Mainitsen nyt mieltymyksiäni puihin ja pensaisiin liittyen. Kasvien käytön suhteen olen myös päättänyt jatkossa esitellä suhteellisen tuntemattomia, mutta aivan käyttökelpoisia kasveja otsikolla "Viikon kasvi". Siinä kerron kulloinkin ajankohtaisesta kasvista, joka on lähes yksinomaan puu tai pensas. Joskus saatan ottaa esille myös ruohovartisia kasveja, jos siltä tuntuu. Esittelylajia ei välttämättä ole (vielä) arboretumissani tai edes kasvatuksessa, mutta useimmiten niin varmaankin on. Kasvin ajankohtaisuus selittyy esim. kukinta-ajalla, ruska-ajalla tms. fenologisella seikalla. Aloitan tämän sarjan joko ensi tai seuraavalla viikolla ja se jatkuu koko kasvukauden ajan. Tarkoitus on näyttää, kuinka vaihtelevaa ja monimuotoista Suomen oloissa ainakin Etelä-Suomessa kasvatettava kasvivalikoima voi olla ilmastosta huolimatta. Periaatteena on keskittyä mm. sellaisiin lajeihin, joilla esim. kukinta-aika on perinteisestä keväästä tai alkukesästä poikkeava. Tai esitellä uudenlaisia ominaisuuksia paljastavia lajeja, joita ei Suomen puutarhoissa ja puistoissa ole ennestään kuin vähän tai ei ollenkaan. Ajatus näiden takana on myös se, että soisin ko. lajien yleistyvän Suomessa.
Itse olen mieltynyt esteettisessä mielessä sellaisiin kasveihin, joilla on enemmän tai vähemmän näyttävä ja /tai monimuotoinen ulkoinen olemus. Tämä pätee kasvukauden tapahtumien lisäksi myös lehdettömän puun /pensaan habitukseen tai rungon kaarnan ominaisuuksiin sekä kasvimassojen volyymeihin. Kiinnostunein olen kuitenkin siitä, minkälaisia kevätväri-, kesäväri-, kukinta- ja ruskaominaisuuksia kasveilla on. Koristeelliset hedelmät ovat nekin osa tätä. Eli toisin sanoen latvusten värit ja tekstuurit ovat mielenkiintoisia. Sitä kautta massojen volyymienkin sommittelu on kiinnostavampaa.
Mieleisiäni ruskaominaisuuksia tuottavat mm. vaahteroiden (Acer sp.), kirsikoiden -suvun (Prunus sp.) ja pihlajien (Sorbus sp.) lajit. Punaiset sävyt ovat siis hallitsevia siinä. Pidän myös puhtaan keltaisista sävyistä. Tällaisia värejä tuottavat mm. amurinkorkkipuu (Phellodendron amurense), jalopähkinät (Juglans sp.) ja jotkin saarnit (Fraxinus sp.). Kaikki ruskasävyt kuitenkin kelpaavat. Merkityksellistä on mm. se, kuinka niitä sommittelee keskenään. Ruska-ajatkin vaihtelevat kasvilajeittain niin paljon, että sävysommitelmia on loputtomasti ja voidaan saada aikaan vahvoja jännitteitä ryhmien sisällä tai niiden kesken.
Kukinnan suhteen mieltymykseni ovat vaihtelevia ja saatan ajankohdasta riippuen pitää monenlaisista kukista. Esimerkkeinä vaikkapa rusokirsikka (Prunus sargentii), kultasade (Laburnum alpinum), likusterisyreeni (Syringa reticulata), pihasyreeni (Syringa vulgaris), metsävaahtera (Acer platanoides) jne. Lehtien kesävärienkin suhteen riittää mielenkiintoisia lajeja, mutta muista kuin vihreistä kesäsävyistä olen kenties eniten mieltynyt viime aikoina punaharmaaleppään (Alnus incana f. rubra). Lehtien kevätväritykset ovat joissakin tapauksissa ruskan veroinen värimaailma. Esim. joidenkin tuomipihlajien (Amelanchier sp.) kevätväritykset juuri ennen kukintaa ovat herkullisen punaruskeita. Hienoja kevätvärejä tuottavat myös vaikkapa maakkia (Maackia amurensis) ja katsura (Cercidiphyllum japonicum).
Muiden ominaisuuksien suhteen kiinnostavina näen esim. lehtien vaihtelevien kokojen ja erityisesti eri aikaan puhkeavien lehtien luomat tekstuuri-, tiheys- ja tietenkin värierot sommitelmissa. Keväällä lehtien puhkeaminen vaihtelee lajeittain jopa niin paljon, että aikaisimman ja myöhäisimmän hiirenkorvalle tulon välillä on jopa reilusti yli kuukausi eroa. Myös tällöin ryhmän sisäiset tai eri ryhmien keskinäiset jännitteet ovat mielenkiintoisia sommitella. Runkojen kaarna voi olla mielenkiintoinen ominaisuus. Esim. huntuvaahteran (Acer triflorum) vanha kaarna on havupuumaisen rosoinen ja luo mielenkiintoisen ristiriidan herkän lehdistönsä kanssa. Habituksen suhteen eri tavoin säännölliset tai päinvastaisesti erittäin epäsäännölliset kasvutavat miellyttävät. Pidän toisissa lajeissa talviaikana siroista oksista (esim. katsura) ja toisissa taas jykevän paksuista (esim. jalopähkinät) oksista. Ei ole siis itsestään selvää ja yksinkertaista, mistä kulloinkin pidän. Tai niinhän sitä täytyy pikemminkin sanoa, että kaikista kasveistahan minä toki pidän! Kiinnostavimpia kasveja lienevät kuitenkin sellaiset, joilla on eniten erilaisia tapahtumia kasvukauden aikana. Tällöin on sommittelupaletissa lisää ulottuvuuksia sen kasvin avulla muihin kasveihin nähden. Näin on esim. sirotuomipihlajan (Amelanchier laevis) laita. Voidaan tällöin hyvällä syyllä puhua tehostekasveista.
Moni huomaakin nyt, että havukasvit eivät olleet tuossa edellä edustettuina. Toki suosikkeja on niissäkin, mutta totta on se, että havukasvit eivät ole koskaan olleet se kaikkein kiinnostavin ryhmä kohdallani ja pidän niistä hieman eri syistä kuin kesävihannista lehtipuista. Ero on se, että miellän havupuut kesäaikana neutraaleina ja tasapainottavina "tilke-" tai taustakasveina, joita vasten esim. lehtipuiden ominaisuudet vahvistuvat. Talvella niiden ominaisuudet pääsevät tietenkin vahvasti omaan asemaan. Suosikeiksi voisin mainita vaikkapa engelmanninkuusen (Picea engelmannii), kuriilienlehtikuusen (Larix gmelinii var. japonica), mustakuusen (Picea mariana), harmaapihdan (Abies concolor) ja makedonianmännyn (Pinus peuce).
Sitten on oma lukunsa ne talvenarat kasvit, jotka eivät menesty kunnolla Suomessa tuottaakseen esim. näyttävän kukintansa. Näitä lajeja ovat esim. keisaripuu (Paulownia tomentosa), japaninkirsikat (Prunus serrulata / "Sato-zakura" -ryhmä), magnoliat (Magnolia sp.), rakkopuu (Koelreuteria paniculata) jne. Moniahan näistä olenkin jo esitellyt aikaisemmin ja yksi on kukkinutkin arboretumini ulko-olosuhteissa; valeakaasia (Robinia pseudoacacia). Kasvihuoneilmiön voimistumisen myötä näiden olot ovat kuitenkin todennäköisesti paranemaan päin! Niinpä niidenkin esittelyillä ja käytöllä on paikkansa, jotta niistä saadaan tietoa ja kokemusta jo nykyhetkestä lähtien etenkin kasvatuksen suhteen.
Päätän tämän nyt tähän, mutta jatkossa otsikon "Viikon kasvi" alla seuraa suosikkejani lisää ja tarkempien esittelyjen kera.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Hei Scilla ja kiitos kommentistasi ja kehuista! Sinulle ja muillekin tiedoksi, että mielihyvin leiskauttelen kaikille monipuolista kasvitietoa ja -kuvastoa jatkossakin. Kunhan vain ehtisi laittamaan kaiken kiinnostavan esille... Joka tapauksessa jo tämän kasvukauden mittaan tulee varmasti niin paljon erilaista sisältöä näytille, että merkintäni ovat olleet tähän mennessä vasta pientä alkulämmittelyä ;)
Post a Comment