Viikon 20 sää vuonna 2013: Paljon tavanomaista lämpimämpää poudan ja epävakaisuuden vaihdellessa; loppuviikolla kosteaa helleilmaa ukkosineen (Päivitetty!)

Yleiskuvaus viikon 20 - 2013 säästä Etelä-Suomeen: Ko. jaksolla sää oli ajankohtaan nähden erittäin lämmintä ja hyvin kesäistä etenkin viikon loppupuoliskoltaan torstaista lähtien; tällöin aloitinkin kesän 2013 ensimmäisen helleseurannan, kun Baltiasta alkoi ulottua täpärästi kaikkein kuuminta ja kosteinta ilmamassaa >> Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 1.

Näin ollen ko. viikolla termisen kesän alku varmistui myös tarkastelualueen edellisviikolla viileimpinäkin pysyneillä paikoilla; kuten itäkolkassa ja paikoin meren äärellä.

Samassa yhteydessä viikon loppupuoliskolla alkoivat esiintymään kesäkauden ensimmäiset kunnon ukkoset, joista merkittävimmin voimakas episodi tuli lauantain iltana ja osittain vielä sunnuntainkin aikana >> Kesän 2013 ukkosseuranta; lauantai 18.5. - sunnuntai 19.5. (Kohokonvektio- ja lämpöukkosia Baltiasta ulottuvassa kosteassa helleilmamassassa).

Viikon alkupuolikin oli silti ajankohtaan nähden kesäinen päivälämpötilojen saavutettua sisämaassa +20 asteen tienoota, mutta keskiviikkona etelärannikolla koettiin korkeapainesäässä merituulen tuomana yllättävä koleus mereltä ulottuneen sumutilanteen takia; se oli kuitenkin hetkellistä. Ti-ke ja ke-to yöt olivat viikon viileimmät, mutta hallaa ei silti ollut. Sen sijaan perjantaista lähtien yöt olivat huikean lämpimiä; paikoin minimilämpötilat jäivät jopa +15 asteen vaiheille. Viikkoon mahtui poutaa ja sateita; yleisimmin satoi maanantaina, joskin sademäärät jäivät melko vähäisiksi. Loppuviikon helteen ulottuminen oli säältään epävakaista ja siihen liittyi myös sumupilvitilanteita. La-su ukkosista runsaita sateita saatiin monin paikoin pääkaupunkiseutu - Päijänne -tasalta itään ja viimeiseksi Porin seudulla. Turun - lounaissaariston seudulla rankkoja ukkossateita oli jo perjantaina.

Euroopan mittakaavassa koko viikon vallitsi melko selvä kahtiajako >> Länsi-Eurooppaa vaivasi runsas matalapainetoiminta sateineen, tuulineen ja normaalia viileämmät lämpötilat. Sen sijaan Itä-Euroopassa ja Länsi-Venäjän eteläosissa oli laajasti kosteaa helleilmamassaa; tästä pääsi kunnolla lämpöä koko Fennoskandiaan viikonlopun kaakkoisvirtauksessa ja erittäin kesäisiä lämpötiloja mitattiinkin silloin jopa lähes pohjoisinta Lappia myöten. Kaikkein helteisin ja kostein ilmamassa ulottui pohjoisimmillaan kunnolla vain Baltiaan ja täpärästi siis eteläisimpään Suomeen.

Länsi-Euroopan viileyden lisäksi toinen normaalia selvästi kylmempi seutu oli Vienanmeren ja Uralin välinen alue, jonne virtasi pitkin viikkoa Jäämereltä ajoittain hyvinkin kylmää ilmaa yöpakkasineen; siellä kasvukauden alkaminen jumittikin yhä laajasti ja se kontrastoitui hyvin jyrkästi eteläisemmän Venäjän jo kesäilmeen saaneisiin maisemiin. Täyteen kesäasuun maisemien vihertyminen oli jo päässyt yleisesti manner-Euroopassa Britannian vieläkin koleimpia osia lukuun ottamatta. Viikon huippulämpimyys täysikesäisti maisemia jo Baltiassa ja osin Etelä-Skandinaviassa ja yli puolilehteen päästiin Etelä-Suomen tasalla. Etelä-Lappia myöten hiirenkorvavaihe pääsi käyntiin ja Pohjois-Lapista sulivat selvässä etuajassa viimeiset lumet joitakin yksittäisiä laikkuja lukuun ottamatta.

Euroopan mittakaavassa em. tilanteet ilmenivät tarkemmin näin: Wetter3 -arkisto A ja Wetter3 -arkisto B (Esim. valinnat "Niederschlagstaerke und -form" ja "2 m Temperatur" tuovat tuttuja sääkarttatyyppejä).

Maanantai 13.5.2013: Korkeapainetta alkoi työntyä Jäämereltä Vienanmeren itäpuolelle ja laaja matalapaine jatkoi vellomistaan lännessä ollen keskukseltaan Skotlannin pohjoisreunalla. Matalapaine syötti etelälounaasta Etelä-Suomeen sateita, jotka rajautuivat Baltiasta lähestyneen lämpimän rintaman etupuolen osaksi. Yöllä - aamulla rintaman etummaiset ylä- ja keskipilvilautat runsastuivat ja vähitellen iltapäivällä kuurottaisia sateita alkoi esiintymään etelälounaasta käsin. Kuitenkin jo illalla sää alkoi selkenemään vyöhykkeittäin lännestä alkaen; tämä mahdollisti upeaa iltaruskoa. Rintaman etääntyminen uudestaan kaakommaksi takasi vielä helleilmamassan pysymisen rintaman takana Suomen etelä-kaakkoispuolella. Tuulet olivat heikkoja ja ajoittain oli tyyntä; loppupäivällä suunta oli enimmäkseen etelän ja lännen väliltä. Yölämpötila oli enimmäkseen +5 ja +10 asteen välillä ja päivälämpötila ehti nousta ennen sateita laajasti +15 ja +20 asteen välille; paikoin sisämaassa +20 asteen paikkeille.

Tiistai 14.5.2013: Helleilmamassa pysyi vielä etelä-kaakkoispuolella ja matalapaine lännessä alkoi venyä Britteinsaarten yli etelään, missä Englantia alkoi vaivata pieni, mutta raju matalapaineen osakeskus. Korkeapainetta pysyi yhtäältä koillisessa ja uusi pieni korkeapaine alkoi muodostua Baltiaan illalla. Ennen sitä Keski-Skandinaviassa ollut matalapaineen osakeskus toi heikon okludoituvan rintaman Suomeen lännestä iltapäivällä - illalla. Yöllä oli tyyntä ja edellisen rintamasateen jälkeen vähäpilvistä, jolloin esiintyi monin paikoin usvaa / sumua. Aamuksi ne hälvenivät ja sää oli laajasti täysinkin selkeää ennen em. uuden rintaman kapeaa pilvivyöhykettä, jossa esiintyi heikkoja vesikuuroja sisämaapainotteisesti. Sen jälkeen selkeni yläpilvilauttailuksi lännestä käsin. Juuri ennen rintamaa etelä-lounaistuulet olivat kohtalaisia, mutta kääntyivät heikkenevinä länteen sen jälkeen. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä; itäosan pilvisemmillä alueilla paikoin yli +10 astetta. Päivälämpötila nousi sisämaassa +20 asteen paikkeille; etelärannikolla jäätiin reiluun +15 asteeseen.  

Keskiviikko 15.5.2013: Korkeapaine vahvistui lisää Baltiassa ja siirtyi keskukseltaan päivän aikana hitaasti Etelä-Suomen ylle. Matalapaine lännessä asettui Espanjan tienoilta Britannian kautta Norjanmerelle ulottuvaksi jonoksi, jossa voimakkain osakeskus velloi Britanniassa. Helleilmamassa pysyi vielä tuon Baltian-Suomen korkeapaineen kaakkoispuolella rintamasysteemin rajaamana. Tarkastelualueella pilvisyytenä vallitsi koko päivän vain ajoittaisia vähäisiä untuvapilvilauttoja ja muutoin oli selkeää; tosin aamupäivästä alkuiltapäivään etelärannikolle tuli kohtalaisen merituulen alkuna Suomenlahdelta koleaa sumua ja sumupilvilauttaa paikoitellen. Muutoin tuulet olivat suunnaltaan vaihtelevia, hyvin heikkoja ja ajoittain oli tyyntä. Yölämpötila oli +5 ja +10 asteen välillä muutoin, mutta lännen sisämaassa se laski paikoin vajaaseen +5 asteeseen. Päivälämpötila oli sisämaassa +16 ja +20 asteen välillä, mutta paikoin etelärannikolla kolea sumupilvitilanne piti lämpötiloja myöhään iltapäivään vain +10 asteen paikkeilla, kunnes alkuillalla ehti vielä olla n. +15 astetta.

Torstai 16.5.2013: Korkeapaine vetäytyi Etelä-Suomesta kohti Vienanmerta ja alkoi sulautua osaksi Jäämerellä ollutta laajaa korkeapainetta. Matalapaine pysyi laajana Länsi-Euroopan yllä osakeskuksineen leviten Keski-Eurooppaankin. Kostea helleilmamassa alkoi lähestymään Suomea kaakosta itä-kaakkoisvirtauksen mahdollistuttua em. korkeapaineen siirtymisen ansiosta. Tarkastelualueella oli alkuiltapäivään saakka kokonaan selkeää ja tyynen yön jälkeen lämpimät itä-kaakkoistuulet virisivät heikkoina loppupäivällä. Iltapäivästä alkaen etelästä alkoi tulla hajanaisesti untuvapilvilauttoja merkkinä helleilmaa rajanneen lämpimän rintaman lähestymisestä. Yölämpötila oli +5 asteen vaiheilla - vähän yli; leudointa rannikoilla ja kaakonkulmalla. Päivälämpötila kohosi sisämaassa laajasti +20 ja +24 asteen välille ja etelärannikollakin +20 asteen tuntumaan.

Perjantai 17.5.2013: Matalapaine jäi vallitsemaan laajana osakeskuksineen Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Jäämeren korkeapaineesta Vienanmerelle - sen itäpuolelle ulottunut selänne venyi vähän etelämmäksi. Näiden välissä Fennoskandiaan vaikutti hyvin lämmin kaakkoisvirtaus, jossa Baltiaan jo kunnolla ulottunut kostein helleilmamassa pääsi nipin napin eteläisimpään Suomeen. Sitä rajannut lämmin rintama saapui ja jäi sijoilleen Etelä-Suomen ylle. Tarkastelualueella oli yöllä ja aamulla vaihtelevasti yläpilviharsoa ja -lauttoja, kunnes aamupäivästä alkaen etelästä-kaakosta tuli epävakaisemman sää alueita helleilman etureunassa runsaampina keskipilvi- ja kuuropilvialueina; ensin ukkoskuuroja saapui etelärannikon itäosiin ja iltapäivällä - alkuillalla ukkostelua syntyi lounaiskolkassa; Turun seutu ja saaristo. Pilvisyys oli runsainta itäosissa jäänneterveisinä edellispäivän Baltian ukkosista. Itä-kaakkoistuulet olivat heikkoja - kohtalaisia alkuun, mutta loppupäivällä ne olivat ajoittain navakoita ja toivat illalla mereltä etenkin etelärannikolle vaihtelevasti sumupilvilauttoja. Ilmamassa alkoi utuuntua. Yölämpötila oli sisämaassa +10 asteen vaiheilla, mutta jäi etelärannikolla paikoin jo jopa lähelle +15 astetta. Päivälämpötila vaihteli etelärannikon ja itäosan pilvisimpien alueiden n. +20 asteesta länsiosien +24 ja +27 asteen välille.

Lauantai 18.5.2013: Korkeapaine venyi Vienanmeren itäpuolelta vielä vähän etelämmäksi ja uusi korkeapaine muodostui lounaasta Norjanmerelle. Manner-Euroopan laaja matalapaine antoi vähän periksi itäosiltaan Keski-Euroopassa. Fennoskandiaan vaikutti edelleen hyvin lämmin kaakkoisvirtaus, mutta se alkoi heikkenemään; Baltiasta täpärästi eteläisimpään Suomeen ulottunut kostea helleilmamassa pysyi aluksi etenemästä enää pohjoisemmaksi, kun sitä rajannut epämääräinen ja heikko rintamasysteemi jäi sijoilleen Etelä-Suomen ylle. Tarkastelualueella yön aikana itä-kaakkoistuulten tyyntyminen loppupäiväksi heikoiksi ja ilmamassan kosteutuminen loivat laajasti yhtenäistä sumupilvilauttaa, joka jäi vellomaan läntisimpiä osia lukuun ottamatta myöhään iltaan. Illalla puolestaan Baltian kostea helleilmamassa rynnisti vähän pohjoisemmaksi, jossa yhteydessä alueen itäosiin pääkaupunkiseudun - Loviisan välimailta nousi pitkälle sisämaahan saakka Virosta runsaasti ukkosta rankkoine kuuroineen; samalla sumupilvikansi hälveni kaikkialta. Ilmamassa oli utuista. Yölämpötila oli +12 ja +15 asteen välillä; paikoin n. +15 astetta. Päivälämpötila jäi pahiten sumupilven vaivaamilla alueilla hieman vajaaseen +20 asteeseen, mutta nousi muutoin +20 ja +24 asteen välille ja etenkin läntisimmissä osissa lähelle +25 astetta.

Sunnuntai 19.5.2013: Korkeapaine Venäjällä siirtyi etelään ja heikkeni. Norjanmerelle muodostunut uusi korkeapaine alkoi siirtyä Lappia viistäen itään alkaen päästää itä- ja eteläpuolitseen viileämpää ilmaa itätuulilla Lappiin ja itäkolkkaan. Manner-Euroopassa matalapaine heikkeni, mutta uusi selvempi matalankeskus syntyi Keski-Eurooppaan. Etelä-Suomen päälle jäi edelleen heikko rintamasysteemi jakaen eteläpuolelleen Baltiasta vielä täpärästi ulottuneen kostean helleilmamassan. Pilvisyys oli koko päivän vaihtelevaa, missä ylä- ja keskipilvilauttojen sekaan syntyi vasta alkuillaksi kuuro- ja ukkospilviä lähinnä vain länsiosissa ja etenkin Porin seudulla. Muutoin ukkosilta jäi etenkin idässä puuttumaan energiaa ja siellä runsaana säilynyt pilvisyys esti ukkoskehitystä myös. Virossa ukkosti kuitenkin voimakkaasti. Illalla idästä alkoi tulla alueelle kuivempaa ilmamassaa; kuuroherkkä helleilma alkoi jäämään Viroon ja ilman utu alkoi vähenemään. Itä-kaakkoistuulet olivat alkupäivällä enimmäkseen heikkoja, mutta loppupäivällä ajoittain kohtalaisiakin. Yölämpötila oli +15 asteen vaiheilla ja päivälämpötila nousi yleensä +20 ja +25 asteen välille; viileintä itäkolkassa paikoin vajaan +20 asteen verran runsaan pilvisyyden takia. Länsiosissa oli paikoin +25 asteen täpäriä ylityksiä.

Alkaneen viikon 21 sääennuste Etelä-Suomeen (Päivitetty!): Tässä alkuviikolla ma ja ti ajankohtaan nähden normaalia selvästi lämpimämpi kesäsää on jatkunut, kun itä-kaakkoisvirtaus on vallinnut sen verran hyvin lämpöä ylläpitäen, vaikka itäkolkkaan ja Lappiin pääsikin viikon aluksi viileämpää ilmaa tuolta Vienanmeren - Uralin väliseltä kylmältä alueelta uuden koillisen korkeapaineen eteläpuolitse. Tuulet ovat olleet kuitenkin aikaisempaa paljon voimakkaampia, kuten etenkin tänään tiistaina navakka - kovapuuskaisina. Vaihtelevapilvinen poutasää on kuitenkin ollut vallitsevaa ja päivälämpötiloissa on ylitetty edelleen monin paikoin +20 astetta ja yöt ovat olleet tuulenkin ansiosta edelleen hyvin lämpimiä yli +10 asteessa itäkolkan viileyttä lukuun ottamatta.

Jatkossa huomenna keskiviikkona Etelä-Skandinaviaan muodostunut matalapaine syöttää Etelä-Suomeen etelästä sadealueen, joka on hidasliikkeinen ja jää etenkin eteläisimmän osan päälle satamaan lähes koko päiväksi aamusta alkaen; niinpä yön yli +10 asteesta ilma ei koko päivänä juurikaan lämpene etenkään etelärannikolla. Sisämaassa voidaan päästä ennen sateita yli +15 asteeseen. Itä-kaakkoistuulet heikkenevät hieman tästä ti-päivästä, mutta ovat edelleen ajoittain puuskaisia.

Sadealue jää paikalleen heikkenemään ja torstaina alkaakin poutaisempi sää valtaamaan vähitellen alaa; yölämpötila on +10 asteen vaiheilla ja päivälämpötila voi nousta poutaisimmilla paikoilla yli +15 asteen, mutta sateessa jäädään alle. Perjantaina matalapaineen painopiste on voimistuneena Suomen eteläpuolella ja itävirtauksessa poutainen ja uudestaan lämpenevä sää vallitsee; päivälämpötiloissa on taas mahdollisuuksia +20 asteen paikkeille, mutta to-pe yölämpötila voi olla ensin aikaisempaa selvemmin alle +10 astetta.

La - su skenariosta tässä vaiheessa alustavasti sen verran, että etelästä voi uhata epävakaisuutta matalapaineen ollessa etelässä-lounaassa. Tavanomaista lämpimämpi sää voi olla kuitenkin yhä mahdollista ja kaakossa muhisi taas hellettä tarjolle...

Euroopan mittakaavassa sanottakoon, että manner-Euroopassa laajan matalapaineen painopiste on siirtymässä idemmäksi, jolloin Länsi-Eurooppaan vallitsee ajoittain hyvinkin koleaa pohjoisvirtausta ja myös Itä-Euroopassa viilenee aikaisemmasta selvästi, joskin siellä pysyy epävakaisuudesta huolimatta kesäisenä ukkosineen. Sen sijaan Mustanmeren pohjoispuolella säilyy tuhtia hellettä ja kesäinen lämpö näyttää korkeapaineen muotoutumisen myötä alkavan laajenemaan Venäjällä viimein tuolle Vienanmeren - Uralin väliselle viime aikoina hyvin koleana pysyneelle alueelle, joten kasvukausi pääsee siellä nopeaan alkuun. Tästä idän lämmöstä Fennoskandiakin saa siis yhä osansa Lappia myöten ke - to osaksi viileän vaiheen jälkeen, mutta näillä näkymin kuumimmat helteet jäänevät Venäjälle tällä viikolla...

Päivitys lauantaina 25.5.2013 klo. 20:15: Em. ennuste toteutui varsin hyvin mm. tuon ke - to viileän sadevaiheen osalta; tosin silloinkin vuorokauden keskilämpötilat olivat +10 asteen paikkeilla - vähän yli lämpötilojen oltua lähes sama yötäpäivää, joten ajankohtaan nähden normaalilämmin sadetilanne se olikin ja nyt eilisestä pe alkaen ollaan palattu tavanomaista selvästi lämpimämmän kesäsään pariin; tänään lauantaina +20 astetta on taas laajasti ylitetty aurinkoistuneessa säässä.

Jatkossa kesäinen sää ottaa yhä vankemman osan koko Suomessa Lappia myöten; tosin tänään Pohjois-Lappiin virtasi tilapäinen annos koleaa ilmaa. Tarkastelualueella on kuitenkin näköpiirissä hyvin pitkä erittäin lämmin jakso tästä eteen päin. Tilanteen aiheuttaa se, kun Suomen koilliskulmille vahvistuu voimakas korkeapaine ja matalapaineet pysyvät Suomen etelä- ja lounaispuolella. Näiden välissä pääsee jatkuvasti vaikuttamaan hyvin lämpimät itä- ja kaakkoisvirtaukset näillä näkymin ensi viikon lopulle. Näin ollen Euroopan mittakaavassakin jatkuu sen ajan jako epävakaisempaan ja viileään länsiosaan ja erittäin lämpimään / helteiseen itäosaan, jossa voimakkaita ukkosiakin saadaan päivittäin monin paikoin.

Tarkastelualueelle helteisin ja kostein ilmamassa voinee tehdä ensi viikon ke paikkeilla saapumisen etelä-kaakosta, mutta ennen sitäkin on jo hyvin lämmintä. Epävakaisuuttakin säilyy kuitenkin etelä-lounaispuolisten matalapaineiden takia; huomisesta alkaen käytännössä voidaan odottaa päivälämpötiloiksi +20 asteen selviä ylityksiä poutaisilla hetkillä ja sateisimmillakin paikoilla +15 ja +20 asteen välisiä lukemia. Ensi yönä minimilukemat voivat olla +10 asteen paikkeilla, mutta jatkossa lämpenevissä ja kosteutuvissa ilmamassoissa yölämpötilat voivat kohota taas jopa +15 asteen paikkeille. Tarkemmin ensi viikon säästä maanantaina...

Sääennusteisiin lähteenä on mm.: Weatheronline, Expert Charts.

Luontohavaintoja viikolta 20 - 2013: Etelä-Suomen kasvukausi eteni ko. päättyneellä viikolla erittäin hurjaa vauhtia eteen päin saavuttaen ajankohdan normaaliaikatauluun nähden usean päivän etumatkaa >> Tein tästä valokuvallista havainnollistusta: Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 20 poikkeava kesälämpö ja sen ilmeneminen kiivaana kasvien kasvunopeutena..

Päättyneen viikon loppuun / viikonvaihteeseen mennessä tapahtui siis seuraavanlaisia kasvutapahtumia >>  Metsävaahteran (Acer platanoides) uudet lehdet ottivat nopeasti pääosan kukiltaan ja siivekkäät hedelmänsä alkoivat kehittyä, rusokirsikan (Prunus padus) kukinnan huippu ohittui lakastumiseen nopeasti, haapojen (Populus tremula) hiirenkorvavaihe eteni myöhäisiinkin yksilöihin, koivujen (Betula sp.) lehdet saavuttivat jo lähes täysikoon, monien kuusten (Picea sp.) kerkkääntyminen alkoi monilla alueilla ja lehmukset (Tilia sp.), punasaarni (Fraxinus pennsylvanica) sekä tammi (Quercus robur) tulivat jo lähes puolilehteen. Tuomi (Prunus padus), terttuselja (Sambucus racemosa) ja monet salavat (Salix sp.) aloittivat jo kukintansa nopeasti.

Tällä viikolla 21 su mennessä näiden lajien osalta täyteen lehteen ehtinevät tulla ainakin metsävaahtera, koivut ja varhaiset haavat. Muutkin tulevat sentään yli puolilehteen ja kuuset isolle kerkälle lukuun ottamatta myöhäisiä serbiankuusta (Picea omorica), hopeakuusta (Picea pungens "Glauca") ja douglaskuusta (Pseudotsuga menziesii), joiden kerkkääntyminen vasta alkaa tällä kuluvalla viikolla.

Em. kukkaan ehtineet lajit alkavat jo lopetella kukintaansa viikonloppuna; mukana myös tuomipihlajat (Amelanchier sp.). Kukintaansa sen sijaan ehtinevät juuri ja juuri aloittamaan mm. kotipihlaja (Sorbus aucuparia), pihasyreeni (Syringa vulgaris), monet orapihlajat (Crataegus sp.), helmipensas (Exochorda korolkowii) ja balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum). Kaikkein eniten kukkaan ehtivät kuitenkin monet omenapuut (Malus sp.)

Erikoisemmista lajeista voidaan sanoa, että viikolla 20 japaninmagnolia (Magnolia kobus) saavutti täyden kukinnan ja jopa lakkasikin jo kukkimasta. Hiirenkorvalle tulivat valeakaasia (Robinia pseudoacacia), kolmioka (Gleditsia triacanthos), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), samettisumakki (Rhus hirta), lakkipuu (Cladrastis kentukea), monet amerikkalaiset tammilajit (Quercus sp.) sekä neidonhiuspuu (Ginkgo biloba). Sen sijaan silmuturpoamisvaiheeseen jäivät vielä mm. jumaltenpuu (Ailanthus altissima), trumpettipuut (Catalpa sp.), maakkia (Maackia amurensis) ja kentuckynpapupuu (Gymnocladus dioica).

Tällä kuluvalla viikolla 21 nuo hiirenkorvaistuneet lajit alkavat saavuttaa puolilehtisyyttä ja silmuturpoamisvaiheessaan vielä hidastelleet alkavat puhkeamaan hiirenkorvalle.

Lisäksi tälle alkaneelle viikolle tapahtui siis tulppaanien (Tulipa sp.) kukinnan huippuvaihe, vaikka joitakin myöhäisiä narsissejakin (Narcissus sp.) säilyy vielä hetken kukassa. Voikukka (Taraxacum officinale) jatkaa vielä kukintahuippuaan, jota voidaan ihastella parhaillaan esim. moottoriteiden keskimmäisillä viherkaistoilla huippurunsaina keltamerinä! Seassa nähdään myös valkopalloisia leskenlehden (Tussilago farfara) hedelmiä >> Kelikameroissa esim. Helsinki - Hämeenlinna -moottoritien näkymissä keltainen voikukkamerisyys ilmenee nyt hienosti. Valkovuokko (Anemone nemorosa) lopetti kukintansa, mutta seuraava yleinen kukkija koiranputki (Anthriscus sylvestris) ei vielä ehdi aloittaa kukintaansa tällä viikolla, vaikka sen kukintovarret ovat jo nopeasti kehittymässä esille.

Ensimmäiset heinät ovat alkaneet kukkia ja tällä viikolla 21 yhä enemmän. Nurmikot saavuttivat yleisesti ensimmäiset leikkuukertansa ja tästäkin eteen päin nurmikkokasvu on nopeaa, kun myös ke - to sateet pitävät kuivuutta loitolla. Maaseudun peltoviljelyssä oraalle tulleita peltoja ehti ilmaantumaan nopeasti ja monin paikoin tämän viikon 21 alkuun mennessä ja selvästi etuaikainen oraantumisprosessi jatkuu kiivaana myös jatkossa. Kaikki kasvutapahtumat pysyvät ainakin noin viikon etuajassa normaalista; eroa normaaliin on eniten sisämaassa ja lännessä lämpimimpinä olleilla alueilla.

Vesistöissä jokivirtaamat ovat normaaleja ja pysyvätkin edelleen sellaisina. Vesistöjen pintavesilämpötilat nousivat päättyneen viikon loppuun mennessä jo useita asteita normaalia korkeammiksi ko. lämpimien säiden ansiosta; järvissä melko yleisesti yli +15 asteen ja Suomenlahdellakin ulapalla +10 asteen vaiheille sekä sisälahdissa lähes järvien kaltaisesti +15 asteen paikkeille. Tällä viikolla 21 lämpenemistä hidastaa tuo ke - to viileän sateinen vaihe, mutta loppuviikolla kesäinen lämpö nostaa lämpölukemia järvissä taas piirun lähemmäksi +20 astetta, mikä viime viikolla jäikin vielä saavuttamatta melko pilvisten säiden takia. Suomenlahden ulapalla +10 asteen ylittävä lämpeneminen on hidasta.

Mainittakoon myös, että pääskyset saapuivat päättyneellä viikolla kesän yhä selvempänä merkkinä tarkastelualueelle, kuten esim. Hämeenlinnaan, jossa niitä tavataan kesäisin runsaasti.

Luontohavaintoihin lähteinä ovat mm.: Siitepölytiedote, Itämeriportaalin meriveden pintalämpötilaennuste ja Ympäristö.fi:n pintavesien lämpötilat.

Poikkeuksellisia / erikoisia säätilanteita valokuvin: Viikon 20 poikkeava kesälämpö ja sen ilmeneminen kiivaana kasvien kasvunopeutena

Poikkeuksellisten / erikoisten säätilanteiden valokuvasarjani saa nyt jatkoa esitellen visuaalisesti Etelä-Suomen päättyneen viikon 20 paljon tavanomaista lämpimämmän sään kesäistä luonnetta, joka oli etenkin viikon loppupuoliskolla heinäkuiseksikin sellaiseksi lämpimänpuoleista; itse säästä tarkemmin tulevassa viikkosääraportissa.

Parhaiten ko. lämpöpoikkeaman esittely käy tietenkin tähän aikaan vuodesta havainnollistamalla kasvien kehitysnopeutta, koska kasvien kasvumäärä eli -nopeus noudattaa varsin orjallisen tarkkaan suoraan verrannollisesti saatavilla olevan lämmön määrää; mitä lämpimämpää on, niin sitä nopeammin kasvu tapahtuu. Juuri näin toukokuussa kasvun nopeus paljastuukin hienon visuaalisesti ajallisen verrannon puitteissa, kun puut ovat vasta lehtimässä ja monet lajit yleensäkin tuottavat kukkimistaan tiheään tahtiin peräjälkeen ja samaan aikaan keskenään.

Päättyneen viikon aikana kasvukausi harppasikin jo etuaikaan tavanomaisesta ajankohdan kehitysasteesta. Sitä kuvaa tänään maanantaina 20.5.2013 mm. tuomen (Prunus padus) saavuttama täysi kukinta ja metsävaahteran (Acer platanoides) kukinnan päättyminen uusien lehtiensä purskahdettua kukkien tilalle jo vähintään puolikokoon; viimeksi mainittu puulaji oli päättyneen viikon alussa vasta tulossa kukintansa huipentumaan, joten nopeaa kehitys on ollut.

Alla olevat valokuvat kertovat tästä kasvunopeudesta kuvaverrantoina, mutta ilman noita em. puulajeja. Sen sijaan valitsemassani kuvasarjaotannassa on muiden lajien havainnollistamana sama asia; niin puita, pensaita kuin ruohovartisia lajejakin. Tämän jälkeen julkaistavassa viikkosääraportissani kerron myös kasvien tapahtumista lisää viime(kin) viikon osalta, joten en selittele tässä ylimääräistä ja annan etenkin kuvien kertoa puolestaan.

Kuvauspaikkoina olivat Espoon Pohjois-Tapiola ja Hämeenlinna. Molemmilla paikoilla kasvukauden kehitys noudatti varsin paljon samaa tahtia eli eroja ei juurikaan ollut nähtävissä niiden välillä. Vanhimmat kuvat ovat viime tiistailta 14.5. ja viimeisimmät tältä maanantailta 20.5. Kuvauskohteita oli kolme, joiden kasvunopeudesta tein ajallisen kuvavertailun siten, että ylimmässä Hämeenlinnan kaupunkipuistokohteessa on kaksi kuvaa, keskimmäisessä etenkin rusokirsikkaa (Prunus sargentii) havainnollistavassa Tapiolan puistokohteessa on kolme kuvaa ja alimmassa tapiolalaista taajamametsää esittelevässä kohteessa on kaksi kuvaa >>

Näkymää Ystävyydenpuistoon Vanajaveden rannalla kuvattuna sunnuntaina 19.5.2013 Hämeenlinnassa.

Näkymää Ystävyydenpuistoon Vanajaveden rannalla kuvattuna maanantaina 13.5.2013 Hämeenlinnassa.

Kuvaparista havaitaan perennaryhmissä mm. tulppaanien (Tulipa sp.) kukinnan räjähdysmäinen eteneminen kukkien pieneltä nuppuasteelta täyteen kukintaan vain 6 päivässä! Samalla tuon järven koivuvaltainen taustametsä ehti lähes täysikesäistyä ilmeeltään. Vasemmassa kuvalaidassa seppelvarpu (Stephanandra incisa) otti reippaan vihertymisspurtin. Ko. puisto löytyy Hämeenlinnan ydinkeskustan itälaidalta kohdassa, jossa sen pohjoispuolella on kuvissakin näkyvä ns. Rantakasino -baari / terassi sekä laivaliikenteen päälaituri. Tämä puisto on remontoitu parisen vuotta sitten tällaiseksi ko. kaupungin paraativiheralueeksi.

 

 


Puistonäkymää rusokirsikan (Prunus sargentii) kera Pohjois-Tapiolassa kuvattuna maanantaina 20.5.2013 Espoossa.

Puistonäkymää rusokirsikan (Prunus sargentii) kera Pohjois-Tapiolassa kuvattuna perjantaina 17.5.2013 Espoossa.

Puistonäkymää rusokirsikan (Prunus sargentii) kera Pohjois-Tapiolassa kuvattuna tiistaina 14.5.2013 Espoossa.

Tämä kuvien vasemman laidan rusokirsikan kukintavaiheita esittelevä kolmen kuvan sarja näyttää, kuinka ko. puulaji kävi lämpöaallon käsissä hyvin nopeasti läpi koko kukinnan >> Alimmassa kuvassa kukat olivat vasta tummalla nupulla, kolmen päivän kuluttua keskimmäisessä kuvassa oli jo vuorossa täysi kukinta vaaleanpunaisena hattarana, mutta ylimmässä kuvassa kukinta olikin jo seuraavan kolmen päivän jakson kuluttua kokonaan ohi ja vain vielä kevätväriset lehdet ovat jäljellä. Tuo taustalla oleva koivikko (Betula sp.) näytti vihertymisnopeuttaan hiirenkorvilta lähes täysikesäasuun ja nurmikko tuli leikattavaan kuntoon; joskin se odottaa sitä toimenpidettä vielä... Ko. paikka on Louhentien itälaidalla Pohjois-Tapiolassa.

















Taajamametsänäkymää Pohjois-Tapiolassa kuvattuna maanantaina 20.5.2013 Espoossa.

Taajamametsänäkymää Pohjois-Tapiolassa kuvattuna tiistaina 14.5.2013 Espoossa.

Tässä kuvaparissa on tyypillinen ko. kaupunginosan rehevähkö sekametsä, jossa ylispuina kasvaa kuusta (Picea abies), mäntyä (Pinus sylvestris) ja koivuja (Betula sp.). Kuvaparissa nähdään aliskasvoksena olevien kotipihlajien (Sorbus aucuparia) räjähdysmäinen kehitys lähes täyteen lehteen, missä suhteellisen avoin näkymä umpeutui sen tuloksena hyvin paljon vain kuudessa päivässä! Tosin eri vuorokauden aikojen valoero kuvien välillä korostaa sitä hieman. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa (Vaccinium myrtillus) ja vadelmia (Rubus idaeus), joista ensin mainittu ehätti ko. verrantoajassa kukinta-asteelle. Tämä taajamametsä löytyy Louhentien, Kalevalantien ja Koivuviidantien rajaamalta alueelta.

PS.: Viikkosääraporttini ilmestyy poikkeuksellisesti vasta huomenna tiistaina 21.5.

Viikon 20 kasvivalokuva: Euroopanpyökki (Fagus sylvatica)

Tuoreita silmuistaan juuri puhjenneita euroopanpyökin (Fagus sylvatica) lehtiä kuvattuna keskiviikkona 15.5.2013 Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa.


Ko. viikolla tavanomaista paljon lämpimämmät säät edistivät kasvien kehitystä huippunopeaan kasvuun, jolloin ajankohdan tavanomaisesta kehitysasteesta päästiin jopa selvästi etuaikaan. Niinpä monet ns. keskimyöhäisetkin vihertyjät puhkesivat tähän päivään mennessä hyvin nopeasti lehteen, vaikka vasta edellisviikon ke - to tienoilla koivut puhkesivat hiirenkorvalle.

Näitä keskimyöhäisiä lehteentulijoita on tämä tuttu eurooppalainen iso puulaji euroopanpyökki (Fagus sylvatica), jonka uusien lehtien vaaleanvihreä kevätväritys on heleydessään vertaansa vailla; jopa koivut jäävät kakkoseksi ja osaltaan siksi päätin ottaa tämän nyt ajankohtaisena kasvilajina esittelyyn.

Euroopanpyökki on siis nimensä mukaisesti kotoisin kotimantereeltamme kasvaen ns. kliimaksivaiheen metsäpuina laajasti Länsi- ja Keski-Euroopassa ulottuen pohjoisimmillaan Etelä-Skandinaviaan ja Baltiaan. Tuon luonnonvaraisen alueen ulkopuolellakin lajia kasvatetaan koristepuuna puistoissa ja kaduilla ja siinä etenkin sen tummanpunalehtiset lajikkeet ovat suosittuja. Suomessa sen sijaan lajia on pidetty etelärannikollakin arkana, jolloin sitä on täällä vain hyvin harvinaisesti koristeena. 

Olen kuitenkin havainnut, että suotuisilla paikoilla puusta tulee täälläkin iäkäs ja yllättävän korkeaksi / isoksi kasvava; korkeudet jopa 10 ja 20 metrin välillä ovat mahdollisia, josta tämä Kaisaniemen esiintymispaikka ko. lajista on hyvä esimerkki (Luonnonvaraisella alueellaan jopa n. 40 m korkeudet ovat mahdollisia). Niinpä ainakin menestymisvyöhykkeelle I ja paikoin myös II (Ehkä jopa III kaikkein edullisimmilla paikoilla) puuta voidaan ottaa aikaisempaa yleisemmin sekä julkiseen että yksityiseen viljelyyn ja ainakin kokeiluun rohkeammin.

Kevätväritys on siis puun yksi hieno piirre ja lajin kukinta sattuisi samaan syssyyn lehtien puhkeamisen kanssa, mutta sitä en olekaan täällä Suomessa päässyt vielä näkemään, kun tällä Kaisaniemen kasvupaikallakaan sitä ei ole tapahtunut nähteni. Hedekukkina lajilla on riippuvat norkot, joiden päissä on pallomaisen pörhökkäästi keltaiset heteet. Emikukat ovat vähän huomaamattomampina vasta puhjenneiden lehtien seassa. Molemmat ilmestyvät siis lehtien kanssa talvisilmuista. 

Talvisilmut ovat pitkiä ja teräväkärkisiä ja ne venyvät lisää, ennenkuin lehdet puhkeavat niistä; puhkeaminen sattuu yleensä aika tarkkaan metsävaahteran (Acer platanoides) kukintahuipun aikana - pian sen jälkeen. Puhkeaminen lehteen on tällä lajilla nopeaa; lehdet ovat melkein saman tien jo puolikoossa. Täysikokoonkin ne kasvavat Etelä-Suomen oloissa jo yleensä touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä, mutta saavuttavat hyvin tumman kesävihreytensä vasta kesäkuun alkupuolen mittaan. Lehdet ovat ehyitä, puikeansoikeita ja yläpinnaltaan kiiltäviä sekä selvästi esim. koivujen lehtiä isompia. 

Syksyllä puu on myös erityisen upea, kun sen lehdet saavat kirjavasti keltaisia, pronssisia ja punaruskeita sävyjä Suomenkin oloissa varsin kirkkaana, mutta vasta myöhään lokakuussa; niinpä varhaiset kovat yöpakkaset saattavat keskeyttää varsinaisen ruskan ainakin sisämaan puolella lehtien ruskeaksi paleltumiseen. Pieni osa lehdistä voi jäädä talven ajaksi kiinni puiden alaoksille. Hedelmä on piikkisen kehdon peittämä pähkinä, jotka varisevat avautuvista kehdoistaan ruskan alettua - pian sen jälkeen. 

Lehtiensä näyttävyyden lisäksi puun merkittävänä koriste-elementtinä on myös sen runko, koska se pysyy vanhoissakin puissa sileän vaaleanharmaana ja toimii siten mm. juuri sekä kevätvärisille että syysruskaisille lehdilleen erinomaisen hienostuneena kontrastina! Talvellakin puu erottuu edukseen runkonsa ansiosta.

Koristeviljelyssä täällä Suomessakin kannattaa siis huomioida se, että puusta voi arkuudestaan huolimatta kasvaa vuosikymmenien mittaan yllättävän iso puu hyvillä paikoilla. Niinpä pienissä pihoissa / ahtaissa tiloissa sitä ei kannata kasvattaa. Puistoissa esim. yksittäisenä maisemapuuna / puuryhmänä lajia voidaan aivan hyvin viljellä, mutta kasvupaikkoina kannattaa suosia lämpimiä ja hallanvaaraltaan vähäisiä paikkoja. Lajin taimet sietävät syvääkin varjoa, koska puu on luontaisella alueellaan metsän sukkessiossa kuusen kaltainen kliimaksilaji. Siksi esim. juuri ylispuuston alla sitä voidaan myös kasvattaa, jolloin hallalta on myös suojaa. Toisaalta puuta ei kannata piilottaa muun puuston sekaan liikaa koristetarkoituksessa. 
 
Estetiikan katsannossa lajin kevätväriset lehdet kontrastoituvat hienosti mm. samaan aikaan kukkivien puiden kanssa; kuten monet Prunus -suvun lajit eli kirsikat, luumut, tuomet jne. Vihreästä poikkeavia kevätvärityksiä tekevien muiden puiden kanssa euroopanpyökki on myös hieno; pariksi sille esim. punalehtiset metsävaahteran lajikkeet, punalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. rubra) ja osittain katsura (Cercidiphyllum japonicum), kunnes sen punertava kevätväri ehtii haalistua pois. Tummien havupuiden kanssa ko. kevätväritys toimii myös upeasti.

Syksyllä puolestaan mahdollistuu ainakin kaksi asiaa >> Myöhäisen ruskansa ansiosta euroopanpyökin tummaa kesäasua voidaan kontrastoida varhain kirkasta ruskaa tekevien puulajien kanssa upean pikantisti. Sitten oma myöhäinen ruskansa ilmenee puulla jo muutoin varsin paljon lehdiltään alastomaksi varistuneessa maisemassa pikanttina ruskan jatkona, jolloin se varsinkin on erottuva maisemaelementti.

Vuoden 2012 viikon 20 kasvivalokuvaesittely >> Viikon 20 kasvivalokuva: Hopeavaahtera (Acer saccharinum).

Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Emmelie De Forest - Only Teardrops (Euroviisut 2013)

Eilen illalla Etelä-Suomen ukkosten lisäksi olivat taas euroviisut, jossa voittajaksi selvisi ennakkosuosikki Emmelie De Forest Tanskan edustajana kappaleellaan "Only Teardrops". Se selvisi voittajaksi lopulta selvällä erolla verrattuna muihin, mutta kärkiviisikossa (2. Azerbaidzhan, 3. Ukraina, 4. Norja ja 5. Venäjä) oli tiukempaa taistelua ko. "jämäsijoista" >> Ilta Sanomien tulosjuttu.

Suomen edustaja Krista Siegfrids sen sijaan jäi viisujen finaalissa jumbosijoille, vaikka hänellekin yritettiin aluksi pukea jonkinmoista suosikin / yllättäjän viittaa. Toisaalta hänen lauluunsa liitetty lesbokohu esiintymisensä lopun tyttösuudelman myötä taisi selvästi olla liikaa eurooppalaiselle yleisölle keskimäärin ja sitä vastaan taisi tullakin protestia äänestämättömyyden kautta. Ehkäpä laulun jo jossain määrin vanhentunut Katy Perry -tyylinen poprock vaikutti myös epäsuotuisasti...

Tässä yhteenvedossa otan siis tuttuun viime vuosien tapaan viisujen parasta lauluvalikoimaa osaksi yhteiskunnallispoliittista ruodintaa: Ensinnäkin voittajalaulun olemus oli mielestäni kuin nykyaikaan modernisoitu ja etnisillä mausteilla ryyditetty versio Saksan vuoden 1982 rauhaa ja rakkautta -voittajabiisistä >> Nicole: "Ein bisschen Frieden" (Video). Molemmat laulut esittää siis lisäksi viehkeän söpö nuori tyttö / nainen.

Tämä nykyinen "Only Teardrops" -voittolaulu on siis hyvin suorasukaisesti yhteiskunnallisesti kantaaottava, mikä onkin biisin viehättävän kauniin kertosäkeensä kanssa hyvällä tavalla jännitteellinen kontrasti. Biisin sanoma lyriikoissa on erittäin sopiva kuvaus nykyisen EU- ja eurokriisin sisällöistä ja seurauksista sekä siitä, että niihin liittyvät poliittis-ekonomiset vastakkainasettelut ja haittavaikutukset pitäisi osata lopettaa pian humaanimman yhteiskuntaelämisen toteuttamiseksi. 

Laulussa korostetaan meitä kaikkia katsomaan siinä mielessä peiliin ja ryhtymään enemmän kauniiksi ja hyvää tekeviksi ihmisiksi. Näin ollen tämän laulun voitto onkin täysin oikein ja se kertoo paljon eurooppalaisten mielentunnoista tällä hetkellä! Voidaan jopa sanoa, että uhkaavan länsimaiden perikadon edessä ja yhteiskuntarappion kierteessä tämä laulu onkin kuin hätähuuto! - Siis selvä protestilaulukin yhteiskunta-aktivismin teemaksi. Listamenestystäkin lienee siksi tulossa Emmelielle tänä kesänä ympäri Eurooppaa...

Alimmaisena olen ottanut ko. laulun esille tuttuun tämän sarjan tapaan Youtube -videonsa ja lyriikoidensa kera.

Suomen edustuskappale "Marry Me" (Video) oli voittolauluun verrattuna suorastaan ylipirteää hömppää ja koko kärkiviisikkokin verrantoon mukaan lukien sama asia pätee. Näin ollen eurooppalaisessa viisumaussa on nyt selvästi nähtävissä se, kuinka tuollainen etenkin Suomen edustama eskapistinen viihdemakea (Joskin hyvin tuotettuna) jäi nyt vakavampien teemojen varjoon >> Enää ei riitä vain se, että turrutetaan pahaa oloa makealla mahan täydeltä; yhteiskunnallisten olojen heikkeneminen onneksi ajaa valveutumisen tielle jossain määrin ja se kyllä näkyi tällä kertaa näissä euroviisuissa.

Esim. Venäjän edustuskappale oli yhteiskunnallisesti hyvin kantaaottava samaan tapaan kuin Tanskan laulu ja sen menestys tuossa kärkiviisikossa kertoi myös siksi omaa kieltään em. seikoista. Ko. biisin tai erityisesti esittäjänsä tyyli on hyvin lähellä brittiläistä megatähti Adelea, jonka takia osaltaan juurikin Britanniassa ja Irlannissa Venäjän laulusta tykättiin jopa 10 - 12 pisteen edestä.

Kärkiviisikon lauluista voidaan sanoa yhteisesti myös se, että ne kaikki olivat musiikillisesti ja visuaalisestikin parhaiten tuotettuja suorastaan kaikkiin muihin finaaliesityksiin verrattuna; kaikissa oli myös erinomaiset kertosäkeet. Erityisen upeasti minun mielestäni tässä katsannossa erottuivat nimenomaan Ukrainan ja Norjan laulut; ensin mainittu oli kuin futuristisesti tyylikäs versio Beyoncesta (Ko. biisistä löytyy mielestäni todella upean kaunis musiikkivideokin) ja jälkimmäisen Depeche Mode -tyylinen tunnelma oli hienosti koostettua ja laulajan osittain naapurintyttömäisen ujo olemus loi biisiin nähden villiä jännitettä; molemmat biisit olivat voittajalaulu mukaan luettuna omia suosikkejani. 

Kärkimenestyjien lyriikoissa myös rakkaus oli keskeinen teema, mutta Norjan laulussa se ilmeni nyrjähtäneellä tavalla tuskan ja himon sekoituksena, mikä lienee myös osuvaa nykyaikamme yhteiskuntakuvausta eikä sen biisin menestyminen siksikään ollut yllätys. 

Italian (Video) ja Alankomaiden (Video) edustajien laulut menestyivät myös varsin hyvin, mikä kertoo yksinkertaisen ja sielukkaan laulaja-lauluntekijä -tyylisen musiikin olevan myös nosteessa. Ranskan (Video) Amy Winehouse -tyylinen kappale ei sen sijaan vakuuttanut kummoisesti eurooppalaisia, vaikka sen taiteelliset ansiot olivat suuria; oliko kyseessä liian hieno kappale viisuihin?...

Modernilla ja hittilistoilta tutulla dance- / klubipopilla ei myöskään menestytty hyvin huolimatta viime vuoden samaa genreä edustaneesta voittokappaleesta "Euphoria" ja vaikka nyt ko. genressä Saksan (Video), Romanian (Video) ja Irlannin (Video) edustajien kappaleet olivat tuotannollisesti laadukkaita. Irlannin joutuminen finaalitulosten viimeiseksi oli jopa yllätys, vaikka ko. laulussa oli maailmanparannusteemaa; ehkäpä se ilmeni dancemusiikkiin nähden sitten falskina. Hyvin erikoinen Romanian "falsetti-Dracula" -kappale liikutti ihmettelijöitä sentään jonkin verran.

Kreikan (Video) edustuskappaleen menestyminen hämmästytti, vaikka kyseessä oli kieli poskessa tehty reteä ja ska-henkinen juoma- / juopottelulaulu. Yhtäältä sen menestys voisi olla merkki sympatiasta EU-kriisin pahimmin runtelemaa Kreikkaa kohtaan. Toisaalta biisin humoristisuus vetosi ilmeisesti eniten siihen eskapismiominaisuuteen, jossa musiikki helpottaa pahaa kuin pahaa oloa... Itse en kuitenkaan tykännyt tästä biisistä aivan niin paljoa.

Mainitsen vielä, että Britannian entinen megatähti Bonnie Tyler oli viisuissa pettymys (Video); varsinkin, kun muistan tykänneeni jo peräti 70 -luvun lopulla poikasena hänen "It's A Heartache" (Video) -kappaleesta ja etenkin "Married Men" (Ääniraita) -biisistä, jossa on hienot syntsasoundit. Lisäksi tietenkin "Total Eclipse Of The Heart" (Video) -megahitti jäi mieleeni vahvasti 80-luvulla...

Lopuksi siis Emmelie De Forestin voittokappale esittelyyn: Emmelie tavallaan jatkaa ulkomusiikillisessa katsannossa tyylillisesti samaa modernin kukkais- ja luonnonlapsilaulajan teemaa, jonka Loreenin voitto viime vuonna toi esille (Brittiläisen imperiumin ikeen alla syntynyttä popmusiikkia: Loreen - Euphoria (Euroviisut 2012) ); mm. Emmeliekin esiintyi nyt paljain jaloin, kuten Loreen viime vuonna >>


Emmelie De Forest: "Only Teardrops" - Video

Lyriikat: "The sky is red tonight
We’re on the edge tonight
No shooting star to guide us

Eye for an eye, why tear each other apart?
Please tell me why, why do we make it so hard?
Look at us now, we only got ourselves to blame
It’s such a shame

How many times can we win and lose?
How many times can we break the rules between us?
Only teardrops

How many times do we have to fight?
How many times till we get it right between us?
Only teardrops

So come and face me now
Here on the stage tonight
Let’s leave the past behind us

Eye for an eye, why tear each other apart?
Please tell me why, why do we make it so hard?
Look at us now, we only got ourselves to blame
It’s such a shame

Tell me
How many times can we win and lose?
How many times can we break the rules between us?
Only teardrops

How many times do we have to fight?
How many times till we get it right between us?
Only teardrops

(Tell me now) What’s gone between us has come between us
Only teardrops
(Tell me now) What’s gone between us has come between us

How many times can we win and lose?
How many times can we break the rules between us?
Only teardrops

How many times do we have to fight?
How many times till we get it right between us?
Only teardrops, only teardrops

Only teardrops
Only teardrops

How many times can we win and lose?
How many times can we break the rules between us?
Only teardrops

How many times do we have to fight?
How many times till we get it right between us?
Only teardrops".

Kesän 2013 ukkosseuranta; lauantai 18.5. - sunnuntai 19.5. (Kohokonvektio- ja lämpöukkosia Baltiasta ulottuvassa kosteassa helleilmamassassa)

Tämän alkaneen kesän ensimmäinen ukkosseuranta pääsee myös käyntiin, vaikka erikoisen kovaa ukkosta ei sinänsä ole odotettavissa. Kuitenkin tästä illasta alkaen ja huomisen päivän aikana toukokuun mittapuun mukaan ukkostelu voi olla varsin merkittävää Etelä-Suomessa. Siispä tämä seuranta kattaa tämän illan ja huomisen päivän.

Lyhyt kokonaiskuvaus lauantain 18.5. - sunnuntain 19.5. tilanteesta: Baltiaan jo muutaman päivän ajan Ukrainasta käsin ulottunut kaikkein kuumin ja kostein ilmamassa pyrkii parhaillaan paremmin perille Etelä-Suomeen ja asettuu sunnuntaiksi alueelle epävakaisissa oloissa, kunnes maanantaina idästä alkaa virtaamaan kuivempaa ja etenkin itäosiin viileämpääkin ilmaa. Ko. ilmamassa on ollut ukkosherkkää ja se on nähty tänäänkin Baltiassa, missä mm. juuri Virossa on ukkoskuurotellut pitkin päivää ja etenkin nyt tässä alkuillan mittaan.

Tämä kuuroherkkä alue on nyt tulossa illalla tarkastelualueelle ja sen aiheuttamana huominen sunnuntai voi olla tarkastelualueen tämän kesän ukkostavin päivä tähän mennessä. Ukkoskuurot ovat luonteeltaan nyt illalla ja yöllä ns. kohokonvektioita, joiden nousun energia ei lähde ns. rajakerroksesta eli "maan pinnasta"; niinpä esim. meri ei vaikuta siinä kuuroja heikentävästi. Huomenna iltapäivällä kuurottelua voi aiheuttaa lisäksi rajakerroksesta ponnistava lämpöukkostyyppi, jos aurinko pääsee paistamaan hyvin pilvien välillä. Ukkosiin ei tällä kertaa liity merkittäviä puuskia / syöksyvirtauksia, mutta rankkasateet voivat paikoin aiheuttaa taajamatulvariskiä ja salamointi voi olla paikoin melko tiheää.

Tässä on jälleen seurannassa oivallisia linkkejä: Tuttu Ilmatieteen laitoksen sadetutka ja Testbedin Etelä-Suomeen rajoittuva sadetutka ovat edelleen hyviä, kuten Kelikamerat ja Finnish Lightning Centerin palvelu. Ilmatieteen laitoksen 15 min välein päivittyvä Etelä-Suomen sadetutka on erinomainen ja siinä on uutena ominaisuutena salamahavainnot juuri sopivasti mm. tällaista seurantaa varten! Seurantapaikkani on nyt Hämeenlinna.

Seurantatilanne 18.5.2013 klo. 21:30: Viron ukkoskuurottelusta muodostui aikaisemmin illalla n. klo. 17:30 - 20:00 väliselle ajalle Tallinnan seudulle voimakasta ukkosrypästä, jonka myötä Suomenlahtea on pystynyt jo ylittämään yksi kohokonvektiona pohjoiseen etenevä ukkoskuuroalue; se on saapumassa Helsingin itälaidalle parhaillaan. Myös Helsingin länsireunalla on pieni rankka kuuro etenemässä. Hämeenlinnassa koko päivän vallinnut sumupilvikansi on alkanut rakoilemaan ja pilvien luonne on alkanut kokkaroitumaan. Ilmamassa on ollut utuista. Itätuuli vallitsee parhaillaan heikkona ja lämpötila on +17 astetta.

Seurantatilanne 18.5.2013 klo. 22:25: Ukkosalue on rantautunut tällä hetkellä voimakkaimmin Porvoon seudulle ja heikommat kuurot ovat matkaamassa Helsingin seudulta jo kohti Hyvinkään seutua. Täällä seurantapaikalla Hämeenlinnassa sumupilvikansi on yhtenäistynyt ja järjestäytynyt enemmän länsi-itä -suuntaisiksi juoviksi. Laskevan auringon punertava valo heijastui äsken etelätaivaalla ukkospilvialueen yläosasta alempien sumupilvien läpi pikanttina tunnelmavalona. Itätuuli on yhä heikkoa ja lämpötila on yhä +17 astetta.

Seurantatilanne 18.5.2013 klo. 23:40: Virosta nouseva ukkosalue etenee pitkänä jonona, mutta sen länsireuna on ollut heikkenevää tyyppiä ja itäreuna voimistuvaa; täten ukkosen painopiste on siirtynyt Porvoon seudulta Loviisan seudulle. Ukkosen pohjoisreuna on edennyt Mäntsälän tasalle. Hyvinkään seudulle etelästä tulleet kuurot ovat lähes kuolleet pois. Hämeenlinnassa alapilvikansi on ollut sumu- ja kumpukerrospilven välimuotoa aaltomaisena - viiruisena rakenteena, mikä on merkki tuuliväänteestä. Itä-koillistuuli on seurantapaikalla lähes tyyntä ja lämpötila on laskenut +16 asteeseen.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 00:35: Itä-Uudenmaan ukkosalueen painopiste on siirtynyt Kotkan ja Kouvolan seudulle ollen kuurottaisen sateen alueeltaan vähän aikaisempaa hajanaisempaa ja toisaalta laajempaa. Tämän länsiosana on tasaisempaa ukkosetonta sadetta. Samalla Saimaalle Mikkelin ja Lappeenrannan väliin on muodostunut uutta ukkostavaa kuurosolukkoa itä-länsisuuntaisena rintamana. Virossa olevat ukkoskuurot liikkuvat koilliseen kohti Pietaria. Täällä Hämeenlinnassa yksi tuore ukkoseton pieni kuuro osui puolen yön kohdalla keskelle sataen parisen minuuttia melko rankasti; alapilvikansi on lähes hälventynyt ja paljastanut ylemmät keskipilvilautat (verho- ja hahtuvapilviä osin kokkareisina ja seassa kukkakaalimaisia kuuropilvien alkuja). Tuuli on edelleen lähes tyyntä tai hyvin heikkoa koillisesta ja lämpötila on ennallaan.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 01:55: Lahti - Kouvola - Kotka -kolmion paikkeille on jäänyt vellomaan heikon tasaisen sateen alue liikkeessä hitaasti pohjoiseen; sen itäosana ollut ukkosalue kuihtui pois sitten viime päivityksen. Sen sijaan tämän pohjoispuolella ukkoskuurottelua on muodostunut lisää itä-länsisuuntaisena pohjoiseen siirtyvänä rintamana Saimaalla olevan osan jatkoksi länteen ulottuen Päijänteen keskivaiheille. Pietaria lounaasta lähestyvä kuurottaisen sateen alue on heikentynyt ukkoseltaan, mutta uutta ukkoskuurosolukkoa on syntynyt Karjalankannakselle. Hämeenlinnassa ilman utuisuus on lisääntynyt. Verho- ja hahtuvapilviä on vaihtelevan hajanaisesti ja osittain kokkere- ja vallinharjamuotoisina kaupungin keinovalojen ja tumman yöhämärän yhteisvärittämänä. Tuuli on lähes tyyntä ja lämpötila on yhä jopa +15 astetta kertoen erittäin lämpimästä ilmamassasta.

Päivitys 19.5.2013 klo. 02:15: Seurantapaikkani lähistöllä eikä muuallakaan em. itäosia lukuun ottamatta ole enää lähitunneille odotettavissa merkittävää lisäkuurottelua, mutta ehkä aamuksi voi jotain uutta paikoin syntyä ja viimeistään sunnuntain iltapäivällä... Nyt koittaa päivittämisessä siis nukkumatauko.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 10:45: Yön aikana ukkoskuurot kuolivat vähitellen pois myös tuolta itäosista klo. 03:00 ja 05:00 välillä. Sitten klo. 05:00 ja 08:00 välillä suunnilleen Tampereen tienoilta vähän Saimaan pohjoispuolelle niistä jäi vielä hajanaista heikkoa kuurottelua, mutta nyttemmin sää on poutaantunut kokonaan sielläkin. Virosta on tullut Suomenlahdelle toistaiseksi vain heikkoa uutta kuurottelua. Ilmamassa on kuitenkin hyvin otollista lämpöukkosten muodostumiselle etenkin sisämaassa tänään, joten jatkoseurantaa on iltapäivästä alkaen tiedossa. Tällä hetkellä täällä Hämeenlinnassa ilmamassa onkin hyvin utuinen ja yön minimilämpötilasta +14 asteesta lämpö on noussut nyt jo peräti +22 asteeseen; hellelukemiin voidaan tänään siis päästä. Pilvisyys on vähentynyt toistaiseksi vain hajanaisiksi untuva- ja palleropilvilautoiksi. Seassa on tosin alkanut kasvaa kumpupilviä. Tuuli on heikkoa ja on kääntynyt koillisesta kaakkoiseksi.

Myrskyvaroitus.com -sivuston etusivulla on nyt tätä sunnuntaita koskevaa analyysiä ukkosista.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 12:50: Uutta heikkoa kuurottelua on yhtäältä Karjalankannakselta Laatokalle sekä toisaalta Turun eteläpuolella Saaristomerellä, mutta ukkoskehitys ei vielä ole varsinaisesti päässyt käynnistymään. Hämeenlinnassa keskipilvilautat (hahtuva- ja palleropilvilauttoja) ovat vähän tihentyneet ja pitäneet kumpu- ja kuuropilvikehitystä tulpattuna toistaiseksi; paikoin kumpupilviä sekoittuneena em. keskipilvilauttoihin. Itä-kaakkoistuuli jatkuu heikkona ja lämpötila on kohonnut jo melkein +24 asteeseen.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 14:30: Ukkoskuurokehitys ei ole edelleenkään päässyt kunnolla alkuun tulppaavien keskipilvilauttojen takia, mutta edelleen kuurottelee hieman Turun ja lounaissaariston paikkeilla ja pientä kuurojonoa on syntynyt Salpausselän tienoille Lahdesta Kouvolan kautta Lappeenrantaan. Hämeenlinnassa lämpötila käväisi äsken lähes +25 asteessa, mutta pilvisemmässä säässä on nyt +24 astetta. Hahtuvapilvilauttoja kumpu- ja kumpukerrospilvien kera on nyt yli puolipilvisesti; pohjoistaivaalla kumpupilvet ovat alkaneet kasvaa korkeutta nopeasti kohti kuuroluokkaa. Kaakkoistuuli on heikkoa - paikoin puuskissa kohtalaista.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 17:40: Ukkoskuurojen kehittyminen panttaantui pitkään, mutta viimein ensimmäiset ukkostavat rankkasadekuurot ovat syntyneet pian klo. 16:00 jälkeen Porin pohjoispuolelle ja Porista jonkin matkaa kaakkoon. Sen sijaan Salpausselältä nyt vähän pohjoiseen edennyt itä-länsisuuntainen kuurorintama ei ole jaksanut alkaa ukkostamaan. Virossa ukkostaa vähän ja reippaammin vähän Pietarista länteen. Hämeenlinnassa ukkoskehitystä tulppaavaa verho- ja hahtuvapilvilauttaa on edelleen melko paljon, mutta aurinkokin paistaa välillä hyvin. Aikaisemmat kumpupilvikehitykset ovat lähes kokonaan poistuneet näköpiiristä toistaiseksi... Lämpötila on laskenut +22 asteeseen ja itätuuli on heikkoa - ajoittain kohtalaista puuskissa. Ilmamassan utu on ehkä hieman hälventynyt.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 19:15: Ukkoskuurokehitystä on alkanut muodostumaan Porin seudulta vahvemmin kohti kaakkoa, missä yksittäisten kuurojen liike on pohjoiseen -luoteeseen. Virossa oleva ukkoskuurottelu liikkuu sen sijaan koilliseen ja Pietarin alueella voimakkaasti ukkostava kuurottaisen sateen alue itään. Päijänne - Saimaa -janalla olevat heikot kuurot liikkuvat myös itäkoilliseen >> Näin ollen eteläisimmän Suomen paikkeilla akselinaan Helsinki - Hämeenlinna on rintamasysteemin ja suihkuvirtauksen ohjaamina viuhkamaisiin suuntiin jakautuvaa pilvien liikettä. Hämeenlinnasta katsottuna tuon läntisen "viuhkaosan" kaakkoon ulottuvassa jonossa lounaistaivaan rannassa onkin alkanut näkymään kukkakaalimaista kuuropilvikehitystä ja samalla aikaisemmat hahtuvapilvilautat ovat alkaneet hajaantumaan. Kaakkois-itätuuli on ollut enimmäkseen heikkoa ja lämpötila on +21 astetta.

Seurantatilanne 19.5.2013 klo. 21:20: Nyt näyttää valitettavasti siltä, että ukkosilta on loppumassa energianlähde Etelä-Suomen alueella tältä päivältä, koska ilmeisesti eilisillan ukkostelu ns. käytti jo "pajatsosta" eli kosteusvarannosta nappuloita sen verran tyhjiin ja lisäksi Etelä-Suomen päällä olevaa rintamasysteemiä pitkin itätuulella on päässyt hivuttautumaan alueelle muutaman viime tunnin aikana sen verran jo kuivempaa ja viileämpääkin ilmaa. Porin seudun kuurottelusta ukkonen on heikentynyt pois klo. 20:00 jälkeen ja muualla tarkastelualueella ei ole enää syntynyt mainittavaa uutta kuurottelua. Vain Vaasan eteläpuolella on vielä uutta pientä ukkostelua. Suomen eteläpuolella on vielä ukkosherkkää; Viron koilliskulmalla on parhaillaan voimakas ukkosalue liikkeessä itäkoilliseen ja Pietarin seudulta ukkoset ovat siirtyneet Laatokan päälle. 

Hämeenlinnassa ukkosherkkyyden vähenemisen on huomannut kukkakaalimaisten kuuropilviaiheiden katoamisena taivaalta ja jäljelle on jäänyt vain hajanaista hahtuvapilvilauttailua. Myös ilman utu on hälventynyt lisää kosteuden vähenemisen merkkinä. Lämpötila on nyt +20 astetta ja tuuli käy heikkona itäkoillisesta. Palaan vielä puolilta öin päättämään tämän seurannan...

Seurantatilanne 20.5.2013 klo. 00:35: Viime päivityksen jälkeen sekä Porin tienoon kuurosolut että Viron - Laatokan ukkosalue ovat heikentyneet eikä merkittävää uutta kuurottelua ole syntynyt muille alueille; paitsi Tallinnan eteläreunalla on ollut puolenyön maissa pieni yksittäinen ukkoskuuro. 

Ilmatieteen laitoksen sadetutkaennusteen mukaan tämän yön aikana ja aamulla olisi vielä kuuroherkkyyttä suunnilleen linjalla Pori - Tampere - Lappeenranta, mutta tuskin siinäkään ukkostaa. Alkavalla viikolla on tavanomaista lämpimämpää ja ajoittain epävakaista, jolloin ukkosia voi edelleen esiintyä, mutta seurantaani otan vain riittävän voimakkaat ukkosteluepisodit... Tämä seurantaosa päättyy tähän.

Kesän 2013 kuumin päivä - Osa 1

Eilen torstaina 16.5.2013 alkoi kehittymään tämän kesän ensimmäinen helleaalto ja näillä näkymin ajankohtaan nähden erittäin paljon lämpimämpää säätä riittää ainakin sunnuntaihin saakka, mutta ainakin itäosiin saattaa tulla idästä viileämpää ensi viikon alussa; mahdollisesti koko alueellekin ja epävakaisuuskin voisi lisääntyä...

Tämä kesän 2013 ensimmäinen helleseurannan osa kattaa tämän viikon loppupuoliskon torstaista sunnuntaihin, vaikka hellelukemia mahdollistava sää jatkuisikin keskeytyksettä myös maanantaista eteen päin. Ensi viikon mahdollisista helteistä teen sitten toisen osan tähän seurantasarjaan tarvittaessa; mutta voi olla, että helteet päättyvät su jälkeen...

Tämän viikon loppupuolen helteinen ilmamassa on saapumassa tyypillisen tilanteen myötä; korkeapainetta on Venäjällä idässä / koillisessa ja matalapainetta lounaassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Näiden välistä Itä-Eurooppaan ja Länsi-Venäjän eteläosiin muodostunut ajankohtaan nähden sekä kuumuudeltaan että kosteudeltaan erityinen helleilmamassa pääsee täpärästi virtaamaan Etelä-Suomeen saakka. Samalla sää on kuitenkin sen verran epävakaista ukkosineen, että päivien maksimilämpötiloihin tulee vaikuttamaan sateisuus ja pilvisyys vaihtelevasti; poutaisimmilla hetkillä ainakin sisämaassa voidaan kuitenkin tästä perjantaista eteen päin odottaa +25 asteen ylityksiä.

Yöt ovat joka tapauksessa todella erityisen lämpimiä; jo viime to-pe yönä esim. Helsingissä minimilämpötila oli peräti +15 astetta ja näitä hurjan "heinäkuisia" kesäöitä on entistä laajemmin tiedossa viikonvaihteeseen / alkuviikkoon saakka; paikoin saatetaan jäädä peräti +15 asteen yläpuolellekin joinakin öinä!...

Tässä alla on siis taas kunkin vuorokauden maksimilämpötilojen seurantaa tutuilta Etelä- ja osin Keski-Suomen paikkakunnilta, missä lähteenä lukemille on Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajat. Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodauskin on edelleen käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella.

Aloitan seurannan siis eilisen torstain lämpötiloilla, vaikka silloin ei aivan vielä hellelukemiin päästy; lämpimän ilman virtaus kuitenkin alkoi silloin kaakosta ja +20 asteen ylitse päästiin jo selvästi lähes kaikkialla eli ilmamassan lämpö oli jo ajankohtaan nähden erittäin hulppeaa; kontrasti oli etelärannikolla huikea edellisen päivän eli keskiviikon koleuteen, jonka aiheutti puolenpäivän tienoilla Suomenlahdella vellonut sumutilanne.

Torstain 16.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +18 astetta, Turku +23 astetta, Salo +23 astetta, Pori +23 astetta, Hämeenlinna +21 astetta, Tampere +22 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +22 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +22 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +20 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +19 astetta, Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +21 astetta ja Ilomantsi +21 astetta.

Ko. päivän lukemista havaitaan, kuinka lämpö jakaantui tarkastelualueelle nyt hyvin tasaisesti verrattuna viime viikon lämpöaallon hyvin jyrkkiin aluekohtaisiin eroihin; Termisen kesän alun erikoisuudet toukokuussa 2013 ja lämpötilaseuranta; kesä alkamassa viikolta 19 lähtien (Päivitetty loppuun). Ainoastaan lounaissaaristossa oli muuta aluetta selvästi viileämpää tuulen kuljettua sinne pitkään meren yllä. Etelärannikon maksimilukemat toisaalta sattuivat vain hyvin lyhytaikaisesti n. puolenpäivän tienoilla ennen kuin viilentävä merituuli pääsi vaikuttamaan. Pilvisyys oli vielä sen verran vähäistä yläpilvilauttailua, että sillä oli heikko vaikutus lämpötiloihin. Lämpimin kolkka itätuulitilanteessa oli läntisimmät osat. Tämä on tyypillistä ilmamassan lämmetessä mantereen yllä ja tuulen kuljettamana eniten ennen meren rantaa; tuulen tullessa mantereelta lämpö tavallaan pakkaantuu vasten merta ja viilentävä merituuli kumoutuu ja nyt siis länsirannikolla. Tätä samaa on itä-kaakkoistuulilla odotettavissa lähipäivinäkin.

Perjantain 17.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +23 astetta, Turku +27 astetta, Salo +25 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +21 astetta, Vantaa +23 astetta, Hyvinkää +22 astetta, Lahti +23 astetta, Kouvola +22 astetta, Porvoo +20 astetta, Lappeenranta; Lepola +22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +16 astetta, Mikkeli +22 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +22 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.

Ko. päivän maksimilämpötilat kertovat taas paljon; eiliseen tapaan ilmeni taas tuoksi lämpimimmäksi kolkaksi länsirannikko, missä hellelukemiin päästiin reilusti riittävän poutaisen sään ansiosta; toisaalta lounaiskolkassa esiintyi paikoin ukkoskuuroja, mikä oli merkki myös siitä, että Viron luoteiskulmalta pääsi alueelle eniten kosteinta ja kuuminta helleilmamassaa. Tämä nähtiin myös siinä, kuinka Maarianhaminassakin päästiin hyvin korkeisiin lukemiin edellispäivään verrattuna. Toisaalta juuri se paikka havainnollisti meren äärellä olleiden etelärannikon / saariston vyöhykkeiden lämpötilakäyttäytymistä lämpötilakuvaajien paljastamana; voimakkaalla kaakkois-itätuulella lämpöä pääsi meren yli pulssimaisesti sekoittuen vaihtelevasti viileään meri-ilmaan, jolloin iltapäivän aikana lämpötila hyppi rajusti yli 5 asteen verran edestakaisin; Maarianhaminassa jopa +15 ja +23 asteen välillä parin tunnin sisällä. Itse tunsin tämän pääkaupunkiseudulla vuoroin tukalan lämpiminä ja vuoroin koleina tuulenpuuskina. Erikoista!

Päivälämpötiloissa jäätiin muuta aluetta matalampiin "vain" reilun +20 asteen lukemiin itäosissa laajasti, koska sinne jäi vellomaan Baltian edellispäivän ukkosista tullutta pilvilauttajäännettä yhtenäisenä heikkoine kuurosateineen; Kotka Rankki jäi ko. pilvisen alueen takia eniten mereisen viileyden piiriin. Poutaisemmissa itäkolkassa ja Keski-Suomen puolella oli sen sijaan lähes helteistä. Lämpöä ulottui laajasti myös tarkastelualueen ulkopuolelle; jopa lähes pohjoisinta Lappia myöten ylitettiin aurinkoisessa säässä +20 astetta ja hellelukemia ilmeni jopa Oulun seudulla länsiosien lämpimimmän vyöhykkeen jatkona.

Lauantain 18.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +23 astetta, Salo +23 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +18 astetta, Tampere +17 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +20 astetta, Vantaa +20 astetta, Hyvinkää +18 astetta, Lahti +19 astetta, Kouvola +21 astetta, Porvoo +21 astetta, Lappeenranta; Lepola +20 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +18 astetta, Mikkeli +20 astetta, Jyväskylä +20 astetta, Savonlinna +21 astetta, Joensuu +18 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.

Tarkastelualueen päivälämpötilojen nousua hillitsi laajasti ko. päivänä heikossa tuulessa sitkeästi vellomaan jäänyt sumupilvikansi, joka oli paksuimmillaan etenkin Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla ja osittain Uudellamaalla. Näillä alueilla päivän maksimilämpötilat jäivätkin vajaaseen +20 asteeseen, joskin yö oli edelleen hyvin lämmin joka tapauksessa. Vähän aurinkoisempi läntisin osa paistatteli taas reilusti yli +20 asteen lämmössä, vaikka helteitä ei sielläkään ollut tällä kertaa. Hellelukemia mitattiin sen sijaan tarkastelualueen ulkopuolella aurinkoisessa säässä taas Oulun seudulla sekä sen lisäksi paikoin Vaasan tienoilla ja jopa Etelä-Lapissa saakka! Illalla Baltiasta alkoi tulla entistä helteisempää ja hyvin kosteaa ilmamassaa ukkosten kera, jolloin eteläisimmissä osissa korkeimmat lämpötilat tulivat sumupilvisen päivän päätteeksi monin paikoin vasta alkuillalla.

Sunnuntain 19.5.2013 korkeimmat päivälämpötilat: Maarianhamina +20 astetta, Turku +22 astetta, Salo +24 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere +24 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +24 astetta, Hyvinkää +24 astetta, Lahti +22 astetta, Kouvola +20 astetta, Porvoo +23 astetta, Lappeenranta; Lepola +18 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +20 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +20 astetta, Mikkeli +19 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +18 astetta, Joensuu +17 astetta ja Ilomantsi +17 astetta (Mitattu yöllä - aamulla).

Ko. päivän helteisin ja kostein ilmamassa majaili eteläisimmän ja läntisimmän osan yllä, jolloin  niillä alueilla päästiin nipinnapin paikoin hellelukemiin. Lisäksi etelärannikolla ilmeni taas pulssimaisesti Baltiasta meren yli lämpöpiikkejä, joiden myötä Helsingissä mitattiin toistaiseksi vuoden korkeimmat maksimilämpötilat ja samoin mereinen Kotka Rankki saavutti vuoden ensimmäisen kerran +20 asteen. Sen sijaan itäosissa oli viileämpää ja varsinkin itäisimpään kolkkaan pääsi Etelä-Suomen päällä itä-länsisuuntaisesti velloneen rintamasysteemin pohjoisreunalla varsin viileääkin ilmaa idästä päivän mittaan; siksi Ilomantsissa lämpimintä oli jo yöllä - aamulla ja koko loppupäivän aikana siellä jäätiin pääasiassa vajaaseen +15 asteeseen. Itäosissa viilentävästi vaikutti myös edellisillan ja -yön ukkoskuurottelusta sinne vellomaan jäänyt runsas pilvisyys. Lapissa viilentyi täksi päiväksi selvästi.

Tämä seuranta päättyy tähän, koska seuraavina lähipäivinä ei aivan hellelukemiin päästä, vaikka ensi viikollakin jatkuu tavanomaista selvästi lämpimämpi sää ja vaikka Lapissakin saakka lämpenee tämän viikonvaihteen - alkuviikon viileyden jälkeen uudestaan paljonkin. Alustavasti näyttää kuitenkin jopa siltä, että ensi viikon loppupuolella saattaa ilmetä tarvetta jo toiselle helleseurannalle, kun kaakosta pyrkisi uudestaan voimakasta lämpöä... Se skenario vaikuttaa kuitenkin varsin täpärälle, kun matalapainetoimintaa olisi hyvin lähellä lounaassa - etelässä...