Tänään on siis maamme presidentinvaalien ensimmäinen kierros! - Nämä vaalit ovatkin poikkeuksellisen tärkeät, koska niiden perusteella todennäköisesti sinetöityy hyvin pitkäksi aikaa Suomen poliittinen linja ja nimen omaan maamme kansallisvaltiollinen kohtalo...?!
Tämä johtuu siitä, kun nyt väestömme valveutumisen aste todella mitataan pitkässä katsannossa tässä vaalituloksessa - Tilanne on nimittäin sellainen, että jos ei tähänkään mennessä väestö osaa / pysty / halua valita tietään pois globalismin ikeestä, niin koska sitten?!...
Onhan sosiaalisessa mediassa ja vaihtoehtomedioissa tapahtuneen sinnikkään valistamisen sisällöt kehittyneet jo paljon esim. verrattuna vuoden 2012 presidentinvaaleihin, ja niiden luulisi myös tavoittaneen jo paljon ihmisiä sekä laittaneen heitä ajattelemaan asioita aikaisempaa paljon syvällisemmin kyseenalaistaen globalismin kyllästämää totunnaista maailmakuvaa.
Valitettavasti minut on vallannut viime aikoina vaalien suhteen myös syvä pessimismin tunne ja kaamea aavistus siitä, etteivät suomalaiset keskimäärin ole edelleenkään valmiita luopumaan globalismin kauheasta painajaisunesta, jonka monet edelleen kokevat "edistyksenä" ja "humanismina" valtamedian härskin ja uutteran aivopesujankkaamisen oltua jo pitkään niin lumoavaa ja typerryttävän tehokasta.
Näihin 2018 vaaleihin onkin iskostunut valtamedian ennen näkemättömän typerä propagandaviuhunta, ja eritoten juuri siksi hyvin läpinäkyvä sellainen, missä valtamedia on hyvin ylimielisesti puoltanut toiminnallaan superglobalisti Sauli Niinistön toisen kauden varmistamista - Ja silti monilla näyttää pysyvän Niinistö-huuma yllä sitä kyseenalaistamatta...
Ei taida olla muutenkaan mahdollisuuksia päästä siitä mihinkään, että joka tapauksessa näissäkin vaaleissa monelle äänestäjälle ulkoiset seikat, imago ja statuksen luonne merkkaa myös ehdokasvalinnoissa - Samalla kuhunkin ehdokkaaseen on leimautunut omat viiteryhmäkehyksensä, joiden avulla valtamedia on johdatellut ja manipuloinut väestöä mm. olemasta lumoutumasta liikaa "vääriin ehdokkaisiin"...
Niinpä ehdokkaiden kampanjoinneissa on näkynyt mm. Vihreiden Pekka Haaviston rooli edelleen tietyllä tavalla muka "edistyksellisenä" urbaanin väestön ehdokkaana ja SDP:n Tuula Haataisen imagossa puolestaan ilmenee tyypillisiä ns. valevasemmistolaisia ominaisuuksia, kuten monikultturismin ja feminismin suosimista. RKP:n ehdokas Nils Torvalds on puolestaan suorastaan karikatyyrimäisyyteen saakka änkyrä russofobi ja Nato-fiili eli kivenkova globalisti. Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen on tosin yllättänyt positiivisella tavalla mm. Nato-vastaisilla mielipiteillään, mutten silti luota täysin siihen, että hän olisi luopunut valevasemmistolaisen kultin varjosta, mikä ko. puoluetta on tällä vuosikymmenellä vaivannut. Keskustan Matti Vanhanen on ollut tällä kertaa ehkä entistäkin harmaampi ehdokas, mikä lienee "saavutus"...
Eipä siis istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä ole ollut haastamassa kovin kummoiset vaaliehdokkaat. Heistä melkein kaikki ovat kuitenkin tavalla tai toisella globalismin maailmankuvan vankeina ehkä yhtä / kahta lukuun ottamatta - Olen tutkinut näitä ehdokkaita ja seurannut monenlaista somekommentointia heistä sen verran, että oikeastaan vain Paavo Väyrynen on tällä kertaa varteen otettavin antiglobalistinen ehdokas.
Toinen antiglobalistisena tunnettu ehdokas on ollut Perussuomalaisten Laura Huhtasaari, mutta hänen poliittisessa ohjelmassaan on ilmennyt enemmän ongelmia kuin Paavon vastaavassa - Katsotaanpa hieman tarkemmin tätä asiaa >>
Huhtasaarella on ollut Väyrysen kampanjan kanssa paljon samaa, kuten EU:n ja euron kyseenalaistaminen ja tavalla taikka toisella monikultturismin kritiikki - Huhtasaari on toki se kaikkein eniten juuri monikultturismin vastaisena antiglobalistina henkilöitynyt ehdokas, mutta erot Paavon suhteen juuri presidentille tärkeiden ulkopoliittisten kysymysten katsannossa ovat olleet hänellä ratkaisevia huonoon suuntaan > Huhtasaari nimittäin on Väyrystä selvästi russofobisempi ja käytännössä siksi palvelee sitä kautta globalistieliitin imperialistisen aggression agendaa.
Väyrynen sen sijaan ymmärtää Venäjää ja siihen kuuluvaa geopolitiikkaa paljon paremmin ja on ollut jo pitkään ennen näitä vaalikampanjoitakin paljon paremmin perillä mm. siitä, miten tapahtumat Ukrainan itäosissa ja Krimillä ovat menneet viime vuosina globalistieliitin osaltaan manipuloimina. Huhtasaarella tätä ymmärrystä ei riittävästi ole, joka on suuri haitta!
Huhtasaari on saanut kuitenkin taakseen ilmeisesti hyvin innokkaan ja vakuuttuneen fanilauman, missä tulee mieleen taas se imago- ja viiteryhmäroolitus, josta jo edellä puhuin - Huhtasaaresta onkin saatu leivottua nimen omaan maahanmuuttokriitikoille "mukiin menevä" ehdokas - Maahanmuuttokritiikki ja monikultturismin vastaisuus ovat toki hyviä asioita osana globalismin vastaisuutta, mutta Huhtasaaren russofobia toimii katsoakseni liian salakavalasti em. tapaan.
Lisäksi edelleen karsastan Huhtasaaren kreationistista maailmankuvaa sen verran, etten ole hänestä senkään takia riittävästi vakuuttunut, vaikka hän puhuu toisaalta kauniisti antiglobalistisia näkemyksiä.
Tuli myös mieleeni sellainen skenaario, että Huhtasaaren pikantissa suosiossa vaikuttaisi myös se, miten viime kesänä Perussuomalaisten hajottamisessa ja siinä eronneissa "sinisissä" monia ärsytti ja edelleen suututtaa hallituksen manipulointi ja Perussuomalaisten sen mukainen ainakin näennäinen alistaminen > siitä tulee siis monilta äänestäjiltään ihan piruuttaankin Huhtasaaren kannattamisen mukana sekä Sipilän hallituksen vastainen mielenilmaus että sympatian osoittaminen.
Vain sellaisen perusteella äänen antaminen on kuitenkin aika kapeakatseista, eikä se palvele kokonaiskuvallista maailmanparantamista riittävästi.
Kaikille ehdokkaille on ollut se yhteistä, etteivät heistä kukaan ole uskaltanut kyseenalaistaa kunnolla ilmastonmuutosalarmismia - vain Huhtasaaren kritiikki Pariisin ilmastosopimusta kohtaan on ollut hieman siihen suuntaan, mutta tässä havaitaan kuitenkin universaalisti se, miten syvästä ja totaalisesta aivopesumekanismista on kyse tässä asiassa, ja miten ei kannata varmaan pitkään aikaan valtapolitiikan piirissä siinä(kään) odottaa muutosta...
Summa Summarum! - Väyrynen siis valikoitui omaksi ehdokkaakseni tämän päättely- ja tutkimisketjun perusteella, koska hän on siis kokonaisvaltaisemmin ja uskottavammin antiglobalistinen, vaikka saattaisi sitten olla osaltaan petollinenkin, jos tulisi valituksi - Huhtasaari on kuitenkin enemmän epäilyttävä, häilyvä ja saattaa olla todennäköisempi "troijan hevonen", jonka päälle on vain sopivan houkuttelevaan "kauniiseen pakettiin" liimattu väestöjä kosiskelevaa maahanmuutto-, EU- ja eurokriittisyyttä.
Lopuksi mainitsen vielä teknisenä vaaliasiana sen, että itse en ole koskaan halunnut täysin luottaa vaalikoneiden logiikkaan valintaa tehdessäni, koska epäilen kysymysasettelujen olevan ainakin osaksi johdattelevia ja / tai sopivasti lokeroivia - Ne siis toimivat usein sillä logiikalla, että saadaan ehdokas itse kullekin äänestäjälle valikoitumaan juuri kapeakatseisten viiteryhmien ja jopa vastakkainasettelujen mukaisesti ilman kunnollista kokonaiskuvallista ymmärrystä tilanteista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment