On aika tarkastella Etelä-Suomen ruskan loppuvaiheita, mitkä ovat edenneet viime tarkastelun (Etelä-Suomen ruskatilanne ja sen kehitys viikolla 41 / 2015 - Ruskan huipennus tässä viikonvaihteessa; ensi viikon yöpakkasten takia ruska vaisuuntuu ja alkaa jäädä kesken) jälkeen hyvin nopeasti etenkin tällä viikolla 43 ja saavuttaneet siten aikaisemmin selvästi myöhässä olleen ruskakehityksen sijaan tämän ajankohdan melko normaalin lehtien varistumisasteen.
Eli tämän hetken yleisluonnehdintana voidaan ensiksi todeta, että suurin osa etenkin luonnonvaraisista puista on jo melkein ja osittain kokonaankin paljaita. Puistoissa ja puutarhoissa sen sijaan on yhä paikoin hyvinkin lehteviä puita ja pensaita sekä yllättävänkin kirkasta ruskaa edelleen.
Loppuun sijoitan myös säätarkastelua ennusteen kera - Onko talvi tai ainakin ensilumi jo kohtapuoliin tulossa jossain muodossa visiitille Etelä-Suomeen?... Ja miten tuleva sää vaikuttaa ruskan viimeisiin vaiheisiin?...
Viime ruskatarkastelussa oli siis meneillään mm. silloin odotettavissa olleiden viikon 41 aikaisten yöpakkasten tuleva vaikutus. Siinä tapahtuikin etenkin kovimmilla pakkasalueilla tyypillisiä lehtipaleltumia ja -varistumisia, joita olen selostanut tuossa viime tarkastelussa; ei niistä siis sen enempää.
Tuon yöpakkasjakson jälkeen viime viikolla 42 ja varsinkin tällä päättymässä olevalla viikolla 43 ajankohtaan nähden tavanomaista leudompi sää on ollut vallitsevampaa; viime vuorokausina ei edes yöpakkasia ole ollut yleisesti, vaan läpi vuorokausien yötä-päivää lämpötilat ovat olleet ajoittain jopa +10 asteen molemmin puolin. Tällä viikolla on ollut myös hyvin tuulista torstaina sekä uudestaan tänään sunnuntaina.
Tällä on ollut ruskan kehittymiseen yleisesti seuraavanlaisia vaikutuksia >> Kun viikolla 41 hyvin kylmä sää hyydytti varsinaisten ruskavärien kehittymistä vihreisiin lehtiin, niin etenkin tämä päättyvä viikko on nopeuttanut vihreinä selvinneissä lehdissä varsinaisen ruskan muodostumista hyvinkin nopeasti huippuunsa > Ympärivuorokautinen hyvin leuto sää on mahdollistanut nesteiden virtaamisen lehdissä hyvin, jolloin jopa vain parissa päivässä on voinut havaita voimakasta värimuutosta kaikissa vielä vihreinä pysyneissä lehvästöissä, ja näin ruskaantumisen-varisemisen normaaliaikataulu on saavuttunut varsin hyvin loppumetreillään. Tuulinen sää tosin varisti tuona viime torstaina jo hyvin paljon lehtiä, mutta näyttävää väriloistoa on siitä huolimatta jäänyt yhä viime päivillekin.
Katsotaanpa seuraavaksi lajikohtaisesti, missä puissa ja pensaissa tämä myöhäinen ja tavallaan toinen ruskahuipentuma on ollut erityisen selvää ja siten ympäristöön vielä yllättävääkin väriloistoa aiheuttanutta iloittelua >>
Luonnonvaraisissa lajeissa eli maaseudun puustotarkastelussa näitä kirkkaita ruskavärejä on pystynyt tulemaan vielä niihin raitoihin (Salix caprea), joissa lehdet säilyivät ainakin osittain yöpakkasista ruskeentumatta. Pahimmilla pakkasalueilla raitojen lehdet menivät viikon 41 takia hyvinkin tummanruskeiksi ja ne ovat varisseet sittemmin pian pois. Haapojen (Populus tremula) viimeisen ruskavaiheen puut ovat myös vielä tehneet tällä viikolla melko kirkastakin ruskaa, ja niillä lehtipaleltumia on ollut vähemmän kuin raidoilla. Kaikki muut varhaisempien ruskavaiheiden haavat ovat kuitenkin jo olleet osaksi viime ja kokonaan tällä viikolla alastomia. Noiden viimeisten ruskahaapojen kanssa samassa tilanteessa ovat olleet myös viljellyt pylväshaavat (Populus tremula "Erecta").
Maaseudun lehtipuiden varistumisasteesta voidaan yleisesti todeta, että noita paikallisia raita- ja haaparuskavärejä lukuun ottamatta lehtipuusto on jo ajankohtaan nähden normaalipaljasta eli sanotaan noin 75 - 90% verran alastomiksi tulleita - Melkein kaikissa koivuissa (Betula sp.) ja lepissä (Alnus sp.) on enää vain harvakseltaan lehtiä ja monet puut ovat jo lähes - kokonaan paljaitakin. Vain yksittäiset koivut varsinkin rakennetuilla alueilla ovat tuottaneet vielä tälläkin viikolla runsaasti kirkasta ruskaa.
Aikaisemmin loppukesällä-alkusyksyllä eniten ruostesieni-invaasiosta kärsineillä alueilla ja toisaalta elokuun kuivuudesta kallioisilla paikoilla kärsinyt lehtipuusto (koivut etenkin ensin mainittuun liittyen) on eniten alastonta.
Lisäksi on edelleen huomattavissa selvää ruskaantumisaikataulullista eroa sisämaan ja etelärannikon välillä, eli sisämaassa puusto on ollut jo selvästi varistuneempaa. Tämän huomaa vaikkapa verrattaessa Hämeenlinnan ja Helsingin kesken sekä luonnonvaraisten että viljeltyjen lajien ruskatilanteita.
Viljellyn ulkomaisen puuston ja pensaiston parissa puistoissa ja puutarhoissa sekä ns. jalojen lehtipuiden parissa erottuu vielä selvemmin ruskan aikaisemmin myöhässä ollut luonne tälläkin hetkellä huolimatta em. ruskan loppuvaiheiden nopeutumisesta - Siksi nimen omaan rakennetuilla alueilla on voitu nauttia normaalia pidempään kirkkaista ruskaväreistä. Viikon 41 yöpakkasista lähes lehtivaurioitta pystyi selviämään kovillakin pakkasalueilla useita viljeltyjä lajeja, joissa silloin vielä osaksi tai jopa kokonaankin vihreinä olleisiin lehvästöihin on nyt viimein viime ja varsinkin tällä päättyvällä viikolla pystynyt tulemaan erilailla kirkkaita ruskavärejä - Tämä toinen ruskahuipentuma on siis ollut väri-iloittelua yllättävästikin, mutta kokonaisuutena tuo viikon 41 yöpakkasvaihe kuitenkin jätti ruskavärit tavanomaista haaleammiksi ja kesken jääneemmiksi.
Katsotaanpa näitä toisen ruskahuipennuksen piirteitä lajikohtaisesti >>
Normaalisti lokakuun alkupuolella kirkasta ruskaa tekeviä lajeja ovat mm. metsävaahteroiden toisen ruskavaiheen puut ja jotkut ulkomaiset vaahterat ja pihlajat sekä kotipihlaja (Sorbus aucuparia), rusokirsikka (Prunus sargentii), pilvikirsikka (Prunus pennsylvanica), tuohituomi (Prunus maackii), tuomipihlajat (Amelanchier sp.), katsura (Cercidiphyllum japonicum) ja monet koristepensaat, kuten tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), varhain - keskivarhain ruskaantuvat pensasangerevot (Spiraea sp.), orapihlajat (Crataegus sp.), aroniat (Aronia sp.), tuhkapensaat (Cotoneaster sp.), tuomipihlajat (Amelanchier sp.), varhaiset kanukat (Cornus sp.) ja seppelvarvuista (Stephanandra incisa) varhaisimmat - Tähän listaan voidaan laskea myös samaan aikaan em. kanssa varistuva rusotuomi (Prunus virginiana "Schubert"), mutta sillä ei lajikevärisiin tummanpunaruskeisiin lehtiinsä tule lähes ollenkaan varsinaisia ruskavärejä.
Viikon 41 yöpakkasten tultua nämä em. lajit olivat siis vasta osittain ruskaantuneita, mutta pieneltä osin toisaalta jo kirkkaimmissa väreissäänkin
Nyttemmin tässä puu- ja pensasjoukossa kaikilla muilla paitsi katsuralla, osalla pensasangervoja ja kanukoita sekä hieman vähemmässä määrin tuohituomella (jotka kaikki varistuivat paljon jo noissa viikon 41 pakkasissa) on voitu nähdä tälle viikolle 43 tultaessa ruskahuipentumaa huolimatta tämän viikon torstain ja tämän sunnuntain voimakkaiden tuulten varistamisvaikutuksesta. Mm. aronioilla punaiset värit ovat olleet yllättävänkin kirkkaita vielä näin myöhäiseksi ilmaantumisekseen!
Tässä em. joukossa kotipihlajalla (Sorbus aucuparia) on ollut kirjavampaa poikkeusta muihin verrattuna >> Jo viikolla 41 ennen pakkasia melkein alastomia olivat ne lajin puut, joissa yhtäältä varsinaista ruskaa oli kehittynyt ensimmäisenä ja siinä osittain elokuun kuivuuden laukaisemana. Toisaalta nekin lajin puut olivat jo lähes alastomia, missä syyskuussa oli alkanut taas vahvaa ruostesieni-invaasion aiheuttamaa lehtiruskistumista. Noista viikon 41 yöpakkasista selvisi kuitenkin osa kotipihlajistakin sen verran osaksi vihreälehtisinä, että niillä pystyi tulemaan paikoin kelpo ruskahuipentumaa viikoilla 42 ja vielä tälläkin viikolla.
Pihlajista myöhäisimmin ruskaantuvaa ääripäätä edustaa ainakin suomenpihlaja (Sorbus hybrida), jolla on melkoisen pakkaskestävät lehdet, ja siksi sillä vasta tällä viikolla 43 on alkanut kehittymään selvemmin varsinaista ruskaa rehevillä kasvupaikoilla ja osa lehdistään on yhä vihreitäkin. Toisaalta myös tällä lajilla on ollut havaittavissa myös aikaisemmin ruskaantuneita ja jo lähes varisseita yksilöitä. Melkein samaan tyyliin myöhäinen, mutta paljon kirkas- ja kirjavaruskaisempi uusi ns. muotilaji on tuurenpihlaja (Sorbus "Dodong").
Tuossa em. joukossa on myös se poikkeus muihin nähden, että toisen ruskavaiheen metsävaahterat ehtivät varistua varsin paljon alastomiksi jo tuon viikon 41 yöpakkasvaiheen takia. Toisin osin vihreitäkin lehtiä silti säilyi ruskaantuviksi tähänkin hetkeen saakka. Siksi ne puut ovat toteuttaneet ruskahuipentumaansa varsin epätasaiseen tahtiin ja jakautuen pitkälle ajalle tässä lokakuun mittaan.
Metsävaahteroiden kolmannen eli viimeisen ruskavaiheen puut sen sijaan ovat ilmentäneet keltaisella ja keltaruskean oranssilla ruskakehityksellään tällä viikolla 43 hyvin sitä, kuinka käytännössä kaikki muutkin viimeisenä kesäasussa pysyvät lajit ovat tehneet kunnolla ruskaansa vasta ihan viime päivinä - Kuitenkin hyvin nopeasti ja normaaliaikataulua saavuttaen.
Katsotaanpa tätä myöhäislehtevyyttä lajikohtaisesti >>
Jalojen lehtipuiden parissa tammi (Quercus robur), osa vuorijalavista (Ulmus glabra) varsinkin lajikkeineen "Camperdownii" (sateenvarjojalava) ja "Exoniensis" (kartiojalava) ovat tyypillisesti viimeisiä ruskaantujia - Niiden lehdet säilyivät etenkin tammien osalta hyvin viikon 41 yöpakkasista, jolloin niissä on viimein tällä viikolla 43 alkanut kehittymään ruskahuipennus, mikä jatkuu vielä osaksi tulevalle viikolle 44 saakka; pieni osa tammista on toisaalta aika varistuneita jo nyt, mutta ulkomaisten tammien piirissä on myöhäisempääkin ruskakehitystä.
Etenkin nuo vuorijalavan lajikkeet kokivat kuitenkin niin paljon lehtipaleltumia varsinkin kovimpien pakkasten alueilla, jolloin niistä vain osa on pystynyt tuottamaan varsinaisia ruskavärejä viime päivinä. Sama koskee jossain määrin myös puistolehmuksia (Tilia X vulgaris), missä on ollut viime päivinä havaittavissa myös runsasta vajaaruskaisten lehtien runsasta varisemista eli ne puut ovat nopeasti tulossa lähipäivinä alastomiksi joka tapauksessa - Pieni osa lehmuksista tuli melkein alastomiksi jo viikon 41 yöpakkasten heti päätyttyä. Etelärannikon ja muiden vähimmillä pakkasilla säilyneiden alueiden puistolehmuksissa on pystynyt kehittymään myös varsin kirkkaitakin varsinaisia ruskavärejä eli keltaista.
Lehtikuusilla (Larix sp.) ruska on kehittynyt melko normaalisti tämän lokakuun mittaan - Niistä siperianlehtikuusi (Larix sibirica) oli jo viikon 41 yöpakkasten tullessa osittain ruskaantunut ja sillä pian sen viikon jälkeen eli viime viikolla koitti ruskahuipennus. Muut myöhäisemmät lehtikuuset ovat kehitelleet ruskahuipennustaan vasta tällä viikolla ja osalla se jää vielä kehittymään marraskuulle saakka. Ruostesienistä aikaisemmin loppukesällä-alkusyksyllä selvinneillä poppeleilla (Populus sp.) on ollut melko sama tilanne eli ruskaantumisen ja varisemisen aktiivinen vaihe on ollut vasta parin viime viikon aikana ja voi jatkua vielä ainakin ensi viikolla myöhäisimmillä lajeilla / lajikkeilla, kuten kanadanpoppelilla (Populus X canadensis "Regenerata").
Viljeltyjen puiden parissa myöhäisintä ruskaa tekevät tyypillisesti myös monet omenapuut (Malus cv.) sekä hedelmäpuina kasvatetut luumut ja kirsikat (Prunus cv.) - Osa niistä on jopa tälläkin hetkellä lähes kesäasussa viikon 41 yöpakkasista selvinneiltä osiltaan, mutta joissakin muissa on viime ja tällä viikolla päässyt etenemään varsinaiset ruskavärit.
Balkaninhevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum) ruskakehitys on ollut monijakoista myös - Ensinnäkin jotkut etenkin kitukasvuiset puut olivat jo elokuusta alkaen ruostesienien lehtivioittamina osaksi ruskealehvästöisiä. Sittemmin viikon 41 yöpakkasissa pahimmillaan lehtensä paleltuivat joissakin puissa tummanruskeiksi ja varisivat pian pois, toisella osalla ilmeni vain osittaista paleltumista ja kolmannella ei mainittavaa paleltumista lainkaan. Näillä molemmilla parhaiten pakkasselvinneillä on ollut viikon 41 jälkeen yhtäältä varhaisempaa varsinaista ruskaa ja toisaalta osalla on vielä parhaillaan melko vihreitäkin lehtiä jäljellä.
Hopeasalavalla (Salix alba "Sibirica") ei varsinaista ruskaväriä ole juuri havaittavissa koskaan, mutta sekin on siis puulaji, joka varistaa lehtensä myöhään - Sillä on vasta tällä viikolla 43 alkanut ilmenemään selvempää varisemista ja puut ovat vielä jatkossakin eli ainakin marraskuun alkuun saakka osittain lehteviä. Muut salavat ovat samankaltaisia varisemisen myöhäisyydessään, mutta niillä on keltaista ruskaa, mikä on alkanut viimein ilmaantumaan tällä viikolla.
Viimeisenä ruskaantuvista pensaista lehdiltään paleltumatta säilyneiltä osiltaan vasta tällä päättyvällä viikolla ruskaa ovat selvemmin alkaneet tekemään mm. monet pensasruusut (Rosa sp.), myöhäiset kanukat (Cornus sp.), norjanangervo (Spiraea "Grefsheim") ja jotkut muut myöhäiset pensasangervot, jasmikkeet (Philadelphus sp.), lumimarja (Symphoricarpos rivularis), pihasyreeni (Syringa vulgaris) sekä jotkut muut myöhäiset syreenit, kuusamat (Lonicera sp.), happomarjat (Berberis sp.), pensashanhikit (Dasiphora sp.), villaheisi (Viburnum lantana), taikinamarja (Ribes alpinum), kellokuusama (Kolkwitzia amabilis), pähkinäpensaista (Corylus avellana) myöhäiset yksilöt ja värilehtilajikkeensa sekä harvinaiset kerria (Kerria japonica) ja neillia (Neillia sinensis) - Monissa noissa lajeissa osa lehvästöistään on tälläkin hetkellä hyvin vihreitä ja lehtevyyttä on siksi niillä odotettavissa pitkälle marraskuulle saakka - Tähän joukkoon voidaan laskea myös kultasade (Laburnum alpinum), jolla on melko pakkasenkestävät lehdet, ja siksi sillä on säilynyt edelleen lähes kesäasuistakin lehvästöä.
Viikon 41 yöpakkasten aikaan viimeistään alastomiksi olivat tulleet jo varhaisimmin ruskaa tekevät puut ja sen viikon aikana lehdiltään pakkasarat puut, kuten punasaarni (Fraxinus pennsylvanica), lehtosaarni (Fraxinus excelsior), jalopähkinät (Juglans sp.), siipipähkinät (Pterocarya sp.), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), osa tuomista (Prunus padus) ja siis myös katsura sekä ensimmäisen ruskavaiheen metsävaahterat ja haavat.
Tietyistä aroista ja harvinaisista ulkomaisista lajeista voidaan sanoa samaa, koska niillä lehtensä paleltuivat / varisivat kokonaan viikon 41 yöpakkasissa mm. Helsingin Kaisanimen kasvitieteellisen puutarhan alueella, missä kireimmillään oli silloin -2 asteen minimilämpötiloja kahtena yönä > Tämä oli siis jo riittävää palelluttamaan / tyhjentämään silloin kaikki lehdet pois mm. lajeilla valkomulperi (Morus alba), nenäliinapuu (Davidia involucrata), valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), lakkipuu (Cladrastis kentukea), maakkia (Maackia amurensis), jumaltenpuu (Ailanthus altissima), tulppaanipuu (Liriodendron tulipifera), sassafras (Sassafras albidum) ja trumpettipuut (Catalpa sp.) - Näillä varsinainen ruska ei edes ehtinyt kunnolla kehittymään tänä vuonna ennen ko. pakkasvaikutusta.
Köynnöksistä yleinen villiviini (Parthenocissus sp.) aloitti ruskaantumisensa jo tyypillisesti elo-syyskuun vaihteen tienoilta, mutta syyskuun lämpimyys hidasti punaisten väriensä muodostumista huomattavasti ja viikon 41 yöpakkasiin mennessä vain osalla niistä ehti kehittyä vajaata ruskahuipennusta - Ko. pakkasissa monilla lehtensä paleltuivat etenkin sisämaassa, ja näin ollen vain osa selvinneistä lehdistään on sittemmin tähän päivään saakka pystynyt tekemään vielä kirkkaita viimeisiä ruskavärejään.
Tässä siis on koottuna tämän hetken Etelä-Suomen ruskatilannetta, ja sen lopuksi voidaan arvioida tulevan sään perusteella ruskan päättymisen aikataulua. Seuraavaksi siis hieman sääkatsausta ja -ennustetta Etelä-Suomeen ensin sen pohjaksi >>
Suursäätilallisesti tuon viikon 41 kylmän vaiheen jälkeen matala- ja korkeapaineiden asetelma on pitänyt alkutalven kehityksen lähinnä vain Uralin seudulla ja niinpä esim. Lapissakin on ollut varsin leutoa ja lumetonta - Aikaisemmin lokakuussa Pohjois-Lappiin tullut ensilumikin suli pois - Tämän on aiheuttanut se, kun varsin pohjoista reittiä Atlantilta itään Jäämerelle siirtyneet matalapaineet ovat lähes jatkuvasti tuoneet leutoja ja tällä viikolla myös ajoittain vesisateisia ilmoja lännestä / lounaasta tähän päivään saakka. Toisaalta yleisesti manner-Eurooppaan pääsi tuon viikon 41 Fennoskandian-Länsi-Venäjän kylmyydestä sen verran kylmää sinnekin, että viimeisten parin viikon aikana siellä on syksy viimein alkanut ja korkeapaineisten vaiheiden aikana on alkanut esiintymään ensimmäisiä halloja ja yöpakkasiakin; Länsi-Euroopassa on ollut tosin ajoittain melko leutoa.
Jatkossa Fennoskandia saa taas kylmempää säätä, kun huomenna maanantaina ja tiistaina matalapaine siirtyy Suomen itäpuolelle, jonka perässä pohjois-luoteisvirtaus voimistuu Suomeen. Pian sen perään ensi viikon puolivälissä korkeapainetta vahvistuu n. Etelä-Suomen - Baltian tienoille - Tämä mahdollistaa alkuviikon tuulisen sään jälkeen poutasäässä taas ainakin muutaman asteen yöpakkasia selkeän sään tilanteissa eikä tiistaista alkaen päivälämpötilatkaan nouse enää kovin paljoa nollan yläpuolelle etenkään sisämaassa - ainoastaan pari-kolme astetta; silloin maa voi jo jäätyä hieman ympärivuorokautisesti sisämaassa.
Näillä näkymin korkeapaine siirtynee kuitenkin sen verran Suomen kaakkoispuolelle ensi viikon lopulla, että Pohjois-Atlantin voimakas matalapainetoiminta alkanee palauttamaan hyvin leutoja etelän ja lännen välisiä virtauksia Fennoskandiaan. Näin ollen yöpakkaset poistuvat ja lämpötilat asettuvat yötä-päivää ajoittain jopa +5 ja +10 asteen välille ensi viikonlopusta alkaen; lounaassa voi olla hetkittäin mahdollista +10 asteen ylityksetkin. Leutous jatkuisi seuraavallakin viikolla muutaman päivän eli marraskuun alkuun, ja ehkä tilapäistä keskeytystä lukuun ottamatta siitä eteen päinkin... Tämä loppuarvio voi kuitenkin vielä muuttua kylmempäänkin suuntaan!
Tuollainen leuto virtaus tarkoittaa samalla tietenkin tähän aikaan vuodesta herkästi myös kosteaa ja siten utuisen - ajoittain sumuisenkin pilvistä säätä, vaikkei varsinaisia selviä sadealueita tulisikaan usein mukana.
Joka tapauksessa näillä näkymin selvää tilannetta ensilumelle Etelä-Suomeen ei vielä ole näkyvissä eikä talvi etene kuin vasta hissun kissun - hetkittäin korkeintaan Lapissa ja vahvimmin vasta Länsi-Venäjällä Ural-painotteisesti; Uralillekin saakka saattaa silti eksyä vielä lähiaikoina hetkittäin suojasäätä sikäläisiin jo hyvinkin lumisiin olosuhteisiin...
Ruskan loppuvaiheista jatkossa Etelä-Suomessa voidaan tämän perusteella siis sanoa, että tuo ensi viikon 44 puolivälin yöpakkasvaihe varistaa tällä hetkellä vielä ruskavaiheissaan etenevät viimeiset lehdet pois, ja jäljelle jää sen myötä enää vain pieneksi puisto- ja puutarha-alueiden vähemmistöksi em. listauksessa kaikkein vihreimpänä nyt vielä pysyneet lehdet etenemään jonkinlaiseen ruskaan marraskuulle saakka, kunnes joko riittävän pitkä leuto jakso / jaksot mahdollistaa niillä ruskan loppuun kehittymisen tai kunnes riittävän kovat pakkaset ehtivät palelluttaa myös kestävät lehdet sitä ennenkin. Maaseudulla ruska päättyy ensi viikolla jo laajasti kokonaan eli sittenkin melko normaaliin aikaan, vaikka alkusyksyllä ruskan alku ja eteneminen oli paljon myöhässä normaalista kaikkialla Etelä-Suomessa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment