Sunday, February 05, 2023

Sääennuste- ja luontoseurantaraportti viikolle 6 (6. - 12.2.2023) - Tilapäisen talvisään jälkeen taas erittäin leuto länsi-lounaisvirtausvaihe, mutta nyt kuivahkona ja vähäsateisena; etelässä vähälumisuus jatkuu yhä

Päättyvällä viikolla 5 talvi pääsi kiristämään pitkästä aikaa otettaan koko Suomessa, mutta silti osa Etelä-Suomesta jäi edelleen hyvin vähille uusille lumipeitteille ja kokonaisuudessaankin paikoin jopa yhä lähes lumettomaksi. 

Talven selvin merkki olikin etelässä lähinnä pakkanen, joka huipentui la-su välisenä yönä suuressa osassa maata, mutta kuluvan talven kylmimmistä lukemista jäätiin silti edelleen, joten joulukuun pakkaset jäivät yhä mm. Etelä-Suomessa kylmimmiksi.

Nyt alkavalle viikolle 6 oli muutama päivä sitten esillä kylmän sään jatkumista eräissä sääennustemalleissa, joista tein kylmimmän vaihtoehdon mukaisen päivityksenkin edellisessä tämän sääseuranta- ja sääennustesarjan kirjoituksessa. 

Nyttemmin on kuitenkin selvinnyt varsin vakuuttavasti, että Fennoskandia ja samalla Suomi ovat erittäin leutojen länsi-lounaisvirtausten piirissä koko alkavan viikon 6 ajan ja melko vähäsateisissa oloissa, joten lumipeite ei liiemmin kasva / muutu, ja etelässä se taas pikemminkin sulaa laajasti jonkin verran.

Kylmää säätä pysyy ja velloo lähinnä manner-Euroopan itäosissa ja Venäjällä Suomen etelä- ja kaakkoispuolella; kohtalaisesti talvista säätä voi toisaalta siirtyä idästä myös Länsi-Eurooppaankin.

Katsotaanpa kertauksena vielä tarkemmin päättyvän viikon 5 säävaiheita Suomessa: viikon alussa ma-ti voimakas matalapaine tuli lännestä Etelä- ja Keski-Suomen päälle, mutta sen sateet olivatkin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa hyvin vesisadevoittoisia, joten sillä alueella lumipeite suli edelleen. Keski-Suomessa ja Lapin eteläosissa tuo matalapaine toi kuitenkin useita senttejä uutta lunta.

Sitten ke-la välillä sää vaiheittain kylmeni, kun matalapaineet asettuivat heikkoina Suomen etelä- ja itäpuolille, jolloin vähitellen koko maahan muodostui kylmä pohjoisvirtaus; tämä päästi kylmää ilmaa lopulta laajasti myös Itä-Eurooppaan. Kylmässä pohjoistuulessa pääsi muodostumaan ajoittain heikkoja pakkaslumisateita, jotka toivat kuin toivatkin osaan Etelä-Suomen vähälumisiakin paikkoja uutta hentoa lumipinnoitetta maisemia valkaisemaan.

Korkeapaineen selänne oli sitten vuorossa la-su välisenä yönä, jolloin suuressa osassa maata oli vähäpilvistä ja heikkotuulista, jolloin edeltävän lauantain iltapäivän lämpötiloista sää kylmeni nopeasti melko ankariinkin pakkasiin alkuyöhön mennessä: Lapissa oltiin taas paikoin -30 asteen paikkeilla, Keski-Suomessa -20 asteen kylmemmälläkin puolella, ja Etelä-Suomessa -10 ja -20 asteen välillä siten, että sisämaassa oli kylmintä.

Tämä lämpötilan nopea lasku demonstroi hyvin jo sitä, miten ajankohdalle tyypillisesti on jo muodostunut vuorokauden lämpötiloihin auringonsäteilyn voimistumisen myötä vuorokausivaihtelua; esim. eteläisessä Suomessa reilun 1asteen veroisesti tällaisessa ko. tilanteessa.

Kylmä sää taittui lauhtumiseksi kuitenkin jo kesken viime yön, kun korkeapaine asettui selvemmin Suomen eteläpuolelle ja lännestä alkoivat päästä vaikuttamaan leudommat virtaukset koko maahan. Niinpä jo aamulla oli alkuyötä selvästi leudompaa koko maassa ja nyttemmin loppupäivän mittaan Etelä-Suomessa lämpötila on ollut jo nollan vaiheilla ja muualla on ollut vain heikkoa pakkasta; tosin Lapissa yhä paikoin -1astetta kylmempääkin.

Leudontumiseen liittyi tänään myös hajanaisehko ja kohtalainen / heikko lumisadealue, joka on siirtynyt lännestä itään ja sataa vielä nyt illalla ja ensi yön aikana Itä-Suomessa - näin ollen myös Etelä-Suomen edelleen hyvin vähälumisilla paikoilla saatiin tästäkin vähän nimellistä lumipeitettä uudistamaan talvisia näkymiä; näin esim. pääkaupunkiseudulla, missä tämä n. yhden sentin uusi lumipeite toi viimein selvemmin uutta lunta alueelle.

Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 6:

Kuten oli jo muutama päivä sitten nähtävissä, niin vahvaa korkeapainetta sijaitsee selänteenä alkavan viikon alussa Britteinsaarten eteläosista manner-Euroopan kautta Venäjälle siten, että sen pohjoispuolella vallitsee leuto ja voimakas länsivirtaus Islannin ja Britteinsaarten välistä Fennoskandiaan ja jopa Uralille saakka, kun voimakas myrskymatalapaineiden rata sijaitsee Islannin ja Grönlannin välistä Jäämerelle.

Samalla kylmää pakkasilmamassaa kiertyy kauempaa Venäjältä ko. korkeapainesysteemin itä- ja eteläpuolitse Itä-Eurooppaan ja osaksi myös Välimeren itäosiinkin, joten siellä on tämän talven kylmimmät säät käsillä; niinpä lunta voi sataa lähipäivinä mm. Mustanmeren alueella, Turkissa ja Kreikassa. Lisäksi yöpakkasia on tulossa suureen osaan Italiaakin. 

Itä-Euroopassa (kuten paikoin Ukrainassa) ja osassa Venäjää lämpötilat voivat laskea öisin -10 ja -20 asteen välille, mutta se ei ole sikäläisittäin kovin hurjaa talvisäätä kuitenkaan, ja tosiaan Uralille puhkuu Fennoskandiasta niin leutoa säätä, että siellä ollaan ajoittain jopa vain pikkupakkasella.

Tuota kylmää ilmaa voi siis hivuttautua viikon alkuosan mittaan myös lännemmäksi Euroopassa, jolloin ainakin yöpakkasia voi olla Ranskaa myöten, ja osaksi myös Britteinsaarillakin heikkotuulisissa ja vähäpilvisissä vaiheissa.

Torstain paikkeilla näyttää sitten muodostuvan Islannin eteläpuolella erittäin raju myrskymatalapaineen keskus, joka siirtyy koilliseen Norjanmeren kautta Jäämerelle ja hipoo siinä Lappia: tässä vaiheessa etelän ja lännen väliset tuulet voimistuvat paljon Fennoskandian alueella, ja Lapissa voi olla jopa kunnon myrskytilanne; vaatinee päivitystä ja seurantaa myöhemmin alkavalla viikolla...

Joka tapauksessa tuo voimakastuulinen vaihe voi tuoda ko. viikon leudoimmat säät koko Suomeen ja siinä voi olla mahdollista myös yllättävän ja erityisen leuto sää (yli +5 asteen lämpötiloja laajasti ja jopa Lapissakin...) Föhn-ilmiön voimistamana; seurataan sitäkin ja päivitetään aikanaan.

Tämä myrskytilanne ei kuitenkaan näytä tuovan erityisen runsaita sateita Fennoskandiaan lukuun ottamatta tyypillisesti Norjan merenpuoleisia osia ja vuoriston alueita; perjantain puolella ko. matalapaineen jälkipuolella Fennoskandiaa ja Suomea näyttäisi ylittävän matalapaineen solaa itään, jossa voi tulla lumi- ja räntäsateita koko Suomessakin, ja lisäksi sen perään näyttäisi tulevan hieman kylmemmän luoteistuulen vaihetta tilapäisesti viikonlopuksi Suomeen, ja ainakin pohjoispainotteisesti...

Samalla korkeapaineen vahvin osa näyttäisi muodostuvan Britteinsaarten tienoille, jonka länsipuolitse kiertynee entistä leudompaa ilmaa Britteinsaarille ja Länsi-Eurooppaan; ilma näyttää olevan peräisin silloin Kanariansaarten tienoilta, joten siinä voi olla seuraavan etukeväisen lämpöaallon alkua Länsi-Euroopasta käsin laajemmin Eurooppaan? - nimittäin Islannin tienoilla ja pohjoisella Atlantilla muhisi taas voimakasta matalapainesysteemiä, joka edesauttaisi tuosta "etukeväästä" annosta koilliseen ja itään taas uusissa länsi-lounaisvirtauksissa...

Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 6:

Huomenna maanantaina länsivirtaus kokee tilapäisen heikon vaiheen Suomen alueella, jolloin sää on laajasti poutaista ja osaksi jopa aurinkoistakin etenkin Etelä-Suomessa. Tuulet heikkenevät / osaksi tyyntyvät samalla. Lapissa länsi-lounaistuuli on voimakkaampaa ja pohjoisosissaan voi sataa lunta. Lämpötilat ovat Etelä-Suomessa päivällä nollan vaiheilla pikkupakkasyön jälkeen, mutta illalla lämpötilat laskevat selvemmin pakkaselle, kun tuuli pysyy vielä heikkona. Keski-Suomessa on muutoin samaa, mutta päivälämpötilakin pysyy hieman pakkasella ja illalla lännestä käsin jo lauhtuu voimistuvissa länsi-lounaistuulissa. Lapissa lämpötila vaihtelee aluksi -1asteen molemmin puolin, mutta illalla lauhtuu voimistuvissa länsi-lounaistuulissa.

Tiistaina koko maassa vallitsee leuto länsi-lounaisvirtaus, joka siis voimistuu viimeisenä Etelä-Suomessa yöllä ja aamulla; sää on muutoin poutaista ja vaihtelevan / runsaahkon pilvistä, mutta pohjoisimmassa Lapissa lumi- ja räntäsateiden mahdollisuus on selvä. Lämpötilat kohoavat viimeistään aamuksi nollan vaiheille ja etenkin lännessä ja Lapissakin myös pariin plusasteeseen, vaikka osittain etelässä yöllä on vielä selvemmin pakkasta.

Keskiviikkona jatkuu sitten lähes samanlainen leuto ja ajoittain voimakastuulinen länsi-lounaisvirtaus, jossa sää on runsaahkon vaihtelevapilvistä, eli aurinkokin voi silloin tällöin pilkahdella, ja Lapissa on eniten sateiden riskiä. Lämpötila on koko maassa kauttaaltaan lähes sama, eli yöllä nollan vaiheilla tai hitusen pakkasella ja päivällä +0 ja +3 asteen välillä.

Torstaina odotellaan sitten sitä erittäin voimakastuulista vaihetta, jolloin Lapissa voi olla jopa tuhoisankin myrskyn riskiä ja muutenkin koko maassa lounaistuuli voi olla erittäin voimakasta ja puuskaista yleisesti. Sää on edelleen enimmäkseen sateetonta etelässä, mutta pohjoisessa ja etenkin Lapissa myös räntä-, vesi- ja lumisateita voi tulla. Lämpötiloissa voi tässä vaiheessa tosiaan tulla Föhn-ilmiön aiheuttamaa lämpöaaltoa, jos tuuli käy sopivasti lännestä; ke tyylinen plussakeli ainakin jatkuu, ja Föhn-tilanteessa paljonkin yli +5 asteen lukemiin voi olla mahdollisuuksia etenkin koko maan länsipuoliskossa...

Sitten tosiaan pe-su välillä on epävarmuuksia, koska ei ole vielä selvästi tiedossa em. mahdollinen luoteistuulinen kylmenemisen vaihe; voi siis olla, että leudot plussakelit päättyisivät tilapäisesti, ja koko maassa voisi sataa samalla uutta lunta jonkin verran; tarkennetaan tätä päivityksessä ke-to paikkeilla...

Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa

Lumipeite on siis pysynyt lähes samana viime päivinä tuon päättyvän viikon ma-ti matalapaineen tuomien sateiden jälkeen; silloinhan Päijänteen itäpuolinen alue sai Etelä-Suomessa useita senttejä uutta lunta, mutta muutoin etelässä on jääty edelleen hyvin vähille tai vain nimellisille uusille lumille.

Niinpä lumipeitteen paksuuden tilanne on edelleen seuraava: yli 10 cm lumipeitteitä koostuneena melkein kokonaan vanhoista lumipeitteistä on noin Vaasan eteläpuolelta ja Tampereen lounaispuolelta Hämeenlinnan tienoon ja osaksi Uudenmaan sisämaan kautta noin Porvoon ja Kotkan välimaille olevalta linjalta koilliseen. Sitten kaakonkulmalta Päijänteelle olevalta tasalta itään lumipeitteet ovat yleisesti jopa 25 - 50 cm paksuja, ja em. lisäyksen takia monin paikoin jo yli 50 cm etenkin itäisimmissä osissa.

Lisäksi siis lounaiskolkan ja osin etelärannikonkin (Kuten Helsingissä Kaisaniemen alue) aikaisemmin jopa kokonaan lumettomat alueet ovat tänään sunnuntaina saaneet tilapäisesti nimellistä ja ohutta uutta lumipeitettä.

Tuo alkavan viikon uusi leuto plussakelien sarja etenkin ti-to välillä sulattaa jälleen lumia Etelä-Suomessa, mutta tällä kertaa ilmamassa on kuitenkin vähän kuivempaa kuin mitä on ollut aikaisemmissa plussakelijaksoissa tänä talvena. Lisäksi vettäkään ei sada tuona aikana, joten sulaminen koskee lähinnä näitä viimepäivinä ja tänään sunnuntaina tulleita uusia lumipeitteitä, ja muutoin vanhat ja jäiset lumipeitteet sulavat hyvin kitsaasti.

Joka tapauksessa lounaan ja etelärannikon ennen tätä uutta lunta olleet lumettomat alueet uusiutuvat näkyviin ja muuallakin etelässä alle 10 cm:n paksuisten lumipeitteiden piirissä olevat sula-aukot ja pälvet myös paljastuvat taas esille, ja lumipeitenäkymät ovat siksi taas tulossa epäyhtenäisiksi etenkin siis tuon em. Vaasan eteläpuolelta ja Tampereen lounaispuolelta Hämeenlinnan tienoon ja osaksi Uudenmaan sisämaan kautta noin Porvoon ja Kotkan välimaille olevan linjan etelä-lounaispuolella.

Mutta ilman tuota Föhn-lämpöä ei ole tulossa kunnolla sulamisvesiäkään alkavalla viikolla, joten jo normalisoituneet jokien, ojien ja purojen virtaamat eivät ole nousemassa lähes ollenkaan tai ne nousevat vain vähän eniten sulamista tuottavilla alueilla.

Joissakin järvissä on tosin vielä jäänteenä viime kuun tulvavaiheista normaalia korkeampia vedenpintoja ajankohtaan nähden, mutta niiden vesipinnat ovat hitaassa laskussa. Pohjavesissä voi silti tapahtua vielä viiveellä noista tammikuun märistä olosuhteista johtuen vähän nousua.

Viime päivien ja etenkin viime yön melko ankarissa pakkasissa tapahtui etenkin vähälumisilla alueilla maaperän uudestaan routaantumista muutamia senttejä, joten alkavan viikon kuivahko plussakeli ei kuitenkaan kovin hyvin tätä uutta routaa pääse sulattamaan; maaperän uudestaan kastumista syvemmältä ei siis ole tulossa.

Järvissä ja merillä tuo juuri päättynyt pakkasvaihe tuotti aika hyvinkin uutta jäätä, mutta eipä sen myötä vieläkään saavutettu ajankohdan normaaleita jäätymismääriä: näin ollen edelleen Perämeren ulapalle jäi pieni sula alue, vaikka normaalisti Perämeren pitäisi olla kokonaan umpijäässä normaalisti tähän aikaan.

Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä uutta jäätä muodostui melko laajastikin rannikolta ulapalle päin, mutta jatkossa alkavan viikon leuto sää ja voimakastuulisuus hajottavat tuota uutta jäätä ja kasaavat sitä vanhojen jäiden reunoille sohjoiksi ja ajojäiksi; etenkin torstain erittäin voimakastuulisessa tilanteessa voi tapahtua paljonkin jäiden hajoamista, ja myös ahtautumista ja röykkiöitymistä mm. Perämerellä.

Järvien jäätilanteissa virtapaikkojen sula-aukot saivat juuri päättyneen pakkasjakson ja etenkin viime yön ansiosta uusia jääkansia, mutta jälleen uusia sula-aukkoja voi muodostua alkavan viikon leudoissa säissä. Muualla järvissä vähälumisilla jääkansilla tämä päättynyt pakkasvaihe tuotti muutamia senttejä lisäpaksuutta jäihin, mutta idän paksulumisilla jääkansilla ei juuri yhtään; niinpä jäiden kohvajääpitoiset kokonaispaksuudet vaihtelevat hyvin laajasti 10 ja 50 cm:n välillä, ja jäiden kestävyys myös vaihtelee paljon paikasta toiseen.

Plussakelit loskaannuttavat ja vetistävät kiintojääkansia taas uudestaan pinnoiltaan jonkin verran alkavan viikon torstaihin mennessä niin järvissä kuin merialueillakin, ja tuo viikon lopun mahdollinen lievä kylmeneminen lumisateineen voi tuoda taas lumettomillekin jääkansille lumipeitteitä...


Päivitys 9.2.2023 klo. 22:40:

No niin, tänään torstaina on sitten ollut hyvin odotetusti erittäin voimakastuulinen päivä, vaikka mitään erityisen rajua myrskytilannetta ei ole ollut Lapissakaan; voimakas lounaistuuli on jakautunut melko tasaisesti laajalle alueelle Fennoskandiassa ja Suomessa.

Lounaistuuli tässä vaiheessa on tarkoittanut myös sitä, että Föhn-elementti on jäänyt puuttumaan, jolloin leutous ei ole äitynyt eilistä keskiviikkoa kummoisemmaksi. Lähes koko maassa on ollut kuitenkin pari-kolme astetta plussaa tai vähintään nollakeliä.

Nyt illalla on kapea lounais-koillissuuntainen saderintama kulkenut Etelä- ja Keski-Suomen yli itään, josta on tullut jo paikoin hieman uutta luntakin, koska sateiden olomuoto on ollut osaksi melko kiinteää. Lapissa ja Kainuussa on tullut laajemminkin lunta ja räntää.

Myös odotetusti aikaisempienkin ennusteiden mukaan ensi yönä ja huomenna perjantain aamuna-aamupäivänä Etelä- ja Keski-Suomen yli itään kulkee runsaampia lumi- ja räntäsateita, jossa muodostuu myös melko raju matalapaineen osakeskus Keski-Suomeen ja se siirtyy nopeasti itään; tällöin huomenna aamu- ja iltapäivällä sateiden jälkeen poutaantuvassa säässä kuivempi ja vähän kylmempi luoteistuuli voimistuu taas erittäin paljon ja jopa tuhoisatkin myrskypuuskat ovat silloin mahdollisia Etelä- ja Keski-Suomessa!

Lauantaina on sitten heikkenevän luoteis-pohjoistuulen aika vähäpilvisessä poutasäässä koko maassa, jossa tosin etelää uhkaa lännestä pienen matalapaineen osakeskuksen tuoma toinen lumisadealue; se saattaa ulottua Baltiasta ainakin etelärannikolle ja tuoda silloin parista muutamaan senttiä uutta lunta, ja se olisi siis samanmoinen lumilisäys kuin tuossa huomisen perjantain laajemmallalueella tapahtuvassa lumilisäyksessä.

Lämpötilat ovat lauantaina joka tapauksesspakkasella koko maassa ja kylmin hetki on la-su välisenä yönä, ennen kuin lännestä alkaa entistäkin leudomman länsi-lounaisvirtauksen vyöry koko Fennoskandiaan ja Suomeen - kylmimmässä hetkessä etelässä voidaan mitatainakin sisämaassa -10 asteen vaiheilla pikaisesti käväiseviä lukemia ja pohjoisessa yleisemmin -10 ja -20 asteen välisiä minimilämpötiloja.

Mutta tosiaan tämä vajaan kahden tai noin kahden vuorokauden mittainen talvi onkin sitten ehkä jopa pitkään aikaan ainoa talvisäämahdollisuus talvifaneille etenkin Etelä-Suomen osalta, koska tuosta uudesta leudosta virtauksesta sunnuntain iltapäivästä alkaen näyttäisi tulevan sekä erityisen leuto että erittäin pitkäkestoinenkin tilanne...

Katsotaan sunnuntaina uudessa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa sitä lisää ja samalla stratosfäärin polaaripyörteen tilannetta jatkolle, joka saattaisi vielä tuoda erittäin leutoon säämoodiin muutoksia ennen varsinaistkevättä...

Tässä erittäin leudossa skenaariossalkaa kuitenkin jopa jo näyttämään siltä, että talvi saattaisi olla jopa jo taputeltu pois päiviltä ensi viikosta 7 alkaen Etelä-Suomessa, ja siksi nuo huomenna ja mahdollisesti ylihuomenna tulevat uudet lumet sulavat taas nopeasti pois ja yhä leudompi sää (mm. +5 asteen lämpötilat ja sen ylityksetkin...) alkaisi ensi viikolla sulattamaan laajemminkin myös vanhaa jäistä lumipeitettä hyvin poikkeuksellisesti pois.

Lisäksi erityisen leudon sään pitkään jatkuessolisi odotettavissa leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaan (Corylus avellana) kukkimisten käynnistymistä jo helmikuun loppupuoliskolla Etelä-Suomessa hyvin ennenaikaisesti...

Siten kokonaisuudessaan tämän kuluvan / kuluneen talven luonteeksi olisikin tulossa vuoden 1989-1990 talven toisinto hyvin tarkkaankin: 

Nimittäin silloinkin oli niin esim. Etelä-Suomesta nähtynä, että alkutalvi marras- ja joulukuussa oli kylmä ja hyvin luminen, mutta tammikuussalkoivat leudot länsi-lounaisvirtaukset päästä täysin valloilleen ja niiden myötä helmikuusta -90 muodostui jopa siihen astisen mittaushistorian kaikkein leudoin, joka toi termisenkin kevään yli kuukauden etuajassa Etelä-Suomeen.

Muistan tämän erittäin hyvin siksikin, koska tuolloin olin Mäntsälässä lukion abiturientti penkkareineen kaikkineen, ja ko. talvea edeltävältä syksyltä saakka jouduin seuraamaan isäni silloin kohtaamastaan erittäin vakavasta liikenneonnettomuudesta hyvin vaivalloisesti ja hitaasti toipumista, ja myös koko vuoden 1990 ajan.

Silloin tavanomaista paljon leudompaa säätä itse asiassa riitti vielä lähes koko maaliskuunkin ja osaksi huhtikuukin oli melko lämmin, mutta sitten ko. kesä -90 olinkin tasapaksun viileä ja sateinen ilman ainuttakaan kunnon hellejaksoa; toisaalta moni varmaan muistaa sen kesän ehdottomana kohokohtana Etelä-Suomessa koetun täydellisen auringonpimennyksen. 

Saas nähdä tulisko tänä vuonna myös tuollaisesta kevään ja kesän säästä toisintoa, vai ottaisiko sää sittenkin aivan toisenlaisia piirteitä...


Sääennusteiden lähteet:

--- Weatheronline- jWetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.

--- Foreca jIlmatieteen laitos.

--- Ventusky.

--- Sääfoorumi.

Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.

--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.

--- Vesi.fi -sivusto.

--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.

--- Kelikamerat-sivusto.

Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaalejaspektejajatellen:

--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.

---  "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.

--- "WeatherWatchNZ" -kanava.

--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".

--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.

No comments: