkasteluissa.
Lähteenä alla oleville maksimilämpötiloille ovat tuttuun edellisvuosien tapaan Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajat:
Sunnuntain 23.8.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +27 astetta, Salo +25 astetta, Pori +25 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari (Aseman säähavainnot olivat väliaikaisesti poissa käytöstä), Helsinki (Kaisaniemi) +24 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +26 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +24 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.
Maanantain 24.8.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +25 astetta, Turku +27 astetta, Salo +25 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari (Aseman säähavainnot olivat väliaikaisesti poissa käytöstä), Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +25 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +21 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.
Tiistain 25.8.2015 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +26 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +25 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari (Aseman säähavainnot olivat väliaikaisesti poissa käytöstä), Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +24 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +25 astetta.
Noiden elohelteiden jälkeen sää on ollut melko tavanomaista loppukesälle > Ajoittain epävakaista kuuroineen, yhtenäisinekin sateineen sekä paikoin vielä ukkosineenkin, mutta aurinkoakin on nähty. Lämpötilat ovat olleet ajankohdalle normaaleita tai hieman normaalia lämpimämpiä, mikä on tarkoittanut useina päivinä vielä n. +20 asteen lukemia ja öisin minimilämpötilat ovat olleet etenkin meren äärellä yhä +10 asteen yläpuolellakin.
Viime kirjoituksessa ennusteessa mainitsemanani oli mahdollisesti odotettavissa perjantain 28.8. paikkeille jopa myrskysäätä - No, sitä ei tullut, mutta niin runsaita sateita kuitenkin tuli, että viimeistään se lopetti noiden elokuun korkeapainesäiden aikana Etelä-Suomeen muodostuneen kuivuuden. Sittemmin runsaita sateita tuli kuuroina myös viime la ja su eli 29. ja 30.8., joina päivinä Etelä-Suomessa ko. iltapäiväkuuroissa esiintyi todennäköisesti kesän viimeiseksi jäävä / jäänyt melko reipaskin ukkosteluepisodi.
Tämä ukkosvaihe ei kuitenkaan merkittävästi muuttanut koko kesän luonnetta ukkosten suhteen, mikä siis on jäävä paikoin jopa ennätyksellisen vähäisten ukkosten merkkaamaksi Etelä-Suomessakin.
Tällä syyskuun aloittaneella viikolla ma ja ti olivat heikon korkeapaineen selänteen säätä edelleen melko kesäisenä eli päivälämpötilat nousivat paikoin jopa reiluun +20 asteeseen. Jo tiistaina oli kuitenkin etelästä pyrkimässä lännestä itään suuntautuneen sadealueen sateita etelärannikon tuntumaan. Tämän saderintaman eteläpuolella Itä-Euroopassa koettiin vielä tämän viikon alussa viimeinen erityisen ankara helleaalto tälle kesälle; Puolassa mitattiin vielä tiistaina 1.9. jopa n. +35 asteen hurjia lukemia!
Sitten tämän viikon ke ja to tuo em. saderintama hivuttautui heikkenevänä okluusiona Etelä-Suomen päälle pitäen sään koko ajan runsaspilvisenä ja etenkin ke melko runsassateisenakin. Samalla päivälämpötilat laskivat +15 asteen vaiheille, mutta toisaalta lämpötilan vuorokausivaihtelua ei juuri ollut.
Tänään perjantaina 4.9. on sitten ollut seuranneessa heikossa lounaisvirtauksessa poutaisempaa ja osaksi aurinkoisempaa, mutta paikoin tuli edelleen vesikuurojakin, kuten nyt illallakin ja merellä paikoin heikon ukkosen kera. Päivälämpötila nousi vielä melko kesäisesti +20 asteen lähelle ja terminen kesäkin on edelleen tukevasti käynnissä.
Jatkon sää vaikuttaa edelleen hyvinkin kesäiseltä, mutta aluksi tänä viikonloppuna ja ensi viikon alussa on epävakainen ja viileneväkin vaihe - La ja su matalapaineen painopiste on Suomen lounaiskulmalla ja sieltä käsin Etelä-Suomeen kiertyy etelästä kuurosateista säätä; etenkin meren äärellä ukkosetkin ovat paikoin mahdollisia. Sitten ensi viikon alussa Mustaltamereltä pohjoiseen suuntautuvan matalapaineen osakeskuksen myötä ja tuon lounaan matalapaineen heiketessä matalapaineen painopiste siirtyy Suomen itäpuolelle ja siksi ensi ma - ke aikana vallitseekin pohjoisvirtaus; se ei näillä näkymin ole kuitenkaan erityisen kylmä ja virtaus on lähinnä vaihtelevapilvisen poutainen korkeintaan heikkojen iltapäiväkuurojen kera.
Nyt viikonloppuna päivälämpötilat voivat vielä nousta +15 ja +19 asteen välille, mutta tuo ensi viikon alun pohjoisvirtaus viilentää päivälämpötilat +15 asteen vaiheille. Samalla yölämpötilat laskevat sisämaassa +10 asteen vaiheilta +5 asteen vaiheille, ja lievää hallanvaaraa voi siellä tulla viimeistään ti-ke välisenä yönä.
Sitten ke alkaen ja näillä näkymin koko viikon loppuosan ajaksi Fennoskandiaan muodostuu taas vahva korkeapaine - Sen muotoutuminen määrittää tuuliolosuhteita näillä näkymin seuraavasti; aluksi ke-to tuulee lämpenevästi lännestä-lounaasta, sitten pe-la voi olla ajoittain tyyntä korkeapaineen keskuksen mukaan, mutta la-su aikana korkeapaineen painopiste näyttäisi siirtyvän hitusen Venäjän puolelle, jolloin kaakkois- ja etelätuulia mahdollistuisi.
Tämä korkeapaine tuo siis lämpimämpää ilmamassaa, mutta aluksi yöt voivat olla sisämaassa yhä viileitä ja mahdollisesti alavilla mailla paikoin lievästi hallaisia. Viimeistään viikon loppuun mennessä nuo etelä-kaakkoistuulet leudontavat yötkin ja jo to alkaen on joka tapauksessa odotettavissa jälleen päivälämpötiloissa +20 asteen vaiheille pääsyäkin.
Ke alkaen sää on muutoin selkeää tai lähes selkeää, mutta etenkin tyynissä vaiheissa sisämaassa voi olla tyypillisiä öiden ja aamujen sumuja. Syyskuun aurinko ehtii kuitenkin vielä hälventää ne iltapäiviksi, jolloin kesäiseltä tuntuva sää on yhä mahdollinen joka tapauksessa ensi viikon lopulla.
Terminen kesäkin jatkunee edelleen koko ensi viikon, koska tuo ensi viikon alun viileä vaihe ei vielä riitä sisämaassakaan täyttämään termisen syksyn alkamiselle vaadittavien peräkkäisten päivien lukumäärää alle +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloissa.
Ajankohtaan nähden kesäinen sää näyttäisi sitten vallitsevan ensi viikon jälkeenkin näillä näkymin, kun suursäätilalliseksi asetelmaksi näyttäisi jäävän hyvin lämpimiä etelävirtauksia ylläpitävä ilmanpainejakauma, jossa Venäjälle jäisi iso korkeapaine ja Suomen länsipuolelle muodostuisi vellomaan laaja matalapaine. Epävakaisuus ja sateet kuitenkin tulisivat ajoittain mukaan kuvaan etelästä-lounaasta käsin ja joissakin ennustemalleissa olisi jo sunnuntaina tulossa jopa oma matalapaineensa etelästä suoraan päälle, joka muuttaisi myös seuraavan viikon sään kuvaa toisenlaiseksi eli syksyisemmäksi...
Luontoseurannassa on ollut viime aikoina havaittavissa sellaista, että tuo viime viikon perjantaina runsaisiin sateisiin päättynyt kuivuus alkoi näkymään visuaalisesti muutokseltaan > kallioisilla mäillä ennen sitä tapahtunut voimakas kuivuuskellastuminen etenkin koivuissa (Betula sp.) päättyi lehtien varisemiseen, jolloin kallioisille mäille on nyt jäänyt monin paikoin jopa yli puoliksi jo varistuneita lehtipuita. Samalla olen havainnut, kuinka ruostesienikellastuminen onkin pysynyt etenemiseltään suhteellisen hyvin kurissa niin, että edellisiin kahteen vuoteen verrattuna sitä kellastumistyyppiä mm. juuri koivuissa on nyt tähän ajankohtaan selvästi noita vuosia vähemmän.
Tämä varsinaista ruskaa edeltänyt muutos ns. valekellastumisessa on nyt aiheuttanut sen, että Etelä-Suomen maisemat ovat muuttuneet takaisin vihreämmiksi etenkin siis tuon kuivuuskellastumisen poistuttua kuvasta. Nurmikotkin ovat kuivuuskellastumisosiltaan vihertyneet jälleen kasvamaan reippaasti.
Varsinaisen ruskan alkaminen näyttää olevan myöhässä ja myöhästynee jatkossa edelleen; esim. metsävaahteroissa (Acer platanoides) on edelleen varhaisimpien ruskapuidenkin osalta vain lähinnä häilyvää esiruskaa ja kirkkaat värit puuttuvat pääosin edelleen ensi-ilmaantumisiltaankin. Myös varhaisimpiin ruskaantujiin kuuluvat viljellyt punasaarnit (Fraxinus pennsylvanica) ovat olleet edelleen yllättävänkin kokonaan kesävihreitä.
Tämä myöhästyminen johtuu todennäköisesti siitä, kun kuluneen kesän pisin aurinkoisen hellesään jakso sattui vasta niin myöhään elokuussa ja heti sen perään saadut runsaat sateet ovat nyt huuhtoneet kasvien käyttöön vielä runsaasti ravinteita maaperässä.
Ensi viikon alun viileä vaihe viimein virittää ruskaa kunnolla kirkasväreiltään alkuun ensiruskaantujien (mm. vaahteroita, haapoja, tuomia, pensasangervoita ja viitapihlaja-angervoita) osalta, mutta sittemmin tuo mahdollinen pitkäänkin jatkuva normaalia lämpimämpi sää voisi pitää ruskan etenemistä kuitenkin hitaana...
Ensi viikon korkeapainesää ja lämpenevät olosuhteet voivat olla lisäksi viime tipassa tarvittava onnenpotku maaseudun peltoviljelyssä > Siellähän kevään ja alkukesän hyvin sateisten ja viileiden säiden takia paikoin pahasti myöhästyneet kylvöt aiheuttivat osalla pelloista pahaa kasvu- ja kehitysviivästymistä, jolloin etenkin monet kaurapellot ovat olleet tälläkin viikolla vielä selvästi vajaatuleentuneita. Nyt niillekin mahdollistunee vielä kypsyminen korjuukelpoisiksi syyskuun aikana, ehkä...
Uimavesistä sanottakoon vielä lopuksi, että järvissä pintavesilämpötilat ovat pysyneet vielä viilenemisestään huolimatta hitusen normaalia lämpimämpinä +15 ja +18 asteen välillä, mutta ensi viikon alun viileä säävaihe laittaa lukemia etenkin kylmien öiden takia jo alle +15 asteen. Sitten tuo melko kesäinen korkeapainesää voi kuitenkin vielä palauttaa hetkeksi lukemia reiluun +15 asteeseenkin paikoin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment