skip to main |
skip to sidebar
Palaan nyt pitkästä aikaa sulostuttamaan mielenmaisemia katraalla ajankohtaisia tämän kasvukauden kasvitilanteita! - Teen tässä ottamieni valokuvien avulla seurantahavainnollistuksen lähinnä tämän päättyvän viikon 22 eli touko-kesäkuun vaihteen tienoon kasvukauden vaiheesta Etelä-Suomessa esimerkeillä puista, pensaista, köynnöksistä ja ruohovartisista kasveista.
Tällä kertaa syynä kasviestetiikan ja kasvukauden tilanteen esilleottoihin on myös se, kun muutaman vuoden tauon jälkeen tämän kasvukauden kehityksessä ilmenee jopa ennätysvarhaista-etuaikaista etenemistahtia - Nyt tämän raportin julkaisuhetkellä etumatka tavanomaiseen kasvukauden kehitysvaiheeseen verrattuna on Etelä-Suomessa jopa n. kolme viikkoa!
Viimeksi vastaavalla tavalla äärimmäisen varhaista / etuaikaista kasvukehitystä tapahtui Etelä-Suomessa vuoden 2011 kasvukaudella, josta tein silloin tänne blogiini valokuvallista seurantaa eri osissa otsikolla "Kasvukauden 2011 huomattavan etumatkan ilmenemisiä ja vaikutuksia luonnosta puistoihin ja puutarhoihin" > Tunnisteen kasvukausi 2011 kautta pääsette tutustumaan sen parissa sen vuoden kasvukauden ihmeellisyyksiin.
Nyt palaan samanlaisella otsikolla seuraamaan tätä vastaavalla tavalla ilmenevää hyvin varhaista kasvukauden etenemistä Etelä-Suomessa; eli todennäköisesti tästäkin tulee pitkin tätä kesää tapahtuva valokuvallinen seuranta, missä samalla esittelen valokuvillani tapaani havainnollistaa kasviestetiikkaa - Teen kuitenkin valokuva- ja tekstisommittelua ko. sarjan osiin nyt toisella tavalla kuin tuolloin vuonna 2011.
Tähän parhaillaan etenemässä olevaan kasvukauden äärivarhaisuuteen on ollut syynä ennen kaikkea päättyneen toukokuun ennätyslämpimyys - Siinä oli jopa kolme erityisen lämmintä / helteistä sääjaksoa aivan kuun alusta alkaen, ja niiden jaksojen väleissä ei ollut erityisen viileää, vaan ihan normaalilämpöistä "koleimmillaankin", ja vain lyhyen aikaa.
Lisäksi kasvukauden varhaista etenemistä auttoi jo jonkin verran sekin ennen toukokuuta, kun talven lumet alkoivat sulaa jo helmikuussa ja maaliskuun alussa pois, ja kun huhtikuun alun lämpöaalto sulatti tammikuun ankarassa kolmen viikon pakkasjaksossa muodostuneen roudan hyvin pois. Huhtikuun lopussa kasvuunlähtö ei kuitenkaan ollut vielä merkittävästi edellä tavanomaisesta, vaan syy tämän hetken tilanteeseen oli juuri toukokuun tasainen ja jatkuva huippulämpö.
Nyt on tosin eilisestä saakka vallinnut aivan uudenlainen suursäätila, eli tavanomaista koleampaa on nyt ollut, mikä on huipentunut tänään sunnuntaina 5.6. jopa eteläisessä Suomessakin alle +15 asteen päivälämpötiloihin ja ensi yönä paikoin uhkaavaan hallanvaaraan.
Jatkossa ensi viikolla 23 voidaan vielä kärsiä kesäisemmän ti-ke vaiheen jälkeen to-pe varsin koleista säistä ja voimakkaan matalapaineen runsaista sateista ja mahdollisista jopa myrskytuulistakin, mutta ensi viikonlopusta alkaen näyttäisi kesäsää palautuvan taas pysyvämmin > Niinpä tämä viileämpi säävaihe ei vielä kovin merkittävästi kavenna tätä kasvukauden hyvin varhaista etenemisen astetta tavanomaiseen nähden. Eli todennäköisesti myöhemminkin kesällä hyvin varhaista kasvukauden etenemistahtia ilmenee, ja varsinkin uusien helleaaltojen edesauttamana aina syksyyn saakka...
Seuraavaksi alla on poimintani tämän touko-kesäkuun vaihteen tienoon kasvukauden tilanteista, missä olen ottanut kasvivalokuvia Espoossa, Helsingin Meilahden arboretumissa sekä Hämeenlinnassa. Kuviani on alla 20 kpl., missä olen jaotellut valokuvat ryhmiin seuraavasti: Ylimmän ja kahden alimman valokuvan olen valinnut edustamaan tänään sunnuntaina 5.6. vallinnutta tilannetta, ja näiden väliin koostin kolme ryhmäkokonaisuutta; ylimpänä ryhmänä esittelen myöhäisimmin lehtiään esille kasvattavia ja / tai lehdiltään erikoisia puita ja pensaita. Sitten toinen ryhmä keskellä on puiden ja pensaiden kukkimistilanteille varattua estetiikkaesittelyä. Viimeisenä eli alimpana ryhmänä esittelen niityillä ja pelloilla vallinneita kasvu- ja kukintatilanteita ko. ajankohtana.
Kukintatilanne-esimerkki poimittuna yleisistä koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>
Juhannusruusujen (Rosa pimpinellifolia "Plena") jo hieman ohittumaan alkanutta kukintahuipentumaa kuvattuna Hämeenlinnassa Paasikiventien sillan lähellä sunnuntaina 5.6.2016 - Kukkiensa terälehtiä oli jo siis alkanut varisemaan, mutta huippurunsasta kukkamerta riittää vielä muutaman päivän. Muita samaan aikaan kukkivia koristepensaita ovat olleet tässä vaiheessa mm. koivuangervo (Spiraea betulifolia), monet pihasyreeniä myöhäisemmät syreenilajit (Syringa sp.), ruusuorapihlaja (Crataegus laevigata "Paul's Scarlet") ja kultasade (Laburnum alpinum).
Puiden ja pensaiden lehtien kasvun-kehityksen vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista >>
Punapähkinäpensaan (Corylus avellana "Fuscorubra") vielä voimakaspunaisina säilyneitä täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Värikäslehtisillä lehtipuu- ja -pensaslajikkeilla lehtiensä lajikeväreillä on taipumusta haalistua vaihtelevasti pois kesän mittaan, mutta tässäkään tapauksessa erittäin etuaikainen kasvutilanne ei ollut ehtinyt vielä vaikuttaa väreihin merkittävästi. Taustalla on havaittavissa kolme pylväshaapaa (Populus tremula "Erecta") jo täysikesäisissä lehvissään.
Otatammen (Quercus palustris) lähes täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myöhäisimmin lehtensä puhkaisevien puiden joukossa olevana tämäkin laji oli jo ehtinyt poikkeuksellisesti lähes täysilehteen kesäkuun aluksi, mutta keskeneräisyyttä lehvästössään ilmensi vielä vaalea vihreys; vastaavia muita olivat tuossa vaiheessa esim. lehtosaarni (Fraxinus excelsior), amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense) ja maakkia (Maackia amurensis).
Mustajalopähkinän (Juglans nigra) puolikokoisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jättiläislehtiset ja myöhään kasvussaan etenevät ulkomaiset puulajit olivat myös jo poikkeuksellisen lehteviä ajankohtaan nähden, kuten juuri kaikki jalopähkinälajit; samalla muita vastaavia olivat talvenarat jumaltenpuu (Ailanthus altissima) ja trumpettipuut (Catalpa sp.).
Valkopyökin (Carpinus betulus) täysikasvuisia lehtiä kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Suurin osa sekä luonnonvaraisista että viljellyistä lehtipuulajeista oli jo saavuttanut täysikesäisen lehvästön, kuten tämä Keski- ja Länsi-Euroopan tyypillinen lehtopuulaji; vain vähän lehtien tummumista oli sillä enää jäljellä syvän kesäasun saavuttamiseksi. Viime talven erikoisuus ennätysleutoudesta tammikuun ankaraan pakkaseen ei näytä vaikuttaneen haitallisesti tälle lajille.
Kultakuusen (Picea abies f. aurea) lähes täysikasvuisiksi pidentyneitä uusia oksia neulasineen kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Havupuidenkin parissa erityisen etuaikainen kasvuvaihe näkyi mm. kuusten vuosikasvainten pituuskasvussa; tällä lajikkeella neulastensa keltainen lajikevärikin oli jo alkanut haalistumaan, vaikka normaalisti se olisi parhaimmillaan vasta kesäkuun alkupuolen aikana.
Japaninjalopähkinän (Juglans ailanthifolia) yli puolikokoisia lehtiä ja keskellä emikukintoterttunsa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Jalopähkinöistä isolehtisimmäksi oli ehtinyt jo tämä Kaukoidän laji, ja kukintansa loppuminen oli jo myös käsillä hedenorkkojensa varisemisena. Kuitenkin emikukkiensa punaiset luotit olivat vielä hyvin esillä, vaikka hedelmäraakileiden pullistumistakin oli jo havaittavissa. Tässä vastavaloon erottuivat hyvin myös nuo nuorten lehtiensä pääruotien nuoruuskarvat valkoisina.
Puiden, pensaiden ja köynnösten kukintatilanteita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Helsingin Meilahden arboretumista, Espoosta ja Hämeenlinnasta >>
Tarhapimpinellaruusun (Rosa pimpinellifolia -ryhmä "Glory of Edzell") täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Juhannusruusu (tuo ylimmässä kuvassa oleva pensasaidanne) on tämän lajikeryhmän yksi edustaja, ja tässä niistä on upean pinkkikukkainen lajike yhtä varhaisessa kukassa. Lajikkeen soisi yleistyvän paljon viheralueiden koristeena, ja mm. juuri juhannusruusun kanssa se loisi tosi hienon kukintaparin.
Alppikärhön (Clematis alpina) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä kasvukauden vaiheessa ei itse asiassa ole juuri muita kauniisti kukkivia köynnöslajeja, kun köynnöskuusamakin (Lonicera periclymenum) on jo enemmänkin kukintansa lopettanut; myöhemmin kesällä tulevat kärhöistä kukkaan monet näyttävä- ja isokukkaiset puutarhalajikkeet.
Unkarinsyreenin (Syringa josikaea) noin puoliksi avautunutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Nämä pihasyreeniä myöhäisemmät syreenikukkijat eivät juuri koskaan aloita kukintaansa toukokuun puolella; edes tuolloin vuonna 2011 ei niin ehtinyt käymään, kun silloin sen kasvukauden ennätysetuaikaisuus oli enemmänkin kasvukauden loppupuoliskon asiaa. Niinpä tämä kukinta ilmensi hyvin tämän kertaista kasvukehityksen äärietuaikaisuutta; tällä hetkellä pensaan kukinta on huipussaan.
Marjaomenapuun (Malus baccata) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Tässä vaiheessa kaikki muut omenapuulajit ja -lajikkeet olivat jo lakanneet kukkimasta, mutta viimeisenä niistä kukkiva tämä laji pystyi vielä viivyttämään kukkiaan kesäkuun puolelle saakka näissä erikoisolosuhteissa; esim. tarhaomenapuissa (Malus domestica) oli samalla jo menossa selvä raakilevaihe. Nyt ko. puun kukinta on jo melkein ohi ja muissa omenapuissa raakileet ovat jo n. sormenpään kokoisia.
Kevätkotakuusaman (Weigela praecox) jo hieman hiipumaan alkanutta kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Normaalisti kesäkuun alkupuolelle olisi tarjolla monia hyvin näyttävästi kukkivia pensaslajeja, mutta näissä erikoisolosuhteissa niistä onkin muotoutunut tällä kertaa selvemmin toukokuun loppupuolen näytöslajeja.
Atsalealajikkeen - nimikyltissä ei tarkkaa nimeä - (Rhododendron cv.) täyttä kukintaa kuvattuna Helsingin Meilahden arboretumissa keskiviikkona 1.6.2016 - Myös alppiruusujen ja atsaleojen suvussa pääkukinta tapahtuisi vasta kesäkuun mittaan sen kuun lopullekin saakka, mutta tällä kertaa moni suvun laji oli ollut jo toukokuun puolella runsaassa kukassa, ja niinpä kesäkuun "sesonkinsa" on jäämässä äärietuaikaisuuden takia hyvin vajaaksi, tai siis se jäi enemmänkin toukokuulle.
Pihasyreenin (Syringa vulgaris) täyttä kukintaa kuvattuna Espoon Leppäsillassa maanantaina 30.5.2016 - Suomen yleisimpiin koristepensaisiin kuuluvan pihasyreenin kukinta on normaalisti myös kesäkuun merkkipaaluja alkupuolella kuuta, mutta tällä kertaa sen paras kukinta oli jo kokonaan toukokuun puolella; tänään sunnuntaina sen kukinta on jo vähintään puoliksi päättynyt ja joka tapauksessa paljon haalistunut.
Balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) täyttä kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Sibeliuksenpuistossa sunnuntaina 29.5.2016 - Tämä erittäin näyttävä puu on aina merkkitapaus kukkiessaan; normaalisti siis kesäkuun puolella tämäkin, mutta jo tätä kuvaa otettaessa sen kukkia oli jo alkanut varistumaan maahan; maassa olikin jo selvää kukkamattoa, vaikka tertut näyttivät vielä hyvin täyteläisiltä. Tällä hetkellä puun kukinta on jo kokonaan ohi.
Niittykukinnan ja -kasvun vaiheita touko-kesäkuun vaihteessa 2016 poimittuna Hämeenlinnasta ja Espoosta >>
Täydessä kukassa ollutta ukonpalkoa (Bunias orientalis) kuvattuna Hämeenlinnassa Citymarketin länsipuolisen moottoritieliittymän varrelta kohti Goodman-tavarataloa sunnuntaina 5.6.2016 - Urbaaneilla / rakennetuilla alueilla oli jo alkanut kerran-pari kesässä niitettävien niittyjen niitto myös etuajassa, kuten kuvassa taustalla moottoritiealueen viherkaistoista nähdään. Tuo keltaisena kukkiva tulokaslaji olisi hieno koristekasvi myös viljeltynä, mutta sen koristearvoa ei kunnolla ymmärretä edes näissä itsestään kylväytyneissä muodoissaan! Lajin kukinta olisi normaalioloissa Juhannuksen tienoon merkkipaaluja.
Koristeena viljeltyä kukkaniittyä hyvin runsaassa kukassa kuvattuna Espoon Leppävaaran keskustassa Albergan kartanon vieressä lauantaina 4.6.2016 - Koristeeksi viljellyt niityt ovat sentään paikoin yleistyneet uusissa kaupunkitiloissa, ja tässä on siitä yksi parhaimmista esimerkeistä! > Kuvan kukkijat ovat: Vaaleanpunaisena puna-ailakki (Silene dioica), valkoisena päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) ja keltaisena niittyleinikki (Ranunculus acris). Normaalisti tämä kukinta olisi näin näyttävää vasta siis Juhannuksen tienoilla.
Edustalla täydessä kukassa ollutta koiranputkea (Anthriscus sylvestris) tiheikkönä ja taustalla jo isolla oraalla ollutta ohraviljelmää kuvattuna Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla lauantaina 4.6.2016 - Koiranputki on yleisistä luonnonvaraisista kasveista yksi tyypillisimmistä Juhannuksen tienoon kukkijoista, mutta tällä kertaa se on ollut jo selvästi toukokuun puolelta saakka kukassa. Peltoviljelyssä viljojen oraantumisen etuaikaisuus on vaihdellut riippuen kylvöajankohdasta; ensimmäisenä kylvetyt ovat jo yli 10 cm korkeita kasvustoja. Lisäksi syysviljat (syksyllä kylvetyt ja oraantuneet) ovat olleet tällä viikolla eniten etuaikaisina jopa jo kukintatähkällä, kuten ruis!
Lähes täydessä kukassa olleita koiranputkia (Anthriscus sylvestris) ja edellisvuoden pujojen (Artemisia vulgaris) jäänteitä kuvattuna ko. päivän ukkossateiden jälkeisessä iltausvassa Espoon Leppävaaran stadionin länsipuolisella peltoaukealla torstaina 2.6.2016 - Tässä koiranputken kukinta tuoksui ihanasti tyynessä ja kosteassa illassa! Tämän vuoden Juhannukseksi koiranputkikukinnan sijaan voidaankin sitten odotella jo tyypillisiä heinäkuun kukkijoita, kuten maitohorsman (Chamerion angustifolium), mesiangervon (Filipendula ulmaria) ja puistolehmuksen (Tilia X vulgaris) kukintaa....
Kukinta- ja hedelmätilanne-esimerkit poimittuna luonnon- ja koristekasveista sunnuntaina 5.6.2016 Hämeenlinnassa >>
Jo osaksi hiipunutta lupiinien (Lupinus polyphyllus) kukintaa kuvattuna Hämeenlinnan Vanajaveden rantatörmällä ja Paasikiventien vieressä sunnuntaina 5.6.2016 - Lupiinit ovat myös normaalisti tyypillisiä Juhannuksen tienoon kukkijoita, mutta tämän esimerkin mukaan niiden kukinta on lämpimillä paikoilla jopa jo lakkaamaan päin tällä hetkellä; suurin osa niistä on kuitenkin kukinnan huipussa alkavalla viikolla 23.
Vuorijalavien (Ulmus glabra) massoittain varisseita siemeniä kadulla kuvattuna Hämeenlinnan keskustassa sunnuntaina 5.6.2016 - Tämän päättyvän viikon 22 eriskummallisimpia kasvi-ilmiöitä on ollut tämän puulajin siemennys; siemenensä kypsyivät kokonaan alkuviikon helteessä nopeasti kerralla, joten niitä pääsi tuulen mukaan sakeana pyrynä ja siten ne ovat kinostuneet myös kuin pyryn jälkeen. Tällä hetkellä ko. puissa on enää vajaat 5% jäljellä koko siemensadosta.
Nyt olen päättänyt aloittaa blogiini uuden valokuvallisen seurantasarjan tälle kesälle 2016 - Kun muutenkin valokuvaan päivittäin säätä ja siinä siis eritoten pilviä, niin ajattelin julkaista siitä sadosta tänä kesänä haaviini tarttuvia ukkospilvitilanteita; valokuvauspaikat siinä tulevat olemaan yleensä joko Espoo tai Hämeenlinna, eli en niinkään erikseen tee ukkosbongausreissaamista sinne tänne, vaan lähinnä odottelen, josko ukkoset tulisivat luokseni. Joku erityinen tilanne tosin saattaisi saada minutkin liikkeelle poikkeuksellisesti...
Aloitan tämän sarjan näin toukokuun päätteeksi viime viikon keskiviikon 25.5. ukkostilanteella, joka liittyi silloiseen helleaallon huipennukseen ja oli tämän kuun yksi aktiivisimmista ukkospäivistä seuranneen torstain 26.5. lisäksi - Tuo keskiviikon tilanne oli siis ainoa, jossa itse havaitsin Espoosta käsin ukkospilviä, ja se oli myös vuoden ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa ukkosbongaukseni. Tuona seuraavana päivänä ukkospilvisyys loisti poissaolollaan kohdaltani.
Viime kesähän oli Suomen meteorologisessa mittaushistoriassa monin paikoin kaikkien aikojen vaisuin ukkoskesä, kun salamamäärät jäivät erittäin vähiin, ja siis paikoin ennätysalhaisiksikin - Tälle alkaneelle kesälle ukkosfanin toiveet ovatkin jo korkeat, ja minusta tuntuukin nyt siltä, että seuraavina 3 kuukautena ukkosten suhteen sekä määrissä että voimakkuuksissa päästäisiin hyvinkin kivasti korkealle. Tähän seurantaan siis tulisi yllin kyllin materiaalia!...
Tuo viime viikon ukkostilanne siis sattui tavallaan osaksi silloista helleseurantaakin, ja jatkossakin tulee olemaan tyypillisesti samoin, eli helteisiin liittyy Suomessa tyypillisesti eniten ukkosriskiä. Niinpä usein minun ei tarvitse erikseen paljon kertoa näihin ukkostilanteisiin liittyvistä suursäätilan olosuhteista kuin mitä jo kulloisissa helleseurannoissakin jo tulen ottamaan esille - Niin tässäkin tapauksessa, joten linkitän tässä viime viikon helleseurantaan ja lainaan siitä otteen tähän ukkostilanteeseen liittyen >>
Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2:
Lainaus keskiviikon 25.5. tilanteesta: "Kylmä rintama saapui luoteesta yhä paremmin tarkastelualueen länsi- ja pohjoisosiin, kun korkeapaineen alue oli jo lähes kadonnut Etelä-Suomenkin päältä; samalla Baltiaan - Suomen kaakonkulman lähelle alkoi muodostua pieni matalapaine - Tämän myötä tuo kylmä rintama jäi lähes sijoilleen päivän mittaan ulottuen lounais-koillissuuntaisena lounaiskolkasta Keski-Suomeen; tarkastelualueella vallitsivat joka tapauksessa enimmäkseen idän ja pohjoisen väliset tuulet.
Tuon rintaman välittömässä läheisyydessä kaakkoispuolellaan syntyi iltapäivällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Länsi-Uudenmaan sisämaassa sekä osittain Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueille pienialaisia ukkoskuuroja, ja niiden vyöhykettä syntyi myös Keski-Suomeen ja tarkastelualueen koilliskolkkaan (Joensuu-Ilomantsi).".
Tuolla alla on kolmen ottamani valokuvan avulla havainnollistus tuon päivän alkuillalla lähimmäksi Espoota muodostuneen yksittäisen ukkossolun elinkaaresta > Kyseinen ukkossolu sijaitsi Hyvinkäästä hieman länteen ja tältä Espoon Leppäsillan tarkastelupaikalta käsin katsottuna se oli sen mukaan luoteisella taivaanrannalla. Tilanteen teki hienoksi se, kun muutoin taivas oli aivan selkeä, joten itse ukkospilvelle oli suora ja esteetön näkymä.
Ennen alla olevia valokuvia pienine selityksineen kerron vielä tämän seurantasarjan muutamista periaatteista > Julkaisutahti tulee olemaan vapaamuotoinen. Se tarkoittaa sitä, että seurantaosia tulee tietenkin ukkospilvien esiintymisen mukaan; jos on vähän ukkosia, niin ehkä n. kerran viikossa esim. su / ma edeltäneen viikon materiaalista tulee könttäkooste. Toisaalta aktiivisimpina ukkosjaksoina voin tehdä päivittäiset koosteet heti ukkosten mentyä; kovimmat ukkostilanteet saattavat sisältää myös paljonkin valokuvia (paljonkin yli 10 kpl.)...
Jos ukkosia tosiaan tulee paljon, niin saatan rajoittaa seurantaani siten, etten aivan pienimpiä / heikoimpia ukkosia noteeraa tänne blogiin, vaan keskityn enemmän merkittäviin ukkosepisodeihin. Lisäksi on siis syytä huomioida, että noteeraan vain ne ukkoset, jotka ovat kulloinkin näköpiirissäni tavalla taikka toisella, eli etäisistä taivaanrannan ukkospilviyläosista aivan kohdalle saapuviin saakka...
Valokuvien sommittelemisesta vielä sen verran, että käytän blogikirjoittamiseen nähden käänteistä kronologiaa kuvien allekkain laittamisessa > Eli kussakin seurantaosassa ylimmäksi tulee aina vanhin kuva, ja siitä etenee alaspäin kronologia uusimpaan kuvaan.
Lopuksi ennen kuvia > Kokonaisuutena tästä päättyvästä toukokuusta voidaan ukkosten suhteen sanoa, että melkoisen vaisuksi ukkosten määrä on jäänyt verrattuna siihen, kuinka erityisen huippulämmin ja helteinen kuu on ollut - Suuri syy siihen on ollut se, että kuun kolme huippulämmintä / -helteistä jaksoa eivät vain ole olleet riittävän kosteita ja epävakaisia runsaille ja voimakkaille ukkosille Suomen alueella; tosin mainittakoon, että juuri tänään tiistaina 31.5. Pohjois-Lapissa on ukkostanut ajankohtaan nähden merkittävästi.
Keskiviikon 25.5.2016 ukkostilanne >>
Tuoreen ukkossolun yläosaa kuvattuna Espoon Leppäsillasta (Leppävaaran stadionin länsipuoliselta peltoalueelta) luoteeseen 25.5.2016 klo. 17:44 - Tässä vaiheessa ukkossolun tuoreus havaittiin kapean tornimaisena ja kukkakaalimaisena rakenteena, missä hyvin pienellä alueella oli rankkasadetta ja kohtalaisen tiivistä salamointia.
Vanhenevan ukkossolun yläosaa kuvattuna Espoon Leppäsillasta (Leppävaaran stadionin länsipuoliselta peltoalueelta) luoteeseen 25.5.2016 klo. 18:55 - Reilua tuntia myöhemmin edellisen kuvan ukkostorni oli levinnyt vasempaan suuntaan laajemmaksi kilveksi ja sen "taakse" oikeaan reunaan oli syntynyt uutta pientä kuurosolua; sade ja ukkonen oli vasemmalla pilvialueella jo heikentynyttä.
Pois hajoavan ukkossolun yläosaa kuvattuna Espoon Leppäsillasta (Leppävaaran stadionin länsipuoliselta peltoalueelta) luoteeseen 25.5.2016 klo. 20:04 - Ukkospilviltä loppui energia jo kesken, kun ilta oli edennyt jo varsin pitkälle; niinpä edellisessä tilanteessa se uusi ukkossolun yrityskin oli jo tyrehtynyt, ja koko pilvialue oli hajoamassa harso- ja kumpukerrospilvijäänteiksi.
Kuten oli viime viikolla 21 jo odotettavissa, niin tälle viikon 22 osalle on alkanut tänään maanantaina uusi helleaalto myös Etelä-Suomeen - Edellinen hellejakso päättyi viime keskiviikkona ja sen jälkeen to-su oli epävakaisempaa ja ajankohtaan nähden melko normaalilämpöistä aikaa; tosin Lapissa alkoi jo viikonloppuna lämpenemään erityisen kesäiseksi, ja siellä jo eilen sunnuntaina mitattiin monin paikoin hellelukemia > Lapissa mitattiin hurja lukema: Sallassa yli 26 astetta lämmintä!
Tämä uusin helleaalto alkoi muodostua päättyneenä viikonloppuna korkeapaineen vahvistumisella uudestaan Fennoskandian ylle, jonka länsipuolitse Lappi sai ensimmäisenä lämpöä - Etelä- ja osin Keski-Suomen päälle jäi kuitenkin viime to aikaisesta rintamasysteemin sateesta sen verran kosteutta, että vallinneessa heikossa itävirtauksessa pysyi pe - su aikana itsepintaisesti tiivis ja lähes rakoilematon alapilvikansi sijoillaan; se piti päivälämpötilat yleensä korkeintaan +15 asteen vaiheilla, mutta yöt pysyivät toisaalta yleensä yli +10 asteisina.
Vasta eilen sunnuntaina pilvipeite alkoi vähitellen hajota idästä käsin, joten ensimmäisenä yli +20 asteen lukemiin päästiin silloin tarkastelualueen itäisimmissä osissa. Toisaalta lämpenevä ilmamassa alkoi näkyä eilen myös vielä pilvisinäkin pysyneillä alueilla, kun maksimilämpötilat tulivat siinä vasta alkuillalla lähes +20 asteen pintaan.
Niinpä tänään maanantaina Etelä-Suomessa ensimmäisenä vähäpilvisenä päivänä iltapäivälämpötiloilla oli heti helppoa nousta monin paikoin +25 asteen vaiheille ja ylikin - Heikkotuulinen korkeapaine pitää pintansa Fennoskandiassa näillä näkymin ainakin ensi torstaihin saakka, jolloin helteiset päivälämpötilat ovat mahdollisia sinne saakka etenkin tarkastelualueen länsi-eteläosissa (itäosiin voi kiertyä koillisesta viileämpää ilmaa); toisin sanoen teen tämän helleseurantaosan päivittämistä ainakin ma - to välille, mahdollisesti vielä ensi perjantaillekin...
Ensi viikonloppuna on kuitenkin näillä näkymin odotettavissa koko Suomeen mahdollisesti hyvinkin raju kylmeneminen voimakkaan pohjoistuulen tulvahtaessa alueelle!... Aika näyttää sen, liittyykö siihen muutokseen ukkosia, ja onko kylmeneminen hirveän ankea...
Erikoista tässä viime päivien Fennoskandian korkeapainetilanteessa on ollut Euroopan mittakaavassa se, kun sen eteläpuolella on vellonut sellaista hyvin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa matalapaineiden ja osin itävirtausten kera, että se on tuottanut viime päivinä hyvin laajalla alueella manner-Euroopassa Ukrainasta ja Länsi-Venäjän eteläosista Itä- ja Keski-Euroopan kautta Benelux-maihin ja Ranskaan saakka poikkeuksellisen aktiivista ja voimakasta ukkostoimintaa > Esim. viime päivinä Saksa on ollut eräs hotspot, jossa salamoita on iskenyt parhaimmillaan 7000 kpl. muutamassa minuutissa! - Myös lähipäivinä tuhoisia ukkosia esiintyy Euroopassa laajasti edelleen.
>> Tuossa on hyvin osuva Twitteriin laitettu salamatutkakuva koosteena viimeisten 48 tunnin ajalta Euroopassa.
>> Edelliset kesän 2016 helleseurantaosat: Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 1 (Poikkeuksellinen toukokuun 1. ja 2. viikon lämpöaalto) ja Kesän 2016 kuumin päivä - Osa 2.
Vielä tuttu maininta ennen maksimilukemalistauksia: Lähteenä alla oleville maksimilämpötiloille ovat tuttuun edellisvuosien tapaan Ilmatieteen laitoksen paikallissääsivuston lämpötilakuvaajat. Aikaisemmilta kesiltä tuttu värikoodaus on myös edelleen käytössä mahdollisia äärilämpötiloja varten --> Värikoodit: +30 asteen ja sitä korkeammat helteet +34 asteeseen saakka merkitsen punaisella ja +35 asteen helteet sekä sitä kuumemmat lukemat paksufonttisella ruskehtavan punaisella. Mainittakoon tässä vielä lisäksi, että nuo Ilmatieteen laitoksen lukemat pyöristän aina puolivälistä asteita ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Maanantain 30.5.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +21 astetta, Turku +26 astetta, Salo +24 astetta, Pori +23 astetta, Hämeenlinna +24 astetta, Tampere; Härmälä +24 astetta, Tampere; Siilinkari +20 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +25 astetta, Lahti +25 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +23 astetta, Mikkeli +25 astetta, Jyväskylä +23 astetta, Savonlinna +25 astetta, Joensuu +25 astetta ja Ilomantsi +24 astetta.
Korkeapainetta vallitsi ko. päivänä Etelä- ja Keski-Suomen päällä, joka mahdollisti itävirtausta eteläisimpään osaan. Toisaalta toisen Barentsinmeren yllä olleen korkeapaineen itäpuolitse virtasi Länsi-Venäjän pohjoisosiin kylmää ilmaa pohjoisesta ja sen vaikutus alkoi yrittämään kiertymistä aivan maan itäisimpiin osiin. Pilvisyys oli vähäistä koko päivän; iltapäivällä sisämaassa oli hieman pientä kumpupilvisyyttä, joten pilvillä oli melko vähäinen vaikutus iltapäivän maksimilämpötiloihin.
Kuumimmiksi paikoiksi tarkastelualueella muodostui muutamia sisämaa-alueita Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, joissa mitattiin ylimmillään +26 ja +27 asteen luokkaa olevia hellelukemia; esim. Kouvolan seutu oli varsin helteinen, ja itävirtauksen mahdollistamana Turun seutukin.
Vesistöillä oli edelleen selvästi viilentävää vaikutusta, vaikka sekä järvien että merien pintavesilämpötilat ovat olleet viime viikon lopun viileämmästä säävaiheesta huolimatta edelleen montakin astetta ajankohdan tavanomaisia arvoja lämpimämpiä (pääasiassa +15 ja +19 asteen välillä järvissä ja merellä +10 ja +15 asteen välillä) > Esim. Tampereen seudulla havaittiin järvien viilentävää vaikutusta mm. Siilinkarilla. Paikoin kuitenkin rannikon läheisillä meren saarilla tulvahti itävirtauksessa yllättävääkin lämpöä, kuten Kotka Rankin kohdalla selvästi yli +20 asteen lukemineen.
Tiistain 31.5.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +25 astetta, Turku +28 astetta, Salo +26 astetta, Pori +27 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +23 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +25 astetta, Lappeenranta; Lepola +22 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +22 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +24 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +23 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.
Pääkorkeapaineen osa laskeutui päivän mittaan keskukseltaan Barentsinmereltä Vienanmeren koilliskulmalle ja sen itäpuolitse pääsi kiertymään hieman viileämpää ilmaa tarkastelualueen itäosiin suunnilleen alueelle Joensuu-Savonlinna-Lappeenranta; siellä hellelukemat jäivätkin tällä kertaa saavuttamatta, vaikka selvästi yli +20 asteen lukemiin päästiin.
Muutoin ilmamassa lämpeni entistäkin helteisemmäksi, missä kuumin alue muodostui vallinneessa heikossa itävirtauksessa ja keskukseltaan Selkämerellä vallinneen pienen korkeapaineen vaikutuksesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle läntistä meren rantaa myöten; niinpä sen ansiosta vuorokaudesta tuli kesän tähän mennessä kuumin jopa +28 asteen lähelle nousseiden iltapäivälämpötilojen kera.
Em. idän viileää aluetta lukuun ottamatta muuallakin päästiin yleisesti hellelukemiin, mutta etelärannikolle pääsi ajoittain vaikuttamaan heikenneen itävirtauksen takia viilentänyttä merituulta, jolloin esim. Helsinki Kaisaniemi jäi helteettä. Ahvenanmaan hellelukemat mahdollistuivat sopivan itävirtauksen tuotua Turun seudun kuumuuspisteeltä lämpöpulssia paikalle. Järvivedet olivat lämmenneet jo monin paikoin lähelle +20 astetta, jolloin oli jo havaittavissa heikentynyttä järvien viilennysvaikutusta maksimilämpötiloihin.
Pilvisyydellä oli edelleen vähäinen merkitys maksimilämpötilojen muodostumiselle, kun taivaalla seilasi vain vähäistä untuvapilvilauttaa luoteesta kaakkoon heikkoa rintamalinjaa pitkin. Samalla iltapäivällä vain tuolle em. kuumimmalle alueelle lännessä muodostui vähän kumpupilvisyyttä.
Keskiviikon 1.6.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +24 astetta, Turku +28 astetta, Salo +26 astetta, Pori +24 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +26 astetta, Tampere; Siilinkari +26 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +22 astetta, Vantaa +25 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +26 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +24 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +26 astetta, Savonlinna +23 astetta, Joensuu +23 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.
Selkämeren tienoilla jatkoi vähäinen korkeapaine ja pohjoisesta siirtyi Suomen itäpuolelle heikkenevä korkeapaine - Läntisen korkeapaineen vaikutusalueella säilyi sijoillaan helteisin ilmamassa, joka ei enää kunnolla päässyt tarkastelualueen koillis-itäkolkkaan (Joensuu-Ilomantsi).
Itäkolkan pysymistä muuta aluetta viileämpänä edesauttoi sekin, kun Keski-Suomen alueella näiden korkeapaineiden välissä kehittyi hyvin pientä matalapainetta; sillä alueella myös kosteampi ilmamassa kehitti iltapäivällä mm. Jyväskylän seudulle runsaasti kumpupilviä ja tuolla itä-koilliskolkassa oli muutenkin runsaspilvistä; sateita ei kuitenkaan juuri esiintynyt ennen iltaa. Muutoin taivas oli laajasti selkeä tai esiintyi vain vähän untuvapilvisyyttä; illalla tosin myös muualla ylä- ja osin keskipilvetkin hieman lisääntyivät.
Tuuliprofiili oli tässä tilanteessa joka tapauksessa hyvin heikko, ja ajoittain sisämaassa olikin tyyntä. Tuulensuunta oli myös vaihtelevaa, mutta iltapäivällä varsinkin etelärannikolla puhalsi mereltä viilentävä merituuli kaakosta.
Näissä olosuhteissa kaikkein kuumin alue pysyi edellispäivään nähden suunnilleen samana länsiosissa, jolloin mm. Turun seudulla päästiin taas +28 asteen vaiheille. Sen sijaan länsirannikolla merituuli alkoi myös hieman vaikuttaa yleisen tuuliprofiilin heikennyttyä, ja siksi mm. Porissa ja Ahvenanmaalla oli edellispäivää viileämpää. Etelärannikon paikoissa oli kuitenkin selvimmin em. merituulen viilentämiä helteettömiä maksimilämpötiloja.
Järvien pintavesilämpötilat alkoivat jo ylittää monin paikoin +20 astetta, joten järvien läheisyydessä viilentävä vaikutus alkoi entisestään pienentyä, ja öisin niiden lähellä oli selvää lämmittävää vaikutusta - esim. Siilinkarilla päästiin jo samaan maksimilämpötilaan kuin ympäröivän Tampereen alueellakin, mutta toisaalta vain pulssimaisen lyhyen aikaa.
Torstain 2.6.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +25 astetta, Turku +29 astetta, Salo +28 astetta, Pori +26 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +25 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +28 astetta, Hyvinkää +27 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +28 astetta, Lappeenranta; Lepola +24 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +25 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +26 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +24 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +23 astetta.
Heikko korkeapaine etääntyi Suomen itäpuolelta kaakkoon ja samalla uusi pieni korkeapaine syntyi Lapin-Kuolanniemimaan ylle; kylmenemistä enteilevä matalapaine kuitenkin väijyi jo Lappia Jäämerellä Huippuvuorten lounaispuolella - ko. korkeapaineiden välissä kosteamman ja epävakaisemman sään vyöhyke liikkui Etelä- ja Keski-Suomen yli etelään. Tuuliprofiili oli kuitenkin edelleen hyvin heikko, ja sisämaassa oli ajoittain tyyntä; muutoin oli heikkoja enimmäkseen pohjois-koillistuulia.
Tuo epävakainen tilanne synnytti iltapäivällä ja alkuillalla monin paikoin sade- ja ukkoskuuroja > ukkostelevin alue oli Uusimaa ja Kymenlaakso aivan meren rantaan myöten, kun kuurot liikkuivat sisämaasta merelle päin; mm. pääkaupunkiseutu sai kesän ensimmäiset kunnon ukkossateet. Ukkosia esiintyi myös mm. Turun seudun itäpuolella, Tampereen seudulta vähän kohti Hämeenlinnaa, Savonlinnan pohjoispuolella sekä Ilomantsin seudulla.
Kuumimmat ilmamassat sijaitsivat edelleen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan alueilla, missä ennen ukkosia ehti olla yleisesti ja reilusti hellettä, ja korkein lämpötila mitattiin Turun Artukaisissa, eli +28,5 astetta (pyöristyssääntö listauksessani) ja se on jäämässä kesän tähän mennessä koko maan korkeimmaksi lukemaksi.
Em. ukkostelevimmilla alueilla Tampereen seutu sai kuuronsa ensimmäisenä, jolloin siellä jäätiin edellispäiviä matalampiin lämpötiloihin. Itäkolkassa oli muutenkin edelleen muuta tarkastelualuetta viileämpää, ja paikoin ukkoskuurot rajoittivat lämpötilojen nousua sielläkin. Sen sijaan esim. Vantaalla ja muutenkin pitkin etelärannikon tuntumaa juuri ennen ukkosia ehti olla kesän kuumin päivä tähän mennessä.
Etelärannikollakin osaltaan siksi saavutettiin nyt myös hellelukemia, kun lisäksi heikko virtaus pohjoisesta pystyi sen verran kumoamaan merituulen vaikutusta. Ahvenanmaalle virtaus kävi taas sen verran sopivasti saariston kautta idästä, että sielläkin oli taas hellettä.
Perjantain 3.6.2016 ylimmät päivälämpötilat: Maarianhamina +22 astetta, Turku +26 astetta, Salo +26 astetta, Pori +21 astetta, Hämeenlinna +26 astetta, Tampere; Härmälä +25 astetta, Tampere; Siilinkari +23 astetta, Helsinki (Kaisaniemi) +25 astetta, Vantaa +26 astetta, Hyvinkää +26 astetta, Lahti +27 astetta, Kouvola +27 astetta, Porvoo +26 astetta, Lappeenranta; Lepola +26 astetta, Lappeenranta; Konnunsuo +26 astetta, Kotka (Rankki; esimerkki merellisestä paikasta) +22 astetta, Mikkeli +27 astetta, Jyväskylä +25 astetta, Savonlinna +26 astetta, Joensuu +24 astetta ja Ilomantsi +22 astetta.
Hellejakso tuli päätökseen ko. vuorokauden aikana, kun voimistuva matalapaine siirtyi keskukseltaan Jäämereltä kaakkoon Kuolanniemimaan tienoille; sen länsipuolitse alkoi virrata pohjoisesta kylmää ilmaa ensin Lappiin, ja ko. vuorokauden iltapäivällä ja illalla kylmä rintama ylitti Etelä- ja Keski-Suomen etelään.
Rintaman ylitykseen kuului sade- ja ukkoskuurojen vyöhykettä lähinnä vain Päijänteen tasan itäpuolella; ensimmäisenä kuurotteli jo alkuiltapäivällä Jyväskylä-Ilomantsi -tasalla ja etelämpänä vasta illansuussa; lännessä ja etelärannikon länsiosissa ei satanut ollenkaan, ja esim. pääkaupunkiseudulla yksittäinen pieni ukkoskuuro muodostui lähimmilleen Vantaa-Sipoo -linjalle. Rintamaan liittyi silti sateettomillakin alueilla runsaampaa yläpilvivyöhykettä.
Tuosta kuurorintamasta huolimatta lähes koko tarkastelualueella ehti olla hellelukemia ennen rintamaa > helteisin alue oli suunnilleen edeltäneiden päivien kaltaisesti etenkin länsi- ja eteläosissa, mutta ennen rintamaa voimistuneiden aluksi lounais- ja sitten länsi-luoteistuulten ansiosta helle yhtäältä ehti laajentua myös Lappeenranta-Savonlinna -alueille, ja toisaalta se levittäytyi sillä tavalla tasaisesti, että laajasti mitattiin lähes samoja +26 asteen lukemia; Lahti, Kouvola ja Mikkeli erottuivat kuitenkin hitusen kuumimmiksi paikoiksi.
Lämpötiloissa tapahtui heti nopea lasku alle +20 asteen kuurorintaman tultua kullekin paikalle; kuitenkin em. sateettomaksi jääneellä alueella lämpöä viipyi vielä iltaan saakka, ja etenkin etelärannikolla ehti olla vielä alkuillallakin paikoin hellettä. Näin esim. Helsinki Kaisaniemessä, missä maksimilämpötila sattui vasta n. klo. 19:00 tienoilla, kun tuulten kääntyminen mantereelta puhaltaviksi toi viimeisen pulssin hellettä ennen rintaman kylmää puolta. Sen sijaan länsirannikolla em. tuulten takia Selkämereltä tuli jo ennen rintamaa sen verran viileää ilmaa, että esim. Porissa jäätiin selvästi helteettä; sama koski myös Ahvenanmaata.
Järvivesien lämpötilat olivat jo ajankohtaan nähden erityisen korkeita, eli melkein kaikkialla yli +20 asteisia! - Jatkossa tämä järvien lämpö lähialueillaan turvaa alkavassa koleassa säävaiheessa öiden pysymistä muita alueita paikoin paljonkin leudompina.
Jatkossa on siis tulossa paljon aikaisempaa kylmempää > Kylmintä on heti alkavana lauantaina 4.6. ja sunnuntaina 5.6., jolloin kumpanakin päivänä eteläisintä Suomea myöten jäädään alle +20 asteen päivälämpötiloissa; su voidaan jäädä melkein kaikkialla jopa vajaaseen +15 asteeseenkin koleassa pohjoisviimassa - Sitten ensi viikon alussa lämpenee sen verran, että +20 asteen paikkeille on taas mahdollisuuksia ti aikana. Kuitenkin su-ma yönä ainakin järvistä kaukana olevilla alavilla mailla voi olla sisämaassa hallanvaaraakin, kunnes yöt taas leudontuvat.
Sitten ensi viikon 23 (6. - 12.6.) keskiviikosta alkaen voi olla tulossa jopa runsassateista matalapainesäätä luoteesta-pohjoisesta, mutta toisaalta ko. viikon lopulle on olemassa merkkejä taas selvästi lämpenevästä säästä kaakosta / idästä käsin, ja epävakaisuuden jatkuminen tietäisi silloin ukkosten lisääntymistä - Vielä on kuitenkin liian varhaista sanoa, josko siellä olisi uuden helleaallon alku....
