Sunday, September 06, 2015

Blogissani kasvi- ja sääaiheisiin liittyviä lopetusmuutoksia yhteiskuntakriisimme ja oman motivaatio-ongelmani pakottamana

Nyt kerron blogini pitämisessä edelleen ilmenneistä ongelmista ja siihen kuuluvista muutoksista - Kyse on jo pitkään "tauolla" olleista kasvi- ja sääaiheisista kirjoituksistani. Kaksi edellistä kirjoitustani parilta viime viikolta ovat toki niistä aihepiireistä, mutta tarkoitan kasvivalokuviani esitellyttä sarjaa "Viikon kasvivalokuva" ja viikottaista sääraportointiani.

Kulunut kesä 2015 oli minulle raskas henkisesti meneillään olevan länsimaisen ja suomalaisen rappioprosessin keskellä, koska eskalaatiot siinä yhä pahempaan ovat toteutuneet ja olen ymmärtänyt ko. kriisistä ja sen tulevaisuuden skenaarioista uhkaavan kohtalokkaita ja kauaskantoisia asioita yhä konkreettisemmin... Se on hyvin valitettavaa! 

Sen prosessointi emotionaalisesti ja tutkiminen älyllisesti on vienyt energiaani paljon. Asioiden työstämisalustana on ollut sopiva tässä kriisitietoisuuden käsittelyssä lähinnä Facebook edelleen ja siksi en ole pystynyt vieläkään keskittymään kunnolla blogini pitämiseen - Motivaatio-ongelmani ei ole ratkennut ja se on vaikuttanut osaltaan siihen, että säännöllisesti aikaisemmin tuottamieni kirjoitusteemojeni teko ja julkaisu on pysynyt poikki.

Tämänlaisista ongelmista olen jo maininnut toki aikaisemminkin ja olen maininnut ryhtyväni vielä tekemään takautuvastikin em. teemasarjojani tänne blogiin, mutta nyt olen tehnyt uuden päätöksen tuon "Viikon kasvivalokuva" -sarjan osalta > Valitettavasti lopetan sen tekemisen ainakin tämän vuoden osalta ja mahdollisesti lopullisestikin, vaikka minulla olisi ollut valokuvamateriaalia tehdä jälkikäteen viime keväästä saakka kesken olleita viikko-osia tälle kasvukaudelle. Niitäkään en siis enää tee takautuvasti.

Aivan viime viikkoina on kuitenkin käynyt myös siten, että en ole valokuvannut kasveja enää edes joka viikko. Siihen osasyynä on ollut myös se, kun kasvivalokuvaamiseen ja nimen omaan erikoisten ja vähän tunnettujen kasvien esille ottoa varten aikaisemmin erinomaisesti sopinut Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha onkin ollut edelleen ulkopuutarhaltaan niin pahasti remonttitöiden parissa osaksi suljettuna yleisöltä, etten olen päässyt valikoimaan kunnolla kasveja kuvattavaksi mm. juuri tuota "Viikon kasvivalokuva" -sarjaani varten.

Niinpä kaiken kaikkiaan motivaatio tässä "Viikon kasvivalokuva" -sarjan muodossa tapahtuvaan bloggaamiseen on nyt varmaankin tullut tiensä päähän jollain tavalla. Kasvit ja kasvivalokuvaaminen ovat toki rakkaita minulle edelleenkin, mutta uudenlaista kalibrointia niiden asioiden käsittelyssä blogia(kin) varten on syytä tehdä ja pohtia rauhassa - Varmaankin voin palata jollain uudella katsannolla kasvi- / kasvivalokuva-aiheisiin bloggauksiin myöhemmin, mutta todennäköisimmin vasta aikaisintaan ensi kasvukaudella... 

Jos nimittäin maailmanmeno ei aivan mahdottomaksi äidy > Sekin on jo aivan vakavasti otettava skenaariomahdollisuus ihan lähitulevaisuudessa, että ko. kriisin eskaloituminen edelleen jatkossa alkaa vaikeuttaa monenlaista arkitoimintaakin yleisesti!... Jopa niin, että hengissä pysymisen yrittäminen tulee tärkeämmäksi kuin mikään blogikirjoittelu??...

Tälle kasvukaudelle ajattelin syksyn mittaan kuitenkin vielä pitää auki blogikirjoituspaikkoja aikaisemmin kesällä niittyhoitovirheistä kertoneissa bloggauksissani mainitsemieni jatkokritiikkien suhteen, mutta en lupaa mitään.

Noihin sääraportointeihinhan olen jo aikaisemmin kesällä maininnut tekeväni muutoksia, mutta eipä niidenkään suhteen ole valitettavasti juurikaan edistystä tapahtunut vielä. En määrittele vielä kokonaan lopettavani sen muutoksen parissa työstämistä, mutta aikaa voi kulua tässäkin ehkä ensi vuodelle, kunnes jotain uutta julkaisumoodia ja -motivaatiota ilmenee...

Yhteiskunnallispoliittinen kirjoittamiseni on kuitenkin sujunut Facebookin puolella ajoittain hyvin tehokkaasti ja luovasti, mistä aion vielä kehittää jalostetumpaakin kirjoittamista jatkossa tämän syksynkin aikana tänne blogiin > Maailman tilan ja yhteiskuntakriisimme ymmärtäminen, siitä kriisitietoisuudesta käsin maailmanparantaminen ja itsensä kalibroiminen sen mukaan on niin tärkeä asia tässäkin vaiheessa, että siihen on panostettava jopa uhrautuvastikin!.... 

Niin kauan kuin vielä voi! Jos ymmärrätte?

No comments: