On huomattavaa syytä ja hyvin tärkeää ottaa nyt erikseen esille tämän parhaillaan ankaroituvan pakkasaallon (Talven 2015 - 2016 kylmin yö - Osa 1: Lisäksi talventulon sääkertausta vuodenvaihteessa 2015-16) vaikutuksia Etelä- ja Keski-Suomen luonnossa ja ihmisen rakentamissa ympäristöissä!
>> Kyse on siitä, kuinka ankarana monta päivää kestävä pakkanen käytännössä melkein tai kokonaankin lumettomissa olosuhteissa aiheuttaa kasveille ja eläimille vakavaa tuho-kuolemavaaraa sekä ihmisen rakentamissa ympäristöissä infrastruktuurille isoja haittoja ja myös tuhovaaraa! - Katsotaanpa näitä seikkoja tässä tarkemmin:
Lumettomuushan siis johtuu nyt siitä, kun edeltänyt ennätysleuto sää marras- ja joulukuussa piti lumetonta aluetta yllä jopa Keski-Suomea myöten viime vuoden loppuun saakka. Vuodenvaihteessa kehittynyt talventulo jätti kuitenkin lumisateet hyvin vähiin, ja niinpä alueet etelärannikolta laajasti Keski-Suomea myöten ovat joutuneet ottamaan nyt tämän ankaran pakkasaallon vastaan niin lumettomissa oloissa, että oikeastaan kaikkialla ko. alueella on lunta alle 5 cm, ja osassa aluetta lunta ei ole edes senttiäkään tai vain huuruisasti nimeksi.
Lumettomuus näin ankaralla pakkasella on äärimmäisen harvinaista näin laajalla alueella! > Voi olla, että etenkin Keski-Suomessa tämänlainen tilanne on aivan ainutlaatuinen koko Suomen tunnetussa historiassa! Niinpä tämän vaikutukset voivat olla siksi aivan ainutlaatuisen tuhoisiakin ja siksi hyvin vakavia!....
1. Kasveille ja eläimille suurin haitta tästä ankaran pakkasaallon lumettomuudesta on ensinnäkin se, että pakkanen pääsee vaikuttamaan aivan maanrajaan saakka täydellä voimalla; eli kylmyyttä hillitsevää ja eristävää lumisuojaa ei ole esim. piennisäkkäille, linnuille ja kasveissa aroille perennoille ja puuvartisten lajien herkille taimille. Toissijaisena haittana on nopeasti syvälle etenevä routa, jolla on toisaalta pitkittyvää vaikutusten sarjaa aina kevääseen ja jopa kesään saakka tietyillä kasveilla.
--- Monet suomalaiset metsien ja niittyjen ruohovartiset lajit ja matalakasvuiset varvut ovat tottuneet varsin hyvin ankariin pakkasiin melko vähälumisissakin olosuhteissa, mutta nyt käytännössä lumettomat olosuhteet alueilla, joilla on tulossa jopa -30 astetta kylmempää, on seuraukset normaalia vakavampia; esim. mustikoilla (Vaccinium myrtillus) voi varvustovaurioita syntyä suoranaisina pakkasvaurioina tai vähintään silmuissa kevättä odottavat kukka-aiheet voivat vaurioitua > Mustikkasato ensi kesäksi voi tuhoutua paikoin. Samanlainen skenaario koskee monia muitakin nyt maassa paljaana olevia ruohovartisia ja varvullisia kasveja.
--- Selvää on, että jo tässä vaiheessa kaikki viime marras- ja joulukuussa kehittynyt ennätysleudon sään aiheuttama "loppusyksykasvu" on jo tuhoutunut kokonaan. Merkittävää syysvihreän kasvun suhteen on kuitenkin se, kuinka hyvin maaseudun pelloilla oraantuneet ruis ja syysvehnä kestävät lumettomien olosuhteiden ankaraa pakkasta; voi olla, että tuhoja tulee paikoin pahastikin, vaikka lajikkeita on jalostettu kestämään Suomen talvioloja... Toisaalta ruohovartisten lajien kohdalla juuristo / maavarsisto pystyy korvaamaan keväällä helposti uudestaan vaurioituneet osat; näin esim. puistojen ja puutarhojen nurmikoilla on hyvä uudistumiskyky.
--- Puuvartisen kasvillisuuden joukossa on puolestaan niin, että varsinaista suoraa pakkasvaikutusta vastaan ainakin suomalaisella luontaisella lajistolla on erinomainen sietokyky - Vain ns. jalojen lehtipuiden kohdalla liian ankarat pakkaset voivat aiheuttaa oksistovaurioita, silmuissa kukintovaurioita tai esim. pähkinäpensaalla (Corylus avellana) paljaana kevättä odottaville hedenorkkoaiheille paleltumatuhon. Etelä-Suomen olosuhteissa nämä vauriot vaativat kuitenkin reippaasti -30 astetta kylmempää; tosin pähkinäpensaan ko. norkkoaiheille tuhoon voi riittää jo -20 ja -30 asteen väliset pakkaset.
--- Ulkomainen viljelty lajisto niin ruohovartisten lajien (perennat) kuin puiden ja pensaidenkin suhteen on sitten asia erikseen, missä pakkasensietokyky vaihtelee laajastikin eri lajien kesken ja lajien sisäisten yksilöiden väleillä - Usein on niin, että talvenarat eteläiset puut ja pensaat ovat sitä alttiimpia tuhoutumaan liian ankarissa pakkasissa, mitä vähemmän lumisuojaa pakkasten tullessa on: Nimittäin jotkut eteläiset puut / pensaat saattavat selvitä lumipeitteen alla vesoakseen tyvestä uudestaan keväällä, mutta lumeton tilanne voi aiheuttaa myös juuriston kuoleman ja koko kasvi kuolee siksi pois. Sama koskee sellaisia ulkomaisia perennoja, joiden talviselviytymiselle on oleellista kunnon lumipeite; näin on esim. ainavihantaa lehdistöä sisältävillä lajeilla ja siinä samassa katsannossa ovat myös ainavihannat maanpeitepensaat, kuten mahonia (Mahonia aquifolium).
Esim. Etelä-Suomen kasvitieteellisissä puutarhoissa jännitetäänkin nyt juuri noita arkojen kasvien kohtaloita, kun pakkasta on tulossa maanrajaan saakka koko voimalla; esim. Helsingin Kaisaniemessäkin on odotettavissa lähipäivinä kylmimpiä lukemia jonnekin -20 ja -30 asteen välille, ja sen alueen kasvitieteellisen puutarhan juuri uudistettuna olevassa perennanäytemaassa uudet istutukset saattavat olla vakavassa vaarassa!...
--- Suurinta haittaa kasvien parissa lumettomien olosuhteiden ankarista pakkasista on varmaankin jopa melkein kaikille ainavihannille kasveille eli mm. havupuille ja -pensaille sekä alppiruusuille (Rhododendron cv.) - Tuon em. suoran maanrajaan saakka ulottuvan pakkasvaikutuksen lisäksi nopeasti syvälle etenevä routa on tässä merkittävää, koska maaliskuun tullessa kevättalvinen auringonpaahde täydentää mahdollisia suoria pakkasvaurioita paksusti jäätyneen maan ja paahteen yhteisvaikutuksena ilmenevän liikakuivattamisen takia > Aurinkoisilla kasvupaikoilla olevat havukasvit, alppiruusut ja muut ainavihannat lajit tulevat olemaan siksi maalis-huhtikuussa normaalia paljon pahemmin paahdeongelmien kourissa ja siksi niiden paahdesuojaus on silloin hyvin tärkeää!
Jopa normaalisti näistä ongelmista välittämättömät lajit saattavat ottaa yllättäen nokkiinsa selvästikin viimeistään tuon maaliskuun paahdevaiheen olosuhteissa, kuten suomalaisen metsän pintajuuriset kuuset (Picea abies). Niinpä voi silloin olla odotettavissa kuusikoissakin neulasten ruskistumista, kuten muistan nuorena nähneeni vuonna 1985, jolloin melkein yhtä vähän lunta oli silloisissa ennätyspakkasissa > Kevättalvella -85 muistan Etelä-Suomessa kokonaisia kuusimetsiköitä muuttuneen rujon ruskeiksi aurinkoisilla paikoilla erittäin syvän roudan ja paahteen yhteisvaikutuksen takia!...
--- Kasvien piirissä saattaa olla erityismerkitystä lisäksi tuolla marras- ja joulukuun ennätyslämpimällä säällä > Se on saattanut joillakin lajeilla pitää lepotilaa liian vähäisenä viime vuoden loppuun saakka, jolloin ne voivat olla nyt normaalia alttiimpia pakkasille. Niinpä niillä voi olla pakkastuhoriskiä yllättävän paljon; on aika vaikeaa arvioida etukäteen lajikohtaisesti saati yksilökohtaisesti tätä lisävaaraa, mutta tietenkin eteläisten ulkomaisten lajien piirissä riskit tälle ovat kotimaisia lajeja isompia.
--- Eläinten piirissä lumettomien olosuhteiden haitta ankaralla pakkasella on tietenkin mm. sitä, etteivät monet pienetkään eläimet (kuten pikkulinnut) pysty kaivautumaan lumihankeen pakkasilta suojaan. Lisäksi jo nyt syvään routaantunutta maata ei voi kaivaa samassa tarkoituksessa kovuuttaan. Monet eläimet ovatkin siis normaalia vakavammin paleltumavaarassa varsinkin, jos totunnaisesta paljon poikkeavia -30 astetta kylmempiä lämpötiloja iskee ilman lumisuojaa oleville seuduille.
--- Erittäin syvän roudan vaikutus on myöhemmin keväällä tietenkin myös se, että etenkin varjopaikoilla roudan sulaminen kestää pitkään ja se hidastaa kasvukauden kehittymistä ja etenemistä niillä paikoilla. Lisäksi paksun roudan vaikutus on myös se, että maanrakennustoiminnan aloittaminen keväällä mm. puistotyömailla viivästyy normaalia pidempään roudan kokonaan sulamista odotellessa. Samasta syystä viivästyy myös peltoviljelyn aloittaminen maaseudulla.
2. Ihmisen rakentamassa ympäristössä lumisuojan puutteesta johtuva ankaran pakkasen haitta on puolestaan ensisijassa juuri nopeasti syvälle etenevä routa > Voidaan olettaa, että tämän viikon 1/2016 loppuun mennessä joillakin alueilla routa pääsee etenemään jopa puolen metrin syvyyteen, eli jopa kymmeniä senttejä muutamassa päivässä!
--- Tuttu haitta tällaisesta maaperän nopeasti normaalia syvempään kylmenemisestä on tietenkin vesiputkistojen jäätymiset (niin käyttövesi kuin jätevesi) > Se vaara jatkaa olemassa oloaan myös tällaisen pakkasaallon jälkeenkin muutamia päiviä, joten tämän viikon loppuun mennessä mm. haja-asutusalueilla voi tulla pahojakin putkistojäätymisongelmia!
--- Toinen tuttu ongelma nopeasti syvään etenevän roudan takia ovat mekaaniset vauriot, kun maaperä liikkuu ja laajenee maaperässä olevan veden äkkijäätymisen takia - Näin varsinkin, jos rakenteiden perustuksissa on rakennevikoja ennestäänkin tai jos rakenteet ovat normaalia märemmillä alueilla > Normaalia pahempi ja syvempi routa voi pahimmillaan rikkoa jopa käyttökelvottomiksikin mm. katurakenteita, asfaltteja ja jopa putkistoja yms. infrastruktuurin elementtejä.
--- Erittäin syvään etenevällä roudalla on tietenkin myös kauaskantoinen vaikutuksensa eli keväällä roudan sulaessa tapahtuvat ns. kelirikko-ongelmat autoteillä ja muilla liikenneväylillä. Etenkin maaseudun sorateillä tämä on normaalistikin jokaisen talven jälkeinen ongelma, mutta erityisen syvä routa voi pahentaa kelirikkoa joillakin teillä liikenteen joksikin ajaksi jopa estäväksi haitaksi - Jos lunta saadaan vielä paljon lopputalven aikana paksun roudan lisäksi, niin runsaat sulamisvedet lisäävät kelirikko-ongelmia entisestään...
--- Lumettomat olosuhteet edesauttavat näissä pakkasissa tietenkin myös vesistöjen jäätymistä normaalia rajummin, kun suojaava-eristävä lumikerros puuttuu jo muodostuneiden jääkansien päältä > Jäät niin järvissä, joissa kuin ojissakin lisääntyvät normaalia paljon nopeammin näissä olosuhteissa ja siinä nimen omaan virtaavissa vesistöissä voi alkaa ilmenemään ns. hyydepatojen ongelmaa.
Esim. ojissa vesivirtojen tietyissä kohdissa alkaa syntymään maahan kiinnittyviä deltamaisia ja leviäviä jääkerroksia, jotka alkavat kasvaessaan muodostamaan veden virtaamiselle tukkeita ja esteitä. Siksi jotkut ojarummut voivat suiltaan tukkeutua hyydepatojen takia, ja se voi olla myöhemmin joko voimakkaan suojasään tai vasta jopa kevään pääsulamisen käynnistymisessä sekä taajamissa että maaseudulla tulvahaittoja pahastikin kasvattava seikka. Olen jo nyt itse havainnut muutamissa ojissa tällaista hyydejäätymiskehitystä, joka lumettomissa oloissa on siis normaalia voimakkaampaa. Lopulta tietynlaisissa jokivirtaamissakin tulee paikoin tällaista hyydepatokehitystä, ja se voi olla välittömästikin iso tulvaongelma...
Tulvimisen kannalta pahin skenaario olisi kevääksi se, että tämän pahan jäätymisen ja routaantumisen perään saataisiin vielä paljon lunta, ja monen suojasään kautta lumen vesiarvot korkealle ja ahavajäätiköt siihen lisäksi - Sitten nopea sulaminen voimakkaassa lämpöaallossa jossain vaiheessa kevättä tekisi todella hurjat tulvat monin paikoin...
--- Merijäätkin ovat alkaneet lisääntymään hyvin nopeasti > Suomenlahti oli vielä vuodenvaihteessa käytännössä jäätön, mutta tänään sen sisälahdissa ja sisäsaaristossa on jo kehittynyt uusia jääkansia laajasti. Ulapalla sen sijaan on ollut edelleen pintavesilämpötiloja jopa +2 ja +5 asteen välillä, mutta tällaisessa äkkiankarassa pakkasaallossa on kehittynyt tyypillisiä hyvin jyrkkiä lämpötilaeroja lämpimämmän ulappavyöhykkeen ja nolla-asteisten rantavesien väleille; näin jäätyminen voi osoittautua viikon loppuun mennessä meriliikenteen kannalta ongelmallisesti monimuotoiseksi ja jyrkkärajaiseksi...
Ja joka tapauksessa vielä sulilla merialueilla kovalla pakkasella on voimassa ns. jäätämisongelma, jossa alusten rakenteisiin tulee sulan veden roiskeista alusten painoa ja tasapainoa horjuttavaa jäätä runsaasti.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment