Päättyneellä viikolla 48 Etelä-Suomea myöten alkoi siis talvi ja ko. alueen säähistoriassa ankarimpiin ja nopeimpiin kuuluvalla tavalla, johon kuului perjantaina runsaat lumet etenkin etelärannikolle tuonut ja tuhojakin aiheuttanut Antti-myrsky (Talven 2012 - 2013 lumimyrskyseuranta (Osa 1): Eteläpuolisen matalapaineen syöttämää lumipyryä ja itätuulipuhureita; huipennus perjantaina). Nyt hetimiten sen perään on alkanut ajankohtaan nähden hyvin kylmä pakkasjakso, missä parhaillaan lämpötilat ovat laskeneet pikemminkin tammikuiseen sydäntalvikategoriaan. Niinpä aloitan tämän talven 2012 - 2013 kylmimmän yön kartoittamisen tästä ja ensimmäinen seurantapäivä on päättynyt sunnuntai 2.12.2012.
En vielä osaa tarkkaan sanoa, kattaako tämä seuranta vain tuon sunnuntain ja tämän alkaneen maanantain, mutta osassa sääennusteita on alkanut vaikuttamaan siltä, että huomisesta tiistaista alkaen pakkaset olisivatkin leudontumassa pysyvämmin kireistä lukemista lähemmäksi tavanomaisia arvoja, koska ensin kaakosta lähestyvä matalapaine ja sitten lännestä Itämeren tienoolle tuleva matalapaine alkaisivat vaikuttamaan leudontavasti ja samalla olisi taas tulossa lumisateita...
Tämä su - ma kylmyyshuipentuminen johtuu kuitenkin nyt siitä, kun tuon Antti-myrskyn idästä Venäjältä tuoma kylmä pakkasilmamassa on nyt jäänyt vellomaan tänne tuuliltaan tyyntyvälle ja vaihtelevan vähäpilviselle alueelle, jolloin pakkasen kiristyminen vauhdittuu etenkin yöaikaan ns. ulossäteilyn takia hyvin voimakkaasti; kyseessä olisi siis kuitenkin vain tämä alkanut yö, jossa pakkashuipentuma jakaantunee näin kahden vuorokauden puolille...
Tällaisessa yhtäkkisessä alkutalvisessa pakkasjaksossa on tyypillistä se, että jo lähes matalimmilleen painuneen auringon vaikutus lämpötilan vuorokausivaihteluun on vähäistä, jolloin tuuli- ja pilviolosuhteiden muutokset kumoavat helposti vaikutuksellaan sen vaihtelun; pilvien tullen lauhtuu aina voimakkaasti / seljetessä kylmenee. Niinpä vuorokauden maksimi- ja minimilämpötilojen sattumiset voivat osua näin ollen helposti mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Lisäksi tässä nimenomaisessa talvenaloituksessa suurten järvien jäätymiset eivät ole ehtineen vielä ns. kunnolla pakkasen mukaan, jolloin niiden vielä avonaisina pysyneiden vesien lähellä esiintyy lauhduttavaa vaikutusta; tosin ti mennessä jäätyminen etenee heikenneiden tuultenkin ansiosta niissäkin nopeasti. Lisäksi tietenkin meren äärellä on helposti sisämaata paljonkin leudompaa.
Sunnuntain 2.12.2012 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -15 astetta, Turku -15 astetta, Salo -20 astetta, Pori -19 astetta, Hämeenlinna -18 astetta, Tampere -14 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -17 astetta, Hyvinkää -22 astetta, Lahti -22 astetta, Kouvola -17 astetta, Porvoo -19 astetta, Lappeenranta -16 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -10 astetta, Mikkeli -18 astetta (Illalla vain -13 astetta), Jyväskylä -18 astetta, Savonlinna -12 astetta (Kahteen otteeseen ja edellispäivänä -13 astetta), Joensuu -12 astetta (Kahteen otteeseen ja edellispäivänä -13 astetta) ja Ilomantsi -13 astetta (Yöllä - aamulla ja edellispäivänä -14 astetta).
Yllä olevaa ko. päivän listausta avatakseni totean, että alkupäivällä yö mukaan lukien pakkanen oli vielä kaikkialla enimmäkseen -10 ja -15 asteen välillä (rannikolla ja saaristossa vähän leudompaa), mutta illalla seljenneessä ja tyyntyneessä säässä laajasti ja etenkin sisämaassa alkoi juuri ulossäteilyn edesauttama nopea pakkasen kiristyminen, jolloin ko. vuorokauden alimmat lämpötilat tulivat siis pääasiassa illalla - puoleenyöhön mennessä.
Siihen nähden merkitsin sulkuihin itäosien muutamilla paikoilla erikoiset poikkeamat, joissa pakkanen itse asiassa oli nyt illallakin jopa edellispäivää vähän miedompaa; nämä poikkeamat johtuivat edellisyönä Hämeenlinnan seudulla reilun 20 cm hanget tuoneen pienehköalaisen lumisadealueen vellomisesta vuorostaan ko. alueen paikkeilla tänä iltana, jolloin pilvisyyden ansiosta pakkasta kiristävä ulossäteilyominaisuus pysyi kurissa. Osassa tätä aluetta myös tuo em. suurten järvien (Kuten Saimaa) leudontava vaikutus oli varmasti paikoin olemassa.
Maanantain 3.12.2012 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -17 astetta (Sekä yöllä että illalla), Turku -18 astetta, Salo -22 astetta, Pori -19 astetta, Hämeenlinna -20 astetta (Sekä yöllä että illalla), Tampere -14 astetta (Lähes koko ajan), Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -17 astetta, Hyvinkää -23 astetta, Lahti -23 astetta, Kouvola -19 astetta, Porvoo -19 astetta, Lappeenranta -17 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -11 astetta, Mikkeli -23 astetta (Vasta illalla), Jyväskylä -25 astetta (Vasta illalla), Savonlinna -20 astetta (Vasta alkuillalla), Joensuu -20 astetta (Vasta illalla) ja Ilomantsi -21 astetta (Vasta illalla).
Päättynyt maanantai toi yllä listattuun tapaan mielenkiintoisia sattumia pakkashuipennuksiin: Ihan alkuun on mainittava, että tuo Tampereen lukema on aina ollut näissä listauksissani Siilinkarilta, joka on siis keskellä Näsijärveä. Näin ollen etenkin alkutalvella sen lukemiin vaikuttaa leudontavasti vielä kunnolla jäätymätön järvenselkä; muualla Tampereella kirein pakkanen oli nytkin -20 asteen vaiheilla tässä pakkasjaksossa.
Muutoin länsiosissa Etelä-Suomea pakkanen paukkui vähäpilvisessä säässä n. edellispäivän lukemissa, missä alimmat lukemat saavutettiin pääosin maanantain yön - aamun aikana. Poikkeuksena lisäsin sulkuihin maininnat myös maanantain iltaan sattuneista minimilukemista sopivan selkeän ja tyynen sään oltua vielä sen mahdollistaja. Etelärannikolla (Helsinki - Porvoo) mininilukemat saavutettiin heti puolen yön jälkeen, sillä pian sen jälkeen Virossa ja Suomenlahdella vellonut lumisadealue alkoi ulottaa leudontavaa vaikutustaan ja iltaan mennessä ko. alueella pakkanen onkin leudontunut jo -5 ja -10 asteen välille, kun lumisadetta on alkanut ulottumaan alueelle. Tarkastelualueen itäosissa sen sijaan edellisyönä vielä vaikuttanut edellinen lumisadealue poistui päivän aikana ja seljenneessä säässä pakkanen kiristyi vasta maanantain illalla minimilukemiinsa, josta suluissa on maininta.
Tarkkailen vielä tiistain aikana tarvetta päivittää sen päivänkin lukemat, mutta tosiaan tiistaista alkaen on leudontumassa vähän pysyvämmin... Joka tapauksessa päivitän tähän vielä jonkun loppukaneetin...
Tiistain 4.12.2012 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -12 astetta (Puolenyön jälkeen), Turku -13 astetta (Aamulla ja illalla), Salo -16 astetta, Pori -18 astetta, Hämeenlinna -18 astetta (Vuorokauden alku- ja loppupisteet), Tampere -15 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -13 astetta, Vantaa -15 astetta, Hyvinkää -15 astetta, Lahti -18 astetta, Kouvola -16 astetta, Porvoo -14 astetta, Lappeenranta -12 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -11 astetta, Mikkeli -19 astetta (Puolenyön jälkeen), Jyväskylä -23 astetta (Muutamaan otteeseen), Savonlinna -14 astetta (Puolenyön jälkeen), Joensuu -20 astetta (Puolenyön jälkeen) ja Ilomantsi -21 astetta (Puolenyön jälkeen).
Tiistaina kireimpien pakkasten esiintymisissä ilmeni oivallisesti em. pilvi- ja tuulitilanteiden vaikutustapa tämän vuodenajan tyypillisenä ilmiönä; lämpötilat saavuttivat ko. vuorokauden alimmat lukemat monin paikoin vasta illalla sää seljettyä silloin alkupäivän pilvitilanteista enteillen seuraavan yön pakkashuipennusta. Nämä paikkakunnat merkitsin tuohon ylle ilman sulkumainintoja. Suluissa olevat poikkeukset ilmenivät pilvitilanteiden takia seuraavasti: (Puolenyön jälkeen) tarkoittaa sitä, että niillä paikoilla vähäpilvisen alkuyön jälkeen pilvisyys pysyi runsaana eli sää leudompana (-10 asteen hujakoille saakka) illan loppuun saakka ja lumisadettakin tuli paikoin. Jyväskylässä oli tasaisen kovaa pakkasta koko päivän viitaten jääsumujakin ja siten keinovaloissa jääsumupilareita (Upea ilmiö Suomen yössä: Taivas täyttyi valopylväistä – Katso kuvat!) suosineisiin tyyniin ja vaihtelevapilvisiin olosuhteisiin kauempana sisämaassa; sama koski osittain mm. Hämeenlinnaa ja Tamperettakin.
Keskiviikon 5.12.2012 alimmat (yö)lämpötilat: Maarianhamina -7 astetta, Turku -15 astetta, Salo -17 astetta, Pori -20 astetta, Hämeenlinna -22 astetta, Tampere -18 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) -16 astetta, Vantaa -19 astetta, Hyvinkää -22 astetta, Lahti -19 astetta, Kouvola -18 astetta, Porvoo -20 astetta, Lappeenranta -15 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) -13 astetta, Mikkeli -20 astetta (Illalla), Jyväskylä -22 astetta, Savonlinna -21 astetta (Illalla), Joensuu -19 astetta (Illalla) ja Ilomantsi -21 astetta (Illalla).
Tämän päivän yönä - aamuna pakkasjakso huipentui monin paikoin kylmimpiin lukemiinsa vähäpilvisissä ja heikkotuulisissa olosuhteissa, mutta pian sen jälkeen alkoi nopea sään lauhtuminen pääosin -2 ja -10 asteen välille eteläpuolisen matalapaineen edesauttamana. Lauhtuminen tosin alkoi itäisimmissä osissa myöhemmin ja niinpä siellä oli vielä em. arvoja kylmempää tänään torstaina 6.12. yöllä - aamulla; Joensuussa -20 astetta ja Ilomantsissa -25 astetta. Etelärannikolla tänään to käväistiin yöllä ja iltapäivällä jopa nollan tienoilla hetken ja lounaissaaristossa on ollut ajoittain lievästi suojaakin samalla, kun luntakin on taas sadellut monin paikoin; mm. pääkaupunkiseudulla n. 5 cm.
Jatkossa leudompi sää vallitsee ainakin tämän viikon sunnuntaihin saakka, mutta lämpötilat pysyvät lounaissaariston ajoittaisia suojasäitä lukuun ottamatta pakkasen puolella muutamia asteita; kylmintä idän sisämaassa. Lumisadettakin on tulossa etelä-lounaispuolisen matalapainetoiminnan mukana lisää etenkin kaakkoon - etelärannikolle; paikoin yli 10 cm lisää. Ensi viikolla Venäjällä voimistuva erittäin vahva ja laaja pakkaskorkeapaine pyrkisi työntymään lännemmäksi ja samalla itätuulet alkaisivat tuomaan uudestaan ankarampaa pakkasta Suomeenkin. Toisaalta eteläpuolinen matalapainetoiminta pyrkisi pistämään vastaan eli myös voimakkaita itä-kaakkoistuulia ja lumipyryjä voi ulottua edelleen alueelle; mahdollisesti lumimyrskyisänäkin... Eli ehkä tulee jatkoa sekä talven kylmin yö- että lumimyrskyseurannalle ensi viikolla.
PS.: Lähteenä lämpötiloihin käytän siis Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivustojen lämpötilakuvaajia.
Monday, December 03, 2012
Sunday, December 02, 2012
Viikon 48 kasvivalokuva: Kiinankadsura (Kadsura longipedunculata)
"Kiinankadsuran" (Kadsura longipedunculata) puoliruskaantuneita lehtiä kuvattuna tiistaina 27.11.2012 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.
Tälle viikolle löytyi kuin löytyikin vielä yksi kasvilaji esille otettavaksi tähän kasvivalokuvaussarjaan; on tämä kyseessä oleva "kiinankadsura" tainnut olla ennenkin bloggauksissani esillä, mutta sen tunnetummaksi tekeminen kannattaa tälläkin kertaa, vaikka ko. köynnös on melko arkakin. Niin tuntematon köynnös Suomessa kuitenkin on yhä, että sillä ei ole virallista suomalaista nimeä tiedossa. Siksi laitoin tuon itse keksimäni nimen lainausmerkkeihin. Toisaalta eipä tämä laji ole ilmeisesti kovin tunnettu muuallakaan länsimaissa.
Tätä Kadsura -sukua ei tule muuten sekoittaa suomalaiselta nimeltään katsura (Cercidiphyllum japonicum) -nimiseen puuhun (Ollut esillä tässäkin valokuvasarjassa), joka on aivan eri kasvi eikä ole tälle sukua. Tuo "suomalainen nimi" kiinankadsura kertoo kuitenkin sen, että tämä esiteltävä laji on kotoisin Kiinasta ja tarkemmin sen länsiosista. Siellä se on tunnettu myös lääkitsevistä ominaisuuksistaan ja sen hedelmät ovat syötäviä.
Kuten kuvasta nähdään, niin "kiinankadsura" säilyttää lehtensä varsin hyvin talventuloon saakka ja on siksi erikoinen koristekasvina. Tällä viikollahan talvi alkoi poikkeuksellisen ankaraksi kehittyneenä jo heti tuon valokuvan ottamista seuranneena päivänä ja nythän tuo kasvusto on jo melko paksun lumipeitteen alla, mutta siten onneksi suojassa.
Laji on kotiseudullaan ja lämpimämmissä maissa viljeltynäkin ns. puoliainavihanta eli sen lehdet säilyvät helposti ainakin seuraavaan kevääseen. Suomessa lajin lehdet kuitenkin tuhoutuvat talven kourissa, mutta ne ehtivät saamaan loppusyksyn mittaan hienoja punaisia, oransseja, punaruskeita ja jopa violettiin vivahtavia sävyjä ja monesti erityisesti jopa niin, että lähinnä vain lehtien alapinta värjääntyy. Lehdet voivat saada varhaisissa yöpakkasissa jo lokakuussa ruskeita vauriovärejä, mutta nuo kuvan lehdet kestivät lokakuun lopun reilun -5 asteen pakkasen varsin hyvin. Lehdet puhkeavat toukokuun alusta alkaen vaaleanvihreinä ja ne tulevat kesäkuun mittaan täysikokoon ollen kesälläkin hienoja; niiden yläpinta on kiiltävä - hieman vahamainen ja tummanvihreä ja alapinta on vaalea sekä lievästi punertava jo kesälläkin. Lehdet ovat myös nahkean muovimaisia tunnultaan viitaten subtrooppiseen maailmaan.
Suomen oloissa kiinankadsuran lehdet ovatkin juuri se pääasiallinen koriste-elementti, koska lajin kukintaan saakka kasvaminen on täällä epävarmaa sen arkuuden takia. Kukinta olisi suunnilleen heinäkuussa; kukat ovat hieman magnoliamaisia ulkomuodoltaan eli niissä on valkoiset voimakkaan oloiset terälehdet ja kukkien keskellä on käpymäinen emiö ja hetiö. Kukkien koko on toki paljon magnolioiden vastaavia pienempi; sentin luokkaa läpimitaltaan. Hedelmä on tiivis rykelmä marjoja, jotka värjääntyvät kypsinä punaisiksi. Tämä jopa parin - kolmen sentin läpimittainen hedelmärykelmä onkin jopa kukintaa näyttävämpi. Jos sekä kukinta että hedelmä muodostuisi Suomen oloissa, niin tällaisia niistä tulisi >> Kiinankadsuran kukintaa ja hedelmiä.
Kiinankadsuran viljelyn aloittaminen Suomessa on haasteellista vielä toistaiseksi sen saatavuuden ollessa huonoa. Lajia on myös kokeiltu sen verran vähän, että sen menestymisestä ei ole kattavia tietoja tai tietoja jopa ollenkaan; todennäköisesti menestyminen rajoittuu lähinnä vain I ja II vyöhykkeille. Oman seurantani mukaan tämä ainoa tuntemani Kaisaniemen yksilö on selvinnyt kuitenkin melko hyvin jo vuosia ko. eteläseinustan kasvupaikalla; sellaisilla lämpimillä ja aurinkoisilla kasvupaikoilla sitä voisikin alkaa viljelemään lehdiltään koristeellisena köynnöksenä estetisoimaan esim. sisääntulojen - portaikkojen - yms. pihojen ja rakennusten väli- / rajatilan vilkkaita liepeitä. Varmimmin lajin oksisto säilyy hengissä talven yli lumipeitteen suojaamana, joten se ollee hyvä ainakin - myös matalana ja pensasmaisena puolittain maanpeitelajina. Köynnöksenä laji tarvitsee erillistä tukea. Seinustoilla ja muureilla lajin lehdet erottuvat parhaiten esim. tuollaisia kuvan kivisiä - harmaita materiaaleja vasten.
Tässä oli siis tämän vuoden kasvivalokuvasarjan päätös. Ensi vuoden kasvukaudella mahdollisesti jatkan uusilla lajeilla, jos kuvatilaa riittää Bloggerin palvelussa... Jossakin vaiheessa alkavalla viikolla teen vielä lupaamani koostepostauksen näistä tämän vuoden esittelylajeista.
Big Brother 2012 -kauden sosiaalis-psykologista arviointia osana länsirappion tutkimista (Päivitetty!)
Eilen lupasin siis kahta sosiaalis-psykologista esilleottoa länsimaiden rappiokehitystä kuvaamaan ja tässä tulee niistä ensimmäinen, joka aloittaa havainnollistuksen kuitenkin kesysti siihen toiseen verrattuna... Nimittäin esilleoton aiheena on kuinkas muuten Suomen Big Brother -reality, jonka tämän vuoden tuotanto huipentuu tänään illalla finaaliin ja ko. realityn voittajan julistamiseen.
Kahtena aikaisempana vuonnahan minulla on ollut tapana kommentoida ja analysoida niiden vuosien BB -tuotannoissa ilmenneitä mielenkiintoisia ja länsimaiden kulttuurillista tilaa havainnollistaneita sisältöjä. Poimin tähän arkistosta niistä osuvimmat --> Big Brother 2011 -kauden viikkotehtäväsisältöjen analyysi NWO -agendan teesien kanssa vertailtuna, Big Brother -reality ja NWO: BB -asukas Marika esimerkkinä kaunosielulääkkeestä NWO -pahuutta vastaan ja Lisähavaintoja keskuspankkikartellin monetarismin pahuudesta Big Brother -realityn kautta havainnollistettuna.
Eilisessä koostekirjoituksessanihan (Länsirappion sosiaalis-psykologinen tutkiminen ja Wilhelm Reich: Aineistoa Käymälä -blogista) tähdensin sitä, kuinka länsimaissa havaittuja yhteiskunnallissosiaalisia rappio- ja haittapiirteitä aiheuttavien syiden juuria on hyvä etsiä sosiaalisten konstruktioiden, ajatushistoriallisten seikkojen ja psykologian valossa. Juuri siinä tämä Big Brother -formaatti on itse asiassa yksi hieno tutkimusväline huolimatta siitä, että se tavallaan itsessäänkin on länsimaisen taantumuksen kuvajainen. Sillä silmällä olenkin BB:tä seurannut myös tänä vuonna.
Tänä vuonna Suomen BB on ollut juuri sosiaalispsykologisessa katsannossa kenties antoisampi ja havainnollisempi kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa täällä. Nimittäin asukasvalintojen koostumus on mahdollistanut tällä kaudella ennen näkemättömän määrän sosiaalisia konflikteja ja sisältöjä, kun mm. asukkaiden ikä- ja luonnejakauma on ollut tahallisen kärjistetty juuri siten, että sen myötä on syntynyt pikantteja persoonien vastakkainasetteluja ja erilaisten sosiaalisen käyttäytymisen mallien yhteentörmäyksiä. Samalla myös mielenkiintoisia liittoutumisprosesseja, sopeutumismetodeja ja seksuaalisen käyttäytymisen muotoja.
En analysoi tässä vaiheessa enempää, vaan päätänkin palata vetämään näitä seikkoja yhteen päivityksessä vasta voittajan selvittyä ja sen tuloksen herättämien yleisöreaktioiden muodostuttua; tod. näk. aikaisintaan vasta huomenna maanantaina...
Sitä ennen tarjoan BB:n viralliselta sivustolta kuitenkin teille BB:tä seuraamattomille tietoa tämän illan finalistinelikosta havainnollistamaan alustavasti heidän ilmentämiään sosiaalisia ominaisuuksia ja tässä on myös BB -palstan keskustelufoorumi, josta pääsette tarkastelemaan finalistien herättämiä yleisöreaktioita. Ne ovatkin olleet koko kauden hyvin ristiriitaisia ja vastakkainasetelmallisia, koska finalistit(kin) ovat juuri sen verran radikaalisti hyvin erilaisia persoonia keskenään.
Finalistikisaajat ja linkit BB -profiileihinsa:
Markus
Jouko
Teija
Iida.
Päivitys tiistaina 4.12.2012 klo. 00:15: Voittajaksi siis selviytyi Teija ja olen tässä päättyneen maanantain aikana sulatellut tulosta lueskellen mm. aiheeseen liittyviä keskustelupalstoja. Siitäkin mieleeni on tullut sen verran paljon lisää asiaa, että muutan suunnitelmaani ja teen tällä viikolla oman aiheeseen liittyvän kirjoituksen. Palaamisiin siis siellä asiaan...
Olen havainnut että tämän BB -kauden sisällön ja nimenomaan ko. voiton analysoiminen monessakin mielessä on joka tapauksessa nyt tärkeää, koska se kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tilaa akuutisti indikoiden mm. juuri niitä rappion muotoja, joista on ollut varoittavia enteitä...
Kahtena aikaisempana vuonnahan minulla on ollut tapana kommentoida ja analysoida niiden vuosien BB -tuotannoissa ilmenneitä mielenkiintoisia ja länsimaiden kulttuurillista tilaa havainnollistaneita sisältöjä. Poimin tähän arkistosta niistä osuvimmat --> Big Brother 2011 -kauden viikkotehtäväsisältöjen analyysi NWO -agendan teesien kanssa vertailtuna, Big Brother -reality ja NWO: BB -asukas Marika esimerkkinä kaunosielulääkkeestä NWO -pahuutta vastaan ja Lisähavaintoja keskuspankkikartellin monetarismin pahuudesta Big Brother -realityn kautta havainnollistettuna.
Eilisessä koostekirjoituksessanihan (Länsirappion sosiaalis-psykologinen tutkiminen ja Wilhelm Reich: Aineistoa Käymälä -blogista) tähdensin sitä, kuinka länsimaissa havaittuja yhteiskunnallissosiaalisia rappio- ja haittapiirteitä aiheuttavien syiden juuria on hyvä etsiä sosiaalisten konstruktioiden, ajatushistoriallisten seikkojen ja psykologian valossa. Juuri siinä tämä Big Brother -formaatti on itse asiassa yksi hieno tutkimusväline huolimatta siitä, että se tavallaan itsessäänkin on länsimaisen taantumuksen kuvajainen. Sillä silmällä olenkin BB:tä seurannut myös tänä vuonna.
Tänä vuonna Suomen BB on ollut juuri sosiaalispsykologisessa katsannossa kenties antoisampi ja havainnollisempi kuin koskaan aikaisemmin sen historiassa täällä. Nimittäin asukasvalintojen koostumus on mahdollistanut tällä kaudella ennen näkemättömän määrän sosiaalisia konflikteja ja sisältöjä, kun mm. asukkaiden ikä- ja luonnejakauma on ollut tahallisen kärjistetty juuri siten, että sen myötä on syntynyt pikantteja persoonien vastakkainasetteluja ja erilaisten sosiaalisen käyttäytymisen mallien yhteentörmäyksiä. Samalla myös mielenkiintoisia liittoutumisprosesseja, sopeutumismetodeja ja seksuaalisen käyttäytymisen muotoja.
En analysoi tässä vaiheessa enempää, vaan päätänkin palata vetämään näitä seikkoja yhteen päivityksessä vasta voittajan selvittyä ja sen tuloksen herättämien yleisöreaktioiden muodostuttua; tod. näk. aikaisintaan vasta huomenna maanantaina...
Sitä ennen tarjoan BB:n viralliselta sivustolta kuitenkin teille BB:tä seuraamattomille tietoa tämän illan finalistinelikosta havainnollistamaan alustavasti heidän ilmentämiään sosiaalisia ominaisuuksia ja tässä on myös BB -palstan keskustelufoorumi, josta pääsette tarkastelemaan finalistien herättämiä yleisöreaktioita. Ne ovatkin olleet koko kauden hyvin ristiriitaisia ja vastakkainasetelmallisia, koska finalistit(kin) ovat juuri sen verran radikaalisti hyvin erilaisia persoonia keskenään.
Finalistikisaajat ja linkit BB -profiileihinsa:
Markus
Jouko
Teija
Iida.
Päivitys tiistaina 4.12.2012 klo. 00:15: Voittajaksi siis selviytyi Teija ja olen tässä päättyneen maanantain aikana sulatellut tulosta lueskellen mm. aiheeseen liittyviä keskustelupalstoja. Siitäkin mieleeni on tullut sen verran paljon lisää asiaa, että muutan suunnitelmaani ja teen tällä viikolla oman aiheeseen liittyvän kirjoituksen. Palaamisiin siis siellä asiaan...
Olen havainnut että tämän BB -kauden sisällön ja nimenomaan ko. voiton analysoiminen monessakin mielessä on joka tapauksessa nyt tärkeää, koska se kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tilaa akuutisti indikoiden mm. juuri niitä rappion muotoja, joista on ollut varoittavia enteitä...
Saturday, December 01, 2012
Länsirappion sosiaalis-psykologinen tutkiminen ja Wilhelm Reich: Aineistoa Käymälä -blogista
Olen päättyneenä syksynä tarkkaillut hyvin suurella mielenkiinnolla Käymälä -blogin kirjoittelua etenkin liittyen siellä viime aikoina pinnalla olleeseen Wilhelm Reichiin. Niinpä otan nyt siihen liittyviä kirjoituksiaan esille tässä koosteena muistiin jatkopohdintoja ja -tutkimusta varten.
Lisäksi ajattelin ottaa tämän koosteen esille teidän lukijoidenkin ns. avuksi jo ennen aivan tässä parin päivän sisällä julkaistavakseni aikomiini kahteen esilleottoon liittyen, joissa kiteytyy radikaalillakin tavalla tämän nykyisen länsirappion juuri sosiaalis-psykologisia piirteitä, mitä nämä Käymälä -koosteen sisällötkin osaltaan sivuavat - keskeisestikin käsittelevät...
Joka tapauksessa Käymälän kirjoituksethan ovat minulle tuttuja jo monen vuoden takaa, mutta nämä viimeaikaiset havaintonsa ovat hyvin hedelmällisiä omiin yhteiskunnallispoliittisiin tutkimuksiinikin liittyen.
Länsimaiden rappiota on kuvattu blogissani monesta näkökulmasta, mutta usein kiinnostaa pohjimmaisena oikeastaan juuri se, että minkälaisista psykologis-sosiologisista ja sosiaalikonstruktiollisista lähtökohdista käsin nämä monet transatlanttisen rappion ominaisuudet ja agendat oikein nousevat haittaamaan ja perikatovaaraa aiheuttamaan. Käymälän kirjoitukset ovat monesti aikaisemminkin pureutuneet onnistuneesti tähän ongelmavyyhtiin ja näissä Wilhelm Reich -aiheisissa jutuissaan se kiteytyy varsin hienosti lisää ja uudella tavalla; tulihan Reich aikoinaan nimenomaan tunnetuksi psykopolitiikan edelläkävijänä.
Käymälän ansiokasta pohdintaa ovat myös näiden yhteiskuntaongelmien havainnollistaminen ihmisen seksuaalisuuden ja seksuaalienergioiden kautta. Omankin henkilökohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että monet seksuaalisen käyttäytymisen muodot ilmentävät länsimaissa nykyään hyvin usein aikamme kulttuurillisen ja sosiologisen sisällön sairastumista / vääristymistä, missä on hyvin paljon kyse näiden inhimillisten ominaisuuksien ja sisältöjen väärä ja haitallinen vuorovaikutusongelma aikamme ajattelua ja kulttuuria saastuttavien rahataloususkonnon ja yli-individuaalin sokeuden kanssa.
Tämä Wilhelm Reich -tematiikka palautti mieleeni taas sen, kuinka toisen omalla tavallaan myös psykopoliittisen ajattelijan Francesco Alberonin teesit ja havainnot ovat nekin tähdellistä pohdittavaa näissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa tilanteemme ymmärtämiseksi ja vaaran tunnistamiseksi. Jotkut teistä varmasti muistavat, kuinka muutama vuosi sitten aloin tuomaan hänen ajatteluaan esille, mutta sittemmin jätin sen homman kesken odottamaan ilmeisesti hedelmällisempää aikaa...
Alberonin ansiokas oivallus liittyy joka tapauksessa siihen, miten yksilöiden inhimillisiä tunne- ja tahtotoimintoja eli myös seksuaalisuuttakin voidaan kuvailla, määritellä ja todistaa totunnaisesta poikkeavilla sosiologis-psykologisilla työkaluilla / metodeilla ottamalla ko. havainnollistamiskäyttöön yhteiskunnan kollektiivisia ja poliittisia termejä ja määritelmiä; "joukkoliikkeet" ja "instituutiot" määrittäjinä ja ominaisuuksina >> Rakastuminen on joukkoliikkeen yksi erityismuoto ja rakastaminen yksi sen institutionaalinen prosessin tulos monista... Ja prosessihan voi mennä monella tavalla ns. pieleen ja / tai tuottaa jotain toisenlaista "instituution" sijaan...
Niinpä myös toiseen suuntaan >> Yksilön inhimillisiä tunne- ja tahtotoimintoja tutkimalla voidaan myös oppia näitä kollektiivisia yhteiskunnan ja kulttuurin - sivilisaation ilmenemismuotoja, joista ja joiden tilasta on vakavasti kyse myös näissä nykytilanteemme rappioilmentymissä.
Itse asiassa havahdun tässä siihen, kuinka minulle on kertynyt jo aimo liuta edelläkävijöitä ja edistyksellisiä ajattelijoita ns. esikuvikseni ja oppimis - valveutumisprosessini "mentoreiksi" / "tukijoiksi". Käymälän intensiivisen ja runollisen sisällön lisäksi parasta suomenkielistä materiaaliahan olen mainostanut löytyvän mm. ainakin Seppo Oikkosen blogista Kuinka Karl Marx tavataan. Hänen kykynsä pukea ajatushistoriallista ja tiedonfilosofillista sisältöä sanoiksi on erityislaatuista, joka antaa ko. länsirappion kuvaamiseen hedelmällistä kieltä ymmärryksen syventämiseksi.
Ulkomaisista ajattelijoista Alberonin lisäksi on tietysti tunnettua Lyndon LaRouchen ns. fanitukseni; hänen kauttaan olenkin oppinut paljon uutta historiasta, maailman geopolitiikasta ja ymmärtänyt innovatiivista konkretiaa siitä, kuinka rahatalous ja fyysinen ekonomia ovat talouden erillisiä entiteettejä ja joiden parhaillaan eskaloituva keskinäinen epäjatkuvuushaitta monenlaisina vuorovaikutusongelmina on nimenomaan tämän nykyisen länsirappiokierteen keskeisiä käytännön ilmenemismuotoja yhteiskuntarakenteessamme. LaRouche -liike kykenee opettamaan sitä, mitä tällaisen ongelmavuorovaikutuksen muuttamiseksi neorenessanssiseksi on tehtävä.
Käymälä on tuonut Wilhelm Reichin lisäksi myös Rupert Sheldrakea paljon esille mielenkiintoisella tavalla. Sheldraken epäortodoksiset teesinsä elämästä, biologiasta ja yleensä tieteestäkin ovat myös kiinnittäneet huomiotani; hän kykenee laajentamaan fyysisen todellisuutemme ilmiömaailman taustaksi elämän ja maailmankaikkeuden metafyysisiä syitä ja prosesseja tavalla, joka nivoo tärkeästi ja mielenkiintoisesti yhteen empiiristä tiedettä ja ns. henkimaailman ilmiöitä. Hänen teoriansa keskeiset elementit ovat morfinen resonanssi ja morfogeneettinen kenttä. Tässä jutussa niitä on avattu...
Näiden edelläkävijöiden erilaisuudesta huolimatta oma havaintoni on se, että kaikkien heidän(kin) ajattelunsa ja havaintojensa avulla voidaan tutkia näitä samoja yhteiskunnallis-poliittisia ongelmia ja hahmottaa uuden ajan renessanssia niiden tilalle. Kyseessä on tietenkin erittäin megalomaanisen kokoinen ymmärryksen kehittämisprojekti, joka ei voikaan olla nopeaa ja vaikutuksiltaan välitöntä. Paljon on siis minullakin vielä tutkittavaa ja kirjoitettavaa jäljellä näistä aiheista, jos luoja ja maailmantilanne suo :) ...
Tässä tarjoan siis Käymälä- ja Wilhelm Reich -aiheisen koosteen pääasiana. Alla olevassa koosteessa käytetään mm. termejä; "sopimusirrationaalisuus", "massaihminen", "seksuaaliekonomia" ja "pikkuporvari"... Avaan vielä hieman niitä omasta näkökulmastani ennen ko. listausta:
Sopimusirrationaalisuus kuvaa sitä keinojen ja sisältöjen ristiriitaisuutta, joka syntyy rahataloususkonnollisen sisällön irrationaalisen tunnustuksellisesta puuttumisesta reaalitodellisuuteen aiheuttaen antihumaania poliittista toimintaa humaanien intressien ja rahatalousintressien välille.
Massaihminen tarkoittaa ilmeisesti Käymälän esille ottamassa katsannossa sitä kollektiivista ryhmän tilaa, jossa yhteiskunnallis-sosiaalinen ymmärrys ja tajunta hämärtyy / on hämärtynyt uneen yhdeltä kantilta katsottuna yli-individuaalin sokeuden taholta ja toisaalta sen takia korrespondenttisena vastinkappaleena ryhmäpsykologisten ominaisuuksien ja toimintojen ymmärrysvamman edesauttamana.
Seksuaaliekonomia eli seksuaalisuuden ihanteelliseen yhteiskuntatoteutumiseen tähtäävä konstruktio kuvaa ihmisen seksuaalisuuden tasapainoista ilmenemistä tunne- ja tahtotoimintojen suhteen niin, että sekä fyysiset että henkiset tarpeet ja niiden toteuttamiskäyttäytyminen asettuvat jonkinlaiseen harmoniaan yksilöiden ja yhteiskuntaolosuhteiden kesken...
Pikkuporvari on ilmeisesti Käymälän tarkoittamana juuri se henkilötyyppi (tyypillisimmin poliitikko, ekonomisti tms. fasistisen korporatiivisesti - pankkiirioligarkkisesti ajatteleva), joka palvelee globaalia - transatlanttista rahataloususkonnollista eliitti-pankkiiri-oligarkkikartellia joko kätyrinä tai hyväuskoisena hölmönä.
Vielä ennen koostetta on hyvä tuoda esille jo 1980 -luvulta Pertti "Veltto" Virtasen artikkeli Wilhelm Reichista, mikä avaa aiheitta varsin hienosti >> "Panssaroitunut ihminen".
Enempää lisäämättä tässä on ko. Käymälä -kooste n. viimeisen kuukauden ajalta -->
MUSTASUKKAISUUSKOURISTUSTEN...
Lisäksi ajattelin ottaa tämän koosteen esille teidän lukijoidenkin ns. avuksi jo ennen aivan tässä parin päivän sisällä julkaistavakseni aikomiini kahteen esilleottoon liittyen, joissa kiteytyy radikaalillakin tavalla tämän nykyisen länsirappion juuri sosiaalis-psykologisia piirteitä, mitä nämä Käymälä -koosteen sisällötkin osaltaan sivuavat - keskeisestikin käsittelevät...
Joka tapauksessa Käymälän kirjoituksethan ovat minulle tuttuja jo monen vuoden takaa, mutta nämä viimeaikaiset havaintonsa ovat hyvin hedelmällisiä omiin yhteiskunnallispoliittisiin tutkimuksiinikin liittyen.
Länsimaiden rappiota on kuvattu blogissani monesta näkökulmasta, mutta usein kiinnostaa pohjimmaisena oikeastaan juuri se, että minkälaisista psykologis-sosiologisista ja sosiaalikonstruktiollisista lähtökohdista käsin nämä monet transatlanttisen rappion ominaisuudet ja agendat oikein nousevat haittaamaan ja perikatovaaraa aiheuttamaan. Käymälän kirjoitukset ovat monesti aikaisemminkin pureutuneet onnistuneesti tähän ongelmavyyhtiin ja näissä Wilhelm Reich -aiheisissa jutuissaan se kiteytyy varsin hienosti lisää ja uudella tavalla; tulihan Reich aikoinaan nimenomaan tunnetuksi psykopolitiikan edelläkävijänä.
Käymälän ansiokasta pohdintaa ovat myös näiden yhteiskuntaongelmien havainnollistaminen ihmisen seksuaalisuuden ja seksuaalienergioiden kautta. Omankin henkilökohtaisen kokemukseni perusteella voin todeta, että monet seksuaalisen käyttäytymisen muodot ilmentävät länsimaissa nykyään hyvin usein aikamme kulttuurillisen ja sosiologisen sisällön sairastumista / vääristymistä, missä on hyvin paljon kyse näiden inhimillisten ominaisuuksien ja sisältöjen väärä ja haitallinen vuorovaikutusongelma aikamme ajattelua ja kulttuuria saastuttavien rahataloususkonnon ja yli-individuaalin sokeuden kanssa.
Tämä Wilhelm Reich -tematiikka palautti mieleeni taas sen, kuinka toisen omalla tavallaan myös psykopoliittisen ajattelijan Francesco Alberonin teesit ja havainnot ovat nekin tähdellistä pohdittavaa näissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa tilanteemme ymmärtämiseksi ja vaaran tunnistamiseksi. Jotkut teistä varmasti muistavat, kuinka muutama vuosi sitten aloin tuomaan hänen ajatteluaan esille, mutta sittemmin jätin sen homman kesken odottamaan ilmeisesti hedelmällisempää aikaa...
Alberonin ansiokas oivallus liittyy joka tapauksessa siihen, miten yksilöiden inhimillisiä tunne- ja tahtotoimintoja eli myös seksuaalisuuttakin voidaan kuvailla, määritellä ja todistaa totunnaisesta poikkeavilla sosiologis-psykologisilla työkaluilla / metodeilla ottamalla ko. havainnollistamiskäyttöön yhteiskunnan kollektiivisia ja poliittisia termejä ja määritelmiä; "joukkoliikkeet" ja "instituutiot" määrittäjinä ja ominaisuuksina >> Rakastuminen on joukkoliikkeen yksi erityismuoto ja rakastaminen yksi sen institutionaalinen prosessin tulos monista... Ja prosessihan voi mennä monella tavalla ns. pieleen ja / tai tuottaa jotain toisenlaista "instituution" sijaan...
Niinpä myös toiseen suuntaan >> Yksilön inhimillisiä tunne- ja tahtotoimintoja tutkimalla voidaan myös oppia näitä kollektiivisia yhteiskunnan ja kulttuurin - sivilisaation ilmenemismuotoja, joista ja joiden tilasta on vakavasti kyse myös näissä nykytilanteemme rappioilmentymissä.
Itse asiassa havahdun tässä siihen, kuinka minulle on kertynyt jo aimo liuta edelläkävijöitä ja edistyksellisiä ajattelijoita ns. esikuvikseni ja oppimis - valveutumisprosessini "mentoreiksi" / "tukijoiksi". Käymälän intensiivisen ja runollisen sisällön lisäksi parasta suomenkielistä materiaaliahan olen mainostanut löytyvän mm. ainakin Seppo Oikkosen blogista Kuinka Karl Marx tavataan. Hänen kykynsä pukea ajatushistoriallista ja tiedonfilosofillista sisältöä sanoiksi on erityislaatuista, joka antaa ko. länsirappion kuvaamiseen hedelmällistä kieltä ymmärryksen syventämiseksi.
Ulkomaisista ajattelijoista Alberonin lisäksi on tietysti tunnettua Lyndon LaRouchen ns. fanitukseni; hänen kauttaan olenkin oppinut paljon uutta historiasta, maailman geopolitiikasta ja ymmärtänyt innovatiivista konkretiaa siitä, kuinka rahatalous ja fyysinen ekonomia ovat talouden erillisiä entiteettejä ja joiden parhaillaan eskaloituva keskinäinen epäjatkuvuushaitta monenlaisina vuorovaikutusongelmina on nimenomaan tämän nykyisen länsirappiokierteen keskeisiä käytännön ilmenemismuotoja yhteiskuntarakenteessamme. LaRouche -liike kykenee opettamaan sitä, mitä tällaisen ongelmavuorovaikutuksen muuttamiseksi neorenessanssiseksi on tehtävä.
Käymälä on tuonut Wilhelm Reichin lisäksi myös Rupert Sheldrakea paljon esille mielenkiintoisella tavalla. Sheldraken epäortodoksiset teesinsä elämästä, biologiasta ja yleensä tieteestäkin ovat myös kiinnittäneet huomiotani; hän kykenee laajentamaan fyysisen todellisuutemme ilmiömaailman taustaksi elämän ja maailmankaikkeuden metafyysisiä syitä ja prosesseja tavalla, joka nivoo tärkeästi ja mielenkiintoisesti yhteen empiiristä tiedettä ja ns. henkimaailman ilmiöitä. Hänen teoriansa keskeiset elementit ovat morfinen resonanssi ja morfogeneettinen kenttä. Tässä jutussa niitä on avattu...
Näiden edelläkävijöiden erilaisuudesta huolimatta oma havaintoni on se, että kaikkien heidän(kin) ajattelunsa ja havaintojensa avulla voidaan tutkia näitä samoja yhteiskunnallis-poliittisia ongelmia ja hahmottaa uuden ajan renessanssia niiden tilalle. Kyseessä on tietenkin erittäin megalomaanisen kokoinen ymmärryksen kehittämisprojekti, joka ei voikaan olla nopeaa ja vaikutuksiltaan välitöntä. Paljon on siis minullakin vielä tutkittavaa ja kirjoitettavaa jäljellä näistä aiheista, jos luoja ja maailmantilanne suo :) ...
Tässä tarjoan siis Käymälä- ja Wilhelm Reich -aiheisen koosteen pääasiana. Alla olevassa koosteessa käytetään mm. termejä; "sopimusirrationaalisuus", "massaihminen", "seksuaaliekonomia" ja "pikkuporvari"... Avaan vielä hieman niitä omasta näkökulmastani ennen ko. listausta:
Sopimusirrationaalisuus kuvaa sitä keinojen ja sisältöjen ristiriitaisuutta, joka syntyy rahataloususkonnollisen sisällön irrationaalisen tunnustuksellisesta puuttumisesta reaalitodellisuuteen aiheuttaen antihumaania poliittista toimintaa humaanien intressien ja rahatalousintressien välille.
Massaihminen tarkoittaa ilmeisesti Käymälän esille ottamassa katsannossa sitä kollektiivista ryhmän tilaa, jossa yhteiskunnallis-sosiaalinen ymmärrys ja tajunta hämärtyy / on hämärtynyt uneen yhdeltä kantilta katsottuna yli-individuaalin sokeuden taholta ja toisaalta sen takia korrespondenttisena vastinkappaleena ryhmäpsykologisten ominaisuuksien ja toimintojen ymmärrysvamman edesauttamana.
Seksuaaliekonomia eli seksuaalisuuden ihanteelliseen yhteiskuntatoteutumiseen tähtäävä konstruktio kuvaa ihmisen seksuaalisuuden tasapainoista ilmenemistä tunne- ja tahtotoimintojen suhteen niin, että sekä fyysiset että henkiset tarpeet ja niiden toteuttamiskäyttäytyminen asettuvat jonkinlaiseen harmoniaan yksilöiden ja yhteiskuntaolosuhteiden kesken...
Pikkuporvari on ilmeisesti Käymälän tarkoittamana juuri se henkilötyyppi (tyypillisimmin poliitikko, ekonomisti tms. fasistisen korporatiivisesti - pankkiirioligarkkisesti ajatteleva), joka palvelee globaalia - transatlanttista rahataloususkonnollista eliitti-pankkiiri-oligarkkikartellia joko kätyrinä tai hyväuskoisena hölmönä.
Vielä ennen koostetta on hyvä tuoda esille jo 1980 -luvulta Pertti "Veltto" Virtasen artikkeli Wilhelm Reichista, mikä avaa aiheitta varsin hienosti >> "Panssaroitunut ihminen".
Enempää lisäämättä tässä on ko. Käymälä -kooste n. viimeisen kuukauden ajalta -->
MUSTASUKKAISUUSKOURISTUSTEN...
Wednesday, November 28, 2012
Talven 2012 - 2013 lumimyrskyseuranta (Osa 1): Eteläpuolisen matalapaineen syöttämää lumipyryä ja itätuulipuhureita; huipennus perjantaina
Talvi on siis alkamassa tänään myös Etelä-Suomessa ja tämän myötä tässä on talvikauden 2012 - 2013 ensimmäinen lumimyrskyseuranta, joka kattaa ajan tästä päivästä tulevaan lauantaihin, missä lumimyrskyn huipennus on perjantaina 30.11.2012. Samalla sää kylmenee koko ajan tasaisesti yhä enemmän pakkaselle, mutta aluksi ke - pe varsin hitaasti muutaman pakkasasteen lukemissa. La alkaen kylmeneminen kiihtyy selvästi.
Aikaisempi ennakkovaroitukseni sisälsi jo tälle päivälle illasta alkaen runsaita pyryjä, mutta nyt suursäätila on sen verran "hioutunut", että lumisateet jäävät vielä tänään ja huomenna torstainakin melko hillityiksi meren äärelläkin; vain muutamia senttejä voi korkeintaan tulla. Sen sijaan ylihuomiselle perjantaille on siis edelleen näkyvissä hyvinkin paha lumimyrskytilanne eteläpuolisen matalapaineen saadessa etelästä voimakasta täydennystä.
Perjantain tilanteessa itätuuli on myrskyistä puuskissa, joka voi tietää myrskytuhoja metsille ja puille taajamissakin vielä roudattoman maan tilanteessa ehkä yllättävän paljonkin. Perjantaina lämpötila ollee kuitenkin jo rannikkoakin myöten sen verran pakkasella, että puustoihin ei kerry lumitaakkoja etelärannikollakaan lukuun ottamatta tuulensuojapaikkoja, kuten metsien sisäosia ja rakennusten länsiseinustoja. Raju tuuli tulee kuitenkin kinostamaan lunta radikaalisti ja ko. tuuli tekee pakkasesta hyvin purevaa, joka paleltumavaaran kannalta on otettava huomioon. Lauantaina sekä pyryt että tuulet alkavat heikkenemään, mutta sakeisiin lumikuuroihin voi jäädä meren äärellä mahdollisuutta su saakka...
Näin ollen pahin mahdollinen skenario jääkin toteutumatta lumikertymien suhteen täällä, mutta se toteutunee kuitenkin Baltian itäpuolella ja Laatokan eteläpuolella, jonne ennustekartoista näkemäni mukaan olisi tulossa Etelä-Suomea hieman laajemmalle alueelle yli 50 cm lunta. Viimeisimpien tietojen mukaan Etelä-Suomeen tulisi enimmillään "vain" 20 - 40 cm lunta sunnuntaihin mennessä ja eniten etelärannikon tuntumaan. Sen sijaan Keski-Suomi jäisi edelleen varsin vähille lumisateille, kuten olen jo uumoillut, mikä siis tietää kovenevissa pakkasissa routaongelmien alkamista siellä.
Lauantain jälkeen iskeekin nimittäin Pohjois-Venäjältä käsin arktisen ilmamassan tuoma pakkasaalto, joka huipentunee ensi viikon alussa muutamana päivänä talven ensimmäisiin ankariin pakkasiin, josta teen sunnuntaista alkaen edellisvuosilta tutun minimilämpötilojen seurannan Etelä-Suomen paikkakunnille; tällä kertaa siis talven 2012 - 2013 kylmimmän yön kartoitus alkaa.
Tässä on Myrskyvaroitus.com -sivuston arviot tästä talventulomyrskystä: Paha lumimyräkkä halvaannuttaa Etelä-Suomen liikennettä ja Pitkä myrskyennuste 28.11.-4.12.2012.
Aloitan tässä alla seurantahavaintojen kirjaamisen jo nyt, vaikka pahin pyrytilanne on siis edessä vasta ylihuomenna. Niinpä aluksi havaintokirjauksia tulee vain harvakseltaan tiivistyen sitten perjantaina. Näistä kuitenkin nähdään lumitilanteen kehittymistä mielenkiintoisesti jo tästä alkaen ja sitäkin, miten kylmeneminen etenee.
Seurantapaikkani on aluksi Espoon Tapiola, mutta harkinnassani on tehdä juuri perjantaina seurantapaikan vaihto Hämeenlinnaan, missä kiinnostaa lumitilanteen lisäksi Vanajaveden jäätymistilanteet. Niinpä tämä seuranta tulee todennäköisesti kattamaan kahden erilaisen paikan olosuhteiden kehittymistä tässä Suomen säähistoriassa ankarimpiin ja äkillisimpiin kuuluvassa talventulossa.
Tässä tutut seurannassa oivalliset sisällöt linkkeinä >> Testbed -sadetutka Etelä-Suomesta, Ilmatieteenlaitoksen sadetutka ja Kelikamerat Etelä-Suomesta. Sääennusteiden ja -arvioiden lähteinä oivallisia ovat mm.: Iltalehden ilmanpaineanimaatio Euroopasta, Weatheronline -sivuston Expert Charts -osio ja Wetter3.de -sivuston animation -osio, missä valikosta valinta "niederschlagsstaerke und -form" antaa sadealueiden liikkeistä ja sateiden olomuodoista ilmanpainekäyrien kera mielenkiintoisen ennusteanimaation (myös arkistotoiminto toiseen suuntaan) Euroopan mittakaavassa.
Tilanne keskiviikkona 28.11.2012 klo. 14:00: Täällä Espoon Tapiolassa ensimmäiset heikot lumisateet ovat tulleet tänään aamupäivällä mereltä tulleista lumikuuroista, joista jäi maahan vain hyvin ohutta lumihuurua lämpötilan laskettua samalla yön +1 asteesta lähes -1 asteen verran pakkaselle. Tällä hetkellä ei sada, mutta taivas on yhtenäisesti pilvessä (alin pilvilaji on kokkareinen kumpukerrospilvi) ja itätuuli on ollut kohtalaista - ajoittain navakkaa. Varsinainen lumisadealue on kattanut lounaiskolkkaa Hankoniemeltä Turkuun ja saaristoon, jonne seudulle onkin jo satanut pari-kolme senttiä lunta. Se pyry ei näytä juurikaan etenevän alueelta... Sisämaassa ja idässä on yhä lumetonta, mutta eilen illalla saatiin paikoin lumikuurojonoista maata paikoin lumiseksi, kuten juuri Hämeenlinnassa, jossa pakkanen on asettunut yön - aamun kylmenemisen myötä nyt -2 asteen paikkeille.
Tilanne keskiviikkona 28.11.2012 klo. 22:10: Sää on pysynyt iltapäivän ja illan aikana lähes ennallaan; eli kohtalaisia lumisateita on esiintynyt yhä ainoastaan lounaiskolkassa, jossa paikoin on päästy arviolta 5 cm paikkeille lumensyvyyksissä saaristoa myöten, koska lämpötila on sielläkin nollan tienoilla. Muualla on ollut poutaa tai vain heikkoja lumikuuroja; selvin heikon lumisateen alue on virrannut itätuulissa sulien Laatokan ja järvi-Suomen suurten järvien ansiosta noin Saimaalta kohti Vaasaa. Täällä Tapiolassakaan ei ole lisää lumihuurua juuri tullut, mutta pilvisyys on pysynyt runsaana ja lämpötila on ollut n. 0 ja -1 asteen paikkeilla; nyt lämpötila on -1,5 astetta. Hämeenlinnassa lämpötila on laskenut -3 asteeseen illan aikana. Itätuuli on ollut yhä kohtalaista - navakkaa. Huomisaamuun mennessä ei ole merkittäviä muutoksia vielä tulossa muutoin kuin, että etelärannikolla voivat lumisateet vähän voimistua, lämpötila laskee hitusen ja itätuulet alkavat hiljalleen voimistua lisää.
Tilanne torstaina 29.11.2012 klo. 12:50: Lumisadealue voimistui kuin voimistuikin hieman etelärannikon tuntumassa viime yöstä alkaen, mutta lunta se ei ole tuonut esim. tänne pääkaupunkiseudulle kuin vain noin 1 - 2 cm. Lounaiskolkassa ei ole satanut enää eiliseen tapaan, joten siellä saariston - rannikon alueella ei olla päästy kuin korkeintaan n. 5 cm:n lumipeitteisiin. Sisämaassa on edelleen ollut vain hyvin heikkoja lumisateita, joista on tullut vähän "pölyä" pinnoitteeksi ja kelikameroiden kautta tarkasteltuna esim. Hämeenlinnan ja Tampereen välillä sekä Lahden pohjoispuolella löytyy vieläkin kokonaan lumettomia alueita. Täällä Tapiolassa lunta on nyt noin 1 cm ja merellistä lumisadetta on ollut heikkona - kohtalaisena koko ajan yöstä alkaen. Itätuuli on ollut enimmäkseen navakkaa, mikä on jo pöllyttänyt ja kinostanut kuvioittain tuota vähääkin lunta. Nurmikon korret paistavat vielä esillä, joten kulkuväylät erottuvat valkoisina puistoissa. Lämpötila on laskenut hieman ja pysytellyt yöstä alkaen n. -3 asteessa ja suunnilleen sama se on ollut Hämeenlinnassakin. Itäisimmissä Etelä-Suomen sisämaaosissa on tosin ollut pakkasta -5 ja -10 asteen välillä.
Tilanne torstaina 29.11.2012 klo. 22:40: Viime päivitykseen verrattuna on tullut vain vähän muutoksia, mutta itätuuli on kuitenkin voimistunut niin, että puuskissa on ollut illan aikana jo kovaakin tuulta ja Suomenlahdella on noustu myrskylukemiin; puustot ovatkin kohisseet ja heiluneet reippaasti tuulessa. Lumisadealue on sijainnut lähes paikoillaan merellä, mutta illan aikana lounaissaaristossa on ollut aikaisempaa runsaampaa lumipyryä; siellä n. 10 cm lumikertymää alkaa paikoin muodostumaan.
Etelärannikollakin on tullut edelleen jonkin verran lunta, mikä täällä Tapiolassa näkyy lumikertymän nousuna pariin - kolmeen senttiin. Tässä voimakkaassa tuulessa kinostuvan pakkaslumen takia on kuitenkin huomattava, että lumensyvyys on nyt eri paikoilla hyvin vaihteleva pienessäkin mittakaavassa; avoimilla alueilla osa pinnoista pyyhkiytyy lähes paljaaksi ja avointen alueiden reunoilla sekä rakennetuilla alueilla tuulen suojassa lumikertymät ylikorostuvat ilman kinostumistakin... Nyt Tapiolassa nurmikoiden ruohonkorret ovat pääosin jo lähes kokonaan peittyneet lumeen. Lämpötilat ovat olleet illan aikana lähes ennallaan laajoilla alueilla eli esim. Tapiolassa -3 asteen vaiheilla.
Baltiasta on tulossa yöksi sakeampaa pyryä, jonka huipennusta odotellaan etelärannikolla perjantain aamuyöksi - aamuksi. Samalla tuuletkin ovat voimakkaimmillaan, jolloin puuskissa voi olla ainakin rannikon tuntumassa myrskyä ja myrskytuhojakin voi olla tiedossa... Uusien tietojen perusteella lumikertymät kuitenkin jäävät aikaisemmista arvioista, mutta ainakin 10 - 20 cm tasaiseksi levitettynä voi tulla rannikolle; voimakas kinostuminen on kuitenkin otettava huomioon. Sisämaahan pyry ulottunee vain lähinnä Tampereen eteläpuoliselle puoliskolle...
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 04:00: Heräsinpä mielenkiinnosta katsomaan aamuyön tilannetta ja ikkunasta pöllyävää näkyä katsellen totean, että sitä sankkaa pyryä on tänne pääkaupunkiseudulle tullut; sadealue on edennyt sadetutkan mukaan sisämaahan suunnilleen linjalle Pori - Lahti - Kotka. Pyry on ollut sakeaa paikoin etelärannikolla ja lounaissaaristossa; lisää voimakkaampaa sadetta virtaa etelästä kohti... Lunta on tullut täällä Tapiolassa arviolta jo lähes 10 cm ja se on monin paikoin voimakkaasti kinostunutta. Itätuuli on kova - myrskyisäpuuskaista; merellä myrskytuuli on yltynyt puhaltamaan jopa yli 25 m/s. Pihapuiden voimakas kohina puhureissa kuuluukin ajoittain hyvin sisälle. Lämpötila on laskenut sekä Tapiolassa että Hämeenlinnassa -4 asteeseen, jolloin kova viima on jo hyvin purevaa.
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 09:40: Lumipyry on jatkunut ajoittain hyvinkin sakeana lounaassa, etelärannikolla ja osassa sisämaatakin, mutta sateen pohjoisreuna (jyrkkä sellainen) ei ole juurikaan edennyt viime päivityksestä pohjoisemmaksi; etelästä on virrannut lisää sateita, mutta ne ikään kuin puristuvat pohjoisessa "seinää vasten". Täällä Tapiolassa pyry on tällä hetkellä hyvinkin sakeaa, mutta tuuli tuntuu vähän heikentyneen voimakkaimmasta huipustaan ollen nyt ainakin navakkaa - kovaa. Suomenlahdella tosin edelleen myrskyää n. 25 m/s. Lämpötila on laskenut -5 asteeseen ja Hämeenlinnassa se on sama. On kuitenkin siinä ja siinä, kuinka tuo sateen reuna on sinne ulottunut; ilmeisesti nippa nappa sielläkin on ainakin muutamia senttejä pyryttänyt... Seuraavaksi menen ulos tarkistamaan Espoon Tapiolan lumitilannetta tarkemmin mitä ilmeisimmin kahlaamalla, josta tulee sitten pian perään päivitys.
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 10:50: Lumitilanne Espoon Tapiolassa >> Tuulensuojaisissa paikoissa eli kinostumiselta välttyneissä paikoissa arvioin sataneen lumen määräksi jotain 20 cm:n tienoilla - vähän alle ja se kasvaa yhä sakeassa pyryssä. Avoimille alueille kinostumisilmiö on tehnyt mm. dyynimäisiä ja aaltomaisia raitoja kuin meren mainingit. Isoimmissa deltamaisissa kinoksissa on lunta 30 - 40 cm ja toisin paikoin tuuli on pitänyt maata paljaana. Auraaminen on kevyenliikenteen väylillä vielä pahasti kesken; kinttupolut ovat kova sana, mutta ne menevät avoimilla paikoilla minuuteissa umpeen.
Täysikasvuiset havupuut ovat latvasta alkaen ainakin 2/3 verran lumesta lähes paljaat tuulen ja pakkasen takia, mutta etenkin alimmille oksille esim. kuuset ovat saaneet aika tuhdisti lumikuorrutetta varsinkin tiheissä puustoissa / metsissä ja rakennusten suojaisilla länsisivuilla. Oma ikkunani on sen verran tuulensuojapuolella, että katolta pöllyävä lumi on muurannut ikkunaani osittain umpeen niin, että ikkunan reunan lämpömittari on nyt kadonnut näkyvistä; muistuttaa siis marraskuun lopun 2008 lumimyrskyä siinäkin, muttei ikkuna ole nyt niin pahasti ummessa.
Tuulenpuuskat olivat ulkokokemukseni mukaan aikamoisia eli kyllä siinä seassa saattaa olla yhä myrskyistä ja vahinkoja aiheuttavaa voimaa, mutta tuulet alkavat näiltä paikkeilta vähitellen heiketä.
Seuraava päivitys tulee tod. näk. Hämeenlinnasta, jossa saamani tiedon mukaan lunta ei olekaan juuri yhtään satanut vieläkään, mutta aivan huulilla olisi sinnekin tulossa sakeaa pyryä. Eli mielenkiintoinen erilainen maailma ja Vanajaveden jäätymistilanteen yllätys odottaa :) ....
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 16:15: Olen nyt saapunut Hämeenlinnaan ja tässä seuraa myrskystä sekä matkaraporttia että havaintoja Hämeenlinnasta. Ensin lumipyryn tilanteesta >> Viime päivityksen jälkeen pyryalueen pohjoisreuna on noussut pohjoisemmaksi etenkin itäosiltaan asettuen nyt Tampere - Mikkeli -tasalle. Niinpä ajoittain sakeaa pyryä on nyt ollut parin - kolmen viime tunnin aikana Hämeenlinnassakin. Runsaimmat sateet ovat tulleet silti edelleen etelärannikolla ja etenkin Hankoniemen ja lounaissaariston alueella, jossa voi olla tämän hetken osalta jo Suomen lumensyvyysennätys rikottu eli lähestytään sittenkin 50 cm!...
Lämpötila on lähtenyt iltapäivän aikana nopeaan laskuun; Espoon Tapiolassa on nyt -6 astetta ja Hämeenlinnassa lämpötila on laskenut puolipäivän -5 asteesta jo -9 asteeseen. Tuuli on alkanut vähän heikkenemään, mutta täällä sisämaassakin se on puhaltanut voimakkaimmissa puuskissa silti yhä kovaa ja rannikolla myrskyisästi. Kiristyvässä pakkasessa viima onkin ollut tosi purevaa, kuten äsken ulkona koin. Suomenlahdella on kuulemma mitattu tänään ennätysmäistä keskituulinopeutta eli jopa 29 m/s!
Matkahuomioita >> Espoon Tapiolan keskustan Merituulentien bussiterminaalin tunneli on ollut nyt sananmukaisesti tuulitunneli, koska myrskyisä itätuuli on puhaltanut sinne suoraan ja matkallani havaitsinkin lumen levittyneen koko tunnelin pituudelta dyynimäisinä kinoksina tielle, mikä on erittäin harvinaista! Helsingin keskustassa Kampin terminaalista lähdettyäni Ekspress-bussi joutui tuiskussa kiskoilta pudonneiden raitiovaunujen hidastamaksi. Matkan varrella moottoritiellä katselin tuulessa kallistuvia puita, tiheää tuiskupöllyä ja myrskyssä yksi keskeltä runkoa katkennut puu sattui silmiini. Lumi oli maassa runsainta Kehä I:lle saakka ja sitten oli välivaiheinen määrä Riihimäelle saakka, jonka jälkeen moottoritien keskikaistan nurmikko oli vielä selvästi lumen seasta näkyvissä.
Täällä Hämeenlinnassa saapumiseni aikaan klo. 14:30 oli vain pari - kolme senttiä lunta. Nyt sakea pyry kasvattaa täälläkin hankia jo lähemmäs 10 senttiä. Hämeenlinnan Vanajavesi -järvi oli yllättäen vielä sula lähes kokonaan pakkasesta huolimatta, mikä on ymmärrettävää kovan tuulen muodostaman aallokon takia. Tyvenissä poukamissa, rantaviivan tuntumassa metrin leveydeltä ja kapeissa itätuuleen nähden normaalin muodostavissa salmissa oli kuitenkin muodostunut jo paljon jäälauttojen alkuja oksennuksen värisinä loskamassoina, jotka tekivät veden virtaamisen ja aallokon mukana jänniä kuvioita ja laskoskasautumia.
Mediassa tämä sääepisodi on jo saanut nimen Antti-myrsky, joten alan käyttämään sitä tästä alkaen. Lisää päivityksiä tulee vielä ja koostan myös mediasta myrskyjuttuja jossain vaiheessa; paljon on ollut ongelmia, kuten sähkökatkoksia...
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 20:40: Lumipyryalueen pohjoisreuna on levinnyt nyt itä-länsisuuntaisena jo vähän Jyväskylän -tasan ylikin pohjoiseen, mutta sen paras terä alkaa olemaan takana; sakeita pyryjä on enää vain paikoin lähinnä lounaassa ja etelärannikon tuntumassa. Täällä Hämeenlinnassa pyry onkin ollut vain kohtalaista pian tuon viime päivityksen jälkeen eli lunta on kertynyt sen jälkeen korkeintaan muutama sentti lisää; paikoin kinostumissa on ylitetty 10 cm. Etelärannikolla sen sijaan kokonaislumikertymissä voidaan olla jopa paikoin yli 30 sentin. Kinostuminen on kuitenkin huomattavaa; sakeimpien pyryjen alueelta voi löytyä jopa yli 50 cm:n kinostumia ja toisaalta yhä on paikoin tuulen paljaana pitämiä kohtia, kuten esim. talojen tuulen tuivertamilla sivuilla ja tuulta vasten olevilla luiskilla - mäillä. Tuulet ovat alkaneet kääntyä idästä koilliseen ja ne ovat jo selkeästi heikentyneet kaikkialla ollen enää enintään navakoita. Satava lumi alkaa siten jäämään paremmin myös noille paljaille kohdille, kun tuuli ei enää pöllyttele niitä niin herkästi pois. Samoin lumi alkaa jäämään havupuihin paremmin kuorrutteeksi. Lämpötilan lasku on jatkunut vielä osassa aluetta; Helsingin seudulla on -8 astetta, mutta Hämeenlinnassa pakkanen on nyt pysynyt -9 asteessa. Lounaissaaristossakin on jo n. -5 astetta pakkasta.
Antti-myrskyn uutiskooste --> Ilta Sanomat: Silja Serenade kallistui voimakkaasti Helsingin edustalla, Osa sähköistä saatu korjattua - vielä 10 000 taloutta ilman sähköä. Iltalehti: Suomenlahdella ennätystuuli ja huimia aaltoja, Tältä näyttää merellä - Silja Serenade lumimyrskyn keskellä, Hurja pelastusoperaatio myrskyssä - helikopteri haki matkustajan Silja Serenadelta, Sankka lumipyry suisti raitiovaunun kiskoiltaan. Helsingin Sanomat: Antti-myrskyn tuhoja selvitetään. MTV3: Myräkän nimeksi Antti - yksi voimakkaimmista itämyrskyistä.
Tilanne lauantaina 1.12.2012 klo. 00:55: Lumisadealue on jatkanut pohjoiseen päin leviämistä ja jäänyt muutoin vellomaan sijoilleen etelässä, mutta sateet ovat jo enimmäkseen vain heikkoja - kohtalaisia. Sakeimmat pyryt ovat jäämässä etelärannikoltakin enemmän merelle, koska yhä heikkenevät tuulet ovat kääntyneet puhaltamaan sisämaasta merelle päin eli koillisesta. Pilvipeitekin on ohentunut tyypillisesti tässä pakastavassa tilanteessa niin, että "huominen" sarastava aurinko voi paikoin kuultaa lumisateessakin pilven läpi kelmeästi. Lämpötila on asettunut Etelä-Suomessa nyt pääasiassa -7 ja -10 asteen välille; Hämeenlinnassa tuo -9 astetta pätee edelleen; alkaneen lauantain aikana kylmenee laajasti jo -10 ja -15 asteen välille.
Näin tämä lumimyrskyepisodi on tulossa päätökseensä, vaikkakin lumisateita voi esiintyä edelleen pitkin viikonloppua. Kuitenkin vain parin - kolmen sentin määriä enää odotellaan; etelärannikolle voi tosin tulla sakeita lumikuuroja, jos tuuli kääntyy / voimistuu puhaltamaan vähänkin mereltä...
Seuraava merkittävä säätapahtuma on Suomen jääminen hyvin kylmän pakkasilmamassan vangiksi heti tämän myrskyn perään ja pakkanen kiristyy entisestään la - su aikana, missä tuulien tyyntyminen ajoittain kokonaankin su alkaen mahdollistaa vähäpilvisissä tilanteissa lämpötilan laskemisen Etelä-Suomenkin sisämaassa paikoin -20 asteen paikkeille ensi viikon alussa; tästä teen siis su alkaen minimilämpötilaseurantaa talven 2012 - 2013 kylmimmän yön kartoitukseen. Lähes koko ensi viikko näyttää ajankohtaan nähden hyvin kylmältä ja vasta aivan viikon lopussa olisi merkkejä leudontumisesta. Samalla saattaisi tulla toisaalta jo seuraavakin lumimyrsky....
Päätän tämän seurannan siis tähän, mutta loppuun linkitän vielä muistiin ja arkistoon meteorologi Pauli Jokisen ennusteanalyysit tästä Antti-myrskystä: MYRSKYENNUSTE 30.11.2012 ja Lumipyry tuo talven. Näihin havaintoihin verrattuna ne osuivatkin oikein hyvin kohdilleen.
Aivan lopuksi tässä on hyvin mielenkiintoinen listaus Suomen myrskyjen historiasta ja heti siinä alkuun mainitaan lokakuun alussa vuonna 1912 Suomessa koettu hurja lumimyrsky, jonka rinnalla tämä Antti-myrsky kalpenee 10 - 0! Katsokaapa tästä viimeisimmästä myrskystä kauhistuneet ;)
Aikaisempi ennakkovaroitukseni sisälsi jo tälle päivälle illasta alkaen runsaita pyryjä, mutta nyt suursäätila on sen verran "hioutunut", että lumisateet jäävät vielä tänään ja huomenna torstainakin melko hillityiksi meren äärelläkin; vain muutamia senttejä voi korkeintaan tulla. Sen sijaan ylihuomiselle perjantaille on siis edelleen näkyvissä hyvinkin paha lumimyrskytilanne eteläpuolisen matalapaineen saadessa etelästä voimakasta täydennystä.
Perjantain tilanteessa itätuuli on myrskyistä puuskissa, joka voi tietää myrskytuhoja metsille ja puille taajamissakin vielä roudattoman maan tilanteessa ehkä yllättävän paljonkin. Perjantaina lämpötila ollee kuitenkin jo rannikkoakin myöten sen verran pakkasella, että puustoihin ei kerry lumitaakkoja etelärannikollakaan lukuun ottamatta tuulensuojapaikkoja, kuten metsien sisäosia ja rakennusten länsiseinustoja. Raju tuuli tulee kuitenkin kinostamaan lunta radikaalisti ja ko. tuuli tekee pakkasesta hyvin purevaa, joka paleltumavaaran kannalta on otettava huomioon. Lauantaina sekä pyryt että tuulet alkavat heikkenemään, mutta sakeisiin lumikuuroihin voi jäädä meren äärellä mahdollisuutta su saakka...
Näin ollen pahin mahdollinen skenario jääkin toteutumatta lumikertymien suhteen täällä, mutta se toteutunee kuitenkin Baltian itäpuolella ja Laatokan eteläpuolella, jonne ennustekartoista näkemäni mukaan olisi tulossa Etelä-Suomea hieman laajemmalle alueelle yli 50 cm lunta. Viimeisimpien tietojen mukaan Etelä-Suomeen tulisi enimmillään "vain" 20 - 40 cm lunta sunnuntaihin mennessä ja eniten etelärannikon tuntumaan. Sen sijaan Keski-Suomi jäisi edelleen varsin vähille lumisateille, kuten olen jo uumoillut, mikä siis tietää kovenevissa pakkasissa routaongelmien alkamista siellä.
Lauantain jälkeen iskeekin nimittäin Pohjois-Venäjältä käsin arktisen ilmamassan tuoma pakkasaalto, joka huipentunee ensi viikon alussa muutamana päivänä talven ensimmäisiin ankariin pakkasiin, josta teen sunnuntaista alkaen edellisvuosilta tutun minimilämpötilojen seurannan Etelä-Suomen paikkakunnille; tällä kertaa siis talven 2012 - 2013 kylmimmän yön kartoitus alkaa.
Tässä on Myrskyvaroitus.com -sivuston arviot tästä talventulomyrskystä: Paha lumimyräkkä halvaannuttaa Etelä-Suomen liikennettä ja Pitkä myrskyennuste 28.11.-4.12.2012.
Aloitan tässä alla seurantahavaintojen kirjaamisen jo nyt, vaikka pahin pyrytilanne on siis edessä vasta ylihuomenna. Niinpä aluksi havaintokirjauksia tulee vain harvakseltaan tiivistyen sitten perjantaina. Näistä kuitenkin nähdään lumitilanteen kehittymistä mielenkiintoisesti jo tästä alkaen ja sitäkin, miten kylmeneminen etenee.
Seurantapaikkani on aluksi Espoon Tapiola, mutta harkinnassani on tehdä juuri perjantaina seurantapaikan vaihto Hämeenlinnaan, missä kiinnostaa lumitilanteen lisäksi Vanajaveden jäätymistilanteet. Niinpä tämä seuranta tulee todennäköisesti kattamaan kahden erilaisen paikan olosuhteiden kehittymistä tässä Suomen säähistoriassa ankarimpiin ja äkillisimpiin kuuluvassa talventulossa.
Tässä tutut seurannassa oivalliset sisällöt linkkeinä >> Testbed -sadetutka Etelä-Suomesta, Ilmatieteenlaitoksen sadetutka ja Kelikamerat Etelä-Suomesta. Sääennusteiden ja -arvioiden lähteinä oivallisia ovat mm.: Iltalehden ilmanpaineanimaatio Euroopasta, Weatheronline -sivuston Expert Charts -osio ja Wetter3.de -sivuston animation -osio, missä valikosta valinta "niederschlagsstaerke und -form" antaa sadealueiden liikkeistä ja sateiden olomuodoista ilmanpainekäyrien kera mielenkiintoisen ennusteanimaation (myös arkistotoiminto toiseen suuntaan) Euroopan mittakaavassa.
Tilanne keskiviikkona 28.11.2012 klo. 14:00: Täällä Espoon Tapiolassa ensimmäiset heikot lumisateet ovat tulleet tänään aamupäivällä mereltä tulleista lumikuuroista, joista jäi maahan vain hyvin ohutta lumihuurua lämpötilan laskettua samalla yön +1 asteesta lähes -1 asteen verran pakkaselle. Tällä hetkellä ei sada, mutta taivas on yhtenäisesti pilvessä (alin pilvilaji on kokkareinen kumpukerrospilvi) ja itätuuli on ollut kohtalaista - ajoittain navakkaa. Varsinainen lumisadealue on kattanut lounaiskolkkaa Hankoniemeltä Turkuun ja saaristoon, jonne seudulle onkin jo satanut pari-kolme senttiä lunta. Se pyry ei näytä juurikaan etenevän alueelta... Sisämaassa ja idässä on yhä lumetonta, mutta eilen illalla saatiin paikoin lumikuurojonoista maata paikoin lumiseksi, kuten juuri Hämeenlinnassa, jossa pakkanen on asettunut yön - aamun kylmenemisen myötä nyt -2 asteen paikkeille.
Tilanne keskiviikkona 28.11.2012 klo. 22:10: Sää on pysynyt iltapäivän ja illan aikana lähes ennallaan; eli kohtalaisia lumisateita on esiintynyt yhä ainoastaan lounaiskolkassa, jossa paikoin on päästy arviolta 5 cm paikkeille lumensyvyyksissä saaristoa myöten, koska lämpötila on sielläkin nollan tienoilla. Muualla on ollut poutaa tai vain heikkoja lumikuuroja; selvin heikon lumisateen alue on virrannut itätuulissa sulien Laatokan ja järvi-Suomen suurten järvien ansiosta noin Saimaalta kohti Vaasaa. Täällä Tapiolassakaan ei ole lisää lumihuurua juuri tullut, mutta pilvisyys on pysynyt runsaana ja lämpötila on ollut n. 0 ja -1 asteen paikkeilla; nyt lämpötila on -1,5 astetta. Hämeenlinnassa lämpötila on laskenut -3 asteeseen illan aikana. Itätuuli on ollut yhä kohtalaista - navakkaa. Huomisaamuun mennessä ei ole merkittäviä muutoksia vielä tulossa muutoin kuin, että etelärannikolla voivat lumisateet vähän voimistua, lämpötila laskee hitusen ja itätuulet alkavat hiljalleen voimistua lisää.
Tilanne torstaina 29.11.2012 klo. 12:50: Lumisadealue voimistui kuin voimistuikin hieman etelärannikon tuntumassa viime yöstä alkaen, mutta lunta se ei ole tuonut esim. tänne pääkaupunkiseudulle kuin vain noin 1 - 2 cm. Lounaiskolkassa ei ole satanut enää eiliseen tapaan, joten siellä saariston - rannikon alueella ei olla päästy kuin korkeintaan n. 5 cm:n lumipeitteisiin. Sisämaassa on edelleen ollut vain hyvin heikkoja lumisateita, joista on tullut vähän "pölyä" pinnoitteeksi ja kelikameroiden kautta tarkasteltuna esim. Hämeenlinnan ja Tampereen välillä sekä Lahden pohjoispuolella löytyy vieläkin kokonaan lumettomia alueita. Täällä Tapiolassa lunta on nyt noin 1 cm ja merellistä lumisadetta on ollut heikkona - kohtalaisena koko ajan yöstä alkaen. Itätuuli on ollut enimmäkseen navakkaa, mikä on jo pöllyttänyt ja kinostanut kuvioittain tuota vähääkin lunta. Nurmikon korret paistavat vielä esillä, joten kulkuväylät erottuvat valkoisina puistoissa. Lämpötila on laskenut hieman ja pysytellyt yöstä alkaen n. -3 asteessa ja suunnilleen sama se on ollut Hämeenlinnassakin. Itäisimmissä Etelä-Suomen sisämaaosissa on tosin ollut pakkasta -5 ja -10 asteen välillä.
Tilanne torstaina 29.11.2012 klo. 22:40: Viime päivitykseen verrattuna on tullut vain vähän muutoksia, mutta itätuuli on kuitenkin voimistunut niin, että puuskissa on ollut illan aikana jo kovaakin tuulta ja Suomenlahdella on noustu myrskylukemiin; puustot ovatkin kohisseet ja heiluneet reippaasti tuulessa. Lumisadealue on sijainnut lähes paikoillaan merellä, mutta illan aikana lounaissaaristossa on ollut aikaisempaa runsaampaa lumipyryä; siellä n. 10 cm lumikertymää alkaa paikoin muodostumaan.
Etelärannikollakin on tullut edelleen jonkin verran lunta, mikä täällä Tapiolassa näkyy lumikertymän nousuna pariin - kolmeen senttiin. Tässä voimakkaassa tuulessa kinostuvan pakkaslumen takia on kuitenkin huomattava, että lumensyvyys on nyt eri paikoilla hyvin vaihteleva pienessäkin mittakaavassa; avoimilla alueilla osa pinnoista pyyhkiytyy lähes paljaaksi ja avointen alueiden reunoilla sekä rakennetuilla alueilla tuulen suojassa lumikertymät ylikorostuvat ilman kinostumistakin... Nyt Tapiolassa nurmikoiden ruohonkorret ovat pääosin jo lähes kokonaan peittyneet lumeen. Lämpötilat ovat olleet illan aikana lähes ennallaan laajoilla alueilla eli esim. Tapiolassa -3 asteen vaiheilla.
Baltiasta on tulossa yöksi sakeampaa pyryä, jonka huipennusta odotellaan etelärannikolla perjantain aamuyöksi - aamuksi. Samalla tuuletkin ovat voimakkaimmillaan, jolloin puuskissa voi olla ainakin rannikon tuntumassa myrskyä ja myrskytuhojakin voi olla tiedossa... Uusien tietojen perusteella lumikertymät kuitenkin jäävät aikaisemmista arvioista, mutta ainakin 10 - 20 cm tasaiseksi levitettynä voi tulla rannikolle; voimakas kinostuminen on kuitenkin otettava huomioon. Sisämaahan pyry ulottunee vain lähinnä Tampereen eteläpuoliselle puoliskolle...
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 04:00: Heräsinpä mielenkiinnosta katsomaan aamuyön tilannetta ja ikkunasta pöllyävää näkyä katsellen totean, että sitä sankkaa pyryä on tänne pääkaupunkiseudulle tullut; sadealue on edennyt sadetutkan mukaan sisämaahan suunnilleen linjalle Pori - Lahti - Kotka. Pyry on ollut sakeaa paikoin etelärannikolla ja lounaissaaristossa; lisää voimakkaampaa sadetta virtaa etelästä kohti... Lunta on tullut täällä Tapiolassa arviolta jo lähes 10 cm ja se on monin paikoin voimakkaasti kinostunutta. Itätuuli on kova - myrskyisäpuuskaista; merellä myrskytuuli on yltynyt puhaltamaan jopa yli 25 m/s. Pihapuiden voimakas kohina puhureissa kuuluukin ajoittain hyvin sisälle. Lämpötila on laskenut sekä Tapiolassa että Hämeenlinnassa -4 asteeseen, jolloin kova viima on jo hyvin purevaa.
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 09:40: Lumipyry on jatkunut ajoittain hyvinkin sakeana lounaassa, etelärannikolla ja osassa sisämaatakin, mutta sateen pohjoisreuna (jyrkkä sellainen) ei ole juurikaan edennyt viime päivityksestä pohjoisemmaksi; etelästä on virrannut lisää sateita, mutta ne ikään kuin puristuvat pohjoisessa "seinää vasten". Täällä Tapiolassa pyry on tällä hetkellä hyvinkin sakeaa, mutta tuuli tuntuu vähän heikentyneen voimakkaimmasta huipustaan ollen nyt ainakin navakkaa - kovaa. Suomenlahdella tosin edelleen myrskyää n. 25 m/s. Lämpötila on laskenut -5 asteeseen ja Hämeenlinnassa se on sama. On kuitenkin siinä ja siinä, kuinka tuo sateen reuna on sinne ulottunut; ilmeisesti nippa nappa sielläkin on ainakin muutamia senttejä pyryttänyt... Seuraavaksi menen ulos tarkistamaan Espoon Tapiolan lumitilannetta tarkemmin mitä ilmeisimmin kahlaamalla, josta tulee sitten pian perään päivitys.
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 10:50: Lumitilanne Espoon Tapiolassa >> Tuulensuojaisissa paikoissa eli kinostumiselta välttyneissä paikoissa arvioin sataneen lumen määräksi jotain 20 cm:n tienoilla - vähän alle ja se kasvaa yhä sakeassa pyryssä. Avoimille alueille kinostumisilmiö on tehnyt mm. dyynimäisiä ja aaltomaisia raitoja kuin meren mainingit. Isoimmissa deltamaisissa kinoksissa on lunta 30 - 40 cm ja toisin paikoin tuuli on pitänyt maata paljaana. Auraaminen on kevyenliikenteen väylillä vielä pahasti kesken; kinttupolut ovat kova sana, mutta ne menevät avoimilla paikoilla minuuteissa umpeen.
Täysikasvuiset havupuut ovat latvasta alkaen ainakin 2/3 verran lumesta lähes paljaat tuulen ja pakkasen takia, mutta etenkin alimmille oksille esim. kuuset ovat saaneet aika tuhdisti lumikuorrutetta varsinkin tiheissä puustoissa / metsissä ja rakennusten suojaisilla länsisivuilla. Oma ikkunani on sen verran tuulensuojapuolella, että katolta pöllyävä lumi on muurannut ikkunaani osittain umpeen niin, että ikkunan reunan lämpömittari on nyt kadonnut näkyvistä; muistuttaa siis marraskuun lopun 2008 lumimyrskyä siinäkin, muttei ikkuna ole nyt niin pahasti ummessa.
Tuulenpuuskat olivat ulkokokemukseni mukaan aikamoisia eli kyllä siinä seassa saattaa olla yhä myrskyistä ja vahinkoja aiheuttavaa voimaa, mutta tuulet alkavat näiltä paikkeilta vähitellen heiketä.
Seuraava päivitys tulee tod. näk. Hämeenlinnasta, jossa saamani tiedon mukaan lunta ei olekaan juuri yhtään satanut vieläkään, mutta aivan huulilla olisi sinnekin tulossa sakeaa pyryä. Eli mielenkiintoinen erilainen maailma ja Vanajaveden jäätymistilanteen yllätys odottaa :) ....
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 16:15: Olen nyt saapunut Hämeenlinnaan ja tässä seuraa myrskystä sekä matkaraporttia että havaintoja Hämeenlinnasta. Ensin lumipyryn tilanteesta >> Viime päivityksen jälkeen pyryalueen pohjoisreuna on noussut pohjoisemmaksi etenkin itäosiltaan asettuen nyt Tampere - Mikkeli -tasalle. Niinpä ajoittain sakeaa pyryä on nyt ollut parin - kolmen viime tunnin aikana Hämeenlinnassakin. Runsaimmat sateet ovat tulleet silti edelleen etelärannikolla ja etenkin Hankoniemen ja lounaissaariston alueella, jossa voi olla tämän hetken osalta jo Suomen lumensyvyysennätys rikottu eli lähestytään sittenkin 50 cm!...
Lämpötila on lähtenyt iltapäivän aikana nopeaan laskuun; Espoon Tapiolassa on nyt -6 astetta ja Hämeenlinnassa lämpötila on laskenut puolipäivän -5 asteesta jo -9 asteeseen. Tuuli on alkanut vähän heikkenemään, mutta täällä sisämaassakin se on puhaltanut voimakkaimmissa puuskissa silti yhä kovaa ja rannikolla myrskyisästi. Kiristyvässä pakkasessa viima onkin ollut tosi purevaa, kuten äsken ulkona koin. Suomenlahdella on kuulemma mitattu tänään ennätysmäistä keskituulinopeutta eli jopa 29 m/s!
Matkahuomioita >> Espoon Tapiolan keskustan Merituulentien bussiterminaalin tunneli on ollut nyt sananmukaisesti tuulitunneli, koska myrskyisä itätuuli on puhaltanut sinne suoraan ja matkallani havaitsinkin lumen levittyneen koko tunnelin pituudelta dyynimäisinä kinoksina tielle, mikä on erittäin harvinaista! Helsingin keskustassa Kampin terminaalista lähdettyäni Ekspress-bussi joutui tuiskussa kiskoilta pudonneiden raitiovaunujen hidastamaksi. Matkan varrella moottoritiellä katselin tuulessa kallistuvia puita, tiheää tuiskupöllyä ja myrskyssä yksi keskeltä runkoa katkennut puu sattui silmiini. Lumi oli maassa runsainta Kehä I:lle saakka ja sitten oli välivaiheinen määrä Riihimäelle saakka, jonka jälkeen moottoritien keskikaistan nurmikko oli vielä selvästi lumen seasta näkyvissä.
Täällä Hämeenlinnassa saapumiseni aikaan klo. 14:30 oli vain pari - kolme senttiä lunta. Nyt sakea pyry kasvattaa täälläkin hankia jo lähemmäs 10 senttiä. Hämeenlinnan Vanajavesi -järvi oli yllättäen vielä sula lähes kokonaan pakkasesta huolimatta, mikä on ymmärrettävää kovan tuulen muodostaman aallokon takia. Tyvenissä poukamissa, rantaviivan tuntumassa metrin leveydeltä ja kapeissa itätuuleen nähden normaalin muodostavissa salmissa oli kuitenkin muodostunut jo paljon jäälauttojen alkuja oksennuksen värisinä loskamassoina, jotka tekivät veden virtaamisen ja aallokon mukana jänniä kuvioita ja laskoskasautumia.
Mediassa tämä sääepisodi on jo saanut nimen Antti-myrsky, joten alan käyttämään sitä tästä alkaen. Lisää päivityksiä tulee vielä ja koostan myös mediasta myrskyjuttuja jossain vaiheessa; paljon on ollut ongelmia, kuten sähkökatkoksia...
Tilanne perjantaina 30.11.2012 klo. 20:40: Lumipyryalueen pohjoisreuna on levinnyt nyt itä-länsisuuntaisena jo vähän Jyväskylän -tasan ylikin pohjoiseen, mutta sen paras terä alkaa olemaan takana; sakeita pyryjä on enää vain paikoin lähinnä lounaassa ja etelärannikon tuntumassa. Täällä Hämeenlinnassa pyry onkin ollut vain kohtalaista pian tuon viime päivityksen jälkeen eli lunta on kertynyt sen jälkeen korkeintaan muutama sentti lisää; paikoin kinostumissa on ylitetty 10 cm. Etelärannikolla sen sijaan kokonaislumikertymissä voidaan olla jopa paikoin yli 30 sentin. Kinostuminen on kuitenkin huomattavaa; sakeimpien pyryjen alueelta voi löytyä jopa yli 50 cm:n kinostumia ja toisaalta yhä on paikoin tuulen paljaana pitämiä kohtia, kuten esim. talojen tuulen tuivertamilla sivuilla ja tuulta vasten olevilla luiskilla - mäillä. Tuulet ovat alkaneet kääntyä idästä koilliseen ja ne ovat jo selkeästi heikentyneet kaikkialla ollen enää enintään navakoita. Satava lumi alkaa siten jäämään paremmin myös noille paljaille kohdille, kun tuuli ei enää pöllyttele niitä niin herkästi pois. Samoin lumi alkaa jäämään havupuihin paremmin kuorrutteeksi. Lämpötilan lasku on jatkunut vielä osassa aluetta; Helsingin seudulla on -8 astetta, mutta Hämeenlinnassa pakkanen on nyt pysynyt -9 asteessa. Lounaissaaristossakin on jo n. -5 astetta pakkasta.
Antti-myrskyn uutiskooste --> Ilta Sanomat: Silja Serenade kallistui voimakkaasti Helsingin edustalla, Osa sähköistä saatu korjattua - vielä 10 000 taloutta ilman sähköä. Iltalehti: Suomenlahdella ennätystuuli ja huimia aaltoja, Tältä näyttää merellä - Silja Serenade lumimyrskyn keskellä, Hurja pelastusoperaatio myrskyssä - helikopteri haki matkustajan Silja Serenadelta, Sankka lumipyry suisti raitiovaunun kiskoiltaan. Helsingin Sanomat: Antti-myrskyn tuhoja selvitetään. MTV3: Myräkän nimeksi Antti - yksi voimakkaimmista itämyrskyistä.
Tilanne lauantaina 1.12.2012 klo. 00:55: Lumisadealue on jatkanut pohjoiseen päin leviämistä ja jäänyt muutoin vellomaan sijoilleen etelässä, mutta sateet ovat jo enimmäkseen vain heikkoja - kohtalaisia. Sakeimmat pyryt ovat jäämässä etelärannikoltakin enemmän merelle, koska yhä heikkenevät tuulet ovat kääntyneet puhaltamaan sisämaasta merelle päin eli koillisesta. Pilvipeitekin on ohentunut tyypillisesti tässä pakastavassa tilanteessa niin, että "huominen" sarastava aurinko voi paikoin kuultaa lumisateessakin pilven läpi kelmeästi. Lämpötila on asettunut Etelä-Suomessa nyt pääasiassa -7 ja -10 asteen välille; Hämeenlinnassa tuo -9 astetta pätee edelleen; alkaneen lauantain aikana kylmenee laajasti jo -10 ja -15 asteen välille.
Näin tämä lumimyrskyepisodi on tulossa päätökseensä, vaikkakin lumisateita voi esiintyä edelleen pitkin viikonloppua. Kuitenkin vain parin - kolmen sentin määriä enää odotellaan; etelärannikolle voi tosin tulla sakeita lumikuuroja, jos tuuli kääntyy / voimistuu puhaltamaan vähänkin mereltä...
Seuraava merkittävä säätapahtuma on Suomen jääminen hyvin kylmän pakkasilmamassan vangiksi heti tämän myrskyn perään ja pakkanen kiristyy entisestään la - su aikana, missä tuulien tyyntyminen ajoittain kokonaankin su alkaen mahdollistaa vähäpilvisissä tilanteissa lämpötilan laskemisen Etelä-Suomenkin sisämaassa paikoin -20 asteen paikkeille ensi viikon alussa; tästä teen siis su alkaen minimilämpötilaseurantaa talven 2012 - 2013 kylmimmän yön kartoitukseen. Lähes koko ensi viikko näyttää ajankohtaan nähden hyvin kylmältä ja vasta aivan viikon lopussa olisi merkkejä leudontumisesta. Samalla saattaisi tulla toisaalta jo seuraavakin lumimyrsky....
Päätän tämän seurannan siis tähän, mutta loppuun linkitän vielä muistiin ja arkistoon meteorologi Pauli Jokisen ennusteanalyysit tästä Antti-myrskystä: MYRSKYENNUSTE 30.11.2012 ja Lumipyry tuo talven. Näihin havaintoihin verrattuna ne osuivatkin oikein hyvin kohdilleen.
Aivan lopuksi tässä on hyvin mielenkiintoinen listaus Suomen myrskyjen historiasta ja heti siinä alkuun mainitaan lokakuun alussa vuonna 1912 Suomessa koettu hurja lumimyrsky, jonka rinnalla tämä Antti-myrsky kalpenee 10 - 0! Katsokaapa tästä viimeisimmästä myrskystä kauhistuneet ;)
Sunday, November 25, 2012
Viikon 47 kasvivalokuva: Halava (Salix pentandra)
Halavan (Salix pentandra) emiyksilön pörröisiä hedelmänorkkoja muuta kasvillisuutta vasten kuvattuna lauantaina 24.11.2012 Espoon Tapiolassa.
Tämän päättyvän kasvukauden kasvivalokuvasarjani alkaa vetelemään viimeisiään, mutta ainakin vielä tämän lajin verran se jatkuu; kyseessä on Suomen luonnossa varsin yleinen pieni - keskikokoinen puu halava (Salix pentandra), jonka estetiikkaa tähdennän tässä myös sillä silmällä, että lajia otettaisiin runsaasti koristeviljelykäyttöön puistoihin ja puutarhoihin. Tällä hetkellähän tällaista näkökulmaa halavaan ei olla oikeastaan lähes ollenkaan tajuttu Suomessa. Muualla manner-Euroopassa lajia kuitenkin näkee istutettunakin ja luontainen kasvualue halavalla kattaa laajasti Euroopan ja Aasian pohjoisosia. Pohjois-Amerikassa se on villiintynyt istutuksista.
Tähän vuodenaikaan muutoin lehtipuiltaan jo lehdettömässä maisemassa halavan hyvinkin korostuneesti ilmenevä esteettinen ominaisuus ovat sen valkovillaiset hedelmänorkot, joiden luonteeseen kuuluu niissä olevan runsaan hedelmävillan esilletulo muista pajuista poiketen vasta syksyllä ja niiden säilyminen jopa pitkälle talveen huomiota herättävästi pörhökkäinä. Tällainenkin hedelmäestetiikka on Suomen loppusyksyyn ja talveen kaivattua piristystä.
Tämä on siis lajin yksi hieno koristeominaisuus ja tänä vuonna näitä hedelmänorkkoja muodostui tavanomaista enemmän; ne näkyvät hienosti ja kauas muuta kasvillisuutta vasten, kuten tuossa kuvassa ja toisaalta selkeäsäisessä päivänpaisteessa sinistä taivasta vasten hyvin kirkkaasti. Sellaista mahdollisuutta on kuitenkin harvoin tähän vuodenaikaan runsaspilvisten säiden takia. Maaseudulla ympäristöjä tarkkailtaessa näitä tupsukkaita puita voidaan joka tapauksessa hienon erottuvasti nähdä nyt lajin tyypillisillä kosteilla - märillä kasvupaikoilla, kuten ojien ja jokien varsilla, järvien rannoilla, soiden ja vesijättömaiden äärellä sekä kosteiden metsien - lehtojen reunoilla.
Halava on siis muiden pajujen tapaan kaksikotinen eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä; siksi siis noita hedelmätupsukoita tulee vain emiyksilöihin. Halavan toinen hieno esteettinen ominaisuus on kuitenkin sen hedeyksilöissä kukinta, joka sattuu Etelä-Suomessa toukokuun lopulle - monesti kesäkuun alkuun venyvästi. Hedenorkot ovat pitkiä, nuokkuvia ja voimakkaan keltaisia ja halavan hedekukinta muistuttaakin siksi paljon samaan aikaan kukkivan hopeasalavan (Salix alba "Sibirica") vastaavaa. Halavan hedenorkot ovat kuitenkin sitäkin näyttävämpiä selvästi isompina ja ne ovat hienosti erottuvia lajin silloin kukinta-aikana jo puolikokoisia - lähes täysikokoisia lehtiään vasten. Emikukinnot ovat paljon huomaamattomampia vihertävinä.
Lajin lehdet ovat myös moniin muihin pajun suvun lajeihin verrattuna hyvin hienoja; ne ovat täysikoossa kiiltävän tummanvihreitä ja melko isojakin ollen pitkän soikeina pituudeltaan 6 - 8 cm ja voimakkaissa oksissa isompiakin. Lehtiensä vaaleanvihreänä tapahtuva puhkeaminen alkaa toukokuun alussa ja nuo kukintanorkot ilmestyvät niiden seassa esille. Kukinnan päätyttyä lehdet ovat kasvaneet täysikokoon. Ruska on halavalla keltainen - ruskehtavan keltainen ja se huipentuu Etelä-Suomessa tyypillisesti lokakuun alkupuolella. Ruskan mukana alkaa myös tuo hedelmävillojen esillepuhkeaminen.
Halavan koristeviljelykäyttöä puoltaa myös se, että menestyy hyvin lähes koko Suomessa Lapin kylmimpiä ja karuimpia osia lukuun ottamatta; halavaa kasvaa luonnossa yleisenä vielä Etelä-Lapissa. Maaperävaatimuksena on kuitenkin riittävä kosteus, joten laji sopiikin puistoissa ja puutarhoissa niiden kosteimmille paikoille oikein hyvin. Muille istutuksille ongelmalliset liian märät olosuhteet ovat juuri sopivia halavaistutuksille.
Avoimella ja hyvällä kasvupaikalla halavasta voidaan odottaa latvukseltaan leveähköä keskikokoista puuta jopa lähes 15 m pituiseksi saakka. Niinpä se on aivan oivallinen maisemapuu ja katseenvangitsijamainen nähtävyys etenkin noiden kahden näyttävimmän koristeominaisuutensa ansiosta; niiden takia lajia kannattaa istuttaa mieluummin monen yksilön ryhmäksi, jossa on sekä hede- että emiyksilöitä. Yksittäispuuksi istutettaessa on kuitenkin mietittävä sitä, kumpaa halavan pääkoristeominaisuutta haluaa eniten; kevätkesän hedekukintaa vai loppusyksyn - talven hedelmävillanäytöstä. Vain jompi kumpi on silloin mahdollista valita lajin kaksikotisuuden takia.
Kevätkesän hedekukintansa toimii hienona kontrastina silloin monille erivaiheisille muille lehteenpuhkeamis- ja lehtien täysikokoon kasvun vaiheille; esim. myöhään lehteenpuhkeavien muiden puiden vihreästä poikkeavat hiirenkorvaiset kevätvärit tai jo pitkälle täysikesäisen vihreiksi edenneet lajit pariksi. Tuomen (Prunus padus) kukinta on myös hieno pari hedehalavalle lähes samaan aikaan kukkivana. Kesällä halavan kiiltävä ja tumma vihreys sopii kontrastoimaan ryhmässä muiden lajien esim. himmeämmän tai vaaleamman vihreiden sävyjen kanssa tai havupuiden toisella tavalla tumman vihreän kanssa. Ruskansa sopii esim. samaan aikaan sattuvien kirkkaampien ja punaisempien värien pariksi. Hedelmävillavaiheen hienous on parasta esim. havupuiden kanssa tai tummia rakennuksia vasten nähtynä. Hedelmätupsujen sinistä taivasta vasten näkymiselle kannattaa myös suunnitella näkymismahdollisuuksia. Lehdettömän emihalavan hedelmävillat ovat hieno kontrasti myös myöhään ruskaantuvien puiden - isojen pensaiden parina.
PS.: Alkavan viikon tiistaina 27.11. olen suunnitellut käyväni tämän vuoden viimeistä kertaa Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa katsomassa kasvukauden päätöksen tilannetta ennen sääennusteissa pian sen jälkeen uhkaavaa talventuloa. Jos sieltä jää valokuvaussessiosta vielä jotain hienoa käsiini, niin jatkan sen turvin vielä yhdellä osalla tätä esittelysarjaa. Jos ei, niin tämä halavapostaus on sitten tämän vuoden osalta sarjan päätös.
Kummassakin tapauksessa teen sarjan päättämisen jälkeen vielä kätevän linkkikoosteen kaikista näistä sarjan osista, missä palaan vielä kertomaan lyhyesti kustakin lajista niiden muita tämän kasvukauden mittaan ilmenneitä kuulumisia ko. esittelyviikkojen tilanteiden lisäksi.
Talvivaara -kaivoksen aiheuttama ympäristökatastrofi indikaattorina reaalitalouden rappiosta rahataloustotalitarismin ikeessä
Seuraavaksi parin lähiviikon aikana koostan tänä päättyvänä syksynä kuohuttaneita skandaaleja ja onnettomuuksia yms. erillisinä juttuina, joista poimin tässä ensimmäisenä Kainuun Talvivaaran kaivosalueella sattuneen Suomen historian pahimman ympäristökatastrofin ns. kipsisakka-altaan myrkkysisällön tyhjennyttyä siellä jopa suorastaan kokonaan ympäröivään luontoon allasrakenteiden petettyä. Asia on sävyttänyt kaikkea mediaa suurena kohuna tämän marraskuun alusta alkaen ja tilanne on jäänyt yhä elämään ja tuhoa aiheuttamaan vielä pitkäksi aikaa.
Tästä katastrofista ansiokasta vaihtoehtomediauutisointia ja -analysointia on jo tehnyt Verkkomedia, jonka aiheeseen liittyviä juttuja koostan alle lopuksi.
Oma huomioni tässä liittyy juuri siihen, kuinka tämä Talvivaara -gate kuvaa osaltaan länsimaista rappiota erittäin pikantisti ja havainnollisesti. Siinä se muistuttaa erittäin yhtenevästi parin vuoden takaista British Petroleum -yhtiön Meksikonlahdella aiheuttamaa öljykatastrofia (Tunnisteen Meksikonlahden öljytuho alla kirjoittelin ja koostelin siihen liittyvää paljon eri näkökulmista ja tilanne näytti silloin todella uhkaavalta; nyttemmin olisikin hyvä alkaa katsomaan sen aiheuttamia jälkiseurauksia uudestaan...). Myös viime vuoden maaliskuun Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus on selvää sukua tälle. Tällaista näkökulmaa tähdennänkin tässä esilleotossa >>
Talvivaara -gate näyttää nimittäin konkreettisesti sen, kuinka reaalitalous(kin) vuotaa rahataloususkonnon ikeessä monien vaikutustapojen kautta; korruptio, huono fyysisen ekonomian rahoitus, korporaatiointressien rahatalouspuolen nousu ylikorostuneisiin mittoihin yhtiöiden muun toiminnan kustannuksella sekä siitä seuraava välinpitämättömyys ihmisyyttä ja kansantaloutta kohtaan eliittihegemonian pönkittämisessä osana rahan magian luomaa totalitarismia jne.
Korruptiohan on lännen talousjärjestelmään sisäänkirjoitettua ja uusliberalistisessa ilmapiirissä syövän lailla kasvavaa, koska kokonaissysteemiin järjestelmävikaa aiheuttava rahatalous on sääntelystä vapautetun velkapyramidillis-monetaristisen ja imperialismityökaluisen luonteensa takia petos-, valehtelu- ja harhaanjohtamiskäyttäytymistä edesauttavaa; kasvualustaa korruptiollekin. Se puolestaan laittaa haittaavaa saastaa kansantalouden rattaisiin, missä reaalitalouden rappio teollisuusongelmia ja -onnettomuuksia aiheuttavaksi mahdollistuu. Reaalitalouden rappiossa teollisuustoimintaan ilmestyy siis eskaloituvaa katastrofiherkkyyttä!
Kaikkivoivan kasvottoman rahan (Kuten Seppo Oikkonen sitä määrittelee) luonne on juuri se, että se vaatii parasiittisesti elinalustaltaan yhä enemmän numero- ja imperialismitunnustuksellisuutensa korostuessa eskaloituvasti, kun sen sisäinen autonomiansa vaatii imaginaarista ja uskonnollista kasvua - laajenemista.
Muiden objektien ja olemisen muotojen sen alla tahtoonsa taivuttaminen vaatii siksi em. kaltaista rappiokeinottelua, koska muutoin ei ole mahdollista säilyttää sen "itsenäistä" elinvoimaa reaalitaloudesta irrallistuvana projektiona; tässä Talvivaaralaisessa katsannossa siis yritysten voitontavoittelu pörsseissä ja rahanluonti omistajilleen ensisijaistuu liikaa reaalitaloutta palvelevien toimintojen kustannuksella.
Tällaisen järjestelmän sisään on kirjoitettu omaan mahdottomuuteensa päätyvä kriisi, koska rahatalous ja reaalitalous eivät voi reaalitodellisuudessa olla toisistaan erkaantuvia ja toistensa vihollisiksi vastakkainasettelullistuvia intressivoimia. Se erkaantuminen manifestoituukin siksi sen tuhoutumisena, jota moinen rahamagiaparasiitti käyttää ko. tavalla imaginarisoituvasti hyväkseen.
Niinpä ko. järjestelmäkriisissä kuvatut korruptoituneesti haitalliset toimintamallitkin herkästi eskaloituvat moisen epäjatkuvuuskohdan kärjistyessä, kuten ollaan viimeisen 5 vuoden aikana hyvin nähty tätä transatlanttista velka- ja rahatalouskriisiä päin helvettiä hoidettaessa ja siinä siis juuri julkisen sektorin ja kansallisvaltioiden niskaan ko. velkapyramidia manipuloidusti kaataen.
Talvivaara -gate onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka rahataloustotalitarismin parasiittisen pahuuden alla reaalitalouden heikentyminen monella tavalla edesauttaa myös luontoa tuhoavia skenarioita ja onnettomuuksia, kun energiaa menee enenevässä määrin haaskuun toivottomien rahatalousintressien pystyssä pitämiseen monen muun alistuessa korostuvasti sen alla tavallaan heitteillejättöön teollisuusonnettomuuksien - saastumisen sen takia lisääntyessä. Siitä kärsii kaikki elollinen Maapallolla fyysisen ekonomian rappion yhtenä indikaattorina.
Fyysisen ekonomian (tiede, taide, luonto, reaalitalous ja ihmiskulttuuri organisoivana kokonaistieteenä) ylläpito ja kehittäminen on ihmiskuntaa edesauttavaa antientropiaa universaalien periaatteiden opetuksen mukaisesti. Havaittu fyysisen ekonomian kokonaistuhoaminen rahatalous-, viherfasismi- ja eugeniikka-agendojen ikeessä on ihmiskunnan ja planeetan vastaista entropiaa.
Antientropia on luonnollista edistystä ja entropia siitä poikkeavaa sairautta. Siksi se syöpä ilmenee myös ympäristökatastrofeina periaatteellisenakin sääntönä. Ratkaisuna ongelmaan ei ole neofeodalismi ja malthusilainen nollakasvu, vaan edistyksellinen neorenessanssi, jossa oligarkia ja sen ylläpitämä rahataloususkonto on mitätöity haitattomaksi!
On siis lopetettava sääntelyin ja rahareformein rahataloustotalitarismi ja kehitettävä sen sijaan ihmiskulttuurin yhtä tärkeimpiin kuuluvaa osaa eli reaalitaloutta ja koherenttisena kokonaisjärjestelmäymmärryksenä osaltaan sen pyörittämää kansantaloutta - fyysistä ekonomiaa, minkä kunnollinen hoito ja kehittäminen luo oikean antientrooppiseen ja energiavuon tiheyden luovaan ja hallittuun kasvuun pohjautuvan ulottuvuuden ihmiskunnalle olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Tavallaan yksi hyvä puoli tässä Talvivaara -katastrofissa olisi se, että moiset reaalitalouden ja siitä johtuvasti yhteiskunnan tuhontasikailut tulevat tällaisessa tilanteessa enemmän näkyviin ja niitä ei niin vain pystytä pitämään enää salassa. Talvivaara -gate ei saa jäädä kuitenkaan yksittäistapauksen luonteiseksi, missä se jättäisi muut reaalitalouden ja yhteiskuntaolemisen rahataloustotalitarismin ja sitä promotoivan imperialismin ikeessä rappioituvat seikat varjoonsa ja siten piiloon vaille havaitsemista ja ymmärrystä!
Hyvin pitkä matka näyttää kuitenkin olevan yhä siihen, että nopeaa, oleellista ja perustavaa laatua olevaa parannusta systeemitasollakaan on yhtään tulossa yhteiskuntarakenteeseen vaaditun renessanssisesti... Näin valitettava pessimistinen tuntu maailmantilannetta kohtaan velloo, mutta luovuttaa ei saa!
Talvivaaran kaivokselle Etiikkapalkinto ---> Aki Airomaa sen kiteyttikin jo oivallisesti: "Ensin Nobel, Obamalle, sitten EU:lle. Nyt tälläinen sitten Talvivaaralle.... Seuraavaksi voitaisiin antaa Jammulle palkinto lastensuojelutyöstä?".
Youtubevideo -raportti: vuoto anttilankinen.
Tästä katastrofista ansiokasta vaihtoehtomediauutisointia ja -analysointia on jo tehnyt Verkkomedia, jonka aiheeseen liittyviä juttuja koostan alle lopuksi.
Oma huomioni tässä liittyy juuri siihen, kuinka tämä Talvivaara -gate kuvaa osaltaan länsimaista rappiota erittäin pikantisti ja havainnollisesti. Siinä se muistuttaa erittäin yhtenevästi parin vuoden takaista British Petroleum -yhtiön Meksikonlahdella aiheuttamaa öljykatastrofia (Tunnisteen Meksikonlahden öljytuho alla kirjoittelin ja koostelin siihen liittyvää paljon eri näkökulmista ja tilanne näytti silloin todella uhkaavalta; nyttemmin olisikin hyvä alkaa katsomaan sen aiheuttamia jälkiseurauksia uudestaan...). Myös viime vuoden maaliskuun Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus on selvää sukua tälle. Tällaista näkökulmaa tähdennänkin tässä esilleotossa >>
Talvivaara -gate näyttää nimittäin konkreettisesti sen, kuinka reaalitalous(kin) vuotaa rahataloususkonnon ikeessä monien vaikutustapojen kautta; korruptio, huono fyysisen ekonomian rahoitus, korporaatiointressien rahatalouspuolen nousu ylikorostuneisiin mittoihin yhtiöiden muun toiminnan kustannuksella sekä siitä seuraava välinpitämättömyys ihmisyyttä ja kansantaloutta kohtaan eliittihegemonian pönkittämisessä osana rahan magian luomaa totalitarismia jne.
Korruptiohan on lännen talousjärjestelmään sisäänkirjoitettua ja uusliberalistisessa ilmapiirissä syövän lailla kasvavaa, koska kokonaissysteemiin järjestelmävikaa aiheuttava rahatalous on sääntelystä vapautetun velkapyramidillis-monetaristisen ja imperialismityökaluisen luonteensa takia petos-, valehtelu- ja harhaanjohtamiskäyttäytymistä edesauttavaa; kasvualustaa korruptiollekin. Se puolestaan laittaa haittaavaa saastaa kansantalouden rattaisiin, missä reaalitalouden rappio teollisuusongelmia ja -onnettomuuksia aiheuttavaksi mahdollistuu. Reaalitalouden rappiossa teollisuustoimintaan ilmestyy siis eskaloituvaa katastrofiherkkyyttä!
Kaikkivoivan kasvottoman rahan (Kuten Seppo Oikkonen sitä määrittelee) luonne on juuri se, että se vaatii parasiittisesti elinalustaltaan yhä enemmän numero- ja imperialismitunnustuksellisuutensa korostuessa eskaloituvasti, kun sen sisäinen autonomiansa vaatii imaginaarista ja uskonnollista kasvua - laajenemista.
Muiden objektien ja olemisen muotojen sen alla tahtoonsa taivuttaminen vaatii siksi em. kaltaista rappiokeinottelua, koska muutoin ei ole mahdollista säilyttää sen "itsenäistä" elinvoimaa reaalitaloudesta irrallistuvana projektiona; tässä Talvivaaralaisessa katsannossa siis yritysten voitontavoittelu pörsseissä ja rahanluonti omistajilleen ensisijaistuu liikaa reaalitaloutta palvelevien toimintojen kustannuksella.
Tällaisen järjestelmän sisään on kirjoitettu omaan mahdottomuuteensa päätyvä kriisi, koska rahatalous ja reaalitalous eivät voi reaalitodellisuudessa olla toisistaan erkaantuvia ja toistensa vihollisiksi vastakkainasettelullistuvia intressivoimia. Se erkaantuminen manifestoituukin siksi sen tuhoutumisena, jota moinen rahamagiaparasiitti käyttää ko. tavalla imaginarisoituvasti hyväkseen.
Niinpä ko. järjestelmäkriisissä kuvatut korruptoituneesti haitalliset toimintamallitkin herkästi eskaloituvat moisen epäjatkuvuuskohdan kärjistyessä, kuten ollaan viimeisen 5 vuoden aikana hyvin nähty tätä transatlanttista velka- ja rahatalouskriisiä päin helvettiä hoidettaessa ja siinä siis juuri julkisen sektorin ja kansallisvaltioiden niskaan ko. velkapyramidia manipuloidusti kaataen.
Talvivaara -gate onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka rahataloustotalitarismin parasiittisen pahuuden alla reaalitalouden heikentyminen monella tavalla edesauttaa myös luontoa tuhoavia skenarioita ja onnettomuuksia, kun energiaa menee enenevässä määrin haaskuun toivottomien rahatalousintressien pystyssä pitämiseen monen muun alistuessa korostuvasti sen alla tavallaan heitteillejättöön teollisuusonnettomuuksien - saastumisen sen takia lisääntyessä. Siitä kärsii kaikki elollinen Maapallolla fyysisen ekonomian rappion yhtenä indikaattorina.
Fyysisen ekonomian (tiede, taide, luonto, reaalitalous ja ihmiskulttuuri organisoivana kokonaistieteenä) ylläpito ja kehittäminen on ihmiskuntaa edesauttavaa antientropiaa universaalien periaatteiden opetuksen mukaisesti. Havaittu fyysisen ekonomian kokonaistuhoaminen rahatalous-, viherfasismi- ja eugeniikka-agendojen ikeessä on ihmiskunnan ja planeetan vastaista entropiaa.
Antientropia on luonnollista edistystä ja entropia siitä poikkeavaa sairautta. Siksi se syöpä ilmenee myös ympäristökatastrofeina periaatteellisenakin sääntönä. Ratkaisuna ongelmaan ei ole neofeodalismi ja malthusilainen nollakasvu, vaan edistyksellinen neorenessanssi, jossa oligarkia ja sen ylläpitämä rahataloususkonto on mitätöity haitattomaksi!
On siis lopetettava sääntelyin ja rahareformein rahataloustotalitarismi ja kehitettävä sen sijaan ihmiskulttuurin yhtä tärkeimpiin kuuluvaa osaa eli reaalitaloutta ja koherenttisena kokonaisjärjestelmäymmärryksenä osaltaan sen pyörittämää kansantaloutta - fyysistä ekonomiaa, minkä kunnollinen hoito ja kehittäminen luo oikean antientrooppiseen ja energiavuon tiheyden luovaan ja hallittuun kasvuun pohjautuvan ulottuvuuden ihmiskunnalle olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Tavallaan yksi hyvä puoli tässä Talvivaara -katastrofissa olisi se, että moiset reaalitalouden ja siitä johtuvasti yhteiskunnan tuhontasikailut tulevat tällaisessa tilanteessa enemmän näkyviin ja niitä ei niin vain pystytä pitämään enää salassa. Talvivaara -gate ei saa jäädä kuitenkaan yksittäistapauksen luonteiseksi, missä se jättäisi muut reaalitalouden ja yhteiskuntaolemisen rahataloustotalitarismin ja sitä promotoivan imperialismin ikeessä rappioituvat seikat varjoonsa ja siten piiloon vaille havaitsemista ja ymmärrystä!
Hyvin pitkä matka näyttää kuitenkin olevan yhä siihen, että nopeaa, oleellista ja perustavaa laatua olevaa parannusta systeemitasollakaan on yhtään tulossa yhteiskuntarakenteeseen vaaditun renessanssisesti... Näin valitettava pessimistinen tuntu maailmantilannetta kohtaan velloo, mutta luovuttaa ei saa!
Talvivaaran kaivokselle Etiikkapalkinto ---> Aki Airomaa sen kiteyttikin jo oivallisesti: "Ensin Nobel, Obamalle, sitten EU:lle. Nyt tälläinen sitten Talvivaaralle.... Seuraavaksi voitaisiin antaa Jammulle palkinto lastensuojelutyöstä?".
Youtubevideo -raportti: vuoto anttilankinen.
'Varovalli voi pettää milloin tahansa' - paljastava kuvaraportti Talvivaarasta
Talvivaara: Suomen historian pahin ympäristökatastrofi vahvistui todeksi
STUK: Talvivaaran uraaniveden säteilymäärät ylittävät reilusti toimenpiderajat (päivitetty)
Talvivaara estää median pääsyn alueelleen - kokonaiskuvan luominen katastrofista vaikeutuu.
Subscribe to:
Posts (Atom)
