Talvi on siis palannut viimeistään tänään sunnuntaina 26.3.2023 myös Etelä-Suomeen pakkasten (vielä tosin heikkoja) ja uuden lumipeitteen (vielä tosin ohut) kera, kun aikaisemmin päättyvällä viikolla 12 Lappia vaivasi erityisen ankarat (yö)pakkaset samalla Etelä-Suomen koettua lumia paljon sulattavaa kevätmaistiaista useissa plusasteissa ja runsaissa vesisateissa, ja siinä välissä Keski-Suomessa lumipeite vahvistui paikoin paljonkin lisää.
Alkavalla viikolla 13 talvi kiristää otettaan erityisesti Etelä-Suomessa runsastuvan matalapainetoiminnan takia kylmässä ilmamassassa, ja Lapin olosuhteet sen sijaan hieman lievenevät etenkin juuri yöpakkasten osalta runsaamman pilvisyyden ja lumipyryisen matalapainetoiminnan ulottuessa viimein sinnekin viikon lopulla.
Etelä-Suomen talven ankaroituminen alkavalla viikolla tulee täten esille ajankohtaan nähden erittäin runsaiden lumipyryjen kautta, missä ensimmäinen pyrytilanne on huomenna maanantaina, toinen keskiviikon tienoilla (ehkä näistä jopa se kaikkein ankarin sellainen!...), ja osassa ennustemalleja olisi tarjolla jopa kolmaskin pyrytilanne ensi viikonlopuksi etelään!
Lämpötilatkin ovat tosin normaalia paljon alhaisempia ko. viikolla etelässäkin, mutta vilkas matalapainetoiminta ja runsas pilvisyys pitävät pakkaset öisinkin silti "kohtuullisina" etelässä...
Näin ollen ennustemallien mukaan Etelä-Suomeen ja osin myös Keski-Suomeen näyttää olevan tulossa alkavalla viikolla niin hurja "keväinen" lumipeitelisäys, että vastaavaa pitää hakea kaukaa historiasta: itselleni omalta elämän ajaltani muistuu mieleen ainoa vastaava huhtikuun alusta vuonna 1982, jolloin suuressa osassa Etelä-Suomea koettiin juurikin silloisena Pääsiäisenä jopa 30 - 50 cm uutta lunta tuoneita hyvin runsaita lumipyryjä useana päivänä!
Nyt näyttäisi lumimäärien suhteen olevan tulossa paikoin jopa samankaltaista lumi"tulvaa", joten aikamoinen takapakki kevään ihan alkamisellekin tästä taitaa valitettavasti tulla! - katsotaan siis alla tarkemmin sää- ja luontotietoja tässä hyvin talvisessa lähitulevaisuudessa...
Kerrataan vielä seuraavaksi päättyvän viikon 12 tilanteita:
Ko. viikolla Suomi oli siis jakautunut poikkeuksellisen äärevästi ja jyrkästi kahtia, jossa Lapissa vallitsi pääasiassa lähes koko ajan poutainen ja ajankohtaan nähden äärimmäisen kylmä talvisää, ja Etelä-Suomi sai puolestaan ke-la välillä länsilounaasta runsassateisten matalapaineiden kera kosteaa ja leutoa ilmaa sekä vesisateita aiheuttaen erittäin runsasta lumisulamista ja tulvia, joka antoi valheellisesti ymmärtää kevään olevan alkamassa siellä.
Samalla siis Keski-Suomen puolella matalapaineet toivat pikemminkin runsaasti uutta lunta, ja siten lumipeitepaksuudet kasvoivat siellä monin paikoin jo reilusti yli puolen metrin, ja Kainuussa ylitettiin jopa jo metrin rajakin hangen paksuudessa!
Tuo Lapin kylmyys huipentui yöpakkasissa torstaina (ke-to välinen yö) ja perjantaina (to-pe välinen yö), jolloin Savukosken ja Kittilän tienoilla mitattiin jopa -35 astetta kylmempiä minimilämpötiloja, ja viimein perjantaina aamulla jopa koko kuluvan talven kylmimmäksi lämpötilaksi saatiin Kittilän lentoasemalla mitattu -37,5 astetta! - tämä oli ensimmäinen kerta ainakin vuodesta 1959 lähtien, jolloin talvikauden kylmyyshuippu myöhästyi jopa maaliskuun jälkipuoliskolle.
Maanantaina vallitsi vielä edelliseltä viikolta käsin matalapaineen ylitys- ja kaikkoamisvaihe, jossa koko maatamme ylittivät rintamasateet lännestä itään, missä Etelä-Suomessakin saatiin vesisateiden lisäksi myös märkää lunta hieman, ja muualla pelkkää lunta; tässä vaiheessa Lappiin tuli matalapaineen jälkipuolella tuota erittäin kylmää ilmaa Jäämereltä, ja eteläänkin pääsi vähän kylmempää ja kuivempaa ilmaa länsiluoteesta.
Tiistaina Lappiin sitten saapui ja vakiintui suorastaan koko loppuviikoksi tuo erittäin kylmä ilmamassa ja poutasää, mutta etelässä ja osin keskiosissakin vietettiin tuossa vaiheessa aurinkoisen poutaista välipäivää matalapainetoiminnasta, missä yöpakkasia palasi heikkoina eteläisimpiinkin osiin ja päivälämpötilat olivat "vain" hieman plussalla.
Sitten keskiviikosta lauantaille muodostui tuo äärimmäinen kahtiajako etelän ja Lapin välille, missä länsilounaasta käsin siirtyi kaksi kapeaa ja ko. eri ilmamassoja rajusti eri puolilleen jakanutta matalapainetta; ensimmäinen ylitti Keski-Suomea ke-to ja melkein heti perään pe-la hieman eteläisempää ja muutoin samaa reittiä toinen.
Tässä ke-la vaiheessa eteläisimmissä osissa oli pääasiassa erittäin leutoa, jolloin päivälämpötila ylitti lounaissaaristossa vuoden ensimmäistä kertaa +10 astetta torstaina ja mantereellakin etelässä oli etenkin to ja pe reilusti yli +5 asteen lämpötiloja, ja muutoinkin lähes koko ajan oli plusasteita yötä-päivää. Keskiosissa lämpötilat vaihtelivat tuossa vaiheessa vähän nollan molemmin puolin
Sateisinta etelässä oli yhtäältä ke-to, jolloin tuo leuto ilmamassa saapui rintamasysteemin kera alueelle ke päivän aikana; ensin ke satoi lunta ja räntää ja sitten vielä annos vettä ke-to välisenä yönä. Sitten to-pe oli hetken enimmäkseen poutaista, joskin tihkusateita ja to-pe välisenä yönä myös erittäin sakeita sumuja esiintyi. Ylivoimaisesti rankimmat vesisateet koettiin etelässä sitten tuon pe-la matalapaineen ylityksen yhteydessä pe illalla ja pe-la välisenä yönä, jotka pahensivat jo reippaasta lumisulamisesta alkunsa saaneita tulvia selvästi.
Ja siis keskiosissa noissa sadevaiheissa saatiin enimmäkseen vain lunta, ja vain ajoittain eteläpainoteisesti märkää lunta, räntää ja tihkuakin hetkittäin.
Sitten tuosta viimeisestä matalapaineen ylityksestä alkoi lauantaina kylmenemisen prosessi myös eteläosissa, jossa aluksi la aamulla ja päivällä kuivempi luoteistuuli ajoittain kovapuuskaisena toi lievää pakkasta sisämaahan pilvisyyden pysyttyä runsaana ja paikoin rakoilevana.
Lauantaina illalla tyynituulisen vaiheen kautta kolmas matalapaine lähestyi jo lounaasta eteläisintä Suomea, joka toi jo hieman kylmenneessä säässä la iltana ja la-su välisenä yönä lumisateita suureen osaan eteläistä Suomea, jolloin lumettomaksi / lähes lumettomaksi aikaisemmin viikolla sulaneellekin alueelle saatiin taas uusi lumipeite.
Tänään sunnuntaina tuo lounaasta lähestynyt matalapaine on jäänyt ns. muhimaan aivan Suomen eteläreunalle ja Baltiaan, jolloin sää on ollut etelässä runsaspilvistä heikoissa pakkasissa ja itä-koillistuulissa, ja lumisateita on ollut heikosti-kohtalaisesti siellä täällä, ja viimeisimpänä nyt illalla etelästä-lounaasta käsin on alkanut kehittymään runsastuvia lumisateita Uudellemaalle ja lounaissaaristoon, joka enteilee huomisen maanantain lumipyrytilannetta laajemminkin etelässä...
Lapissa on ollut edelleen erittäin kylmää ja vähäpilvistä nyt viikonloppunakin, jolloin viime yönäkin edelleen paikoin mitattiin -30 astetta kylmempiä minimilämpötiloja! - enää ei olla kuitenkaan päästy tuon em. kylmyyshuipun lukemiin.
Katsotaan siten seuraavaksi Euroopan mittakaavassa suursäätilan kehitysvaiheita ennustemallien mukaan viikolle 13:
Päättyvällä viikolla 12 Euroopankin mittakaavassa ilmeni rajulla tavalla tuo ilmamassojen ja siten vuodenaikojen radikaalin äärevä jakautuminen, missä siis noin Britteinsaarilta Fennoskandiaan ja siitä Uralin pohjoisimpiin osiin ulottui näitä ilmamassoja jyrkästi eri puolilleen jakanut matalapaineiden vyöhyke, jossa siis Lapissa ja siitä kapeasti Uralin pohjoisosiin vallitsi erittäin ankaraa talvea, ja tuon matalapainevyöhykkeen eteläpuolella manner-Euroopassa päästiin nauttimaan ajoittaisista sateistakin huolimatta erittäin lämpimästä ja kasvukautta etuaikaisesti edistäneestä lämpöaallosta.
Nyttemmin tähän on jo tullut muutosta siten, että Britteinsaarilta käsin yksi osa em. matalapainevyöhykkeestä on siirtynyt runsassateisen osakeskuksen voimin tässä viikonvaihteessa keskiselle Välimerelle ja Itä-Eurooppaan, jolloin sen länsipuolitse manner-Eurooppaan on päässyt pohjoisesta aikaisempaa paljon kylmempää ilmaa aiheuttaen siellä parina lähipäivänä paikoin räntä-lumikuuroja sekä sitäkin yleisemmin kasveille haitallisia halla- ja yöpakkastilanteita, kun Britteinsaarilta käsin silloin siirtyy korkeapaineen selännettä Länsi-Euroopan ylle.
Toinen matalapainevyöhyke sijaitsee parhaillaan siis Baltiasta itäkoilliseen Venäjälle, ja näiden kaikkien em. matalapaineiden huomassa itä-kaakkoispuolillaan itäisimmässä Euroopassa (etenkin Ukrainan itäpuoliskossa) ja Länsi-Venäjän lounais-eteläosissa on jäänyt vaikuttamaan tuo alun perin Euroopan puolelta virrannut erittäin lämmin ja kostea ilmamassa.
Suomen mainittujen lumipyryjen kannalta merkittävä asia on se, miten yhtäältä tuo Baltian matalapaine voimistuu maanantaiksi Suomen eteläreunalla aiheuttaen maanantain runsaat pyryt etelään, ja sitten tuo itäisimmän Euroopan erittäin lämmin ja kostea ilmamassa triggeröi tuohon Itä-Euroopan matalapainesysteemiin voimakkaan osakeskuksen, joka siirtyy runsaine sateineen ja voimakkaine energioineen Ukrainasta kohti Suomea ti-to välillä - tämän matalapaineen osakeskuksen tulon tarkka kohtalo Suomeen ratkaisee sen, kuinka paljon ja missä osassa Etelä- ja Keski-Suomea lopulta saadaan silloin erittäin runsaita lumisateita...
Joka tapauksessa tuossa vaiheessa koko Fennoskandia jää erittäin kylmän ilmamassan piiriin edelleen, joten Lapissa jatkuvat vielä aluksi ankarat yöpakkaset ja Etelä-Suomessakin on pakkasta myös päivällä - samalla lämmin / leuto ilmamassa jää vellomaan vain Venäjälle tuon matalapainesysteemin itäpuolella, ja ilmeisesti pystyy etenemään siellä pohjoiseen Uralille saakka, jossa alkaa myös lumia sulattavat suojasäät.
Samalla ti-to vaiheilla läntisemmässä Euroopassa tapahtuu seuraavaa; Atlantilla velloo laaja ja voimakas matalapaine, joka alkaa työntämään kiilaa (solaa) kohti Etelä-Skandinaviaa, ja samalla korkeapaine siirtyy Länsi-Euroopasta keskiselle Välimerelle - tämän myötä leutoa ja sateista ilmaa syöttyy lounaasta Britteinsaarille, ja toisaalta myös manner-Euroopassa päättyy nopeasti tuo em. kylmä ja hallainen vaihe lounaasta tulevaan uuteen lämpöaaltoon. Toisaalta Itä-Euroopassa ja Ukrainassa tapahtuu samalla luoteesta käsin tilapäistä kylmenemistä.
Nopeat ja rajut käänteet näyttävät jatkuvan sitten myös ko. viikon lopussa Euroopan mittakaavassa, mutta niissä alkaa olla tästä hetkestä käsin nähtynä vielä ennuste-epävarmuuksia - silti nyt voidaan arvioida mm. seuraavaa:
Yhtäältä tuo Ukrainasta kohti Suomea tuleva matalapaineen osakeskus näyttäisi siirtyvän Etelä-Suomesta Lappiin torstain aikana, jolloin siellä ankarat yöpakkaset päättyvät lumipyryihin.
Toisaalta tuo Atlantin voimakas matalapainesysteemi alkaisi työntymään koko voimallaan Britteinsaarten yli rankkasateineen kohti Etelä-Skandinaviaa ja Baltiaa, jolloin Etelä-Suomi täten voisi siitä saada sen kolmannen annoksen runsasta lumipyryä.
Samalla näet tuo Lappiin to aikana tullut matalapaine siirtyisi itäpuolelleen ja tällöin edelleen Jäämereltä pääsee koko Suomeen (ja muutenkin Fennoskandiaan) erittäin kylmää ilmaa, joka kohtaa sitten lumipyryisesti tuon uuden eteläistä Suomea hipovan matalapainesysteemin...
Muualla eli etelämpänä Euroopassa tuon matalapainesysteemin mukana lämpöaaltoa siirtyy ensin sen eteläpuolella manner-Euroopassa laajasti kohti itää, ja lopulta taas Ukraina ja laajasti Länsi-Venäjäkin saa edelleen uutta annosta leudosta / lämpimästä keväästä. Toisaalta ko. matalapainesysteemin jälkipuolella jälleen pääsee uutta kylmää annosta Länsi-Eurooppaan...
Vaikka edellä kuvattuun tapaan Euroopassa säät vaihtelevat hyvinkin paljon ja nopeasti tällä alkavalla viikolla 13, niin ainakin yksi vakiotilanne silti pysyy ilmeisesti siis koko viikon ajan: nimittäin ylivoimaisesti koko Euroopan mittakaavan kylmimpänä ja talvisimpana alueena pysyy jatkuvasti vain Fennoskandia, ja vain sen ympärillä vaihtelevista säistä huolimatta kevät sentään pääsee etenemään jotenkin kunnollisesti - tarkennetaan loppuviikon skenaarioita myöhemmin lisää päivityksissä....
Sitten tarkemmin Suomen sään kehityksestä viikolla 13:
Huomenna maanantaina alkaa siis Etelä-Suomessa ensimmäisen lumipyryn vaihe, kun jo yöllä eteläisin osa saa sakenevaa lumipyryä. Sadealue ulottuu päivän mittaan noin Jyväskylän tasalle ja sakeimman pyryn alue kattanee noin Pori-Tampere-Savonlinna -tasan eteläpuolta, ja ehkä etelärannikolla paikoin saadaan runsaimmat lumisademäärät 20 cm:n tienoillekin saakka.. Lämpötilat pysyvät pyryalueella yötä-päivää -1 ja -5 asteen välillä (yöllä etenkin keskiosissa myös kylmempää), joten pyry on pakkaslumimuotoista, ja siten se on itä-koillistuulessa kinostuvaa eikä se tartu puustoihin ainakaan lehtipuiden osalta kovin hyvin. Pohjoisempana ja etenkin Lapissa jatkuu edelleen poutainen ja ankaria yöpakkasia sisältävä talvisää; paikoin yhä Lapissa n. -30 asteen minimilämpötiloja. Päivällä tosin siellä on aurinkoista ja vain pikkupakkasta, kuten tämän ajan Auringon vaikutusvoimaan kuuluu.
Tiistaina tilanne muuttuu siten, että eteläosien pyry heikkenee ja laajenee samalla hieman pohjoisemmaksi Keski-Suomessa, joten runsaasti uutta lunta kerryttäneelläkin etelän alueella tulee hetken taukoa pyryistä tehdä mm. lumitöitä; etelässä ja keskiosissa pilvisyys pysyy runsaana ja itä-koillistuulet vallitsevina, joten lämpötilat pysyvät edelleen yötä-päivää noin -1 ja -5 asteen välillä; keskiosissa voi olla kireämpiä yöpakkasia. Lapin olosuhteissa toistuu yhä vain samanlainen poutainen ja erittäin kylmä tilanne kuin oli maanantainakin.
Keskiviikkona sitten odotellaan tuota Ukrainasta käsin tulevaa rajua matalapaineen osakeskusta, jonka tuomat lumipyryt saattavat olla koko viikon runsaimmat ja sakeimmat Etelä- ja Keski-Suomeen; vielä on epäselvyyksiä siinä, miten sadealue sijoittuu, mutta näillä näkymin läntisimmät osat saavat joka tapauksessa vähiten pyryä. Joissakin malleissa sakeimman pyryn sijoittuminen on ennustettu noin vyöhykkeelle pääkaupunkiseudulta Pirkanmaalle, mutta joissakin toisissa malleissa se olisi Päijänteen tasan itäpuolella - tätä joudutaan tarkentamaan päivityksessä viimeistään tiistaina illalla... Tässä vaiheessa lumipyryjä voi jo edetä keskiosista kohti myös Etelä-Lappiakin, joten siellä sää lauhtuu selvästi, ja vain pohjoisimmissa osissa voi vielä olla ankaria yöpakkasia.
Torstaina runsaimmat lumipyryt siis todennäköisesti siirtyvät etelä- ja keskiosista Lappiin kokonaan, jolloin koko Lapissa pakkaset heikkenevät vain pikkupakkaseksi, ja näin siellä viimeinkin päättyy ankarien yöpakkasten pitkäksi venynyt jakso. Samalla etelästä alkaen etelä- ja keskiosissa poutaantuu, jolloin sää voi osaksi myös seljetä ja päivällä Aurinkokin voi pilkahdella. Tuulet kääntyvät puhaltamaan etelässä pohjoisesta tai luoteesta, joten kylmä ilmamassa jää sijoilleen eikä täten voida puhua keväästä vieläkään; kuitenkin sään seljetessä riittävän paljon voidaan etelässä käväistä päivälämpötiloissa lievästi plussan puolella.
Sitten tosiaan viikonloppuna jossakin vaiheessa pe-su välillä ainakin eteläisintä Suomea voisi uhata uusia annoksia lumipyryjä etelästä-lounaasta, kun pohjoisesta edelleen virtaamaan jäävässä kylmässä ilmamassassa etelänkin lämpötilat jäävät pakkaselle päivälläkin etenkin runsaspilvisessä tilanteessa tai ovat vain lievästi plussalla. Samalla poutaisemmalla pohjoisen alueella ja etenkin Lapissa saatetaan palata taas ankarien yöpakkasten pariin, jos sää selkenee ja tuuli heikkenee sen verran paljon - päivityksissä näitäkin skenaarioita joudutaan tarkastelemaan paremmin myöhemmin, joten tulossa on ainakin 2 - 3 eri päivitystä tähän kirjoitukseen alkavan viikon mittaan...
Luontohavaintoja ja -analyysejä Etelä-Suomessa:
Etelän lumipeitetilanne kokee siis radikaaleja ja ajankohtaan nähden erittäin talvisia muutoksia alkavalla viikolla 13! - tarkastellaan tässä osiossa etenkin siis tätä aspektia luonto-olosuhteista.
Eilen ja viime yönä (la-su välinen) etelässä saatiin siis uutta lumipeitettä noin 1 - 5 cm:n verran, ja runsaimmat kertymät näyttivät tulevan noin Varsinais-Suomen sisämaasta Uudenmaan pohjoisreunan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen kautta koilliseen olevalla vyöhykkeellä - täten aikaisemmin jopa lähes tai kokonaankin lumettomaksi sulanut Uudenmaan rannikko ja Varsinais-Suomi saivat taas jo ainakin nimellisesti lumista maisemaa.
Kuitenkin aikaisemmin sulaminen oli päättyvällä viikolla 12 niin suurta myös pohjoisempana etelän sisämaassa, että vanhaa lunta jäi ainakin noin linjan Pori-Tampere-Savonlinna eteläpuolelle "vain" 10 - 30 cm, ja sula-aukkoisuuttakin oli yleisesti varsin paljon etenkin peltoaukeilla - tuon linjan pohjoispuolella ollaankin sitten paljon paksummissa vanhoissakin hangissa, ja Jyväskylän tasaa lähestyttäessä jopa yli 50 cm:n kokonaishankipaksuudet yleistyvät, ja ovat täten valmiina vastaan ottamaan tulevat runsaat pyryt, jossa voidaan sitten viikon 13 lopulle tultaessa päätyä ihmettelemään metrin haamurajaa lähestyviä hankipaksuuksia!...
Nähtäväksi sitten jää se, miten käy eteläisimmän osan kohdalla: ainakin huominen pyry voi jo tuoda siis 10 - 20 cm uutta lunta sillekin alueelle, ja sitten keskiviikon pyryn tilanne ratkaisee paljon sen osalta, että kuinka monella alueella etelässä voidaan ylittää yhteen lasketuissa lumihankipaksuuksissa jopa 50 cm! - näillä näkymin Varsinais-Suomi ja Satakunta jäänevät kuitenkin niin vähille pyryille etenkin ke aikana, että ainakin siellä jäädään joka tapauksessa selvästi alle puolen metrin lumipeitepaksuuksiin...
Puustolumien suhteen on tietenkin mielenkiintoista se, miten näistä lumipyryistä pystyy tulemaan lumikuorrutteita puiden oksille! - ainakin siis tuo huominen maanantain pyry on sellainen luonteeltaan, ettei pakkassäässä pysty kovin hyvin muodostumaan puustolumia eikä varsinkaan tykkylumitaakkoja; ehkä tuulensuojaisimmissa havupuustoissa voi tulla näyttävää lumikuorrutetta...
Sitten tuo keskiviikon tienoon pyryn luonne lämpötilojen osalta saattaa olla melko samanlainen, mutta pienikin muutos lämpötiloissa nollan tienoille itse pyrytilanteessa aiheuttaa heti paljon isompaa riskiä puustolumien pahoillekin tykkymuodostumille, joka voi olla jo paikoin aihe siinä vaiheessa myös puustotuhoille pahimmillaan - seuraillaan tätäkin aspektia näissä pyryissä jatkossa...
Nämä jo huomenna satavat runsaat lumipeitteet aiheuttavat osaltaan sen positiivisena aspektina, ettei minkäänlaisissa pakkasissa pysty muodostumaan enää uutta routaa maahan.
Viime päivien erittäin leudoissa oloissa ja vesisateissa muutenkin vähäinen routa ehti sulaa jo monin paikoin lähes kokonaankin etenkin vähälumisimmilla alueilla, joten tästä juontuu nyt kevään etenemistä jatkossa helpottava piirre etelän monille alueille, vaikka lumipeitteiden hurjat paksuudet luovat ensin lähipäivinä visuaalisesti rajua talven tuntua.
Tämä roudan vähäisyys ja jopa olemattomuus on tietenkin kasvillisuudelle hyvin positiivinen seikka, koska tällöin kevään auringonpaahteelle arat ainavihannat kasvit (havupuut ja -pensaat sekä alppiruusut) ovat nyt tavanomaista selvästi parempien olosuhteiden piirissä jatkossakin joka tapauksessa.
Tätä kasvien olosuhteiden hyvyyttä korostaa etelässä myös sekin, miten maaperä on nyt jopa tavanomaistakin märempää, koska jo tammikuun lumisulamisista ja tulvista koitui maaperään monin paikoin paljonkin lisää kosteutta, ja nyt samaa toistui tästä päättyvän viikon 12 lumisulamisen ja vesisateiden vesistä.
Tämä onkin tuottanut havaintoni mukaan maisemiin nyt tavanomaisesta poikkeavan ilmiön nimen omaan havupuuston parissa: luonnossa ja muutenkin myös puistoissa ja puutarhoissa kaikki havupuut näyttävät olevan ajankohtaan nähden normaalia vetreämmän ja puhtaamman vihreitä, kun normaalisti muutoin ainakin osa niistä kärsisi tässä vaiheessa alkukevättä vihreytensä himmeydestä ja ruskehtavuudesta heti talven jäljiltä ja ennen kasvukauden alkua.
Tämä viikon 13 talvinen sää tuskin muuttaa tuota viriiliä vihreyttä niillä huonompaan suuntaan, koska tosiaan paksujen lumipeitteiden alla uutta routaa ei synny ja maaperä pysyy hyvin märkänä edelleen.
Jatkon kannalta tuo maaperän runsas märkyys sekä nämä äskettäiset päättyvän viikon 12 tulvatilanteet merkitsevät kuitenkin yhdessä noiden pian tulevien uusien hyvin paksujen lumipeitteiden kanssa sitä, että tulvaherkkyys pysyy korkealla jatkossakin!
Sitten aikanaan myöhemmin huhtikuussa seuraavan ja toivon mukaan silloin viimein kunnon kevään tuovan lämpöaallon kera voi siksi triggeröityä sekä etelään että laajemmin Keski-Suomeenkin (jossa siis kehittyy vanhankin lumipeitteen kera yhteen laskettuna jopa äärimmäisen paksut lumipeitteet monin paikoin!...) hyvinkin pahoja sulamistulvia, ja etelän osalta se on sitten jo kuluvan vuoden kolmas merkittävä tulvatilanne, joka on sekin itsessään kertamäärinä erittäin erikoista ja historiallista!
Kaiken tämän kera koko maaliskuusta on etelässä tulossa poikkeuksellisen runsassateinen myös sademäärillä mitattuna!... Seuraillaan näitäkin sitten suurella mielenkiinnolla aikanaan...
Vesistöjen jääpeitetilanteista vain lyhyesti: ne pysyvät suurelta osin melko samanlaisina edelleen, koska yhtäältä pakkaset eivät ole niin kovia ettei uusi jäätyminen ole merkittävää, ja toisaalta sulamistakaan ei tapahdu. Merkittävä muutos viikon 13 aikana on kuitenkin kaikilla jääpeitteillä se, että ne saavat runsaasti tuota em. uutta lunta päällensä!
Kasvillisuuden kevääseen herääminen on siis tauolla tällä alkavalla talvisella viikolla 13, joten leppien (Alnus sp.) ja pähkinäpensaiden (Corylus avellana) jo alkanut kukinta ei vielä pääse etenemään missään kunnolla eikä varsinkaan vielä huippuunsa - voi olla, että vasta kaukana huhtikuussa (Pääsiäisen jälkeen...?) niilläkin pääsee kunnon kukinta viimein vauhtiin...
Päivitys 28.3.2023 klo. 21:30:
Nyt on tullut selvempiä ja lukkoon lyödympiä skenaarioita tulevista säävaiheista Suomeen, joten on aika päivittää näitä tietoja tähän varsinkin tulossa ja menossa olevien lumisadealueiden suhteen, koska niistä riippuu lähipäivien lumipeitetilanteet niin paljon ympäri maata.
Tänään tiistaina tuon eilisen maanantain lumipyryn jälkeisenä tilanteena Etelä- ja Keski-Suomessa on edelleen satanut monin paikoin lunta, mutta eilistä vähemmän, ja tavallaan "kevään merkkinä" Etelä-Suomen sisämaassa sateet olivat iltapäivällä ja alkuillalla kuuroluonteisia ryöppyjä ja sisälsivät jopa lumirakeita - mainittakoon tässä myös se, että tuosta lumipyrystä tuli laajasti 10 - 20 cm uutta lunta, kuten oli odotettavissa.
Ns. kevään merkkejä noista em. lumirakeita sisältäneistä kuuroista tekee tästä kylmästä ilmamassasta huolimatta se, että noissa muodoissaan niissä ilmeni jo hieman kesäkaudelle tyypillistä konvektiivista luonnetta (siis kuuropilvilajin "Cumulonimbus" muodostusta) jo korkealle edenneen auringonradan ansiosta, jossa raekuurotkin syntyvät tyypillisesti.
Viimeisimmissä malleissa huomiselle keskiviikolle sen Ukrainan suunnasta tulossa olevan matalapaineen osakeskuksen ja sadealueannoksensa suhteen on käymässä niin, että se menee aikaisempiin ennusteisiin nähden Etelä- ja Keski-Suomessa selvästi itäisempää reittiä kohti Lappia; tämän takia esim. "pääkaupunkiseutu-Pirkanmaa-Pohjanmaa" -linjalla jäädäänkin jopa kokonaan ilman lumisateita huomenna, ja pyryt täten keskittyvät tästä illasta huomiseen saakka vain Päijänteen tasan itäpuolelle, missä sakeimpia pyryjä jopa n. 20 cm:n lumikertymineen saadaan lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, sekä siitä sitten illemmalla Lapin keski- ja pohjoisosiin saakka.
Tuo matalapaine jää sitten to-pe ajaksi pyörimään Lapin alueelle antaen siellä ajoittaisia lumisateita edelleen ja pitäen siellä pakkasten vuorokausivaihtelua aikaisempaa pienempänä, joka tarkoittaa siis viime aikaisten hyvin ankarien yöpakkasten loppumista.
Seuraava mahdollinen lumipyry olisi ollut tulossa etelään viikonloppuna, ja tässä vaiheessa ennustemalleissa nähtynä em. lännestä Suomen eteläpuolelle tulevan matalapainesysteemin kera sen suhteen olisi käymässä niin, että vain etelärannikko ja kaakonkulma voisivat saada siitä nippa nappa lumisadetta hetkeksi perjantain aikana - on siis mahdollista myös se, että sateet jäävät kokonaankin Suomen eteläpuolelle, ja siksi vielä torstaina palaan päivittämään tuota tilannetta tarkemmin...
Joka tapauksessa selvää koko loppuviikoksi on kuitenkin koko Suomen alueelle se, että maamme ja koko Fennoskandia jää koko ajaksi hyvin kylmän ilmamassan alueelle, kun pohjoisesta Jäämereltä jää virtaamaan jatkuvasti kylmää talvi-ilmaa etelään.
Lisäksi aikaisempiin ennusteisiin nähden Etelä- ja Keski-Suomessa poutaisempi ja vähäpilvisempi sää koko loppuviikkona tarkoittaa ko. alueelle ankarampien yöpakkasten tuloa, missä sisämaassa voidaan mitata etenkin heikkotuulisimpina öinä -10 ja -20 asteen välisiä lämpötiloja, ja etelärannikolla-lounaiskolkassakin ainakin -5 ja -10 asteen välisiä minimilämpötiloja - toisaalta päivälämpötilat ainakin etelässä voivat nousta asteen-pari plussalle tuoden hitusen kevään tuntua.
Tämä kylmä ilmamassa pääsee sitten tosiaan tuon to-la aikana Suomen eteläpuolitse itäkoilliseen siirtyvän matalapainesysteemin jälkipuolella virtaamaan myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan, ja sielläkin sitten tulee viimeistään viikonvaihteesta alkaen taas hallanvaaraa jo alkaneelle kasvukaudelleen laajasti - Venäjälle näyttää kuitenkin jäävän muhimaan melko laajasti hyvin lämmintä / leutoa ilmaa, joka voi edetä ainakin hetkeksi ihan Uralin pohjoisosiin saakka.
Maistiaisena vielä tämän päivityksen lopuksi mainitsen ensi viikon 14 säävaiheista sellaista, että heti viikon alussa / aluksi Britteinsaarilta Skandinavian kautta lounais-koillissuunnassa näyttäisi syntyvän muhkeaa korkeapainetta, joka sitten viikon mittaan alkaisi sijoittumaan Fennoskandian päälle paremmin - tässä täten piilee mahdollisuus ensi viikon lopulla päästä kiinni aurinkoisen ja ainakin lämpenevän sään sekä siten viimeinkin kunnon kevään tulon piiriin sopivasti Pääsiäiseksi...
Seuraillaan sitäkin mahdollisuutta jatkossa, ja palaan siis kaikissa em. katsannoissa asiaan tässä kirjoituksessa toisessa päivityksessä vielä torstaina illalla...
Päivitys 31.3.2023 klo. 21:25:
Palaan päivittämään tätä raporttia viimeisen kerran nyt vasta perjantaina illalla, kun tälle päivälle etelästä mahdollisesti Etelä-Suomeen ulottumassa ollut lumisadealue on jäänyt selvästi maamme eteläpuolelle Baltiaan liikkuessaan itään, ja näin ollen eteläisimmässä Suomessa päivä on ollut lähinnä vaihtelevan pilvisyyden sävyttämä ja auringonpaistettakin oli kohtalaisesti; hahtuvapilvilauttoja sekä ko. sadealueen pohjoisreunan untuva- ja harsopilvivyöhykkeitä näyttävän iltaruskon kera on ollut taivaalla mm. täällä Espoossa.
Miten sitten jatkossa käy mm. tuon em. ensi viikon 14 todennäköisen lämpenemisen suhteen? - katsotaan sitäkin tässä alustavasti, ja pohdintaan tulee siten jo myös hieman Pääsiäisen sääolosuhteitakin...
Tuo em. eteläpuolinen lumisadealue saattaa vielä ensi yönä (pe-la välinen) kurkottaa hitusen kaakonkulmalle, ja Lapissa esiintyy vielä hieman lumisateita huomiseen saakka, kun siellä ollut matalapaine on kaikkoamassa koilliseen.
Tästä alkaakin sitten la ja su ajan kestävä hyvin kylmä pohjois-koillisvirtaus koko maassa, kun korkeapainetta vahvistuu Britteinsaarilta Skandinaviaan olevalle vyöhykkeelle. Siinä sää on koko Suomessa enimmäkseen selkeää tai vain ajoittain hyvin vähäpilvistä, missä yöt kylmenevät uudestaan Lapissakin, mutta silti enää ei taideta päästä siellä -30 asteen lukemiin.
Kuitenkin -20 asteen kylmemmälle puolelle on pohjoisessa mahdollisuuksia ja Etelä-Suomessakin -10 asteen kylmemmälle puolelle näinä viikonlopun öinä. Päivisin aurinko lämmittää silti niin hyvin, että maksimilämpötilat ovat etelässä asteen pari plussalla, ja muualla maassa on vain hitusen pakkasta päivisin.
Ensi viikolla 14 sitten ihmetellään sitä, miten tuo länsipuolinen korkeapaine käyttäytyisi ja miten siihen voisi ottaa osaa idempänä Venäjällä oleva korkeapaine sekä siellä useaksi päiväksi sijoilleen muhimaan jäänyt hyvin lämmin ilmamassa...
Näillä näkymin korkeapaine muotoutuu pitkulaisesti Fennoskandian ylle noin itä-länsisuunnassa alkuviikon aikana, jolloin sää lähtee lämpenemään koko Suomessa aurinkoisessa säässä etenkin päivälämpötilojen osalta.
Sitten loppuviikolle on vielä epäselviä skenaarioita tuon korkeapaineen käyttäytymisessä, mutta yksi lämpimimmistä skenaarioista olisi se klassinen tilanne, jossa korkeapaine vahvistuisi juuri sopivasti Suomen itäpuolelle niin, jolloin tuo em. hyvin lämmin Venäjän ilmamassa pääsisi Suomeen kaakosta...
Todennäköisesti kevät pääsee joka tapauksessa vauhtiin etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa ensi viikolla ja Lapissakin talvi menettää paljon otettaan, ja ainakin etelässä voidaan todennäköisesti odotella viikon loppupuolella jo reiluja +10 asteen ylityksiä päivälämpötiloissa. Täten Pääsiäinen saattaisi olla hyvinkin lämmin, mutta osa malleista tarjoaa siinä vaiheessa myös uutta kylmää annosta pohjoisesta ainakin Lappiin ja ehkä koko Suomeenkin...
Katsotaan ensi viikon lämpenemistä ja kevään vyöryä tarkemmin seuraavassa Sääennuste- ja luontoseurantaraportissa ensi su tai ma paikkeilla.
Sääennusteiden lähteet:
--- Weatheronline- ja Wetterzentrale-sivustot ja ensin mainitun "Expert Charts"-osio.
--- Foreca ja Ilmatieteen laitos.
--- Ventusky.
--- Sääfoorumi.
Sää- ja luontohavaintojen avuksi erilaisia sivustoja:
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen pintaveden lämpötila.
--- http://www.ymparisto.fi/ - Vesistöjen jäänpaksuus.
--- Vesi.fi -sivusto.
--- Ilmatieteen laitoksen Jäätilannekatsaus merialueille, jossa on linkki myös tarkkaan jäätilannekarttaan.
--- Kelikamerat-sivusto.
Muita ulkomaisia sivustoja ja kanavia sääennusteiden ja sääseurannan globaaleja aspekteja ajatellen:
--- Ryan Hallin Youtube-kanava "Ryan Hall, Y'all", ja hänellä on myös lisäksi "Ryan Hall, Y'all XTRA" -kanava.
--- "POW Ponder on Weather" Youtube-kanava.
--- "WeatherWatchNZ" -kanava.
--- Judah Cohenin ilmastosivusto "Arctic Oscillation and Polar Vortex Analysis and Forecasts".
--- Twitteristä PV-Forecast -media, jossa on talvisin pohjoisen pallonpuoliskon stratosfäärin polaaripyörteen ennusteita ja yleensä muuta sääasiaa monipuolisesti.