On aika katsoa taas sään kehittymistä ja syksyn alkamisen / etenemisen tilannetta Etelä-Suomessa - Olemme saaneet nauttia jo pitkään eli jopa useita viikkoja putkeen tavanomaista selvästi lämpimämmistä säistä ja siksi termisen syksyn alkaminen on edelleen ollut käynnistymättä koko alueella ja varsinkin sisämaassa siksi jo parisenkin viikkoa myöhästyneenä. Ensi viikko 40 tuo tähän muutosta, jota tarkastelen alla sääennusteessa sekä luontohavaintojen parissa mm. ruskakehittymisineen.
--- Mainitsen kuitenkin poikkeuksellisesti tässä välissä vakavasti ja hälyttävästi siitä, kuinka olen viimeiset pari-kolme viikkoa tutkinut ja pitänyt tarkkaa kirjaa Sipilän hallituksen pakkokeinolakien junttaamiseen liittyvistä asioista sekä kartoittanut sen taustalla olevia ilmiöitä; valitettavasti havainto- ja analyysiaineisto tästä on hyvin karua ja huolestuttavaa. Myös jo kauan sitten odotettavissa olluttakin... - Pyrin tänä viikonloppuna koostamaan tästä yhteenvetoa blogiini...
Nyt siis kuitenkin ensin hoidan tämän sää- ja luontoseurantajutun kuntoon - Haluan näet edelleen pitää kiinni myös ns. normaaleista / arkisista / säännöllisistä asioista, vaikka (tai juuri siksi, kun..) yhteiskuntamme hajoamisprosessissa on ilmennyt edelleen pahenevaa tendenssiä osana länsirappion etenemistä.
Kertausta menneestä säästä >> Viime ja tämän viikon aikana suursäätilallisesti nämä tavanomaista lämpimämmät säät ovat johtuneet siitä, kun korkeapaineen painopiste on ollut vahvana Länsi-Venäjällä ja matalapaineiden vastaavasti puolestaan Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Atlantilla; esim. viime viikolla 38 ma - pe välisenä aikana oli juuri näin, jolloin hyvin lämpimät etelävirtaukset Itä-Euroopasta Suomeen olivat pääosassa. Joskin ajoittain runsaspilvisinä ja epävakaisina aamusumuineenkin. Lämpötilajakauma Euroopassa muodostui siinä siten, että aivan huikealla tavalla ajankohtaan nähden helteistä alkoi olemaan lähes jatkuvasti Itä-Euroopassa ja laajasti myös Mustanmeren pohjoispuolella.
Suomeenkin riitti tästä hyvin lämpöä, joka näkyi etenkin hyvin korkeina yö- / minimilämpötiloina, jotka olivat sisämaassakin useimmiten reilusti yli +10 astetta. Samalla päivälämpötiloissa saavutettiin yhä ajoittain n. +20 asteen lukemia. Huipennus viime viikon lämmöissä tuli perjantaina, jolloin erityisen voimakas hellepulssi ulottui n. +30 asteen lukemina Puolaan ja siitä kiilautui hetkeksi maistiainen Etelä-Suomeen; to-pe yön lämpötilat olivat jopa +18 asteen luokkaa, mutta pe aamulla ja iltapäivällä lännestä tullut kylmä rintama poisti lämpimimmän ilman ajankohtaan nähden yllättävän voimakkaiden ukkosten kera > Salamoita paikannettiin Suomessa perjantaina jopa yli 3000 kpl.!
Sitten viime viikon lopussa matalapaine siirtyi Suomen ylle heikkenemään ja tämä tiesi hitusen aikaisempaa viileämpää säätä la-su aikana ja tuulten tyynnyttyä aamusumuja. Kuitenkin tämän viikon 39 alussa suursäätilassa muodostui jälleen asetelma, jossa korkeapainetta syntyi Suomen itäpuolelle ja matalapaineita liikkui etenkin länsi-luoteispuolilla; niinpä parina-kolmena viime päivänä Etelä-Suomessa on ollut jälleen ajankohtaan nähden hyvin lämpimiä etelävirtauksia lähes +20 asteen päivälämpötiloineen ja reilusti yli +10 asteen yölämpötiloineen.
Erityisen voimakasta lämpö on ollut Euroopan mittakaavassa taas Itä-Euroopassa ja varsinkin Mustaltamereltä Moskovan seudulle ulottuvalla alueella, missä esim. juuri Moskovassa on viime päivinä mitattu ajankohtaan nähden huippuerikoisia n. +28 asteen hellelukemia!
Tulevasta säästä viikolle 40 - Terminen syksy alkamassa kylmenevässä säässä >> Tänä viikonloppuna tapahtuu Fennoskandiassa ja etenkin Suomessa käänne kylmempään suuntaan, kun parhaillaan lännestä Lappia ylittämään alkanut matalapaine kääntää tuulia ensin länteen ja sunnuntaina pohjoiseen - Suursäätilallisesti tilannetta auttaa se, kun itäinen korkeapaine antaa sopivasti periksi ja samalla Suomen lounaispuolelle vahvistuu n. Pohjanmeren paikkeille uusi korkeapaine.
Kylmän ilman virtaaminen on voimakkaimmillaan Suomessa tulevan viikon maanantaina, jolloin päivälämpötilojen odotetaan jäävän Etelä-Suomessa +10 asteen vaiheille / korkeintaan vain vähän sen yläpuolelle. Sää on kuitenkin enimmäkseen vaihtelevapilvisen poutaista jatkossa, joskin huomenna la kylmenemisen alkaessa etenkin länsiosissa voi tulla iltapäivällä kuurosateita. Tänä iltana heikko ja kapea saderintama on siirtynyt alueella itään tuoden huomiseksi lauantaiksi ensimmäisen vähän viileämmän ilma-annoksen lännestä; välittömästi Suomen kaakkoispuolella on ollut rankkojakin sateita ja taas ukkosiakin.
Yölämpötilojen kylmeneminen tietysti kiinnostaa kasvien viljelijöitä tulevassa kylmenemistilanteessa erityisesti - Tähän saakkahan Etelä-Suomessa on voitu köllötellä hyvin poikkeuksellisesti kokonaan hallattomissa olosuhteissa myös monet hyvinkin hallanarkoina tunnetut alavat ja aukeat alueet mukaan luettuina. Arkoja kukkia ja hyötykasveja on siis voinut kasvattaa vielä erikoisen ongelmitta.
>> Tässä vaiheessa näyttää siltä, että tuon ensi maanantaisen pohjoistuulen perään lännestä on tulossa korkeapaineen selännettä Suomen päälle ti-ke, mutta myös pian sen perään säätä hieman uudestaan leudontavaa länsivirtausta. Vielä ma-ti yönä suuressa osassa Etelä-Suomea pohjoistuuli olisi sen verran voimakasta, että se pitäisi hallat enimmäkseen loitolla, vaikka yön minimilämpötila voi laskea sisämaassa +5 asteen vaiheille.
Sitten ti-ke välinen yö on jo todennäköisesti selvästi hallanvaaraisempi ja ehkä itäpainotteisesti, mutta hallan toteutumisessa voi olla vaihtelevaa täpäryyttä, kun tuon korkeapaineen selänteen heikkotuulisen alueen, pilvisyyden muodostumisen ja leudontavan länsivirtauksen alkamisen aikataulutuksessa ja sijoittumisessa on epäselvyyttä - heikkotuulinen ja selkeä sää ti-ke yönä merkitsisi etenkin sisämaassa jo monin paikoin hallaa ja ehkä jopa lievää yöpakkastakin yksittäisillä alueilla, mutta runsaspilvisempi tilanne voi vielä pelastaa hallalta ja varsinkin etelärannikolla-lounaiskolkassa säilynee joka tapauksessa alueita hallatta ja yöpakkasitta edelleenkin.
Näillä näkymin ensi viikon ke alkaen olisi sitten suursäätilallisesti koko viikon loppuosan vallitsevana asetelma, jossa Islannin tienoilta liikkuu sarjana melko täsmällistä rataa itään Pohjois-Lapin yli / Lappia pohjoisosiltaan viistäen voimakkaitakin matalapaineita, mutta sen eteläpuolella vallinnee jatkuvasti leudohko länsivirtaus vaihtelevapilvisenä ja enimmäkseen poutaisena (viikon lopulla voi tosin olla nopeasti lännestä itään liikkuvien sadealueiden riskiä) Etelä-Suomessa - Tässä yhteydessä hallanvaaraa ei enää ole Etelä-Suomessa ja päivälämpötilat voivat nousta vielä reilummin yli +10 asteen; mahdollisesti jonain päivänä jopa +15 asteen tienoille...
Sitten joissakin ennustemalleissa olisi näkyvissä entistä voimakkaampi kylmeneminen viikonvaihteessa 40 / 41 tai viikon 41 alussa, kun tuon em. matalapainesarjan jokin viimeinen matalapaine päästäisi jälkipuolellaan pohjoisesta kylmänpurkauksen etelään...
Luontohavaintoja ja ruskan etenemisestä Etelä-Suomessa >> Tämä tavanomaista paljon lämpimämpi syyskuu tähän mennessä on ollut aiheuttamassa ruskan selvää myöhästymistä, jolloin useissa sellaisissa puu- ja pensaslajeissa on ollut normaalia kesävihreämpää ulkoasua, mitkä olisivat olleet normaalisti juuri näinä aikoina (viikoilla 38 ja 39) jo ruskahuipennuksessaan yleisesti - Esim. näinä kahtena viime viikkona on ollut vasta osittaista ruskaantumista niistä punasaarnilla (Fraxinus pennsylvanica), tuomella (Prunus padus) sekä ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahteroilla (Acer platanoides) ja haavoilla (Populus tremula).
Osalla näistä puista on jo toisaalta ollut havaittavissa myös ruskahuipennusta viimeistään tällä meneillään olleella viikolla, mutta ruskaa on himmentänyt mm. seuraavat seikat > Haavoilla on alkanut voimistumaan ruostesienien aiheuttama haalea ja lehtiä ennen aikaisesti varistava valeruska. Viime vuoden sellaisesta valeruskainvaasiosta ollaan kuitenkin sekä jäljessä että vähemmissä määrissä. Tuomissa on alkanut ilmenemään pitkittyneiden hyvin lämpimien säiden aiheuttamaa lehtien ruskaantumisen ja varisemisen vähittäistä tipotellen etenemistä. Hieman samaa ilmiötä on myös punasaarnilla. Vaahteroilla on havaittavissa ruskavärien jäämistä monin paikoin normaalia keltaisemmiksi ja haaleammiksi; erityisesti viljellyissä mongolianvaateroissa (Acer ginnala subsp. ginnala) se ilmiö näyttää olevan jopa erityistä. Samaa on havaittavissa mm. kotipihlajillakin (Sorbus aucuparia), joissa myös ruostesienien vaikutusta asiaan on paikoin. Monet vaahterat ovat edelleen myös lähes tai jopa kokonaankin kesäasussa.
Maaseudun luonnossa on alkanut selvästi korostumaan koivujen (Betula sp.) ruostesienikellastuminen, joka on edelleen enemmistönä varsinaisiin ruskaväreihin nähden - koivikot ovat olleet monin paikoin parin viime viikon aikana haalean ruskehtavasti kellertäviä; osa puista on ko. valeruskaetenemisen myötä jopa jo aika paljon varistuneitakin. Kirkkaita ruskavärejä ovatkin maisemissa tuoneet parhaiten esille vain varhaisimmin ruskaa tekevät haavat, vaikka niilläkin siis on ollut näiden hyvin lämpimien säiden takia ruskan haalistumisen ja tuon ruostesieni-invaasion korostumista.
Jatkossa voidaan odottaa ruostesienikellastumisen etenevän koivuissa ja haavoissa edelleen, mutta kirkkaampia varsinaisen ruskan värejä tulee ensi viikon 40 aikana myös mukaan yhä enemmän; näin myös vaahteroilla ja pihlajilla. Osa etenkin haavoista on varistumassa jopa jo tyhjiksi osaltaan tuon ruostesieni-invaasion edesauttamana. Noiden em. varhaisimmin ruskaa tekevien puulajien ruskahuipennus saavuttanee ensi viikolla lakipisteensä ja sitten tyhjäksi variseminen kiihtyy niillä selvästi.
Monet puulajit säilyvät edelleen kesäasussa ja ruskan alkaminen myöhästyy etenkin niillä, joita ruostesieni-invaasio ei koske > Esim. lehtikuuset (Larix sp.), tammet (Quercus sp.), monet lehmukset (Tilia sp.) sekä jotkut ulkomaiset vaahterat ja pihlajat sekä osa jalavista (Ulmus sp.) ja poppeleista (Populus sp.) ne, jotka eivät ole ruostesienien vaivaamia koivujen ja haapojen tapaan.
Viljellyissä lajeissa ruskan etenemistä yhä kirkkaampiin sävyihin on toki muodostumassa ensi viikolla mm. rusokirsikalla (Prunus sargentii), pilvikirsikalla (Prunus pennsylvanica), katsuralla (Cercidiphyllum japonicum), pensasangervoilla (Spiraea sp.), aronioilla (Aronia sp.) ja tuhkapensailla (Cotoneaster sp.) - Niilläkin ruskahuipennus kuitenkin myöhästyy normaalista selvästi lokakuun puolelle.
Tuo ensi viikon alun kylmä vaihe voi virittää ruskaa kuitenkin nopeampaan etenemistahtiin sitä seuraavan leudomman sään aikana, joten normaaliaikataulu voi osittain saavuttua ruskaantumisessa viikolle 41 tultaessa...
Maaseudun peltoviljelyssä on ollut jännäämisen kohteena koko elo- ja syyskuun, että ehtivätkö koko kesän ajan pahasti kehityksessä myöhässä olleet viljat kypsymään korjattaviksi - Etenkin kaura on ollut hyvin pahasti myöhässä, mutta edelleen on näkynyt tälläkin viikolla korjaamatta myös ohraa ja rypsiä / rapsia. Viime viikkojen normaalia lämpimämmät säät eivät ole ilmeisesti enää onnistuneet kovin hyvin edesauttamaan viljojen tuleentumista, kun auringon teho on heikentynyt jo paljon, ja kun säät ovat olleet hyvin kosteita; satojen piloille menemisen riski on siis suuri...
Sen sijaan jo puitujen peltojen vapauttamilla alueilla kylvetyt ruis ja syysvehnä ovat itäneet oraalle erinomaisesti ja nopeasti tämän kuun aikana näissä kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.
Puistoissa ja puutarhoissa myöhään kukintaansa jatkavien perennojen kukintaa on edelleen riittänyt runsaasti, kuten suvuissa päivänhatut ja kultapallo (Rudbeckia cv.), päivänsilmät (Heliopsis cv.), myöhäiset päivänliljat (Hemerocallis cv.) ja tietenkin monien ns. kesäkukkien joukossa. Nurmikot ovat jatkaneet kasvuaan hyvin rehevästi ja ajankohtaan nähden nopeasti, joten leikkuutarvettakin on niille riittänyt - Ensi viikon koleampi sää hidastaa kasvua, muttei vielä lopeta sitä.
Sienet ja sammalet ovat hyötyneet sekä lämmöstä että kosteudesta. Luonnonvaraisten ruohovartisten lajien parissa maitohorsmalla (Chamerion angustifolium) on ollut ruskahuipentuma viime ja tällä viikolla. Lämpimät ja kosteat säät ovat myös edesauttaneet joillakin lajeilla uusintakukintaa, kuten joillakin apiloilla (Trifolium sp.) ja saunakukalla (Tripleurospermum inodorum).
Myöhään valmistuvat hedelmä- ja marjasadot ovat saaneet vielä mahdollisuuden kypsyä hyvin näiden hyvin lämpimien viime viikkojen säiden ansiosta, vaikka kesällä viileät säät eivät aluksi kerryttäneet kunnolla ns. tehoisaa lämpösummaa - esim. viiniköynnösten (Vitis cv.) ja mustaseljan (Sambucus nigra) sadot ovat kypsymässä valmiiksi.
Vesistöissäkin on ilmennyt selvästi nämä viime aikojen normaalia paljon lämpimämmät säät - Pintavedet niin järvissä kuin merelläkin ovat jopa 2 - 5 astetta ajankohdan normaaleita lämpimämpiä eli esim. järvissä sekä viime että tällä viikolla on mitattu edelleen jopa n. +15 asteen pintavesilämpötiloja. Ensi viikolla 40 järvet alkavat viimein selvemmin kylmenemään ja sen viikon loppuun mennessä jotkut pintavedet kylmenevät syksyn ensimmäisen kerran jo alle +10 asteen.
Lintujen käyttäytyminen on ollut hyvin erikoista joillakin lajeilla - Esim. iltasanomat uutisoi tästä > Linnut alkoivat käyttäytyä oudosti - suomalainen asiantuntijakin ällistyi. Nuo ilmiöt ovat seurausta tämän kasvukauden erikoisesta sääjakaumasta, missä siis loppukevät ja kesä elokuuhun saakka oli melkein koko ajan tasaisen viileä ja runsassateinen, kunnes elo- ja syyskuussa on ollut kontrastina normaalia lämpimämpää.
Loppuyhteenvetona voidaan sanoa em. perusteella, että terminen syksy on alkamassa Etelä-Suomessa ainakin sisämaassa melkoisella varmuudella joko ensi su tai ma, mutta tuo ensi viikon 40 uudestaan leudontuminen ke alkaen voi vielä mahdollistaa ainakin etelärannikolla-lounaiskolkassa sen, ettei sillä alueella kunnolla vielä mahdollistu vaadittavat 5 peräkkäistä vuorokautta alle +10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment