skip to main |
skip to sidebar
Nyt on pitkästä aikaa vuorossa valokuvallinen postaus - Käytän tätä Vappua 2016 tekosyynä sille, kun nyt on hyvä katsoa alkaneen kasvukauden tilannetta ja sääasioita tämän ajankohdan paikkeilla, sekä katsoa sääennustetta alkavalle toukokuun ensimmäiselle viikolle; siellä onkin näkyvissä päivä päivältä lämpenevää säätä, jolloin viikon kuluttua ollaan jo selvästi kesäisen sään parissa Etelä-Suomessa! Termisen kesän alkaminen voisi siksi olla jo silloin mahdollista osassa aluetta!....
--- Kertauksena ensin tämän vuoden säästä ja luontotilanteista joitakin vaiheita tähän päivään mennessä > Tammikuussahan oli kolmen ensimmäisen viikon aikana yllättävän ankara pakkasjakso koko Suomessa, jolloin etelän sisämaassa vähälumisissa olosuhteissa routa pääsi etenemään monin paikoin kymmeniä senttejä paksuksi; etelärannikolla / meren äärellä runsaat merelliset lumikuurot tulivat kuitenkin pian pelastamaan lumipeitteen ruotasuojaisen paksuksi.
Tammikuun viimeisellä viikolla alkoi kuitenkin hyvin leuto talvisää, joka kesti koko lopputalven eli helmikuun kokonaan, jolloin oli enimmäkseen suojasäätä ja lyhyet pakkasjaksot olivat vain heikkoja-kohtalaisia - Lumipeite suli ajoittain lähes kokonaan etenkin etelärannikolla ja lännessä, mutta helmikuun lopulla lumisateet palauttivat suunnilleen normaalipaksuisen lumipeitteen koko Etelä-Suomeen, ja mm. talvilomilla päästiin hiihtämään jopa luonnonlumillakin.
Maaliskuussa tavanomaista leudommat säät jatkuivat pakkasvoittoisen alun jälkeen ja niinpä maaliskuun loppuun mennessä lumipeite oli jo sulanut suurimmasta osasta Etelä-Suomea; itäisimmissä osissa lunta oli kuitenkin vielä paikoin kymmeniäkin senttejä. Huhtikuu alkoi edelleen normaalia lämpimämpänä, jolloin mm. 6.4. sattui etelästä pistäytyneen lämpöaallon aikana sisämaassa monin paikoin +15 asteen ylityksiä - Siinä itäosissakin viimeiset lumet saivat kyytiä.
Huhtikuun puolivälin paikkeilta alkaen kevään eteneminen alkoi kuitenkin hidastella ja päivälämpötiloissa alettiin jäädä pidemmäksi aikaa vajaaseen +10 asteeseen. Epävakainen ja matalapainevoittoinen sää kuitenkin piti yöpakkaset kurissa / sattuessaan heikkoina eikä takatalveakaan tullut Etelä-Suomeen kuin vain paikoin 23. - 25. päivien tienoilla ja lievästi.
Tämän päättyvän huhtikuun viimeisen viikon (vappuviikko) merkille pantavin säätapahtuma ovat olleet kuitenkin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen runsaat sateet. Tilanne on johtunut siitä, kun Itä-Eurooppaan ja Venäjälle muodostunut hyvin lämmin ilmamassa on alkanut syrjäyttämään kylmää ilmaa pois Suomesta runsaan matalapainetoiminnan säestämänä - Esim. toissa päivän iltana kaakosta Etelä-Suomeen saapui ukkosluonteista rankkasadetta, missä salamointiakin havaittiin paikoin > Tämä runsassateisuus on tietenkin aiheuttanut ojien ja jokien tulvimista ja maaseudun pelloilla huomattavaa liikamärkyyttä estäen kylvötoimiin pääsyä.
Tuo idän - kaakon lämpöaallon vaikutus ei ole vielä kuitenkaan levinnyt koko Suomeen kunnolla, mutta eilen ja tänään osassa Itä-Suomea, Kainuuta ja Etelä-Lappia päivälämpötilat ovat nousseet +15 ja +20 asteen välille - Erityisen merkittävää oli eilen Rovaniemellä +19 asteen ylitys, mikä jää historian kirjoihin Lapin tunnetun historian huhtikuun ennätyslämpönä! > Tämä lämpö on käynnistänyt Lapissa lumipeitteen hyvin nopean ja tulvaisen sulamisen.
Jatkossa idän-kaakon lämpöaalto ei pääse enää paremmin Suomeen, mutta korkeapaineen muodostuminen aluksi Suomen päälle ja sen asettuminen ensi viikolla Suomen eteläpuolelle edesauttaa yleisesti lämpenevää säätä > Jo huomenna Vapunpäivänä Etelä-Suomessa yleistyvät +15 asteen lämpotilat ja ennustemallien mukaan koko ensi viikon (2. - 8.5.) ajan sää lämpenee päivä päivältä niin, että loppuviikolla +20 asteen ylitykset päivälämpötiloissa alkavat olla sisämaassa tavallisia. Yötkin muodostuvat niin leudoiksi, että kasvukausi alkaa edetä hyvin nopeasti heti Vapun jälkeen.
Kasvukauden eteneminen on ollut tässä huhtikuussa melko paljon toisintoa viime vuodesta > Kuun alkupuolella tuo tavanomaista lämpimämpi sää viritti jo ensimmäisiä kasvutapahtumia käyntiin ja kukkimisia esille, kuten leskenlehtien (Tussilago farfara), sinivuokon (Hepatica nobilis) ja monien sipulikasvien kukintaa sekä nurmikoiden vihertymistä.
Kuun loppupuolen koleus hidasti kasvua sen verran, että nyt Vappuna Etelä-Suomen kasvutilanne on suunnilleen normaali ajankohtaan nähden > Tämä tarkoittaa nyt mm. vähän hiirenkorvilla olevia pensasangervoita (Spiraea sp.), kuusamia (Lonicera sp.), terttuseljoja (Sambucus racemosa) ja tuomia (Prunus padus). Koivut (Betula sp.) ovat vasta hiirenkorvalle puhkeamisen partaalla, kuten melkein kaikki muutkin puut. Raidat (Salix caprea) ja monet muut pajut sekä haapa (Populus tremula) ovat kukkineet vähitellen viimeiset pari-kolme viikkoa viileyden pitkittäneen vaikutuksen takia.
Ensi viikolla tuo huomattava lämpöaalto saa sitten puuston puhkeamaan lehteen nopeasti, jolloin sen viikon loppuun mennessä Etelä-Suomen maisemat vihertyvät huomattavan paljon, ja esim. rusokirsikoiden (Prunus sargentii) kukintaa voidaan jo odotella silloin - Kasvukauden etenemistahti alkaa siis mennä taas selvästi etuaikaan tavanomaiseen aikatauluun verrattuna.
Tuleva lämpöaalto ja sen aikana jatkuva enimmäkseen poutainen ja suureksi osaksi aurinkoinen sää vaikuttavat myös viimeisten routalaikkujen sulamiseen - Tammikuussa etenkin sisämaahan muodostuneen paksun roudan sulaminenhan on ollut joillakin varjopaikoilla koko huhtikuun jatkunutta; nyt siis nekin viimeiset "kohmelot" poistuvat ensi viikolla haittaamasta kasvukauden etenemistä. Ensi viikon sään ansiosta myös näiden viime päivien rankkasateiden tuottama "toinen kevättulva" ja liikamärkyys poistuvat ja kuivuminen alkaa ensi viikolla mahdollistamaan maaseudun peltoviljelijöitä pääsemään kylvötoimiin vähitellen.
Näiden runsaiden viime päivien sateiden hyöty tulee ilmi jatkossa siinä, kun kosteus ja tuleva lämpöaalto alkavat tuottaa hyvin rehevää kasvua > Esim. nurmikoiden paikoin jo nytkin varsin runsaaksi päässyt kasvu suorastaan räjähtää eteen päin, ja siinä voi olla tulossa jopa hyvin ennen aikaista ja liiankin tiheää leikkuutarvetta aiheuttavaa nurmikkokasvua jo heti ensi viikosta alkaen. Myös kallioisilla mäillä normaalisti karuissa oloissa voidaan nähdä tavanomaista vehreämpää kasvua ja kukintaa jonkin aikaa toukokuun alusta alkaen...
Päivitys sunnuntaina 1.5.2016 klo. 16:25 >> Tähän väliin laitan lisäyksenä muutaman tänään Vappupäivänä ottamani valokuvan Hämeenlinnasta, joista käy hyvin ilmi tänään myös tämän seudun saavuttanut kauniin aurinkoinen ja jo tavanomaista lämpimämpi sää - Maksimilämpötilat ovat nousseet täälläkin jo reiluun +15 asteeseen, joten monen vuoden tauon jälkeen vappusää onkin nyt ollut upea - ja se onkin ollut lähes ainoa sen mukava piirre tässä umpisurkeassa yhteiskuntatilanteessa...
Mainittakoon säästä vielä myös päivityksenä, että tuo em. ensi viikon kesäiseksi lämpenevä sää pitää edelleen kutinsa, ja joissakin ennustemalleissa on jopa nähtävissä ensi viikon jälkeenkin jatkuvaa erittäin lämmintä säätä; voisi silloin olla mahdollista jopa sään edelleen lämpeneminen, jolloin ko. toukokuun toisella viikolla voitaisiin saavuttaa jo ensimmäisiä hellelukemia!... Tämä jää kuitenkin vielä epäselvänä tarkennettavaksi.
Sitten kolme Vappupäivän valokuvaa >>
Vappupäivän tunnelmaa Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa kuvattuna Paasikiventien eteläreunalta lounaaseen sunnuntaina 1.5.2016 - Kuvassa nähtävä etualan laituri on saanut purkutuomion suoritettavaksi aivan lähiaikoina, mutta yksi vappupalloilla koristeltu vene eksyi vielä siihen ankkuriin. Upeaa säätä korosti myös heikko tuuli ja lähes tyyni järvenpinta kesäisten kumpupilvien kera.
Vappupäivän tunnelmaa Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa kuvattuna Paasikiventien sillan kupeelta koilliseen kohti Verkatehdasta sunnuntaina 1.5.2016 - Verkatehtaan pihassa voidaan nähdä ravintolapaviljonkia, jossa olikin väkeä nyt paljon. Huomasin alueella myös lapsille poniratsastusta yms. vappuohjelmaa. Kuvassa havaitaan tuon rannan puustosta vielä alastomuus, mutta havaitsin tänään jo yksittäisissä koivuissa hiirenkorvien tynkiä, ja odotettavissa onkin jo viimeistään ylihuomiseksi koivujen yleistä vihertymistä.
Vappupäivän tunnelmaa Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa kuvattuna Ystävyydenpuistoon ja kohti Rantakasinoa sunnuntaina 1.5.2016 - Tässä puistossa oli suhteellisen vähän vapunviettoväkeä, koska ihmiset olivat tungeksimassa suurina massoina kaupungin keskustorilla ja Reska-kävelykadulla, sekä tietenkin ravintoloiden terasseilla.
Kuvassa havaitaan myös nurmikon hyvin edistynyt vihertyminen, jota edesauttoi jo huhtikuun alun lämmin sää, ja jatkossa on siis luvassa kosteuden ja lämpöaallon turvin erittäin rehevää nurmikkokasvua.
Uutena piirteenä kuvan vasemmassa yläkulmassa nähdään työmaaparakkeja, jotka liittyvät kuvaajan selän takana ja takaoikealla viime viikolla remonttiin menneeseen Viipurintien siltaan, jota kunnostetaan tulevaan syksyyn saakka.
---------
Alle seuraavaksi olen koostanut näistä viime päivien olosuhteista ja kasvukauden tilanteesta 6 ottamaani valokuvaa selityksineen >>
Sinililjojen (Scilla siberica) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnassa lauantaina 30.4.2016 - Ajankohtaan nähden normaali kasvukauden tilanne on mahdollistanut näiden kukinnan huipentuman juuri Vapuksi, mutta ensi viikon lämpöaalto saa sen hiipumaan nopeasti.
Leskenlehtien (Tussilago farfara) kukintaa kuvattuna perjantaina 29.4.2015 Espoon Karakalliossa - Huhtikuun loppupuolen koleus pitkitti näiden Suomen luonnon ensimmäisten kevätkukkijoiden kukintaa jo usean viikon mittaiseksi; voidaan jopa sanoa, että monilla alueilla leskenlehdet ovat kukkineet koko huhtikuun ajan.
Puistonäkymää Espoon Leppävaaran keskustassa kuvattuna perjantaina 29.4.2016 - Etualalla nähtävät vuorenkilvet (Bergenia cordifolia) kärsivät monin paikoin varsin paljon tammikuun ankarasta pakkasjaksosta; näin varsinkin silloin vähälumisina pysyneillä sisämaan alueilla. Tässä ko. kasvit ovat alkaneet jo elpymään, mutta ainavihantien lehtiensä runsas punerrus on ollut vielä muistona viime talven koettelemuksista. Vasemmalla on tyypillisesti hiirenkorvalla idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia var. chamaedryfolia).
Peltonäkymää Espoon Lintuvaaran ja Leppävaaran välissä kuvattuna perjantaina 29.4.2016 - Tässä havaitaan edeltäneiden päivien hyvin runsaiden sateiden aiheuttama märkyys pelloilla; jopa tuollaista lumien sulamistulvien kaltaista tulvalammikkoisuutta tuli siinä esille! Kuvan ottamista edeltäneenä iltana seudulla oli satanut ukkosluonteisen rankasti n. 20 - 30 mm.
Tulvivaa Vanajavettä Hämeenlinnassa kuvattuna Varikonniemeltä kohti Viipurintien siltaa lauantaina 30.4.2016 - Edellä mainitut runsaat sateet ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle, joka sai siellä Vanajaveden valuma-alueella aikaan veden runsasta kertymistä ko. järveen täksi ajankohdaksi. Vertailun vuoksi alemmassa kuvassa on noin viikkoa aikaisemmin ollut vesitilanne >>
Vanajavettä Hämeenlinnassa kuvattuna ennen yllä olevaa tulvimista Varikonniemeltä kohti Viipurintien siltaa sunnuntaina 24.4.2016 - Ylempään tulvaisempaan Vanajaveden vesitilannekuvaan verrattuna tässä on suunnilleen ajankohdan normaalia vedenkorkeutta; aikamoisen nousun vain muutamassa päivässä vesi olikin tehnyt! Kyseessä on nyt ollut jopa runsaampi tulvatilanne kuin oli maaliskuun lopulla - huhtikuun alussa talven lumien sulaessa!
Seuraavana blogiini tulevista aiheista otan käsittelyyn ja pohdintaan länsimaisen tieteen ja laajemmin ajattelun nykytilan - Siinä havaitaan, ettei tieteen tila ole sekään mairitteleva, vaikka se on ollut yksi länsimaisen sivistyksen keskeisimmistä tuottajista ja ylläpitäjistä kuin ihmeen kaupalla aina pimeän keskiajan syövereistä pelastumiseksi ja kaikkien viime vuosisatojen sotien, ideologiavääristymien ja muiden kehitysongelmien kautta joten kuten tai kohtuullisesti selvinneenä...
--- Mutta selviääkö se(kään) enää kovin pitkälle / hyvin tästä nykykriisistä?!... Tarkastellaanpa tilannetta tässä analyysissäni >>
Länsimaisen tieteen nykyrappio on siis osa länsimaissa muutenkin viime vuosikymmeninä edennyttä kulttuurillista kokonaistaantumaa ja kriisiä > Länsimainen tiede on siis alkanut myös edelleen kriisiytymään kiihtyvästi muun länsirappion mukana, mutta tiede itse ei ole yli-omahyväisyydessään ja kollektiivisessa sokeudessaan vielä suostunut havaitsemaan saati tunnustamaan omaa tilaansa tässä kokonaisuudessa - Eivätkä yksittäiset erinomaiset valopilkut (kuten fuusioenergian kehittäminen sekä avaruus- ja lääketieteen jotkut saavutukset) riitä vielä sinänsä pelastukseksi.
Tästäkin rappiomuodosta julkisissa keskusteluissa puhuminen ja piiriinsä kuuluvista ongelmista-vioista kritisoiminen on hyvin vaikeaa, koska länsimaisessa tieteessä vulgaaripositivismiksi äitynyttä maailmankuvaa on hyvin ongelmallista haastaa ja kyseenalaistaa uusilla tiedoilla ja vaihtoehtoisilla maailmankuvilla:
Tieteeseen itseensäkin on näin ollen muodostunut uskonnollistyyppistä fanaattisuutta ilmeten mm. tiedonalojen pirstoutumisena reaalitodellisuuteen huonosti sopiviksi ismeiksi ja koulukunniksi sekä reaalitodellisuuden ja tieteellisen menetelmän vuorovaikutuksessa esiintyvinä tulkinta- ja analyysiongelmina > formalismi yli sisällön, talous yli ihmistarpeiden ja ismit yli ymmärryksen.
Tieteen itsesuojelumekanismi sitten hautaa moiset vääristymät itsetietoisuutensa alle ja projisoi itseään haastavien niskaan häirikön ja vääräuskoisuuden leimaa yrittäen itse esiintyä muka täydellisenä.
Niinpä usein voidaan törmätä siihen, kuinka tieteen nykytilaa kyseenalaistavia näkemyksiä nähdään vain dikotomisen kaksijakoisesti > Olet mm. vain ääripäisesti joko väärässä (tiedettä vastaan) tai oikeassa (tieteen puolella) - Eli toisella tavalla sanottuna länsimaista tiedettä puolustelevat näkevät vain tieteen itsensä nykytilanteeseen kuuluvat sisällöt relevanteiksi ja kaikki muut vain hörhöilyksi.
Jos kyseenalaistat länsimaisen tieteen jotakin sisältöä, niin ei osata vastapuolelta havaita sitäkään, että tieteen jotain sisältöä kritisoiva ei välttämättä kyseenalaista koko ko. tieteenhaaraa tai tiedettä sinänsä - Esim. rokottamiseen ja ylipäätään lääketeollisuuteen liittyvää ylimedikalisaatiota kritisoivia saatetaan katsoa virheellisesti koko lääketieteen kyseenalaistavina hörhöinä; molemmat näennäisesti ääripäiset asiantilat kuitenkin pitävät paikkansa yhtäaikaa > lääketeollisuus on sekä haitallisesti ylimedikalisoitunut (mm. juuri eliitin rahatalousparasiittisen voitontavoittelun takia) että oleellinen terveydenhuollon ja sivistyksen osa.
Muistakaapa kuitenkin myös se, että tieteen tällainen taantuma todella myös antaa tilaa oikeasti taikauskoisille ja harhaisille ajattelun muodoille, ja lännen kokonaisrappiossa tulee myös vaikeaksi niiden tunnistaminen erilleen pois oikeasti hyvistä nykytieteen tilaa ja sisältöä haastavista ja kritisoivista uusista ajattelusisällöistä! - Tämäkin on hyvin vakava asia!
Pseudotieteen muodostumista sairaaksi epidemiaksi ja vainoharhaiseksi asenteeksi edesauttaa se, kuinka oleelliset yhteiskunnalliset ja sosiaaliset asiat jäävät todella käsittelemättä oikean tieteen taholta, tai niitä käsitellään väärin tässä kirjoituksessani analysoituun tapaan - Se on sivistysperikadon yksi oleellinen mekanismi.
Pidemmin > Osaltaan juuri huonon tieteen ja / tai sen vajaan-virheellisen soveltamisen takia ilmenee juuri seuraavaa > Väärennetty historia ja siksi kieroutunut identiteetti sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla, ihmisten arkitodellisuudesta irtaantunut talous ja sen diktatuurillinen luonne, pinnallisten ja vastakkainasettelua nostattavien ismien kirjo yhteiskunnallisissa ja sosiaalisissa rakenteissa sekä menneisyyden yhteiskuntatraumojen psykoanalyysittä jättäminen ovat omiaan saattamaan ajattelua sellaiselle tuuliajolle, että se ruokkii tieteen katveissa elävää kehittymätöntä ajattelua ja synnyttää kehittymättömiä reaktioita polttaviin ja käsillä oleviin yhteiskuntaongelmiin...
On totta, että länsimainen tiede on saanut aikaan viimeisten muutaman sadan vuoden kehityksensä ansiosta myös paljon yhteishyvällisiä periaatteita, teknologista edistystä ja teollista hyvinvointia, ja itse asiassa kaikkia niitä enemmän kuin koskaan ennen koko aikaisemman ihmiskunnan historiassa.
Sellaisen edistyksen ja kehitysmission luominenhan on ollut ja on aina jatkossakin tieteen tehtävistä tärkein!
Mutta aina ennenkin ja viimeisten vuosikymmenten katsannossa varsinkin nykyään länsimaisen tieteen täydellisyyttä ja edistystä ovat uhanneet ja jo pahastikin saastuttaneet monenlaiset rappion ja korruption muodot! > Ne ovat käytännössä ilmenemässä nykyään pahimmin mm. taloususkonnollisten vaikutusten pesiytymisenä tieteen harjoittamisen piiriin sekä länsieliitin imperiaalisten intressien edistämistä edesauttavien haittatekijöiden tulona vääristämään jopa itse ajattelua.
Kaikki ne haittaavat ja tuhoavat yhteishyvää ja teollista hyvinvointia sekä demokraattisten, moraalisten ja humaanien arvojen toteutumista reaalisesti ja kunnolla!
Tieteessä on parhaillaan monta sokeaa pistettä, missä se ei kykene tunnistamaan näitä vaaroja > Esim. ilmastonmuutosalarmismissa se pitäytyy sokeasti hiilidioksidipakkomielteessä, ja sen varjolla toteuttaa ymmärrystä vailla länsieliitin imperiaalisen mission komponentteja paikoilleen, ja siten asettaa väärän paradigman maailmanparantamisen perustaksi ja siksi tekee karhunpalveluksen ihmiskunnan edistykselle ja turvallisuudelle.
Historiatutkimuksen puolella puolestaan sama rappioilmiö toteutuu siinä, kuinka vaihtoehtoinen tutkimus (Esim. Arhi Kuittisen tutkimukset - Finnsanity-blogi > Kulttuurikritiikki > Historia > Muinaishistoria) sivuutetaan vain tai liikaa hömppänä, ja sen sijalle ylläpidetään ns. virallista totuutta itsetarkoituksellisesti, vaikka se siis sisältää monia kyseenalaisia piirteitä mm. osana länsieliitin jo kaukaa historiasta saakka toteutuneita juonteita imperiaaliseen vallanhaluun ja sosiaaliseen kontrolliin.
Tieteen tämänlainen sokeiden pisteiden rappio on luonteeltaan vahvasti kollektiivista, missä ajattelulla itsellään on ollut taipumusta ohjautua ihmisyyden perustavaa laatua olevan sosiaalisuuden ja sosiaalisen konstruktion luonteen mukaan > Nykyinen länsimainen sosiaalisuus on pahasti korruptoitumassa ja hajoamassa kartesiolaisen paradigman sairastumisen takia ja siinä mm. noihin statuseliitin ylläpitämiin pakkomielteisiin ja rahvaan aivopesuohjailuihin.
Eli Seppo Oikkosen termein sanottuna länsimaisen ajattelun nykyvääristymät kartesiolaisen paradigman hajoamisessa ovat peruja yksilöiden individuaalisen eriytymisen kasvamisesta "yli äyräidensä" sokeuden ja vääristymisen asteelle, missä yksilöt eivät enää kunnolla tunnista mm. kollektiivisia, ryhmäpsykologisia ja syviä rakenteita koherentilla ja monipuolisella tavalla.
Tällaiset yksilöt ovat yhtäältä liian helposti johdateltavissa harhaan em. kaltaisissa sairastuneissa kollektiivisissa prosesseissa sekä toisaalta taantumaan liian vahvasti oman mielensä kompastuskiviin ja rajoitteisiin.
Niinpä jopa tieteen tekijöiden piirissä ovat ajattelu ja toiminta laajemman ymmärryksen ja kaikkien näiden korruptio- ja saastumisilmiöiden tunnistamisten sijaan alkaneet monin osin taantumaan vääristyneeseen muotoon sekä siinä sementoitumaan itsepetoksellisen itsesuojelullisesti rajoittavaan ja ulkopuolelle sulkevaan konformismiin.
Se ilmenee myös eksoteerisen teatterin mukaisten paradigmojen itsetarkoituksellisena vaalimisena ainoana totuutena >> Kuten em. ilmastonmuutosalarmismin muoto, taloustieteeseen tullut uskonnollisen ajattelun laaduttomuus sekä poliittisen ajattelun ismilliset ja fobialliset muodot, kuten russofobia ja sosiaalisesti liian sitovat ryhmävahvistautumisen ideologiat.
Niissä yhtäältä ajattelu kangistuu totunnaisen totuutena kokemiseen liikaa, vaikka totunnainen olisi joiltakin osin pahimmillaan täyttä valetta ja totaalista haittaa.
Toisaalta sellaiset ilmiöt toteutuvat liian kärkevästi ja harhaisesti myös uutta luovan ja em. kaltaisia vikoja paljastavan ajattelun tuomitsemisena harhaopeiksi, salaliittohörhöilyksi ja systeemiä muka uhkaavaksi väärinajatteluksi.
Näissä puitteissa tieteenkin parissa on siis alettu harjoittamaan liikaa sellaisia ajattelun muotoja, jotka eivät mm. enää tunnista kunnolla edistyksellisen ja turvatun ihmiselämän peruselementtejä, kuten kansallisvaltioiden ja teollisen hyvinvoinnin oleellisuutta demokratian ja yhteishyvän viljelyalustoina.
Sen sijaan tieteessäkin on alettu toteuttamaan niitä vastaan olevia ylikansallisia ja monikulttuurillisia ajatusvirheitä yhteiskuntatieteissä, sosiologiassa jne. sekä hiilidioksidipakkomielteisiä ilmastokäsityksiä luonnontieteissä ja niiden yhteiskuntasovelluksissa - Yhteiskunnallispoliittisessa katsannossa tällainen saa aikaan vakavia toimintavääristymiä, jotka voivat olla mm. sodan uhkaa nostattavia tai suoraan ihmisten hyvinvointia tuhoavia.
>> Näin on jo jouduttu näkemäänkin!
Samaa tieteen rappioprosessia osana länsikulttuurin taantumaa ajavat siis myös sellaiset historiakäsitykset, jotka enemmänkin piilottavat ja mitätöivät tällaisen tuhoisan statuseliitin historiallista imperiaaliagendaa uhkaavia ja kyseenalaistavia tärkeitä paljastuksia sekä jättävät lääkkeinä käsittelemättä hyvää ihmisyyttä varten tarvittavia kokonaiskuvallisia hahmottamisia.
Sellainen itsessäänkin on omiaan edistämään yhteiskuntien sosiaalisen konstruktion hajoamista, koska sellainen luo osaltaan olosuhteita epävakauttavien valheiden, harhojen ja moraalittomuuksien aiheuttamaan yhteiskuntahajoamiseen perustoista käsin.
Ja sellaistakin hajoamisprosessia lännen historiallinen eliitti on jo oppinut tuhatvuotisessa perinteessään käyttämään hyväksi valtaansa turvaavina hajoita ja hallitse -manipulointeina! Ja moinen on toki hyvin epävakaata, epäharmonista ja uhkaavaa käyttäytymistä! > Edistyksestä ja "länsimaisista arvoista" se on äärimmäisen kaukana!
Voidaan myös sanoa, että tieteenkin parissa on alkanut tulla enemmän todeksi länsieliitin tahdottomana ja formalistisena pelinappulana oleminen kuin edistystä parhaiten ilmentävä uraa uurtava, luova sekä sopivasti vanhaa ja totunnaista kyseenalaistava humanistinen toimijuus.
Niinpä länsi on alkanut "arvostamaan" yhä enemmän huonolla tavalla alistuvaa, ohjailtua ja muotitettua suorittamista kuin olemista ja tietoisuutta laajentavaa neroutta ja humaaniutta uusien - parempien paradigmojen hyväksi - Ja viittaamalla edelliseen henkilökohtaiseen kirjoitukseeni: Länsi on alkanut katsomaan erityisherkkyyttä haittana entistä enemmän.
> Tiede on siis alkanut muuttumaan lännessä entistä enemmän ihmisyyttä haittaavaksi kuin ihmisyyttä palvelevaksi ajattelun muodoksi! > On aika kääntää rappiokehitys neorenessanssiksi!
Tähän loppuun koostan joitakin aiheeseen sopivia ja kirjoitustani taustoittaneita muiden kirjoituksia >>
Tässäpä on Käymälä-blogista tämän pohdintani yhdeksi tarkastelupisteeksi mielenkiintoista ja oleellista pohdintaa nimimerkki "sven laaksolta" (lukekaapa, vaikka sekin on pitkä eri osineen!), jossa pohditaan tieteen tilaa-roolia analysoimalla mm. Inkeri Koskisen vuoden 2015 tiedekirjanakin palkittua "Villi Suomen historia 2015" -kirjaa >> INKERI KOSKINEN: VILLI SUOMEN HISTORIA 2015.
Samoin Käymälä-blogin uusista kirjoituksista tämäkin on oivallinen ja siitä myös sopiva lainaus:
TIEDONJANOINEN HÄIRIKKÖ >> Lainaus: "Uskokaa tai älkää, mutta minä kiinnostuin modernista runoudesta koulun äidinkielen tunnilla. Jostain siitäkin jäi vaikkei se mitään opettanut. Eikä tämä ole edes kouluopetuksen vähättelyä. Päin vastoin sen ylistämistä. Mikä olisi tärkeämpi kuin oikealle tielle johdatteleva vihje? Ei voida tietää mikä se asia kenellekin on. Yleissääntöä ei ole olemassa.
Toisaalta kunnianhimon ansa on koulussa ilmeinen. Nenärengas, josta vetämällä ihmisiä ohjaillaan kuin tahtodonta karjaa vallanpitäjien haluamaan suuntaan. Kunnianhimo on vallanpitäjän sormi ihmisen peräaukossa. Siksi mikään koulu ei ole vaaraton, ellei jo ole oppinut, ettei arvosanoilla ja opettajan tyytyväisenäpitämisellä ole merkitystä. Kiltteys on hyväntahtoisen itsetuhon kaava, silloin kun opettaja on harhojen mestari. On opittava olemaan epäkiltti päästämättä ainoatakaan todellista tiedonmurua korvien ohi.".
Seppo Oikkosen Alkon kassalla -blogi on tietenkin erinomainen aitta löytää aiheeseen sopivaa pohdintaa ja ajattelua, ja siellä Seppo on pitkän tauon jälkeen onneksi taas aktivoitunut jonkin verran (kaksi ylintä kirjoitustaan alla olevassa listassa ovat tältä kuulta) >>
Tabut ja taiteilijat
Ruben Östlundin elokuva "Play"
Lokatiivi: patria, patriarkaatti, matriarkaatti
Lokatiivi: talousteokratia, taloususkonto
Lokatiivi: tapaus Galileo Galilei
Lokatiivi: Lokatiivi: vapaan tahdon ongelma
Lokatiivi: myytit ja dogmit
Lokatiivi: pelon rooli
Vallan alkeellinen makeus.
Blogikirjoittamiseni jatkuu lähitulevaisuudessa jalostettuina ja yhteenkoottuina paketteina lähinnä Facebook-seinälleni kertyneestä annista poimittuna - Vaikka tämä blogini oli tauolla tässä keväällä, niin FB-aktiviteettini pysyi samalla koko ajan voimakkaana. Tarkoitus on itse asiassa jatkossa vaihtaa asetelmia siten, että nyt vähennän FB-aktiviteettiani selvästi, ja sen sijalle nostan aktiviteettia täällä blogissa; resurssini sen rajaavat tällä erää näin...
Tavallaan jatkokirjoittelun yhdeksi pohjustukseksi tässä kirjoituksessa ajattelin ottaa esille rohkeasti hyvin henkilökohtaisen teeman, koska minusta tuntuu nyt entistä tärkeämmältä selostaa julki omaa rooliani ja persoonaani osana tätä maailmaa ja reflektoida niitä asioita myös yhteiskunnallispoliittisen aktivismini suhteen.
Uskon, että tällä on teille lukijoillenikin tietoisuutta valaisevaa ja laajentavaa vaikutusta, missä persoonaani paljastava sisältö toimii motiivieni, maailmankäsityksieni, asenteeni sekä toiminta- ja kommunikaatiotapojeni havainnollistamiseksi hyvällä tavalla, ja se voi osaltaan kertoa jotain esimerkillistä valveutumisprosessiin ja maailmankuvan parantamiseen sille, joka haluaa laajentaa ymmärrystään monipuolisesti ja oppia jonkun toisen elämän ja asenteen kautta sekä uutta että vanhaa kyseenalaistavaa...
Itsensä likoon laittaminen ja oman elämänsä esitteleminen muille hyvällä tavalla on siis osa tätä kaikkea parempaan tähtäävää maallista toimintaa! :) - Suosittelen teitä muitakin pohtimaan tällaisen asenteen ottamista rohkeasti kukin omilla tavoillaan.
Kokoavana teemana tuon siis nyt esille ns. erityisherkkyyden - Kyseessä on vasta viimeisten 10 vuoden aikana (Suomessa jopa vasta vain parin-kolmen viime vuoden) yleiseen tietoisuuteen tullut uusi tapa analysoida ihmistä ja sen persoonallisuustyyppejä > Tämä onkin näissä rappiopainotteisissa oloissa oikein tervetullutta edistystä!
Olenkin viime aikoina mieltänyt ja tajunnut itseni selvästi tuollaiseksi erityisherkäksi tehdessäni itsetutkiskelua viime vuosina, ja varsinkin aivan viime aikoina. Sellainen persoonallisuuspiirre on tuottanut elämääni jo varhaislapsuudesta alkaen tietenkin monenlaisia kokemuksia ja tilanteita niin hyvässä kuin pahassakin, mitä voin nyt jälkeenpäin ymmärtää paremmin.
Laitan tähän alle viime ja tänä vuonna kohdalleni osuneita aiheeseen liittyviä kirjoituksia ja analyysejä linkkeinä, ja samalla kommentoin niitä ja tuon oheen oman elämäni ja aktivismini seikkoja oman erityisherkän persoonatyypin puitteista nähtynä >>
--- Yhdistyskin näemmä tällaisille ihmisille on ja sieltä löytyy mm. mielenkiintoisia kokemuksia jäseniltä >> HSP Suomen erityisherkät | Kokemuksia.
Lainaus: " "Lapsena oli vaikea samaistua samanikäisten ajatusmaailmaan ja intresseihin, ja koin usein tulevani paremmin toimeen vanhempien lasten tai aikuisten kanssa -- nämä kun olivat rauhallisempia, ajattelevaisempia ja vähemmän kiinnostuneita oudon tuntuisista, alati vaihtelevista sosiaalisista villityksistä.
Mielikuvitukseni oli aktiivinen, olin korostuneen empaattinen ja saatoin
liikuttua spontaanisti esimerkiksi tarinoista tai musiikista. Olin myös melko arka etenkin uusien ihmisten parissa ja tarvitsin paljon omaa aikaa rauhoittumiseen ja pohdiskeluun. Sosiaalisissa tilanteissa omaksuin yleensä vaistomaisesti mukautujan tai sovittelijan roolin. Herkkyyttä tasapainottivat toisaalta vilkkaus ja uteliaisuus sekä itsepäisyys tietyissä asioissa, jolloin muodostin välinpitämättömän ja torjuvan ulkokuoren." -Lassi".
Ohhoh; täytyy myöntää, että tuossa Lassin kuvauksessa on paljon samaa, mitä omassakin lapsuudessani elämän kokeminen minulle oli! - Tosin en ollut käytännössä erityisen vilkas lapsena, vaan ajoittain enemmänkin syrjään vetäytyvä ja hitaan mietteliäs... Sellainen oli siis kuitenkin jo varhaislapsuudesta alkaen lähtökohtani kohdata maailmaa, ja se on ollut varmasti suuri syy siihen, miten olen ollut nyt aikuiselämässäni viimeisten 7 - 8 vuoden aikana yhteiskunnallispoliittisessa aktivismissanikin mm. niin intensiivinen ja perinpohjainen.
Yhtäältä se on tuonut hyvänä seikkana minulle nopeasti ja laajasti kertynyttä ymmärrystä maailmasta ja ylipäätään maailmankuvan koherenttia uudelleenomaksumista tehokkaasti. Toisaalta niiden sisältöjen parissa reagoimiseni on ollut varmaankin samasta persoonallisuusominaisuudestani johtuen sekä aggressiiviselta vaikuttanutta että myös helposti käsittämätöntä niiden mielestä, joilla esim. juuri vähäisempi herkkyys on ollut tietojen omaksumista rajoittava seikka...
Ymmärrän siis sen, kuinka tämä persoonallisuuspiirteeni on osaltaan voinut saada aikaan yliampuvaa sosiaalista ja emotionaalista reagointia puolin ja toisin, ja se on ollut tietenkin hämmentävää ja luotaan työntävääkin joillekin...
Minun pitää siis oppia lisää sovittelevampaa ulosantia - Toisaalta toiveissani muiden taholta minua kohtaan on se, että saan kokea aikaisempaa enemmän ennakkoluulottomampaa, vastaanottavaisempaa ja reilumpaa / oikeudenmukaisempaa asennetta ilman hätiköityjä leimaamisia ja reaktioita.
- Kävin tekemässä tuon em. yhdistyksen sivuilla olevat erityisherkkyystestit, ja toden totta sainkin niistä hyvinkin selvästi pisteet osoittamaan olevani erityisherkkä - Tavallaan hyvin valaisevaa ja helpottavaakin nyt, kun asia selvenee entisestään!
Ajattelin tämänkin tässä nyt kertoa avoimesti, jotta yhtäältä te ystäväni ja muutkin voisitte ymmärtää paremmin minua ja vaikkapa viime vuosien paasauksianikin täällä blogissa ja Facebookissa ym. sosiaalisessa mediassa... Itselleni tämänlaisen itsetutkiskelun seuraus tietysti on pyrkiä kehittämään itseäni jatkossa paremmin ja löytämään ratkaisuja edes jotenkin olla tässä sairaassa ja pahassa maailmassa paremmin hyödyksi...
--- Herkästi vahva >> Tuossa on hyvä kirjoitus aiheen perusasioihin perehtymiseksi; siinä Kaisu Kiventaus tuo oman erityisherkkyytensä esimerkiksi ja sen avulla tuodaan esille erityisherkän ihmisen tapoja kokea, reagoida ja mieltää elämää ja sen eri asioita-tilanteita.
Itse olen nyt selkeästi tunnistanut sen, kuinka erityisherkkä ihminen voi helposti huonosti tässä nykyisessä länsimaisessa yhteiskuntatilanteessa ja sopeutuu siihen huonosti.
Niin moni asia ja prosessi on mennyt esim. täällä Suomessa erityisherkän ihmisen kokemis-, havainnointi- ja jopa kokonaan elämistapaakin vastaan, kun ympärillä mm. lisääntyy informaatiotulva ja osaksi sen informaation paljastaman sisällön tunnistaa niin herkästi myös manipuloivaksi, vääräksi, moraalittomaksi, sairaaksi ja valheeksikin - Erityisherkkä tunnistaa valheet ja manipulaatiot vahvasti!
Samalla tällaiseen yhteiskuntatilanteeseen liittyy ylenmäärin tehokkuuden, tavarallistamisen ja liukuhihnaistamisen vaatimuksia, joilla on myös moraaliton sisältö- ja toimintaosansa, ja sekin tuntuu niin helposti luotaan työntävältä ja pahalta erityisherkän kokemispuitteissa.
> Erityisherkkä ihminen kokee tällaisen yhteiskuntahaitan muita voimakkaammin ja selkeämmin syvältä käsin aggressioksi, pahuudeksi ja tuhoamiseksi! Siksi hänellä on taipumusta myös reagoida monella tavalla voimakkaasti ja selkeälähtöisesti sellaisen rappion ilmentymiin...
--- Onko lapsesi erityisherkkä? Älä leimaa, nosta jalustalle tai kääri häntä pumpuliin >> Tämän kirjoituksen lukijakommenteissa onkin oleellinen havainto aiheeseen liittyen - Lainaus: "Paljon puhutaan siitä, miten herkkiä ihmisiä pitäisi tukea, aivan kuin herkkyys olisi jokin vamma. Voisi myös kysyä, kuinka suuri osa herkkyyteen liittyvistä haasteista johtuu yhä hullummaksi käyvästä maailmanmenosta.".
Tämä maailmanmenon hulluksi tulemisen aiheuttama haitta erityisherkille ihmisille on siis silkkaa faktaa > Yhteiskunnallispoliittisen valveutumiseni ja kriisitietoisuuteni kasvu ovat siis kehittyneet paljon viime vuosina osaltaan juuri erityisherkkyyteni ansiosta ja olen siksikin nyt selkeästi alkanut ymmärtämään, ettei "sopeutumattomuuteni" ja "ahdistuneisuuteni" ole ollutkaan niinkään omaa vikaani, vaan ennen kaikkea tämän sairaan yhteiskuntatilanteen syytä ja vikaa.
Tällaista yhteiskuntaongelmaa on monen muunkin (Oli erityisherkkä tai ei) vakavasti alettava pohtimaan osana yhteiskunnallispoliittista valveutumista sekä vastavoimien ja parannuskeinojen muodostamista oikein näitä länsirappion ilmiöitä kohtaan!
On siis mm. reippaasti tultava pois alistettuna ja hyväksikäytettävänä olleesta roolista vahvaksi aktivistitoimijaksi. Eikä se tarkoita sitä, että herkkyydestään pitäisi tinkiä tai sitä tukahduttaa. Ei! - Erityisherkkyyttään tulisi jokaisen kehittää osana aktivismiakin yhä hedelmällisempään ja luovempaan suuntaan, eli ottaa persoonaansa paremmin erilaiseen hyötykäyttöön eikä kokea itsessään niinkään vikaa, vaan sen sijaan juuri mahdollisuuksia ja potentiaaleja parempaan ihmisyyteen.
Ja myös muidenkin eli ns. "ei-erityisherkkien" kohdalla toki pätee samanlaiset itsensä kehittämisen tavoitteet.
Tässä Suomenkin yhteiskuntatilanteessa kuitenkin huolestuttaa paljon juuri se, kuinka (erityis)herkkyyttä ajetaan resurssina ja mahdollisuuksina nurkkaan, häpeään ja toimintakyvyttömyyteen yhä enemmän, ja se tulee aiheuttamaan etenkin erityisherkille ihmisille yhä vakavampia vastakkainasettelutilanteita ja ongelmia yhteiskunnan kanssa... Nimittäin jos sama rappioprosessi ja statuseliitin hullujen intressien pakkopystyttämiset vain jatkuvat ja jatkuvat ilman pysäyttämistä...
--- Erityisherkkä ihminen kokee kaiken voimakkaammin – ja unohtaa siinä samassa huolehtia itsestään >>
Tämänkin havainnollisen kirjoituksen perusteella taidan tosiaan olla selkeästi erityisherkkä. Moni asia siitä kertookin, kun nyt muistelen elämääni edelleen lisää, ja paljastan sitä nyt entistäkin intiimimmin:
Esim. en ole koskaan sietänyt voimakasmakuisia ruokia eli mm. kaikki chilillä maustettu on minulla pannassa; liika voimakkuus aisteissa voi siis aiheuttaa jopa hylkivää reagoimista ja välttelyä. Toisaalta samassa katsannossa kokemistapani on osittain elämyshakuistakin, kun esim. ukkosbongaus tuntuu olevan sopivan vahvaa luonteeni mukaista vuorovaikutusta luonnon kanssa.
Itse asiassa niin pitkään kuin vain muistan, niin olen aina tykännyt uppoutua ympäristön tarkkailuun ja analysointiin sekä elämystapahtumana että syvällisen ajattelun yhtenä sovellusalustana - Esim. jo alle kouluikäisenä minusta oli hyvin nautinnollista havainnoida ja tutkia, kuinka vesisade maalasi ihan tavallisesta ikkunanäkymästä katsottuna pihaa > pisaroiden kuohuntatyyli asfaltilla sateen eri voimakkuuksilla, vesivirtojen muodostelmat ja sateen jälkeen kuivumiskuviot ja värimuutokset eri pinnoilla olivat huippumielenkiintoisia tapahtumia ja prosesseja - Ja siitä osaltaan lähtikin kehittymään tärkeistä mielenkiinnon alueistani meteorologian harrastus. Jne...
Toisaalta herkkyyteni on suuntautunut myös introspektiivinä ja introverttinä kokemisena > Teininä ja nuorena esim. koin ihastumiset niin rajuina, etten uskaltanut tehdä aloitteita naisiin jossakin vaiheessa jopa vuosiin. Niinpä jouduin sellaiseen sosiaaliseen hitauteen ja eristykseen, jossa ensimmäistä suudelmaakin piti odotella yli 20-vuotiaaksi.
Kuitenkin olen havainnut etenkin näin jälkeen päin analysoituna, kuinka erityisherkkyyden sävyttämää pohdiskelevaa luonnettani on koettu muiden taholta lapsuudestani alkaen tarpeettomastikin ylimielisenä epäsosiaalisuutena ja kyytipoikana ilmennyttä "besserwisser"-tyyppistä asioiden kokemis- ja käsittelytapaa on katsottu samaan tapaan kieroon - torjuvasti väärinkin perustein.
Sitten kun olen erityisherkkänä myös tunteellinen ja kiltti, niin toki olen nuorempana varsinkin loukkaantunut ja pahoittanut mieleni helposti muiden tuollaisiin tilanteisiin liittyneistä negatiivisista reaktioista itseäni kohtaan, vaikka asia ei ole ollut aina kenties niin vakava kuitenkaan...
Tosi hankalaa on silti ollut elämässäni!
Sanomattakin kait on siis selvää, että tässä kuviossa jouduin nuorena myös koulukiusatuksi, ja koin "melko vähäpätöisetkin" jutut siinä vahvan kivuliaasti... Opin viimeistään silloin sosiaalisen taka-alalle jäämisen "taidon" jopa osaksi elämäntapana vastoin tahtoanikin. Siitä poisoppiminen on ollut yksi aikuiselämäni projekti, jossa onneksi olen aika paljon viimein edistynytkin - Supersosiaalista minusta tuskin kuitenkaan koskaan tulee.
Nyttemmin huomaan, että tämä yhteiskunnallispoliittinen aktivismini ei tule joiltakin ymmärretyksi tai oikein (haluamallani tavalla) reagoiduksi osaltaan siksi, koska he eivät taida kyetä tämän herkkyyseron takia näkemään ja tajuamaan yhtä syviä ja monimutkaisia asioita-prosesseja kuin minä tai muut erityisherkät ihmiset >> Se mikä minulle on selvää prosessikuviota ja syyseuraussuhteiden verkkoa hyvinkin syvälle näennäisyyksien pinnan alle ulottuen, on heille mielettömyyttä ja hahmotonta sekaisuutta tai osalle ehkä jopa olemattomana näyttäytyvää "harhaa" - Jotkut näkevät vain pintaa siinä, missä toiset sen allekin vaihtelevan pitkiä matkoja...
Onko tämä ihmisten valistamisen kannalta ylittämätön este? - Erityisherkkiä sanotaan olevan n. 20% ihmisistä, joten onko turhaa tai lähes turhaa valistaa etenkin vaikeista ja monimutkaisista asioista niitä toisia, eli ihmisistä niitä 80% osaa?...
Haittana oman elämäni suhteen näyttää kokonaisuutena olevan se, että kaltaiseni erityisherkkä ihminen ei kykene helposti / lähimainkaan optimaalisesti löytämään itselleen sopivaa roolia ja toimintatapaa tässä yhteiskunnassa - Pikemminkin koen välillä, että olen enemmän ns. hylkiö kuin luonteva osa yhteisöä eikä vika ole siinä pelkästään erityisherkkyydessäni, vaan vahvasti yhteiskunnan epäkelpoisuudessa kantaa saati arvostaa erityisherkkiä ihmisiä ylipäätään!
Yhteiskunnallispoliittinen aktivismini sen onkin jo itselleni selvästi paljastanut > Parhaillaan kärjistyvän taloususkonnon ja imperiaalisen aggression prosessit sekä siinä tapahtuvan ihmistoiminnan ja -kulttuurin tavaroittaminen sisältöjen ja arvojen suodatus- ja kaventamistyranniana tekee toimintaympäristön erityisherkälle ihmiselle korostuneen haitallisella tavalla vihamieliseksi ja ahdistavaksi, jopa pahimmillaan kammottavaksi ja luotaan työntäväksi.
Pahoin siis pelkään, että tulevaisuudessa tähän ei ole tulossa kunnollista parannusta pitkään aikaan, vaan pikemminkin olosuhteet tulevat vain kovenemaan entisestäänkin, mikäli siis suunta ei muutu rappiosta renessanssiksi!...
Sen takia yhteiskuntaan sopeutumisen hankaluuteni taitaakin jatkua niin pitkään kuin näkymää on, ja varsin huono motivaatio minulla onkin tätä Suomea tai jopa jossain mielessä edes planeettaamme oikeasti tai kunnolla "kodiksi" kutsuakaan tällä hetkellä.
Miten voi ylipäätään kehittyä kunnolla ihmisenä maailmassa, joka ei anna potentiaaleillesi ja tavallesi kokea asioita ja ympäristöä lähimainkaan tarpeeksi arvoa ja tilaa, ja joka sen sijaan on jo ehtinyt jättää sinulle kasapäin pettymysten ja vieraantuneisuuden historiaa?...
Tässä on vielä lopuksi muutamia hienoja sisältöjä erityisherkkyyden saloihin >>
--- Erityisherkkänä työelämässä | Kollega.fi -verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista.
--- Tuolla leidillä näyttää olevan paljon mielenkiintoista asiaa aiheeseen liittyen >> Karina Antonopoulos (Youtube).
--- Laitetaanpa tuokin aineisto esille >> A Highly Sensitive Person's Life.
Blogini aktivoituu nyt pidemmän tauon jälkeen tutulla musiikkiteemalla - Otan esittelyyn kappaleen, joka kuvaa yhtäältä omakohtaisia tuntojani tätä parhaillaan etenevää yhteiskuntarappiota kohtaan. Toisaalta se ilmentää sen rappion kohtalonomaisuutta ja sen synnyttämää toivotonta tunnelmaa... On kappaleessa toki myös hitunen toivoakin, joka tuodaan esille kertosäkeen sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvyyttä korostamalla...
Kyseessä on 80-luvun syövereihin jäänyt melko tuntematon pohjoisirlantilainen bändi nimeltään The Adventures ja sen kappale "Broken Land" - Bändi sai siitä lähes ainoaksi jääneen hittinsä, kun se nousi mm. Britanniassa singlelistan sijalle 20 keväällä 1988. Irlannissa kappaleen suosio oli luonnollisesti paljon suurempikin, mutta Britteinsaarten ulkopuolella siitä ei oikein innostuttu Italiaa lukuun ottamatta, ja Yhdysvalloissa biisi menestyi myös jonkin verran sijoittuen Billboardin hot 100 -listalla sijalle 95.
Vaikka kappale oli Britanniassa vuoden 1988 soitetuimpia radiossa, niin se jäikin varsin paljon sen ajan suosituimpien trendien varjoon kansainvälisellä areenalla eli silloinhan hittilistoilla jylläsivät Stock Aitken & Waterman -hittitehtaan artistit (Rick Astley, Kylie Minogue, Jason Donovan, Sinitta, Mel & Kim...), klubimusiikin puolella house- ja acid house -tyylit ja rockpuolella Guns N' Roses ja U2.
Omakohtaisesti muistan kuitenkin hyvin sen, kuinka kuulin tämän kappaleen eka kerran jo tuolloin aikoinaan jossain silloisessa "taivaskanavan" (Sky Channel tai Super Channel) hittilistaohjelmassa, ja muistan hyvin kuinka tykkäsin heti tosi paljon sen melodiasta. Biisi jäi kuitenkin aika pian unholaan, kun muutenkin hyvää popmusiikkia oli vielä silloin yllin kyllin tarjolla.
Niinpä biisin sanoma jäi itselleni pitkäksi aikaa selville ottamatta, mutta tänä keväänä muistin sen ja otin siitä selvää - Aivan oleellinen yhteiskunnallispoliittinen sanomahan siitä selvisi, ja on aika huikeaa, kuinka noin vanhan kappaleen sanoma kuvaa myös nykytilannetta tosi tarkasti > Se on esim. kuin kannanotto suoraan Suomen SSS-hallituksen toimiin, ja muissakin katsannoissa!...
Broken Land -kappaleen musiikkivideo on aika tyypillinen sen aikakauden pienoiselokuva, jossa on yhdistetty bändin live-esiintymistä ja maailmanloppua / yhteiskunnallista perikatoa kuvailevia teemoja hienovaraisen vihjaavasti ja symbolisesti (kuten vedenpaisumus).
Kappaleen sanomaa en ryhdy selittelemään / analysoimaan nyt, koska se selittää itse itsensä niin hyvin auki - Niinpä laitankin lyriikoiden suomennoksen tähän loppuun ennen alimpana olevia tuttuja videolinkkejä ja alkuperäisiä lainattuja lyriikoita >>
Broken Land -kappaleen lyriikoiden suomennos kursiivilla:
Nämä joet virtaavat liian syvinä
Mukanaan miesten juonet tuleville päiville
He myyvät sielunsa niin halvalla
He synnyttävät epäluottamusta ja täyttävät sydämeni kauhulla
Koska pojasta tuli mies
Ja menetti elämänsä oppimiseen
Niin paljon hämmennystä tässä suunnitelmassa
Nämä ajat eivät ole muuttumassa
Näytä minulle meidät yhdessä pitävä rakkaus
Avatkaa sydämenne älkää kääntäkö minulle selkäänne
Lohduta minua tämän myrskysään läpi
Paikasta, jossa seison
Näen hajonneen maan
Tuo poika on oppinut häviämään
Tällaisina aikoina itkeminen näyttää niin absurdilta
Hänen oman elämänsä kriisi kalpenee
Tämän todella kuolevan maailman varjossa
Nämä ovat pelejä, joita pelasimme koulussa
Kätemme nostettuina epätoivoisina
Ilman poikkeusta sääntöön
Nämä ajat eivät ole muuttumassa
Näytä minulle meidät yhdessä pitävä rakkaus
Avatkaa sydämenne älkää kääntäkö minulle selkäänne
Lohduta minua tämän myrskysään läpi
Paikasta, jossa seison
Näen hajonneen maan
Missä on meidät yhdessä pitävä rakkaus
Avatkaa sydämenne älkää kääntäkö minulle selkäänne
Lohduta minua tämän myrskysään läpi
Paikasta, jossa seison
Näen hajonneen maan.
The Adventures: Broken Land - Video ja Top of the Pops -performanssi
Lyriikat: "These rivers run too deep
With schemes of men for days that lay ahead
They sell their souls so cheap
They breed mistrust and fill my heart with dread
When did the boy become a man
And lose his life to learn
So much confusion to this plan
These times are not changing
Show me the love to keep us together
Open up your hearts don't turn me away
Comfort me through this stormy weather
From where I stand,
I see a broken land
This boy has learned to fail
In times like these to cry seems so absurd
His own life's crisis pales
In the shadow of this truly dying world
These are the games we played at school
Our hands raised in despair
With no exception to the rule
These times are not changing
Show me the love to keep us together
Open up your hearts don't turn me away
Comfort me through this stormy weather
From where I stand,
I see a broken land
Where is the love to keep us together
Open up your hearts don't turn me away
Comfort me through this stormy weather
From where I stand,
I see a broken land.".
