Täällä Suomessa tämä on eräs tyypillinen oire passiivisaggressiivisista alammaisasenteista kriisiytyneessä yhteiskunnassamme, josta alempana myös hieman analyysiä.
Viime vuonna tämän saman kritiikkini (Jälleen kritiikkiä pajunkissapoiminnan rumista oksarepimistavoista - Valokuvallisia esimerkkejä rumista repimis- ja leikkuuhaavoista maaliskuussa 2016) ajankohta oli jo maaliskuussa, mutta nyt vasta näin huhtikuun päättyessä, josta voidaan havaita yhtäältä se, kuinka Pääsiäinen (pajunkissapoiminnan sesonkiaika) oli tänä vuonna vasta myöhään huhtikuun puolella, ja toiseksi tämä paljastaa tämän huhtikuun normaalia kylmempien säiden viivästyttämän pajunkissakehityksen.
Joka tapauksessa tänäkin vuonna olen kaikkialla pajuja taajamien lähellä sisältävien alueiden parissa joutunut kohtaamaan monien ihmisten tapaa repiä pajunkissaoksia niin, että siitä jää pensaisiin rumia repimisjälkiä oksissa, kuten tyypillisesti kaarnojen isoja palkeenkieliä ja oksamyötäisiä riipiytymisiä sekä kokonaisten oksien karkeita taittumistörrötyksiä.
Vielä lehdettömissä maisemissa tällaiset repimisjäljet näkyvät useiden metrien päästäkin hyvin selvästi ja siten paljaan rumasti; lisäksi ihmiset usein poimivat pajunkissoja lähimpien saatavilla olevien pajujen äärellä, eli usein runsaasti liikennöityjen reittien varsilla, jolloin repimisjäljille jää katselijoita runsaasti > Rumuus on siten näissä tapauksissa erittäin julkista ja pikanttia.
Alle olen koostanut tämän huhtikuun aikana ottamiani valokuvia 5 kpl. näistä repimisjäljistä taas havainnollistukseksi tästä junttimaisesta asenteesta - Kohteet ovat Hämeenlinnasta ja Espoosta. Kuudenneksi valokuvaksi alimmaisena liitin tavallaan aivan samasta junttiasenteesta osoitukseksi taas myös roskaamistilannekuvan > Roskaamisesta on tuossa viime tammikuun juttuni: Roskaamismania osana rumuuden lisääntymistä länsimaiden ja Suomen rappioprosessissa - Esimerkkejä valokuvin Hämeenlinnan roskaamistilanteesta 1.1.2017.
Pajunkissapoiminnassa on toisaalta alkanut myös näkymään sitä tähdentämääni oikeaa poimintatapaakin, josta sijoitin alla olevaan kuvakavalkadiin ylimmäiseksi yhden esimerkin.
Tuo em. passiivisaggressiivisuus on tavallaan pahan olon purkamista sijaiskohteisesti, alitajuisesti ja projektiivisesti mm. näinä repimis- ja roskaamisasenteina, koska monilla ihmisillä yhteiskuntamme rappioprosessissa ei ole yhtäältä tiedollisia ja psykologisia työkaluja käsitellä sellaista pahaa oloa sekä prosessoida niiden älyllistä ja emotionaalista purkamista luovasti ja hyvällä tavalla.
Toisaalta yhteiskuntamme eliittihegemonia aiheuttaa sitä pahaa oloa jatkuvasti lisää väestöön kohdistuvissa toimissaan ja asenteissaan myös nykytilanteessa, eikä kaikki johdu siksi vain menneisyyden trauma- ja alistamissisällöistä passiivisaggressiivisuuden historiallisina syinä alammaisasenteissa.
Suomalainen junttiasenne tarkoittaa kuitenkin tuona menneisyyden vaikutuksena juuri mm. sitä, kuinka alammaisasenteet on täällä sisäistetty niin ylisukupolvisesti ja historiallisesti niin pitkien aikakausien aikoina, että se ilmenee ihmisten junttikäyttäytymisissä kuin väestön pysyvänä luonteenosana, ja ilmentää osaltaan hyvin syvien ja totaalisten kollektiivisten traumojen oireiluja pahana olona ilman mahdollisuutta käsitellä sitä fiksusti.
Menneisyytemme tuhatvuotinen hallintoelitismin tyrannisuus ja ylimielisyys sekä sen seurauksena syntyneet alammaisasenteet ovat niin syvällä sielujemme traumameressä, että suomalaisten mielenmekanismeissa pahan olon psykologiset ilmiöt ovat tietoisen mielen ulottumattomissa hyvin paljon, jolloin niille jää ainoastaan mahdollisuuksia purkautua yli vain mm. alitajuisen passiivisaggressiivisesti...
Seuraavaksi kuvaesimerkkejä näistä pajunkissapoiminnan repimisistä ja taas roskaamisasenteestakin >>
Oikeaoppisesti poimittuja pajunkissaoksia kuvattuna Espoossa Vanhan Turuntien varrella lähellä mormonitemppeliä perjantaina 21.4.2017 - Nuo kaksi oksaa kuvan keskellä on katkaistu siististi ilmeisesti hyvien puutarhasaksien avulla, joka on juuri niinkuin pitää tehdä tuollaisten paksuhkojen oksien kohdalla.
Vääräoppisesti poimittuja pajunkissaoksia kuvattuna Hämeenlinnassa Viipurintien sillalta etelään Palmusunnuntaina 9.4.2017 - Tuosta kaiteeseen kiinnitetyn pajunkissakimpun tyvestä havaitaan, kuinka ko. oksat on otettu pensaista juurikin repimällä. Niinpä siis myös tuollaisten yritysten mainostusta varten kissaoksia poimivilla ihmisillä voi myös olla juntti ja välinpitämätön asenne ympäristön estetiikkaa kohtaan.
Vääräoppisesti poimittuja pajunkissaoksia kuvattuna Espoon Leppäsillassa palstaviljelyalueen vieressä kohti mormonitemppeliä maanantaina 10.4.2017 - Tämä yksittäinen pajupensas etualalla kohtasi jopa poikkeuksellisen ruman repimisinvaasion, kun melkein koko pensas runnottiin palkeenkielisille ja törröttäville repimisjäljille!
Vääräoppisesti poimittuja pajunkissaoksia kuvattuna Espoossa Vanhan Turuntien varrella lähellä mormonitemppeliä tiistaina 4.4.2017 - Tyypillinen repimisjälkiversio, jossa oksien kaarnaa on riipiytynyt revittyjen oksien mukana pitkiä matkoja jäljelle jääneitä oksavarsia pitkin.
Vääräoppisesti poimittuja pajunkissaoksia kuvattuna Hämeenlinnassa Varikonniemen luoteispäässä sunnuntaina 2.4.2017 - Pitkät oksakaarnojen repimisjäljet erottuvat lehdettömän tummassa maisemassa kirkkaasti pitkien matkojen takaa; kuvassa lisäksi havainnollistuu oksan taivuttaminen luokille pajunkissojen tavoittelussa.
Roskaamista ja sotkemista kuvattuna Espoon Leppäsillassa Urheilupuiston liikuntaväylän varrelta kohti Vanhaa Turuntietä maanantaina 3.4.2017 - Koska roskaamismania ja roskien tuottorunsaus on suomalaisten piirissä niin voimakasta, niin pienetkin roska-astioiden tyhjentämislogistiikoissa tapahtuvat viivästymiset / virheet aiheuttavat niiden pikaisen liikatäyttymisen.
Niinpä heti sen myötä sellainen innostaa ympäristön roskaamista räjähdysmäisesti > Tässä kuvan tapauksessa roska-astioiden tyhjennystä ei oltu älytty aloittaa riittävän varhain lumien varhaisen sulamisen tuotua lenkkeilijät ja muut kulkijat paikalle jo varhain runsaina määrinä eväineen ja roskineen, sekä spraymaalineen.
>> Tämä on taas esimerkki myös siitä, kuinka suomalainen kaavoihin kangistunut byrokratia ja logistiikka mm. juuri viheraluehoidoissa ei osaa varautua luovilla aikatauluilla olosuhteiden poikkeavissa muutoksissa.
Jatkoanalyysinä sellainen on myös osaltaan seurausta tuosta historiamme vuosisataisista huonon hallintokulttuurin luomista alammaisasenteiden ja herrakansapalvomisten aivopesu- ja traumavaikutuksista Ruotsin ja Venäjän valtakausien ajoilta - tässä tapauksessa haittavaikutus on siis jäänyt elämään nykyhallintoon huonona byrokratiana ja logistiikkana - Yhdessä nämä kaikki sitten mm. ilmenevät roskaamisilmiötä pahentavana tai vähintään ylläpitävänä mekanismina.
No comments:
Post a Comment